Täysistunnon pöytäkirja 137/2005 vp

PTK 137/2005 vp

137. TIISTAINA 13. JOULUKUUTA 2005 kello 10 (10.08)

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Hallituksen esitys vuoden 2006 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 119/2005 vp) täydentämisestä

 

Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa on ensi vuoden talousarvion käsittely edennyt hyvässä ja rakentavassa hengessä. Tästä hyvästä yhteistyöstä haluan kiittää valiokunnan varapuheenjohtajaa, jaostojen puheenjohtajia ja kaikkia niin hallituspuolueiden kuin erityisesti oppositiopuolueiden edustajia. Kiitokset yhteistyöstä menevät myöskin valtiovarainministeriön suuntaan.

Eduskunnan toiveena oli, että budjettilait annettaisiin pääosin samanaikaisesti budjetin kanssa ja vuoden alusta voimaan tulevat lait viimeistään 21.10.2005. Suurelta osin näin on menetelty. Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin saanut käsiteltäväkseen useita kiireellisiä lakiesityksiä vielä marraskuun aikana, viimeisimmät vasta 2. joulukuuta 2005. Kiinnitän huomiota siihen, että eduskuntakäsittely vaatii kuitenkin säällisen ajan, ja siksi tässä suhteessa hallitukselle jää parannettavaa.

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden kasvu on voimistunut uudelleen kesän ja syksyn mittaan huolimatta raakaöljyn hinnan tuntuvasta noususta. Myös euroalueella talous on alkanut elpyä maailmankaupan ja investointien tukemana. Euron heikentyminen on viime aikoina parantanut Suomen viennin kehitysnäkymiä. Erityisesti teknologiateollisuuden vientinäkymät ovat valoisat vuonna 2006. Vientinäkymiä parantaa suhteellisen vahvaksi ennustettu talouskehitys Suomen päävientimarkkinoilla, esimerkiksi Ruotsissa, Venäjällä, EU:n uusissa jäsenmaissa ja myöskin Kiinassa. Tuonnin kasvun ennustetaan vastaavasti hieman hidastuvan ensi vuonna kuluvan vuoden 6 prosentin tasolta.

Suomen talouskasvu parani loppukesän ja syksyn aikana, kun metsäteollisuuden työkiista päättyi. Erityisesti vienti ja kotitalouksien kulutus tukivat tuotannon kasvua. Suomen taloudessa onkin nyt sekä vakautta että dynamiikkaa.

Etupainotteisesti toteutetut työn verotuksen kevennykset yhdessä kasvaneiden tulonsiirtojen kanssa ovat pitäneet yllä kotimaista kysyntää ja tuoneet kansantalouteen mainitsemaani dynamiikkaa. Vaikka veronkevennysten tavoitteet ovatkin olleet rakennepoliittisia, pääosin niiden ajoitus on ollut myös suhdannepolitiikan kannalta oikea. Uusien työpaikkojen syntyyn ovat vaikuttaneet myös toteutettu yritys- ja pääomaverouudistus ja hallituksen toteuttama yrittäjyyspolitiikka. Matalan tuottavuuden kysynnän tukiratkaisu, yritysten sukupolvenvaihdosten verohuojennus perintö- ja lahjaverossa ja varallisuusverotuksen poistaminen ovat olleet tärkeitä ratkaisuja. Ne ovat parantaneet yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä, edistäneet suomalaista omistajuutta, investointeja ja työllisyyttä. Viime vuonna solmittu poikkeuksellisen pitkäkestoinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu on puolestaan luonut vakautta ja ennustettavuutta. Vakautta on luonut myös budjettitalouden odotettua parempi tasapaino.

Dynamiikka ja vakaus näkyvät nyt viimeisimpien tietojen mukaan varsin hyvinä työllisyyskehityslukuina ja erityisesti vähenevinä nuorisotyöttömyyden lukuina. Jos kehitys jatkuu tällä tavalla, olemme hyvin lähellä 100 000 uuden työpaikan kehitysuraa vuonna 2007, ehkä saavutammekin sen vuonna 2007. Tämä on hyvä uutinen.

