Arvoisa puhemies! Suomen kansa ja suuri osa kansanedustajista, varmasti kaikki tässä salissa olevat, muistavat vielä hyvin pankkituen vaatimat uhraukset. Nousukauden ja sitä seuranneen laman seurauksena pankkijärjestelmää jouduttiin tukemaan veronmaksajien varoilla aika reippaasti, 7 miljardilla eurolla. Pankit ovat nyt kuitenkin näyttäneet unohtaneen kokonaan tämän asian, koska niin villisti kilpailevat markkinaosuustaisteluilla asiakkaista. Lainojen markkinoilla marginaalit ovat supistuneet huolestuttavasti alaspäin, ja vakuuksia tai ennakkosäästämistä ei pidetä entisessä arvossaan. Nyt myös Rahoitustarkastus on ilmaissut huolensa asuntoluottojen riskien kasvusta. Pankkien asuntoluottoriskien arvioidaan olevan nyt jo suuremmat kuin 1980-luvulla. Esitänkin asianomaiselle ministerille kysymyksen:

Onko mielestänne pankkien asuntoluottokilpailu kärjistynyt niin kuin julkisuudessa väitetään, ja ovatko riskit luottotappioista kasvaneet aikaisempaa suuremmiksi?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! On totta, että Rata on ihan viime aikoina puuttunut tähän asiaan sillä tavalla kuin Ratalle kuuluu puuttua. Se on lähestynyt pankkeja ja huomauttanut tästä tilanteesta tässä vaiheessa ja toivonut, että pankit noudattavat luottoriskien hallinnan standardia ja säännöksiä erityisesti kotitalousluottojen myöntämiskriteereistä. Tietysti Rata nyt jatkaa tätä valvontaa ja seuraa tilannetta, ja sillä on, totta kai, valmiuksia puuttua asiaan uudestaan, jos tilanne sitä vaatii.

Arvoisa puhemies! Kun valvontaviranomainen on myös näin huolissaan, niin mitä hallitus aikoo asialle tehdä?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa olen katsonut, että riittää, kun Rata on tähän puuttunut. Tietysti koko ajan keskustellaan Ratan kanssa, mitä Rata vielä voi tehdä, ja ilman muuta seurataan tilannetta. Kuten sanoin, Ratalla on valmiuksia jatkaa tätä toimintaa, jos tarve vaatii.

Arvoisa puhemies! Onhan se tietysti hyvä, että taas kerran seurataan, mutta kun se ongelma saattaa konkretisoitua aika äkkiä, pitäisi olla tietysti valmiuksia tehdäkin jotakin. Asuntolainojen kasvu ja sitä kautta tietenkin korkoriskin kasvu johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat nousseet viime aikoinakin etenkin Pääkaupunkiseudulla kohtuutonta vauhtia.

Mihin toimenpiteisiin olette aikeissa ryhtyä sen estämiseksi, että tämä kehitys ei nyt johtaisi ihan mahdottomiin pankkilainojen kokoihin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Valitettavaa on se tilanne, että alhainen korkotaso, mikä meillä on ollut, ja pidentyvät laina-ajat ovat valuneet asunnon hintoihin, ilman että asunnon ostaja on siitä käytännössä hyötynyt. Hallitushan on omalta osaltaan antanut lakiesityksen, jossa on lähdetty siitä, että kun valtio osatakaa noin neljänneksen asuntoluotoista, niin me emme anna tulevaisuudessa sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, lainoille näitä osatakauksia, jotka ovat yli 25 vuotta. Eli hallitus omalta osaltaan haluaa rajoittaa lainojen pituuksia, samalla rajoittaa omaa riskiä ja pyrkiä vaikuttamaan pankkeihin ja yleiseen mielipiteeseen, että asuntoluottojen aikaa ei kohtuuttomasti nostettaisi, koska se valitettavasti vaikuttaa asunnon hintoja nostavasti.

Myöskin on valmistelussa toimenpiteet, että asuntokauppojen hinnat tulisivat julkisiksi, jotta syntyisi tietoisuutta siitä, mikä on todellinen markkinahinta, eikä tällaista ylihinnoittelua ja ylimaksuja pääsisi tapahtumaan.

