Herra puhemies! Suomessa on myös terveyden alalla suurta eriarvoisuutta. Mahdollisuus saada terveyspalveluja riippuu kovasti paljon siitä, minkälaiset ovat tulot tai mikä asema henkilöllä yhteiskunnassa ylipäätään on. Omavastuut ovat maksujen rinnalla ongelmakohta, ne ovat isoja pienituloisille. Nyt Oecd:kin on raportissaan kiinnittänyt huomiota tähän eriarvoisuuteen.

Kuitenkin Suomen hallituksen taustassa on nyt tehty suunnitelmia siitä, että terveysmaksuja edelleen vain nostettaisiin, näin myöskin terveyskeskusmaksun osalta, josta vuosimaksu on tämän esityksen mukaan lähtemässä pois. Näin pienituloisimpien ihmisten tilanne huononisi edelleen.

Onko hallitus yhtymässä tähän toimikunnan esitykseen siitä, että terveyskeskuksessa käynti kallistuisi vielä nykyisestäänkin?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Maksukysymykset kuuluvat ministeri Hyssälän toimialaan, mutta hän on EU:n ministerineuvoston kokouksen vuoksi estynyt tulemasta tälle kyselytunnille.

Eilen valmistui todellakin Oecd:n maaraportti, jonka sosiaali- ja terveysministeriöstä tilasimme ja jolla haluamme lisää ja analyyttisempaa tietoa ja ulkopuolista arviointia siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää. Yksi lopputulema oli se, että terveydenhuollon kohdalla palvelujen saannissa on eriarvoisuutta johtuen siitä, että meillä työterveyshuolto toimii hyvin ja se on maksutonta, mutta raportissa todettiin, että terveyskeskuksissa on maksut.

Ministeriössä on työryhmä selvittänyt maksupolitiikkaa. Niistä kysymyksistä ei ole tehty mitään päätöksiä. Esitys on parasta aikaa lausuntokierroksella. Kyllä tämä Oecd:n raportti pitää ottaa huomioon jatkotyössä, kun päätetään jatkolinjauksista muun muassa maksujen suhteen.

Herra puhemies! Minun varma käsitykseni muun muassa tulevaisuusvaliokunnan terveysprojektiin osallistuneena on se, että Suomi käyttää ylipäätään liian vähän rahaa terveydenhoitoon. Suomen terveydenhoidon bkt-osuus on kovin pieni kansainvälisessä vertailussa. Olemme putoamassa kehitysmaasarjaan. Voidaan tietenkin sanoa, että siitä huolimatta saadaan hyviä palveluja, mutta esimerkiksi hoitajien palkat ovat meillä kohtuuttoman pienet. Eli bkt-osuutta on nostettava.

Tästä eriarvoisuudesta järkyttävin näyttö on terveydenhoidon osalta siinä, että köyhä mies kuolee noin neljä ja puoli vuotta aikaisemmin kuin rikas mies Suomessa edelleenkin. Onko tämä tiedostettu, että näin suuri vääristymä on edelleen myöskin niin perimmäisen tasa-arvon alalla kuin terveydenhoidossa, vai aiotteko todella jatkaa sitä linjaa, että maksuja nostetaan? Tässä on ollut pikkuhiljaa sitä nostamista käynnissä vuosien ja vuosien ajan.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kun edellinen Oecd-raportti tehtiin vuonna 98, niin sen pohjaltahan lähti liikkeelle muun muassa Kansallisen terveysohjelman valmistelu, ja nyt hoitotakuu muun muassa vahvistaa juuri sitä, että ihmiset pääsevät oikea-aikaisesti hoitoon. Samanaikaisestihan hallitus satsaa merkittävästi terveydenhuoltoon lisää resursseja.