Arvoisa puhemies! Talousarvion loppusumma on mietinnön mukaan runsaat 39 581 000 000 euroa. Loppusumma kasvoi valiokunnan käsittelyssä noin 50 miljoonalla eurolla. Niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi odottamattomiin lisätalousarviotarpeisiin jää 163 miljoonaa euroa. Valtion budjettitalouden alijäämä on vuonna 2006 tässä vaiheessa arvion mukaan noin 492 miljoonaa euroa.

Kehysmenettely ja siihen liittyvä menosääntö ovat valiokunnan mielestä olleet yleisesti ottaen toimiva ja tarpeellinen järjestely. On oikeastaan historiallista, että budjettikehykset ovat pitäneet nyt tällä vaalikaudella.

Puhemies:

(koputtaa)

Täällä on nyt liian monta palaveria menossa, hyvät edustajat! Täällä on yksi ainoa kokous. Se on täysistunto. Pyydän siirtämään muut palaverit salin ulkopuolelle.

Puhuja:

Kiitoksia, puhemies! — Kuten totesin, budjettikehykset ovat pitäneet tällä vaalikaudella, mikä on oikeastaan historiallista. Näin ei liene ennen tapahtunut. Kehysmenettelystä voisi olla vientituotteeksikin niille 12 Euroopan unionin jäsenmaalle, jotka ovat valtiontalouden alijäämämenettelyn piirissä. Julkistaloudessa tarvitaan päättäjien pitkäjänteistä sitoutumista, ja siksi kehysmenettely on tuonut myös talouspolitiikkaan lisää uskottavuutta ja vakautta. Kehysmenettelyssä on kuitenkin edelleen puutteita, ja se vaatii vielä kehittämistä.

Erityisesti liikenneväyläpolitiikan menokehys on ollut jo vaalikauden alusta lähtien selvästi alimitoitettu. Tästä johtuu hyvin pitkälle myös se, että valiokunnan tekemistä lisäyksistä tälläkin kertaa huomattava osa kohdistuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Kannattavat liikenneinvestoinnit on syytä ensi vaalikauden kehyksistä ottaa pois menosäännön alta. Ne eivät sinne kuulu. Kehysmenettelyyn tarvitaan myös joustavuutta enemmän, kun kehysmenettelyä kehitetään ensi vaalikautta ajatellen.

Myös budjetoitujen ja toteutuneiden tulojen varsin suuret erot antavat aihetta tarkastella kehysmenettelyä kriittisesti. Kuluvan vuoden budjettiylijäämäksi näyttää muodostuvan peräti 3,8 miljardia euroa, kun talousarviokäsittelyssä vuosi sitten vuodelle 2005 ennakoitiin yli 900 miljoonan euron alijäämää. Tämä erotus on 4,7 miljoonaa parempi. Ero arvion ja toteutuman välillä on siten yli 10 prosenttia talousarvion loppusummasta. Tälle erolle löytyy hyviä selittäviä tekijöitä, muun muassa valtion kassan jaksottaminen, niin kuin tuossa mietinnön perusteluissa todetaan, mutta silti tarkemman budjetoinnin vaatimus on oikeutettu.

Puhemies! Valtiovarainvaliokunta on samanaikaisesti vuoden 2006 talousarvioesityksen kanssa käsitellyt valtion tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2004. Kyseessä oli ensimmäinen tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen mukainen kertomus eduskunnalle. Kokemukset jo ensimmäisestä kerrasta ovat hyviä.

Ehdotetun tarkastusvaliokunnan perustamisen myötä, joka on tulossa eduskuntaan, eduskunnalla on tulevan vaalikauden alusta paremmat edellytykset huolehtia entistä paremmin ohjausroolistaan. Tarkastusvaliokunnan työstä uusimuotoinen tilinpäätösraportti ja sen käsittely muodostanee yhden keskeisen osan. Talousarvio ja siinä oleva tavoitteenasettelu muodostavat pohjan jälkikäteisraportoinnille. Valtiovarainvaliokunta aikookin jatkossa pelkkien määrärahojen sijasta paneutua yhä enemmän myös ministeriöille ja virastoille talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota eräillä hallinnonaloilla varsinaisessa talousarviossa toistuvaan määrärahojen alibudjetointiin. Esimerkkinä näistä voidaan todeta perusradanpidon ja vankeinhoidon menot, joita joudutaan toistuvasti rahoittamaan lisätalousarvioilla. Hallitus ei myöskään tällä kertaa ole sisällyttänyt esitykseensä eräitä valiokunnan aiempien talousarvioiden käsittelyssä tekemiä pienehköjä, pysyviksi tarkoitettuja lisäyksiä. Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota budjetin täydellisyysperiaatteeseen ja perustuslain budjettivaltaa koskeviin säännöksiin.