Sen lisäksi hallitushan hyväksyi budjettiriihessään monikohtaisen ohjelman tonttien osalta ja tonttien saamiseksi entistä enemmän käyttöön, koska tontin hinnat ovat nousseet vielä moninkertaisesti suhteessa asuntojen hintoihin.

Arvoisa herra puhemies! Todella 90-luvun alussa elettiin hyvin voimakasta hintakuplaa, joka sitten puhkesi, ja nyt näyttää olevan samanlaiset merkit ilmassa. Pankkien toimintaa kun on seurannut, niin vakuudeksi otetaan tänä päivänä asunnon koko hinta. Vielä muutama vuosi taaksepäin siinä oli tilanne, että 70 prosenttia asunnon markkinahinnasta hyväksyttiin vakuudeksi. Olisin kysynyt:

Onko muutettu pankkien vakavaraisuuslaskelmaa jotenkin 90-luvulta tähän 2000-luvun alkuun?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, ja tässä kirjeessä kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskien hallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Tämän jälkeen tietysti Rata seuraa hyvin tarkkaan, mitä tämä kirje aiheuttaa, ja sen jälkeen tietysti joutuu arvioimaan tilanteen uudestaan.

Arvoisa puhemies! Varsinkin 80-luvulla rakentamisessa oli vielä erittäin suuret vaihtelut noin viiden vuoden syklein. Sen jälkeen, kun vuokrasäännöstely poistettiin ja vapaarahoitteinen tuotanto käynnistyi, tilanne monessa suhteessa parani. Tällä hetkellä on nyt sitten sellainen tilanne, että on vaarana, että jos valtiovalta puuttuu väärällä tavalla tilanteeseen, niin kokonaistuotanto kärsii siitä. Minä kysyisin:

Mitkä ovat ne menettelytavat, kun te teette omia rajoittavia päätöksiänne, että kokonaistuotanto ei kärsi, toisin sanoen vapaarahoitteinen tuotanto ei kärsi, koska Ara-tuotantoa te kyllä voitte säännöstellä?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän kokonaistuotanto on huomattavan korkealla tasolla. Se on toisaalta tietysti myönteistä, että on tarjontaa, mutta toisaalta sillä on myöskin hintoihin tietty vaikutus, koska on liian voimakas työvoiman kysyntä, hinnat nousevat, tarvikkeiden hinnat nousevat ja on hiukan kaksiteräinen miekka se, että markkinat ylikuumentuvat. Tässä mielessä olisi tärkeää ja tarkoituksenmukaista, että meillä olisi mahdollisimman tasainen asuntotuotanto riittävällä tasolla pidemmällä tähtäyksellä. Tällä hetkellä valitettavasti kyllä voi sanoa, että lievää ylikuumenemista ainakin Pääkaupunkiseudulla selkeästi on.

Me tietysti pyrimme siihen, että mitään suuria muutoksia puoleen taikka toiseen ei syntyisi, mutta haluamme kuitenkin näillä omilla päätöksillämme antaa myöskin varoitussignaalin markkinoille, ettei mitään ikävää pääsisi jatkossa tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Tämä sama asia on ollut nyt talousvaliokunnassa pankkivaltuuston kertomuksen yhteydessä esillä. Siinä on tullut erityisesti esille se, että nimenomaan asunnon ostaja, lainan ottaja, on se, joka on tässä riskissä. Eiväthän pankkikriisin aikanakaan pankit kärsineet näistä asunnoista juurikaan, vaan saivat omansa pois. Sama se on tässä luototuksessa. Millä tavoin nyt sitten hallitus yhdessä pankkitarkastuksen kanssa aikoo nimenomaan tätä asiakkaan, kuluttajan, riskin todellisuutta parantaa? Tietysti voisi kysyä, mitä kaikkea tekee, ettei kukaan joudu työttömäksi tai tule sairaaksi, ettei tule tätä riskitilannetta, mutta niitä vaan tulee.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä jo parin vuoden ajan jatkuvasti esittäneet julkisuuteen varoituksia asiakkaille. Olemme järjestäneet palavereita myöskin asuntotuotannon osalta pankkien kanssa ja niiden periaatteita tarkistaneet. Pankkien taholta on pyritty kyllä kaikissa yhteyksissä vakuuttamaan, että vakuusmääräyksiä noudatetaan ja että he myöskin arvioivat tuollaisen jopa 3 prosentin korkoriskin asiakkaalle, miten asiakkaan maksuvara riittää sellaiseen. Onko näin aina käytännössä, sitä me emme pysty tarkistamaan, mutta näin meille on vakuutettu. Asiakkaan täytyy itsekin tietysti harkita lainaa ottaessaan; ei kaikkea vastuuta voi panna yhteiskunnalle eikä myöskään lainan myöntäjälle. Mutta kaikkien osapuolten pitää toimia yhteistyössä.