Oecd:n nyt tehty tutkimus toteaa, että palvelujen tekninen laatu on hyvä, ennalta ehkäisevää toimintaa painotetaan, työntekijöiden ammattitaito korkeatasoista ja kansalaisten tyytyväisyys palveluihin on huomattavan korkeaa, suurempaa kuin muissa Oecd-maissa. Näin ollen perusta arvioitsijoitten mukaan on hyvä eli Suomessa osataan tehdä hyvää laatua ja kohtuullisen tasa-arvoisesti ja kohtuullisilla kustannuksilla. Eli eihän meidän pidä pyrkiä siihen, että kustannukset olisivat korkeita vaan nimenomaan laatuun.

Kysyjän kanssa olen samaa mieltä tästä kysymyksestä, (Puhemies koputtaa) että yksittäisen kansalaisen hoitoonpääsy pitää turvata ja siinä maksut ovat olennaisessa roolissa.

Värderade talman! Först vill jag gratulera er till ett alldeles utmärkt val av Finlandiapristagare.

Sedan till frågan: Nationella hälsovårdsprojektet och regeringprogrammet utgår ifrån att arbetsfördelningen mellan olika personalgrupper skall preciseras. Vi kan också notera att Oecd konstaterat i sin rapport från en internationell jämförelse att sjukskötare borde få rätt att föreskriva vissa mediciner.

Värderade minister Haatainen, till vilka åtgärder har regeringen skridit för att förverkliga det här stadgandet i regeringsprogrammet?

Arvoisa ministeri Haatainen, jo Kansallinen terveysprojekti samoin kuin hallitusohjelma toteavat, että työnjakoa eri ammattiryhmien kesken tulee tarkentaa. Tarkoituksenahan oli se, että terveydenhoitajat saisivat suorittaa eräitä lääkkeiden määräämisiä, ja samaa suosittaa Oecd ja toteaa, että meillä käytäntö on erittäin ankara verrattuna muihin maihin, joissa esimerkiksi flunssalääkkeitä tai joitakin rokotteita saa terveydenhoitaja määrätä. Milloin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Osana Kansallista terveydenhuoltoprojektia tätä kysymystä on selvitelty, ja tähän liittyy tietysti monet asiat. Siihen liittyy muun muassa koulutus. Jos terveydenhuoltohenkilöstössä sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille siirretään lisää tehtäviä, niin sen tietysti pitää kulkea myös käsi kädessä koulutuksen kanssa ja tarvitaan lisää koulutusta. Tätä keskustelua ja selvittämistä on tehty.

Ei pelkästään lääkkeiden määrääminen vaan toinen asia, jossa selvitystä on tehty, liittyy lääkärintodistusten kirjoittamiseen, joka myös Kansallisessa terveysprojektissa oli osana kokonaisuutta.

Päätöksiä ei ole näistä vielä tehty, mutta näitä täytyy tarkastella.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilä on aivan oikeassa siinä, että Suomi edelleenkin käyttää huomattavasti vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin meitä ympäröivät muut Pohjoismaat tai Saksa tai USA.

Haluaisin kysyä ministeriltä, onko hallitus miettinyt kelakorvausten parantamista. Tällöinhän esimerkiksi täällä Etelä-Suomessa ihmiset pääsisivät hammaslääkärin hoitoon, jonne nyt on erittäin pitkät jonot.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Resursoinnista ja kustannustasosta ja tilanteesta meidän pitäisi myös päästä ajantasaisempaan tietoon. Siinä mielessä meidän tilastointiamme pitäisi myös kehittää ja siihen myös tämä Oecd-raportti kiinnitti huomiota, koska nyt nämä luvut, joita raportoijat ovat käyttäneet, ovat pari vuotta vanhoja, Nyt kun Kansallisen terveydenhuoltoprojektin kautta ja rahoituksen myötä on pystytty vahvistamaan tilannetta kunnissa, tilanne on myös osittain parempi kuin tässä raportissa tulee ilmi. Sosiaali- ja terveysministeriön omien selvitysten mukaan on selvästi näkyvissä, että hoitoonpääsy hoitotakuun ansiosta on parantunut, hoitojonot ovat lyhentyneet ja valtaosa kansalaisista saa hoitotakuun puitteissa hoidon. Hammashoidon osalta valtaosin maassa on hyvä tilanne, mutta tietyissä, erityisesti suurissa kaupungeissa on ongelmia.

