Täysistunnon pöytäkirja 136/2004 vp

PTK 136/2004 vp

136. TORSTAINA 9. JOULUKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Lapin työllisyysmäärärahat

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymys ministereille Filatov ja Manninen ja miksei myöskin pääministeri Vanhaselle.

Itä-Lapista ja Lapista vierailee lähetystö tänään eduskunnassa, ja he ovat hyvin tärkeällä asialla. Nimittäin työhallinnon tulosneuvottelujen perusteella on käynyt ilmi, että työhallinnon määrärahoja vähennetään Lapista viidennes ja Itä-Lapista vieläkin enemmän. Monin paikoin Lapissa eletään vieläkin massatyöttömyyden aikaa, ja sitä on jatkunut jo yli kymmenen vuoden ajan. Pahimmilla rakennemuutosalueilla vaikeudet ilmenevät lisääntyvinä sosiaalisina ongelmina, väkivallantekoina ja itsemurhina. Kysynkin:

Mihin perustuu työhallinnon linjaus vähentää työllisyysmäärärahoja kaikkein eniten sieltä, missä hätä on suurin ja ongelmat vaikeimpia?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Päätöstä tästä asiasta ei ole tehty vielä, mutta se valmistelu, jota työministeriössä on tehty, lähtee siitä tosiasiasta, että työttömyys on noussut eteläisessä Suomessa ja se on laskenut pohjoisessa Suomessa. Ja kun kokonaisuudessansa rahojen määrä on suunnilleen samalla tasolla, hiukan enemmän on suhteellinen osuus kuin viime vuonna, niin se vääjäämättä vaikuttaa tähän tilanteeseen. Tälläkin hetkellä tällä valmistelussa olevalla esityksellä Lapissa per työtön saadaan rahaa 1 478 euroa ja Uudellamaalla per työtön 1 054 euroa. Elikkä Lappi saa per työtön yli 300 euroa enemmän. Ja jos tämä katsotaan suhteessa rakennetyöttömyyteen, niin silloin Lappi saa yli nelinkertaisen määrän rahaa verrattuna Uuteenmaahan, enkä voi pitää tätä esitystä Lapin kannalta kovin epäoikeudenmukaisena. Sen lisäksi me olemme varanneet työministeriöön noin 4 miljoonaa euroa, jota on tarkoitus käyttää silloin, jos tietyillä paikkakunnilla (Puhemies koputtaa) tapahtuu erityisiä rakenteellisia muutoksia.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Työvoimapalvelulaissa, eduskunnan hyväksymien valtion talousarvioiden perusteluissa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa määritellään selvät rajat, joiden yli työttömyys ei saa nousta millään työmarkkina-alueella, ja valtion talousarvion perusteluissa todetaan yksiselitteisesti, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys saa ylittää 80 prosentilla koko maan tasoa. Lapista löytyy kuntia ja alueita, joissa tämän rajan yli on oltu jo vuosikausia käymättä kertaakaan sen alapuolella. Kuinka virkamiesten keksimällä uudella laskentakaavalla, jonka perusteella työllisyysmäärärahat kohdennetaan, voidaan ohittaa eduskunnan tahto, varsinkin kun valtioneuvoston 15.1. tänä vuonna antamassa päätöksessä todetaan, että Itä-Lappiin suunnataan lisää työllisyysmäärärahoja? Kuka työministeriössä käyttää valtaa, ministeri vai virkamiehet, ja pitäisikö tästä asiasta hankkia oikeuskanslerin lausunto?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tietenkin hallitus käyttää sitä valtaa, jolla se valmistelee asioita. Tässä kriteereiden muutoksessa itse asiassa noudatetaan sitä toivetta, joka on tullut usein myös kansanedustajien suusta, että vaikeasti työllistettävien osuus otettaisiin mukaan näihin jakokriteereihin. Kun meidän suurin ongelmamme itse asiassa on rakenteellisen työttömyyden alas painaminen, sen kaikkein vaikeimman työttömyyden alas painaminen, niin olisi se aika outoa, että se ei näkyisi mitenkään työvoimapoliittisten rahojen jakokriteereissä, varsinkin kun tilanne on muuttunut sillä tavalla, että aiemmin se ei olisi juurikaan vaikuttanut tai tämä jakautui tasaisemmin, mutta nyt me olemme tilanteessa, jossa rakenteellinen työttömyys on pahentunut suurilla kaupunkialueilla, mutta koko maassa keskimäärin se on parantunut. Jos me haluamme nostaa aktivointiastetta, ei vuoden tai kaksi työttöminä olevien kohdalla, vaan kolme, neljä tai viisi vuotta työttöminä olevien ihmisten kohdalla, niin silloin tämä on ainoa järkevä jakokriteeri.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen ensinnä, arvoisa ministeri, sitä, että te olette alistunut tähän työvoimarahojen yleiseen alentamiseen, josta ongelma kumpuaa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että te pyyhkäisette nyt rahaa pois sieltä, missä tilanne on kaikkein vaikein, kuten Itä-Lapista. Tiedättekö te, että tällä linjallanne te rikotte lakia julkisista työvoimapalveluista ja myös hallituksen määrittelemää linjaa tästä olennaisesta kysymyksestä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, ministeriöön on jätetty jakamatonta valtuutta, jonka avulla on tarkoitus hoitaa ne kaikkein vaikeimmat alueet. Sen sijaan Lapin sisäistä rahanjakoa ei käsittääkseni ole vielä tehty ja se tehdään Lapin te-keskuksessa ja siinä ratkaistaan Itä-Lapin rahat suhteessa muuhun.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ed. Mustajärven esille nostama kysymys on erittäin vakava. Kyllä myöskin näissä työllisyysluvuissa täytyy tämä suhteellisuus ottaa huomioon. Silloin kun jollakin alueella tämä tiivistyy, niin kuin me tiedämme Itä-Lapin osalta tämän tilanteen käyneen, vaikeudet tiivistyvät ja työttömyys kasvaa, niin kyllä se vaikuttaa koko alueen ilmapiiriin, ja viittaukset näihin inhimillisiin ongelmiin ja hätään ovat siinä mielessä kyllä ihan oikeutettuja.