Arvoisa puhemies! Tähän käytyyn keskusteluun, mitä tulee asuntojen hintoihin ja niihin liittyvään riskiin: Minusta tilanne on paljon paremmin hallinnassa kuin 90-luvun alussa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei poikkea millään tavalla tästä kehityksestä, ja kotitaloudet ovat varmasti paremmin varautuneita erilaisiin suhdannevaihteluihin ja niitten tuomiin ongelmiin.

Se asia, johonka tekee mieli kiinnittää huomiota, on, että kun rahan tarjonta on merkittävästi suurempi kuin kysyntä, niin on syntynyt tämmöinen kännykkäpankki-ilmiö, jossa erittäin kovalla korolla tarjotaan varsinkin nuorille ihmisille rahaa lainaksi. Onko hallitus tiedostanut tämän, ja mitä hallitus aikoo tehdä, että tästä ei tule todellista ongelmaa?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Kyllä on tiedostanut. Keskusteluissa Ratan ja myöskin Pankkiyhdistyksen kanssa totta kai tällaisiakin ongelmia otetaan esille ja pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman vähän ongelmia syntyisi. Ongelma se varmaan tulee olemaan, valitettavasti.

Arvoisa herra puhemies! Tähän asuntomarkkinoiden tilanteeseen liittyy myös se, että kun yhteiskunnan tukema, valtion tukema, tuotanto on lähes täysin jumissa ja sitten vapaarahoitteinen tuotanto vetää, niin se johtaa herkästi siihen, että joillakin suurilla uusilla asuinalueilla sitten muutetaankin koko tuotanto vapaarahoitteiseksi ja sillä tavalla luistetaan niistä periaatteista, joita esimerkiksi kunnilla on, että tehdään vaikkapa neljännes tai kolmannes yhteiskunnan tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja loput omistusasuntotuotantoa.

Onko arvoisa asuntoministeri huolissaan tällaisesta kehityksestä, joka voi johtaa sitten tällaisiin segregaatio-ongelmiin? Toisaalta, onko ministeriössä mietitty, kun Ara-järjestelmää edelleen kuitenkin arvostellaan joiltakin osin, esimerkiksi korkojen osalta, kilpailukyvyttömäksi, olisiko kuitenkin mahdollista tehdä vielä jotain, että se Valtion asuntorahaston kautta tuleva asuntotuotanto saataisiin liikkeelle eikä asuntokanta muodostuisi liian yksipuoliseksi muun muassa Pääkaupunkiseudulla?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Me olemme käyneet hallituksen piirissä keskusteluja tästä ja olemme todenneet, että kun vapaarahoitteisilla markkinoilla syntyy näin paljon asuntotuotantoa, joka jo ylikuumentaa markkinoita, niin ei ole järkevää, että valtio omalta osaltaan lisäisi tätä ylikuumentumista tavallaan pakottamalla myöskin sosiaaliseen asuntotuotantoon. Myöskin rakennuttajat ovat sanoneet, että kyllä valtion lainaehdot ovat asianmukaisella tasolla. Nyt vain markkinatilanne on se, että ei ole kysyntää ja toisaalta urakkahinnat ovat niin korkeita, että ne eivät mahdu aravarajoihin. Niin kalliita asuntoja ei kannata rakentaa, koska eivät ihmiset pysty asumaan niissä asunnoissa vuokralla. Me olemme päätyneet siihen, että me katsomme, että kun markkinatilanne muuttuu jossakin vaiheessa varmasti, sosiaalinen asuntuotanto myöskin kelpaa. Se on päivänselvää, että tätä segregaatiota pitää pyrkiä kaikin keinoin estämään.