Arvoisa puhemies! Oecd:n raportin mukaan Suomessa lääkkeiden käyttö on riistäytymässä käsistä ja lääkkeisiin liittyviä kustannuksia on ehdotettu siirrettäväksi kunnille.

Mitä hallitus aikoo tehdä lääkkeiden käytön rajoittamiseksi? Määräävätkö suomalaiset lääkärit liikaa lääkkeitä, ja mikä on ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osuus tulevaisuudessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Näihin toimenpiteisiin lääkekustannusten hillitsemiseksi on toki jo ryhdytty. Se ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan se koskettaa kaikkia Oecd-maita. Lääkevaihto, joka toteutettiin jo edellisen hallituksen toimesta, on ollut toimiva. Sillä on pystytty hillitsemään merkittävästi lääkekuluja, ja siihen ovat myös kansalaiset olleet tyytyväisiä, koska saavat lääkkeen vaihdettua apteekissa samalla lailla vaikuttavaan halvempaan tuotteeseen. Eduskunnan käsittelyssä parasta aikaa on ollut esitys myös tukkuhintojen alentamisesta 5 prosentilla, jota myös muissa maissa on käytetty keinona alentaa lääkkeiden hintoja.

Nämä toimet eivät varmastikaan vielä riitä, ja parasta aikaa pohditaan myös muita keinoja, joilla voisimme hillitä kustannuksia, mutta samalla myös turvata kansalaisille hoidon, joka tehoaa ja on mahdollisimman kustannustehokas. Tähän on luotu käypähoitosuositukset ja myös järjestelmät, jotka tukevat lääkäreitä lääkemääräämiskäytännöissä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä Oecd:n raportissahan kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen epätasa-arvoon, että työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt saavat nopeat ja maksuttomat palvelut ja taas muut joutuvat jonottamaan ja maksamaan melko paljon saamistaan palveluista. Suomessahan terveyskulujen omavastuuosuudet ovat todellakin suuret verrattuna vaikkapa muihin Euroopan maihin, joten suunnan täytyisi olla aivan toinen kuin se, mitä hallituksen tai ministeriön sisällä on kaavailtu. Haluaisin nyt kysyä hallitukselta:

Voitteko vihdoin luvata, että näiden terveyskulujen yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto saataisiin vielä tämän vaalikauden aikana luotua? Siitähän on maininta hallitusohjelmassa. Sitä on kyllä moneen kertaan selvitelty ja lupailtu, mutta aina asia lykkääntyy eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Mutta voitteko nyt luvata, että se vielä tämän vaalikauden aikana tulee?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Asiahan on hyvin monimutkainen, kun on erilaisia kattoja eri järjestelmissä kuntapuolella, kelamaksuissa jne. Tämä maksukattojen yhdistämiskysymys oli osa tätä maksutyöryhmän selvitystä, ja tuo työryhmä ei sen toimintakautensa aikana ehtinyt tätä kokonaisuutta läpikäydä. Tästä syystä tälle työryhmälle on annettu lisäaika, ja ryhmä selvittää nyt mahdollisuutta luoda sellaista järjestelmää, että näitä maksukattoja voitaisiin jollain tavalla yhdistää. Minusta on tärkeämpää, että me saamme järjestelmän, joka toimii sen tavoitteen mukaisesti, johon pyritään, eli että maksurasitus ei paljon sairastavilla pääse nousemaan kohtuuttomaksi, sen sijaan että nopeasti lyötäisiin vaan yksi katto ja oltaisiin tyytyväisiä. Tätä ratkaisua etsitään, ja tämä on ministeri Hyssälän valmisteluun kuuluva asia, mutta sitä viedään eteenpäin, ja toivon mukaan siihen löytyy nyt tämän työryhmän työn tuloksena esitys.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Haataiselta, kun tässä aikaisemmin tuli esille jo tämä eri ammattiryhmien välinen työnjako terveydenhuollossa: Eikö olisi järkevää, että meillä lainsäädännön tasollakin määriteltäisiin nykyistä tarkemmin näitä eri ammattiryhmien välisiä oikeuksia tehdä tiettyjä tehtäviä? Mielestäni on ongelmallista, että tällä hetkellä eri toimipaikoilla joudutaan toimipaikkakohtaisesti määrittelemään rajat, ja esimerkiksi ne hoitajat, jotka tekevät keikkaa useilla eri työpaikoilla, toisissa paikoissa saattavat tehdä tiettyjä tehtäviä, joihin heillä toisissa paikoissa ei ole oikeutta.