Valiokunta on tällä vaalikaudella, kuten sanoin, noudattanut kehyksiä ja evästänyt hallitusta etukäteen eduskunnan linjauksilla ja sitten tehnyt välttämättömiä ja harkittuja tarkennuksia talousarvioon.

Euromääräisesti suurimmat määrärahalisäykset valiokuntakäsittelyssä tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Valiokunta lisäsi perustienpidon määrärahoja 7,8 miljoonalla ja perusradanpidon määrärahoja runsaalla 6 miljoonalla eurolla. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen lisättiin 6,5 miljoonaa euroa ja yksityisteihin 2 miljoonaa euroa. Kolmannessa, nyt samanaikaisesti käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on valiokunnan toiveiden mukaisesti lisätty 12 miljoonaa euroa sekä perustienpitoon että perusradanpitoon.

Talousarviomietintöömme sisältyy tällä kertaa vain kaksi ponsilausumaa. Joskus menneinä vuosinahan näitä oli pilvin pimein. Nyt on haluttu keskittää tässä suhteessa tapahtuvaa hallituksen evästämistä.

Ensimmäisessä lausumassaan valiokunta edellyttää, että väylätyöryhmän mietinnön ensimmäisen korin hankkeista tulisi tehdä päätöksiä ensi vuoden kehys- ja budjettiriihessä hankkeiden toteuttamiseksi vuosina 2007 ja 2008. Valtiovarainvaliokunta johdonmukaisesti on tukenut pitkäjänteistä liikenneinvestointipolitiikkaa ja väylätyöryhmän linjauksia eikä pidä ohituksia perusteltuina; ohituksia ei tule tehdä.

Talousarvioon sisältyy niin sanottu köyhyyspaketti eli kaikkein vähävaraisimpien aseman huomioiminen. Edellisessä budjettimietinnössään valiokunta ja eduskunta nimenomaan edellyttivät tätä. Valiokunta on tehnyt myös pieniä korjauksia tähän suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat valiokuntakäsittelyssä lisääntyneet 10 miljoonalla eurolla. Tästä 4 miljoonaa euroa on osoitettu alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen koulutukseen on lisätty 5 miljoonaa euroa.

Opetusministeriön pääluokassa korotettiin opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavia vanhempien tulorajoja 15 prosentilla marraskuun alusta 2006 lukien. Kahden kuukauden määrärahatarve on tähän tarkoitukseen 1,1 miljoonaa euroa, ja menovaikutus tulee olemaan vuositasolla 5,2 miljoonaa euroa. Homekoulujen korjaamiseen valiokunta ehdottaa lisättäväksi 1,1 miljoonaa euroa ja kirjastojen perustamiskustannuksiin myöskin miljoona euroa.

Muista valiokunnan tekemistä määrärahalisäyksistä voidaan todeta erityisesti puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tehty 3 miljoonan euron lisäys, ympäristötöihin suunnattu 1,9 miljoonan euron lisäys, Rajavartiolaitokselle annettu 1,3 miljoonan euron määrärahalisäys ja myös kuntien harkinnanvaraisten avustusten nostamiseen annettu pieni 1,5 miljoonan euron lisäys. Lisäksi eräissä pääluokissa tehtiin sisäisiä määrärahasiirtoja.

Mielestäni valiokunta on budjettikehyksen sisällä toimien onnistunut tuomaan talousarvioon tärkeitä painotuksia ja käsittelemään näitä niin sanottuja kipukohtia.

Puhemies! Valiokunnan mietintöön on jätetty neljä vastalausetta. Kristillisdemokraattien, vihreiden, kokoomuksen ja vasemmistoliiton valiokuntaryhmät ovat jättäneet vastalauseensa. Näissä vastalauseissa perustelujen lisäksi ehdotetaan määrärahalisäyksiä muun muassa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin, yliopistojen perusopetukseen, poliisin toimintamenoihin sekä kehitysyhteistyömäärärahoihin. Uskon, että ryhmäpuheenvuoroissa nämä tulevat tarkemmin esitellyiksi.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puolesta toivon, että ensi vuoden talousarvio ja ajankohtainen talouspolitiikka saavat aikaan tänään vilkkaan ja hyödyllisen keskustelun.

