Arvoisa puhemies! Hoitotakuu ei toteudu lasten ja nuorten psykiatriassa. Hoitoonpääsy kestää kuukausia, pahimmillaan vuoden. Jonotuksen aikana psyykkiset ja muut ongelmat pahenevat. Usein ongelmat kärjistyvät niin, että lapsi tai nuori joudutaan ottamaan huostaan. Huostaanotto kuitenkin heikentää lapsen tilannetta, vaikka toisin pitäisi. Osa kuntien virkamiehistä katsoo lapsen saavan huostaanotossa turvallisen elinympäristön ja tämän ratkaisevan kaikki ongelmat. Lasten olosuhteiden vakiintuminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin psykiatrinen hoito. Sairaalassa lastenpsykiatrian asiantuntijat taas katsovat, etteivät voi ottaa huostaanotettua lasta osastolle, koska hoitoa aloitettaessa lapsella pitää olla hoidon jälkeistä aikaa varten pysyvä sijoituspaikka. Sellaista ei huostaanotetulla lapsella ole tiedossa, koska lastensuojeluviranomaiset pystyvät usein päättämään sijoituspaikasta vasta osastohoidon jälkeen, kun lapsen senhetkinen kunto tiedetään. Asiat pyörivät siis nurinkurista noidankehää. Hoitoon pääsemättömyys johtaa huostaanottoon ja huostaanotto vaikeuttaa hoitoon pääsemistä. (Puhemies: Saammeko kysymyksen?)

Haluan kysyä ministeri Haataiselta: Onko tämä mielenterveyslain mukaista toimintaa, ja miten aiotte toimia asiantilan korjaamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä kokonaisuus kuuluu myös ministeri Hyssälän vastuualueeseen, mutta kyllähän nyt niin on, että kun tällaisista asioista puhutaan, että on vakavasti häiriintynyt lapsi kyseessä, niin ei viranomaisten tehtävä ole silloin ryhtyä pallottelemaan lapsen hoitoonpääsyssä tällaisilla kysymyksillä. Vastuu kuuluu sinne kuntiin ja siellä asiat on ratkaistava.

Arvoisa puhemies! Viimeksi hoitotakuun toteutumattomuuteen puuttui eduskunnan oikeusasiamies. Hus ja Peijaksen sairaala saivat huomautuksen oikeusasiamies Pauniolta. Sairaalan lastenpsykiatrian yksikkö toimi lainvastaisesti jättäessään vakavasti oirehtivan lapsen kahdesti ilman tämän tarvitsemaa psykiatrista osastohoitoa. Oikeusasiamies Paunio korostaa huomautuksessaan, että julkisella vallalla on velvollisuus huolehtia siitä, että lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa on saatavilla sitä tarvitseville. Näin ei kyseisessä tapauksessa käynyt. Lapselle ei Pääkaupunkiseudulta löytynyt psykiatrista hoitopaikkaa. Vastaavia esimerkkejä on ympäri maata. Tällä hetkellä jonoissa on 200 lasta, heistä kaksi kolmasosaa on diagnosoitu itsetuhoisiksi. Kysyn ministeri Haataiselta:

Mikä on sosiaali- ja terveysministeriön ratkaisu lasten ja nuorten psykiatrian jonojen purkamiseksi, ja miten hoitotakuu saadaan toteutumaan lasten ja nuorten psykiatriassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Psykiatriassa ja lasten psykiatriassa ongelmana on myös ollut osin riittävän hoitohenkilökunnan saanti tai lasten psykiatrien riittävä saanti, ja tämä tilanne varmasti tulee nyt lääkärikoulutusmäärien kasvettua siltä osin paranemaan, mutta hoitotakuu on tarkoitettu koskemaan kaikkia, ja erityisesti se koskee tietenkin tällaisia tilanteita, joissa lapselle hoidon saaminen on ehdoton edellytys hänen tulevaisuutensa kannalta, eli kunnissa on velvollisuus hoitaa nämä asiat kuntoon. Tämä vaatii nyt kuntapäättäjiltä asiaan pureutumista ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista.