Täysistunnon pöytäkirja 135/2004 vp

PTK 135/2004 vp

135. KESKIVIIKKONA 8. JOULUKUUTA 2004 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys numero 120. Jo tästä numeron pienuudesta näemme, että tätä on aika kauan käsitelty eduskunnassa. Tässä on nyt pöydällä ympäristövaliokunnan yksimielinen mietintö numero 21 näiltä valtiopäiviltä, ja siinä on sekä perustuslakivaliokunnan että maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto.

Tämä on hallituksen esitys laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Arvoisa puhemies, todella pitkä, vähän tuollainen EU-tyyppinen otsake, mutta tämä pohjautuukin tietysti direktiiviin ja on sen kansallista implementointia. Tämä asia tietysti, voi sanoa, että valitettavasti, vaatii hieman laajemman esittelyn. Kysymyksessä on erittäin merkittävää lainsäädäntöä, joka ikään kuin asettaa vesivaramme aivan uudelle viivalle. Vesiensuojelu lähtee nyt uuden tyyppisestä asiasta, josta esimerkiksi vesienhoitoalue on hyvä esimerkki.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vesienhoidon järjestämisestä, ympäristönsuojelulakia ja vesilakia siis ehdotetaan muutettaviksi. Näillä laeilla pantaisiin täytäntöön yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin velvoitteet. Vesienhoidon järjestämisestä ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön myös YK:n Euroopan talouskomission, Ece:n, piirissä tehdyn maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskevan yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan edellyttämät toimet.

Ehdotettu laki vesienhoidon järjestämisestä sisältäisi perussäännökset vesienhoidon järjestämisestä ja sen edellyttämistä menettelyistä. Lain toimeenpanosta annettaisiin yksityiskohtaiset säännökset asetuksella. Direktiivin edellyttämällä tavalla laissa säädettäisiin vesienhoitoalueista, viranomaisten yhteistyöstä, kansainvälisestä yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, vesien tilan yleisistä tavoitteista, seurannasta, vesien ominaispiirteiden tarkastelusta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansallisten eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun.

Näin ollen, arvoisa puhemies, tässä jo olemme todella havainneet sen, että tässä on todella laajasta asiasta kysymys. Haluan myös täydentää alussa sanomaani sillä, että myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän asian moninaisuuden vuoksi antanut tähän asiaan lausuntonsa.

Tämän valiokunnan käsittelyn yhteydessä olemme halunneet tuoda vahvasti esille sen, että Suomen pinta-alasta todella 10 prosenttia on veden peitossa, maassamme on lähes 200 000 yli 5 aarin kokoista järveä ja lampea sekä yhteensä noin 25 000 kilometriä jokia. On hyvin tärkeätä Suomelle todella tämä vesiensuojelu.

Vesien nykyinen käyttökelpoisuusluokittelu on muutettava uudenlaiseksi, veden ekologiseen ja kemialliseen tilaan perustuvaksi luokitteluksi. Vesivaroja ja niiden käyttöä koskevan tiedon keruu, rekisteröinti ja käsittely myös muuttuvat. Myös vesien tilan seuranta uudistetaan siten, että biologisten laatutekijöiden osuus seurannassa lisääntyy. Tämä muutos koskee sekä viranomaisten suorittamaa seurantaa että toiminnan harjoittajien velvoitetarkkailua. Kaiken kaikkiaan puitedirektiivin toimeenpano tapahtuu alueilla, se on vesienhoitoalueittaista suunnittelua, siis valuma-alue on tällainen uusi yksikkö ja näkökulma, joka vahvasti otetaan huomioon.

Suurin osa maamme pinta- ja pohjavesistä on käyttökelpoisuudeltaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Kuitenkin eräiden suurten teollisuuslaitosten päästöt ovat heikentäneet paikallisesti olennaisesti veden laatua ja heikentävät sitä jatkuvasti. Jokien vedenlaatu on yleisesti heikompi kuin järvien, esimerkiksi eräiden itään laskevien jokien vedenlaatu on heikko. Mielenkiintoista on, että Lappeenrannan kaupunki edelleenkin laskee puhdistamoistaan, jotka eivät ole aivan modernia laatua, jätevedet itään virtaavaan jokeen.