Esko Kiviranta /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista." Kun kettu ei saanut haluamaansa, väheksyi se tavoitettaan. Sama tunne tulee mieleen erityisesti kokoomuksen asenteesta hallituksen saavutuksiin. Mikään ei tunnu miltään, vaikka asiat ovat paljon paremmalla tolalla kuin kokoomuksen hallitusvuosina.

Kokoomuksen kerskailu yrittäjäasioilla on surkuhupaisaa. Kokoomus korotti kahdesti yhteisöveroa ja pääomatuloveroa, kumpaakin yhteensä 4 prosenttiyksiköllä. Nykyinen hallitus on alentanut yritysverotusta, keventänyt yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua, rohkaissut aloittavia yrityksiä muuttamalla arvonlisäveron alarajan liukuvaksi, parantanut kotitalousvähennystä merkittävästi ja toteuttanut matalapalkkatyön verotuen. (Ed. Dromberg: Aloitettu edellisten hallitusten aikana!)

Keskustan eduskuntaryhmä pitää pääministeri Matti Vanhasen hallituksen talouspolitiikkaa onnistuneena. Hallituksen oikeiden ja oikein ajoitettujen toimien seurauksena työllisyys on parantunut. Hallitus on vahvistanut hyvinvointiyhteiskuntaa kehittämällä peruspalveluja ja perusturvaa. Hallitus on toteuttanut merkittäviä yrittäjyyttä edistäviä uudistuksia. Valtiontalous on pidetty kunnossa. Keskustalle hallituksen yhteisten päätösten puolustaminen on helppoa.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden kasvu on jatkunut jo yli vuoden. Vaalikauden aikana työllisyys on parantunut noin 40 000 hengellä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että työllisyyden paraneminen jatkuu edelleen vähintään nykyvauhdilla. Hallituksen työllisyystavoite on vaativa, mutta sen saavuttaminen on mahdollista, jos työllisyyden nykyinen kehityssuunta jatkuu. Työllisyysasteella on keskeinen vaikutus siihen, kuinka Suomessa voidaan turvata hyvinvointipalveluiden rahoitus väestön ikääntyessä.

Hallituksen toteuttamat palkka- ja yritysverotuksen kevennykset ovat tuoneet kansantalouteen sellaista dynamiikkaa, että työllisyys paranee nyt jopa nopeammin kuin laman jälkeen 1990-luvun loppupuolella. Ennätyksellisen pitkäkestoinen tulopoliittinen ratkaisu vakauttaa kansantaloutta. Tulopoliittinen sopimus ja sitä tukevat veroratkaisut turvaavat osaltaan työpaikkojen säilymistä Suomessa.

Osana pitkän tähtäyksen työllisyyspolitiikkaa valtion talousarviossa on lisätty tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta tavoitteena luoda talouteen uutta kasvupohjaa ja vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Innovaatiojärjestelmäämme on vahvistettava edelleen. Jo tähän mennessä hallitus on edistänyt yrittäjyyttä enemmän kuin yksikään aiempi hallitus. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että yrittäjyyttä edistävää politiikkaa on jatkettava edelleen kannustamalla yrityksiä kasvuun ja uuden teknologian hyödyntämiseen.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että perusturvaa ja peruspalveluita on kehitetty määrätietoisesti. Perhepolitiikassa on tapahtunut todellinen suunnanmuutos. Vähimmäispäivärahoja ja lapsilisiä on korotettu. Lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea on lisätty. Omaishoidon asemaa on vahvistettu ja siitä maksettavia korvauksia on parannettu. Kansaneläkkeitä on korotettu. Opintotuen kehityksessä on tapahtunut merkittävä suunnanmuutos. Toimeentulotuen asumismenojen omavastuu poistuu ensi vuonna. Näillä ratkaisuilla hoidetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta paremmaksi.

Hallituksen keskeinen tavoite on turvata kunnille edellytykset peruspalveluiden tuottamiseen. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettu ja valtionosuuksia on lisätty. Kahden edellisen vaalikauden linjauksista poiketen kunnille on tällä vaalikaudella kompensoitu veronkevennykset täysimääräisesti. Myös yhteisöveroprosentin alentaminen hoidettiin aiheuttamatta kunnille veronmenetyksiä. Ensi vuonna ansiotulovähennyksen lisäys toteutuu jatkossa valtionverotuksen ansiotulovähennyksenä, joka tekee oikeutta kunnille. Uusi vähennys jää rasittamaan vain valtiota veronsaajana.

Suomen julkisen talouden luvut ovat Euroopan parhaimmistoa. Toisin kuin vuosina 1999—2003 nykyinen hallitus on pitänyt kiinni asettamastaan valtiontalouden menokehyksestä. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 60,1 miljardia euroa. Valtionvelan määrä painuu siten jo tänä vuonna alle 40 prosenttiin kokonaistuotannosta. (Ed. Pulliainen: Edustajan pitäisi katsoa tilinpäätöksiä nyt!) Budjettitalous on kuluvana vuonna noin 3,8 miljardia euroa ylijäämäinen, vaikka vuoden 2005 talousarviossa ennakoitiin syntyvän 900 miljoonaa euroa alijäämää. Vuoden 2006 talousarvio on noin 400 miljoonaa euroa alijäämäinen. On varsin mahdollista, että myös ensi vuonna valtion budjettitalous lopulta muodostuu ylijäämäiseksi talouskasvun jatkuessa ennusteiden mukaan vahvana. (Ed. Pulliainen: Jos koko omaisuus myydään, niin varmasti!)

Arvoisa puhemies! Suomen talouden lähiajan näkymät ovat valoisia. Ensi vuodeksi ennustetaan yli 3 prosentin talouskasvua ja työttömyyden merkittävää alenemista. Työttömyyden arvioidaan alenevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin, mikä on laman jälkeisen ajan alin lukema. Tänä vuonna alkanut viennin kasvu jatkuu ensi vuonna, mikä tukee osaltaan talouskasvua.

Kotimaiset investoinnit ovat kasvussa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että edelleen liian vähäiset investoinnit rajoittavat tulevaisuudessa työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Valtiovallan tehtävä on luoda edellytyksiä yritysten investoinneille. Hallituksen politiikka on ollut yrittäjyyttä tukevaa, ja hallitus on osaltaan pyrkinyt takaamaan yrityksille hyvän toimintaympäristön. Nyt tarvitaan myös yrityksiltä rohkeita toimia kotimaisten investointien vauhdittamiseksi.

Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouteen liittyy riskejä. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, väestön ikääntyminen ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen vaikeuttavat Suomen talouskasvua, jonka arvioidaan olevan lähivuosina noin 2,5 prosenttia. Vakausohjelman tarkistuksessa Suomen hallituksen on todettu vastaavan edellä mainittuihin haasteisiin pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella politiikalla, jolla tuetaan työllisyysasteen kestävää nousua ja tuottavuuden kasvun voimistumista.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä ensi vuoden talousarvion keskeinen painopiste on työllisyyden vahvistaminen laajalla toimenpidekokonaisuudella. Työllisyyden vahvistaminen on myös tehokas tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tuloverotusta kevennetään bruttomääräisesti 840 miljoonalla eurolla. Veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Ne alentavat palkansaajien veroastetta eri tulotasoilla keskimäärin 1 prosenttiyksikön verran. Kevennykset tukevat kotimaisen kulutuskysynnän kasvua ja työllisyyttä. Kotitalousvähennystä laajennetaan kaksinkertaiseksi 2 300 euroon kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä. Tämä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä helpottaa uudenlaisten hoivaratkaisujen syntymistä.

Keskustan aloitteesta toteutunut matalatuottoisen työn kysyntää vahvistava tuki otetaan käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Tämä tuki merkitsee enimmillään työvoimakustannusten noin 15 prosentin suuruista alentumista. Tuen avulla voidaan edistää 54 vuotta täyttäneiden työllisyyttä työvoimavaltaisilla palvelualoilla ja purkaa rakennetyöttömyyttä. Esimerkiksi kaupan järjestöt ovat kiitelleet matalapalkkatukea.

Samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan muuttamalla työmarkkinatuen painopistettä passiivisesta tuesta aktiiviseen sekä tukemalla pitkäaikaistyöttömien työhönpaluuta asumistuen muutoksella ensi vuodesta alkaen. Tukimuutos kannustaa työllistymään, kun työhönmeno ei enää aiheuta asumistuen välitöntä leikkausta.

Arvoisa puhemies! Talousarvion toinen painopiste on heikoimmassa asemassa olevien tukeminen. Talousarviossa on useita toimenpiteitä, joilla ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistaminen auttaa kaikkia toimeentulotuen varassa olevia ensi syyskuun alusta alkaen. Muutoksen vaikutukset ovat vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Kansaneläkkeiden korotukseen ohjataan vuositasolla samoin noin 40 miljoonaa euroa.

Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että toisen asteen opiskelijoiden opintotuki nousee ensi vuoden syksystä alkaen, kun vanhempien tulorajoja päätettiin eduskunnassa korottaa 15 prosentilla. Korotus parantaa niin kotona asuvien alle 20-vuotiaiden kuin kodin ulkopuolella asuvien toisen asteen opiskelijoiden tilannetta. Uudistusta on odotettu pitkään, sillä tulorajat ovat olleet yli kymmenen vuotta muuttumattomat. Tällä hallituskaudella on jo aiemmin opiskelijoiden opintososiaalisiin etuuksiin saatu merkittäviä parannuksia, joista asumislisän vuokrakaton korotus ja opintolainan pääoman osittainen vähennysoikeus verosta ovat hyviä esimerkkejä. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä, historiallisia!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota liikenne- ja viestintäministeriön menokehykseen, joka on ollut vaalikauden alusta alkaen liian niukka väyläverkon kehittämistarpeisiin nähden. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kehysmenettelyä tulee uudistaa niin sanottua elinkaarimallia käyttäen toteutettavien liikenneväyläinvestointien osalta sekä edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneiden kehysmenettelyn alaisten määrärahojen osalta.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että eduskunnan liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan tekemät lisäykset perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoihin sekä yksityisteiden valtionavustuksiin ovat erittäin tarpeellisia. Joukkoliikenteen määrärahoihin tehty lisäys ylläpitää joukkoliikenteen palvelutasoa koko maassa ja on tärkeä signaali joukkoliikenteen yhteiskunnallisesta tärkeydestä. Joukkoliikennettä tukee myös työsuhdematkalippua työnantajan järjestämänä luontoisetuna koskeva, ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi verosäännös.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä pääministeri Matti Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on ollut pitkäjänteistä ja vastuuntuntoista. Se kannustaa työllistämiseen ja yrittäjyyteen. Se luo pohjaa Suomen ja suomalaisten menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hallituksen politiikka on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista, kuten budjetin perusturvaan tehdyt parannukset osoittavat. (Ed. Zyskowicz: Ei noin hyvää miestä kannata presidentiksi valita!)

Ed. Anneli Kiljunen merkitään läsnä olevaksi.

Matti Ahde /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuoden 2006 talousarvioesitys luo hyvän ja vahvan pohjan ensi vuoden talouden kehitykselle. Myös kulunut vuosi on mennyt monen tekijän osalta ehkä paremmin kuin monet vielä jokin aika sitten uskoivat. Paperiteollisuuden työsulun uskottiin leikkaavan kasvua, työllisyyttä ja vaarantavan valtiontalouden kehityksen. Työnantajien uhkapeli leikkasi osan kokonaistuotannon kasvusta, mutta työllisyyteen ja verotulokertymään sen vaikutukset jäivät kaikeksi onneksi hyvin vähäisiksi.

Tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan jäävän selvästi alle kahden prosentin. Tästä huolimatta työttömyys on kääntynyt selvään laskuun. Viimeisimmän tilaston mukaan työttömyysaste laski lokakuussa 7,2 prosenttiin, kun se oli pysynyt noin neljän vuoden ajan keskimäärin 9 prosentin tuntumassa. Tärkeä käänne parempaan suuntaan.

