Täysistunnon pöytäkirja 136/2014 vp

PTK 136/2014 vp

136. KESKIVIIKKONA 14. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

 

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys kokonaisuutena on erinomaisen hyvä ja tähdellinen. Täällä todetaan tämmöisestä yhteisöstä kuin Greco, joka on antanut Suomelle suosituksia ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin edustajasidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Tykönäni ihmettelin, millä eväillä Greco tämmöisiä antaa, koska tämähän on Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin, johon kuuluu 44 maata, ja yhteisö on perustettu 1999. Mutta kun on ohjeita annettu, niin niitä on näköjään sitten myöskin jollakin tapaa noudatettu.

Yleisperusteluissa todetaan, että tarkoituksena on selvittää kansanedustajien sidonnaisuuksia, ja edustajia pyydetään muun muassa ilmoittamaan seuraavia tietoa: hallintotehtävät valtionyhtiöissä, hallintotehtävät taloudellisesti merkittävissä yrityksissä, hallintotehtävät pankeissa ja muissa rahalaitoksissa ja hallintotehtävät merkittävissä järjestöissä. Sen sijaan edustajantoimeen kuulumattomista tehtävistä ja toimista saatuja korvauksia ei pyydetä ilmoittamaan. Myöskään perheenjäseniä tai sukulaisia koskevia tietoja ei pyydetä.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä eräs havainto. Tästä kokonaisuudesta totean, että eräs asia on jäänyt hieman taustalle: hallintolain mukaisiin esteellisyyksiin ei eduskunnan työjärjestyksessä ole otettu kantaa, eli asioihin, jotka löytyvät hallintolain 28 §:n 1 momentista. Kaikki, ketkä ovat kuntapuolella, kunnanvaltuustossa taikka kuntayhtymissä luottamustehtävissä, tietävät, että tällä hallintolain 28 §:llä on erittäin suuri merkitys, kun punnitaan edustajan — esimerkiksi valtuutetun, hallituksen jäsenen tai johtokunnan jäsenen — esteellisyyksiä. Tämä on jäänyt minun ymmärtääkseni taka-alalle, ja siihen olisi voitu kiinnittää huomiota.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tämä puhemiesneuvostoehdotus on kyllä askel oikeaan suuntaan. Se, että ilmoitetaan tärkeät muut kuin edustajan toimeen liittyvät tehtävät, elinkeinotoiminta, keskeiset omistukset ja sitten merkittävä varallisuus, täsmentää kyllä sitä kuvaa, mistä asemasta lähtien kansanedustaja toimii. Tosin voi ajatella, että tämmöiset jääviys- ja intressiristiriidat ja ongelmat ovat todennäköisempiä kuntapolitiikassa. Jos ajatellaan vaikka kunnanhallituksen puheenjohtajaa ja kaavoituskysymyksiä, niin kyllähän hallituksen puheenjohtaja siinä tilanteessa voi olla paljon merkittävämpi julkisen vallan käyttäjä, poliittisen vallan käyttäjä kuin kansanedustaja. Mutta hyvä, että tämä askel otetaan nyt, ja varmaan sitten eduskunnan työjärjestys on ihan oikea taso, jossa tämä vapaaehtoinen ilmoitusmenettely muutetaan nyt pakolliseksi.

Jos ajatellaan, että perustuslaissa määritellään kansanedustajan riippumattomuus, koskemattomuus ja puhevapaus, niin siinä yhteydessä pitää kyllä sivuta esimerkiksi vaalirahoituspykäliä. Minusta se uudistus jäi puolitiehen. Olisi aivan hyvin voitu ottaa käytäntö, jossa mennään tositekohtaiseen kirjanpitoon, joka ei olisi julkinen, mutta hänellä, joka tarkastaa nämä vaalirahoitusilmoitukset, olisi ollut kaikista tilitapahtumista tositteet käytössään, jolloinka hän olisi voinut vertailla sitä, onko ilmoitus yhdenmukainen tosiasioitten kanssa. Ja kansanedustajan riippumattomuutta, koskemattomuutta, puhevapautta pitää myös arvioida silloin, kun muutetaan edustaja- tai eduskunnan avustajajärjestelmää.

Kaiken kaikkiaan oikea liikku. Aina pitää kannattaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä silloin, kun on julkisen vallan käytöstä kyse.

Yleiskeskustelu päättyi.