Kustannusten — niistäkin puhuimme paljon — pitämiseksi kohtuullisina valiokunta painottaa sitä, että päällekkäistä työtä on vältettävä ja on pyrittävä esimerkiksi eri tahojen suorittamien seurantojen mahdollisimman täydelliseen yhteensovittamiseen. Valiokunta pitääkin erittäin hyvänä sitä, että tämä järjestelmä pyrkii kustannustehokkuuteen. Vesien kestävän käytön ja suojelun edellyttämät toimenpiteet voidaan uuden suunnittelujärjestelmän avulla ohjata tärkeimpien, vesistön kannalta vaikuttavimpien ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. Tämä on tärkeä laadullinen huomio.

Edelleenkin tässä on merkittävä uusi käsite, sikäli uusi, että se on lainsäädännössä mukana tässä suojelupuolella, eli keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesimuodostumat. Näiden vesimuodostumien ympäristötavoitteet asetetaan erikseen. Näillä tarkoitetaan keinotekoisesti ja voimakkaasti muutettua vesiympäristöä, ja näin katsotaan, että tämän vahvasti muutetun vesimuodostuman palauttamiseen ennalleen, mikäli se aiheuttaa erityisiä ympäristöllisiä rasitteita taikka on kestävän kehityksen kokonaisuuden kannalta kyseenalainen, ei tarvitse mennä.

Valiokunta myös painottaa sitä, kuten kaikessa suunnittelussa, että vuorovaikutus ja osallistuva suunnittelu on tärkeää.

Vesienhoitosuunnitelmista ja toimenpideohjelmista toteamme, että vesienhoitoalueille tulee laatia ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelma on yhteenveto- ja raportointiasiakirja, joka sisältää tiedot vesienhoitoalueen vesistä, niiden tilasta ja käytöstä. Vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi on kullakin vesienhoitoalueella kartoitettava pinta- ja pohjavesien ominaispiirteet ja tila, selvitettävä ihmistoiminnan vaikutukset ja tehtävä veden käytöstä taloudellinen analyysi. Vesien tilan seuranta on järjestettävä siten kuin direktiivi edellyttää. Toimenpideohjelma on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Siinä esitetään keinot ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Todellakin, hoitosuunnitelmat laaditaan kuuden vuoden välein, ja toimenpideohjelmakohdassa on myös valiokunnan mietinnössä näistä varsin tarkkaan todettu, mitkä asiat ja miten painotetaan. Ajan säästämiseksi en kuitenkaan näitä asioita tarkemmin käy läpi. Yhteenvedonomaisesti valiokunta kuitenkin toteaa mietinnössään, että ympäristötavoitteet tulee yksittäisessä lupaharkinnassa ottaa huomioon sillä painoarvolla, jolla asianomaisen luvan käsittävä toiminta vaikuttaa ympäristötavoitteen saavuttamiseen ja saavuttamatta jättämiseen. Tämä on tällainen lähtökohtainen asia.

Asetuksenantovelvollisuudesta on puhuttu paljon nyt uuden perustuslain ollessa voimassa. Tässä laissa on laajasti asetuksenantovaltuuksia. Kuitenkin ne kohdistuvat viranomaistyöhön, eivät suoraan kansalaisten oikeuksiin, jotenka tässä voidaan käyttää laajaa asetuksenantovaltuutta.

Tietojen luovutusvelvollisuudesta perustuslakivaliokunta lausui, ja otimme sen huomioon nimenomaan sillä lailla, että muutimme myös lakia, mikä näkyy myös valiokunnan mietinnöstä. Kysymys on julkisia palveluja tarjoavien laitosten velvollisuudesta antaa tietoja, mutta muita kuin henkilötietoja. Siis tämä on täsmennys valiokunnan toimesta.