Hallituksen määrätietoinen politiikka on alkanut entistä selvemmin vaikuttaa myönteisesti talouteen. Työllisyydessäkin luvut ovat kääntyneet jälleen hyvään suuntaan, kun teollisuuden suurimmat irtisanomiset näyttävät olevan ainakin tältä erää ohi. Veronkevennysten ja myönteisen palkkakehityksen seurauksena kotimainen ostovoima on kasvanut tasaisesti ja pitänyt yllä asunto- ja autokauppaa sekä muuta kulutusta. Palvelualojen työllisyys on kasvanut suotuisasti. Alhainen korkotaso on tukenut rakentamista ja näin lisännyt alan työllisyyttä tasaisesti.

Tästä on hyvä jatkaa. Ensi vuonna Suomen kokonaistuotannon kasvu vauhdittuu tästä vuodesta, ja arviot sen määrästä liikkuvat 3—4 prosentin välillä. Kotimaisten tekijöiden lisäksi kasvua tukee suotuisa kansainvälinen suhdannetilanne. Eurooppakin näyttää vihdoin pääsevän kasvun imuun muiden suurten talousalueiden tapaan. Suomen vientiteollisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä, vaikka tuontihinnat ovat nousseet nopeammin kuin meidän vientihintamme. Vientinäkymiä on omiaan vahvistamaan vielä euron heikkeneminen tämän vuoden aikana runsaat 16 prosenttia suhteessa Yhdysvaltojen dollariin.

Ilahduttava tosiasia on se, että Suomen kolmas tukijalka, elektroniikkateollisuus, on Nokian johdolla kasvattanut tuotantoa ja vientiä. Vaikka tämäkin toimiala on siirtänyt tuotantoa halpatuotantomaihin, on alan elpyminen näkynyt myös Suomen kokonaistuotanto- ja työllisyysluvuissa positiivisena.

Meillä on siis täysi syy olettaa hyvän vireen jatkuvan. Työttömyyden laskun jatkuminen vahvistaa kehitystä edelleen. Kun työllisten määrä polki vielä viime vuonna paikoillaan, on kuluvan vuoden kehitys ollut toisenlaista. Tammi—lokakuussa työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuoden 2004 vastaavana aikana ja työllisyysaste nousi 68,1 prosenttiin eli vajaan prosenttiyksiön korkeammaksi kuin vuosi sitten. Suunta on siis oikea ja kehitys kulkemassa kohti hallituksen tämän vaalikauden lopussa asettamaa 70 prosentin työllisyysastetavoitetta.

Hallituksen keskeiset veroratkaisut on tälläkin vaalikaudella sovitettu yhteen tulopoliittisten sopimusten kanssa. Koko vaalikauden aikana ansiotulojen verotusta kevennetään 2,8 miljardilla eurolla, joka on selvästi enemmän kuin hallitusohjelman lupaus, joidenkin mielestä jopa hivenen liiankin paljon. (Ed. Zyskowicz: Keiden mielestä?) — Palataan siihen sitten keskustelun aikana.

Valtiontalouden tilanne on pysynyt hyvänä, ja ylijäämää on kertynyt monen vuoden aikana. Valtio on kyennyt lyhentämään velkaansa ennakoitua nopeammin. Lokakuun lopussa velka painui jo alle 60 miljardin euron. Velan bruttokansantuoteosuus painuu jo tänä vuonna alle 40 prosentin. Se on poikkeuksellista kaikkialla maailmassa ja antaa vahvan pohjan Suomen taloudelle selvitä tulevista monista epävarmuustekijöistä.

Taloustilanteen kohentuminen ja työttömyyden lasku pitävät valtion verotulojen kehityksen vahvana myös jatkossa. Työpaikkojen määrän kasvu nostaa ansioverotuloja, lisääntynyt aktiviteetti kotimarkkinoilla ja kasvava palveluiden kysyntä pitävät arvonlisäverokertymän hyvällä tasolla sekä nousseet osakekurssit ja yritysten vahvat tulokset lisäävät pääomaverotuloja. Kaikilla mittareilla mitattuna Suomen kehitys on historiallisestikin katsottuna erittäin hyvä.

Arvoisa puhemies! Syksyn aikana verokeskustelussa on noussut entistä enemmän esille tasaveron käyttöönotto ansiotulon verotuksessa. Kun näyttää siltä, että esittäjät tarkoittavat tasaverolla sellaista järjestelmää, jossa tietyn verovapaan tulorajan ylittäviin tuloihin kohdistuisi vain suhteellinen vero, sosialidemokraatit sanoutuvat irti tämän kaltaisista kaavailuista. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitustarve säilyy tulevaisuudessakin erittäin suurena. Sitä ei voida tyydyttää, ellei verotusta painoteta hyvätuloisiin, koska heillä on käytännössä suurin vastuu yhteiskuntaihanteemme ylläpitämisestä.