Toisekseen muistuttaisin siitä, että tehtävien siirroissa myös palkkauksen pitäisi kulkea perässä. Ei ole hoitohenkilökunnan kannalta oikeudenmukaista, jos se tekee laajemmat vastuutehtävät nykyisellä palkalla.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on säädelty tietyissä keskeisissä asioissa se, mitä kukin ammattiryhmä eri ammattinimikkeillä saa tehdä, ja niitä sääntöjä myös noudatetaan. Siihen, millä tavalla palkkaus kulkee mukana, voi todeta, että tietysti palkkauskysymykset ovat yksi olennainen elementti tässä, mutta palkkapuolesta neuvotellaan niillä foorumeilla, jonne se kuuluu. Eli tämän asian osalta ei kyllä ainakaan minun korviini kauheasti ole ongelmia tullut, ettei ammattihenkilökunta tietäisi, mitkä toimivallan rajat ovat. Terveydenhuollossa sitä on perinteisesti aika tiukasti säädelty.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on koko ajan viitattu sosiaali- ja terveysministeriössä valmistuneeseen mietintöön, jossa on käsitelty sosiaali- ja terveydenhuollon eri maksuja hyvin laidasta laitaan. Olisin kysynyt: Miten hallitus nyt valmistelee tästä eteenpäin näitä esityksiä? Siellä esitettiin muun muassa päivähoitomaksuihin jopa 25 prosentin korotusta. Olisin kysynyt nyt siitä, miten hallitus lähtee etenemään valmistelussa muun muassa tässä kysymyksessä, joka vaikuttaa aika suuresti vanhempien työssäkäyntiin ja tulotasoon, siihen minkälainen käteenjäävä tulo on. Asiaan liittyy myöskin tuloloukkuproblematiikkaa ja myös laaja kysymys siitä, miten meidän kunta- ja palvelurakenneuudistuksemme tähän esitykseen nivoutuu. Olisin kysynyt, miten hallitus tätä kokonaisuutta lähtee valmistelemaan, kun se on hyvin laaja, laidasta laitaan oleva, maksuja koskeva mietintö. Torjutaanko päivähoitomaksujen korotus?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Päivähoitomaksujen osalta tuo työryhmä sai vielä jatkotyön selvittää erikseen kannustinvaikutuksia, mitä näillä maksuilla on esimerkiksi pienten lasten vanhempien työssäkäyntiin, ja myös selvitellä verotusta ja näitä muita tähän kokonaisuuteen liittyviä, väliin tulevia tekijöitä. Toinen kokonaisuus, joka siis jäi jatkoselvitykseen, liittyy tämän yhtenäisen maksukaton kehittämiseen. Kun nämä lisäselvitykset ovat tulleet, niin sen jälkeen asiaan palataan. Työryhmän työ on parasta aikaa lausuntokierroksella. Lausunnot kootaan yhteen ja sen jälkeen niihin palataan, ja hallitus ottaa niihin sitten kantaa, kun nämä jatkoselvitykset on saatu valmiiksi.