Muutoksenhausta on erittäin tärkeä asiantuntijalausunto, jonka olemme ottaneet tarkasti huomioon, nimenomaan niin, että hallintoneuvos Pekka Vihervuori korkeimmasta hallinto-oikeudesta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kun valitusta, joka on siis laillisuuspohjainen valitus, käsitellään, ratkaisukokoonpanossa pitäisi olla mukana ympäristöasiantuntijaneuvos. Olemme halunneet erityisesti tähdentää tämän asian merkitystä. Näemme, että eduskunnassa käsittelyssä olevassa hallinto-oikeuksien toimintaa säätelevässä hallituksen esityksessä tämä asia olisi tarkoituksenmukaista huomioida, ja tässä asiassa hallintovaliokunnan suuntaan haluamme viestittää.

Lopuksi, puhemies, valiokunta on esittämässä täysistunnolle hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta:

"1. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vesienhoidon järjestämisestä annettavan lain täytäntöönpanoa vuorovaikutusjärjestelmän toimivuuden ja vesiensuojelun sekä hallinnon toimintakyvyn kannalta ja esittää lain toimeenpanoon tarvittavat resurssit.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 a §:n muuttamista siten, että vesienhoitosuunnitelmaa koskevan asian ratkaisukokoonpanoon osallistuu myös ympäristöasiantuntijaneuvos."

Tämä jälkimmäinen on tämä hallintoneuvos Vihervuoren viesti ja yleensä hallinto-oikeuden viesti, ja edellinen tarkoittaa siis sitä, että hallituskin tunnustaa lisäresurssien tarpeen. Me valiokunnassa — myös edustajat Vielma ja Hänninen valiokunnasta ovat täällä paikalla — totesimme, että tämä on tärkeä asia ja on katsottava, että siihen olisi kylliksi resursseja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo varsin perusteellisesti esitteli sen, mistä tässä on kysymys. Totean vain sen, että toivon mukaan tämä vesipolitiikan puitedirektiivin implementointi Suomen lainsäädäntöön johtaa myöskin muuhunkin kuin hallinnointiin, sillä todellakin tähän tuloksellisuuteen on tarpeita olemassa. Arvoisan puhetta johtavan puhemiehen kanssa tulemme alueelta, missä on käynyt jopa niin viime aikoina, viime vuosikymmenten aikana, että meillä on ollut siellä sellaisia näissäkin tilastoissa vielä mukana olevia niin sanottuja järviä, jotka ovat kokonaan kasvaneet umpeen, niin että ei ole enää yhtään mitään, on vain merkki siitä, että joskus tässä on joku kuoppa ollut ja se kuoppa on ollut vettä täynnä. Elikkä siis toisin sanoen tämän kauhukuvan estämiseksi tulevaisuudessa tämän laatuiset asiat ovat tarpeen, ja toivottavasti tämä nyt johtaa todellakin muuhunkin kuin pelkkään hallinnointiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen huoli on varmasti ihan oikeutettu ja nuo huomiot tärkeitä. Valiokunnan käsitellessä tätä asiaa koko ajan lähtökohta on toki ollut se, että emme säädä vain säätämisen vuoksi näitä lakeja vaan nimenomaan siksi, että tässä kyllä koko Euroopan mittakaavassa ja myös Suomessa me astumme nyt askeleen positiivisesti eteenpäin laajemmin biodiversiteetin, eri lajit, biotyypit huomioon ottaen, koko valuma-alue kokonaisuudessaan käsittäen, jolloinka tämä rehevöitymisongelma myös otetaan huomioon ja katsotaan, mistä se rehevöityminen johtuu, eikä vain todeta, että lammen tai järven hapenkulutus on lisääntynyt ja rehevöityminen on kasvussa, mikä johtaa sitten lopulta umpeenkasvamiseen.

Yleiskeskustelu päättyy.