Minä kysyn hallitukselta, kun me olemme tekemässä hyvää politiikkaa siinä, että pyritään luomaan maahan uutta työtä ja pärjätään globaalitason kilpailussa: Onko sitten riittävästi toimenpiteitä, joilla myöskin pidetään huoli niistä alueista ja niistä ihmisistä, jotka tässä kilpailutilanteessa eivät tahdo pysyä matkassa taikka alueellisista syistä joutuvat työttömiksi ja siinä mielessä myöskin köyhyyden kierteeseen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksi ollaan valmistelemassa tätä työmarkkinatuen uudistusta, jonka ajatus on se, että sitä rahaa, jota me tällä hetkellä käytämme passiivisesti ihmisten toimeentulon maksamiseen, voisimme käyttää aktiivisemmin siihen, että ihmiset voisivat rakentaa itsellensä paremman toimeentulon ja pääsisivät näiden aktiivisten toimenpiteiden piiriin. Tätä työtä tehdään yhdessä kuntien kanssa, koska kunnat ovat keskeisessä roolissa sen suhteen, että näille rahoille löytyy mielekästä käyttöä, että ne toimenpiteet, ne palvelut, joita ihmiset saavat, ovat sellaisia, että ne auttavat heitä pitkällä tähtäimellä eteenpäin. Mutta kun edustaja viittasi näihin erityisen vaikeisiin alueisiin, niin mielestäni se, että meillä per pitkäaikaistyötön Lapissa on käytössä yli nelinkertainen määrä rahaa verrattuna esimerkiksi Uuteenmaahan, kertoo siitä, että nämä erityiset vaikeudet ja vaikeiden työllisyysalueiden tilanne on otettu huomioon tässä esityksessä. Jos suhde olisi yhden suhde yhteen, silloin minä kyllä allekirjoittaisin nämä väitteet, mutta näin ei ole.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ei ole tarpeellista tehdä vertailua kurjuuden kehittymisestä ja kasaantumisesta, mutta Itä-Lapin osalta ja ennen kaikkea Kemijärven ja seutukunnan osalta kysymys on ehkä moniongelmaisuudesta, jossa työttömyysmäärärahat, joista nyt keskustellaan, ovat yksi kokonaisuus. Mutta siihen yhdistyy myös muuttoliike, väestön vanheneminen, pitkäaikaistyöttömyys, rakenteellinen työttömyys ja kuntatalouden heikkous, joka on murtamassa peruspalvelujen pohjaa sieltä. Sen takia hyvin ratkaisevana olisi mielestäni se, että katsoisimme kokonaisuutta. Lapin kansanedustajat ovat jo esittäneet pääministerille aiemmin, että voitaisiin löytää tai tunnustaa ja tunnistaa tiettyjä alueita Suomesta, jotka tarvitsevat erillistä rakennemuutosohjelmaa. Kysyisinkin pääministeriltä:

Onko hallituksella valmiutta katsoa niitä alueita, joilla nämä ongelmat ovat kasaantuneet ja kulminoituneet, jotta ne saataisiin tietyllä tavalla käsiohjaukseen erityisesti?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Itä-Lapin osalla on juuri näitä erityistoimenpiteitä tehty niiden taannoisten Salcompin irtisanomisten jälkeen. Samoin hallituksella on käytössään ollut muun muassa kuntien harkinnanvaraiset avustukset, joita myös käytetään juuri tällaisten poikkeuksellisten menetysten korvaamiseen kuntien kohdalta, eli näitä ongelma-alueita on Suomessa eri puolilla, ja on olemassa tiettyjä välineitä, joilla valtiovalta voi tulla näitä alueita vastaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä tähän voisi vielä jatkaa, että hallituksen esityksistä eduskunta on kahteen kertaan käsitellyt esityksiä, joiden pohjalta on lisätty yritystukiin rahaa niin, että siitä hyvin merkittävä osa on kohdennettu käytettäväksi nimenomaan Itä-Lapin alueella. Siellä on kyetty kutakuinkin kaikille rahoituskelpoisille hankkeille myöskin tukea myöntämään. Kaiken lisäksi Itä-Lapin osalta on tehty vielä päätös ja viikko pari sitten on tehty esitys jatkopäätökseksi siitä, että siellä Itä-Lapin alueella nuo KTM:n kautta kanavoituvat tuet myönnettäisiin niin sanottujen maksimitukiprosenttien mukaisina.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Itä-Lappihan on valtakunnallisessa alueiden kehittämistavoitteessa määritelty äkilliseksi rakennemuutosalueeksi ja hallituksen toimin on siellä luotu tänä aikana tai välityksellä noin sata uutta työpaikkaa. Ongelma on siinä, että ne ovat keskittyneet tiettyihin kuntiin, osa kunnista ei ole päässyt niistä osalliseksi, ja täytyy työministeriön kanssa keskustella sitten erilaisista sisäisistä siirroista ja muista vastaavista. Mutta kun ne eivät kuulu minun toimivaltaani, en voi tässä yhteydessä siihen lähemmin puuttua.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Anteeksi nyt, arvoisa puhemies, mutta minä menisin tässä asiassa vähän vielä yksityiskohtaan, mistä äsken oli juuri puhetta.

Arvoisa työministeri, te annoitte hyvin yleisluontoisia lausuntoja äsken Itä-Lapin tilanteesta ...

Puhemies:

Edustaja, tämä kysymys oli loppuun käsitelty.