Meidän on hyvä muistaa, että verotuksen perustehtävä on aina fiskaalinen. Tämä tarkoittaa, että valtio ja kunnat keräävät tulonsa pääosin veroina. Verotuksella on kuitenkin lukuisia muitakin tavoitteita. Ne voivat olla talouspoliittisia, sosiaalipoliittisia tai vaikkapa ympäristöpoliittisia tulevaisuudessa entistä enemmän. Fiskaalisen tavoitteen jälkeen toiseksi tärkein tavoite on tulonjakopoliittinen. Päämääränä täytyy olla, että nettomääräisesti laskettu tulonjako on tasaisempi kuin bruttomääräisesti laskettu. Tämä päämäärä on ollut aivan olennainen osa veropolitiikkaa läpi vuosikymmenten, tai itse asiassa läpi vuosisatojen, ed. Ala-Nissilä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina ollut voimakas tahtotila vaikuttaa kansalaisten keskinäiseen tulonjakoon. Ei koeta oikeudenmukaiseksi sitä, että toinen on voinut ansaita moninkertaisen tai jopa monikymmenkertaisen määrän toiseen verrattuna. Verotukseen tuleekin aina liittää oikeudenmukaisuuselementti. Verotus on aivan olennainen osa pyrkimyksessä taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen Suomessa ja yhteiskunnissa. Kansainvälistyvällä kapitalismilla näyttää olevan taipumusta tuloerojen kasvattamiseen. On entistä tarpeellisempaa padota varallisuuserojen kasvun virtaa verotuksellisin keinoin.

Tasainen tulonjako tukee muita hyviä pyrkimyksiä yhteiskunnassa. Mitä epätasaisempi tulonjako on, sitä suurempaa on rikollisuus ja sitä ahdistavampaa turvattomuus. Kohtuullisen pienet tuloerot mahdollistavat linjakkaan asunto-, terveys- ja koulutuspolitiikan, jotka ovat nykymaailmassa nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijöitä. Pitäkäämme siis jatkossakin kiinni nykyisen kaltaisesta pohjoismaisesta hyvinvointivaltion takaavasta progressiivisesta verotuksesta.

Taloudelliseen kehitykseen liittyy luonnollisesti aina epävarmuustekijöitä, ja se pitää muistaa myös nyt. Tosin monet viime vuosien uhkatekijät ovat jääneet realisoitumatta talouskehitykseen. Vaikka korkea raakaöljyn hintakin näyttää nostavan hintoja, muut vaikutukset ovat jääneet vielä vähäisiksi. Vaikka Euroopan keskuspankki nosti odotetusti perusrahoitusoperaatioiden korkoa joulukuun alussa 0,25 prosenttiyksiköllä, tämä liike oli kuitenkin pieni, mutta suunta on lievä askel kiristävään rahapolitiikan suuntaan.

Asuntoluottomarkkinoilla on näkynyt viime aikoina huolestuttavia piirteitä. Viime viikolla asiaan puuttui myös pankkeja valvova Rahoitustarkastus, joka totesi riskien kasvaneen jo suuremmiksi kuin 1980-luvulla.

Nyt lainat ovat aivan eri luokkaa ja takaisinmaksuajat huomattavasti pidempiä kuin lamaa edeltävänä aikana, joten huoli on aiheellinen. Erityisesti velkataakka painaa monien nuorten perheiden päivittäisten raha-asioiden hoitamista. Myönteisenä asiana on toki todettava, että nimellinen korkotaso on onneksi niin alhaalla, että pelivaraa pitäisi vielä löytyä. Paniikkiin ei siis ole aihetta. Joka tapauksessa pankkien pitäisi viimeistään nyt tarkistaa linjaansa ja pyrkiä lisäämään omaa riskinkantoa sekä esittää luottoasiakkaille selvästi korkojen nousuun liittyvät riskit ja pyrkiä niiden minimoimiseen. Aggressiivisesta luottokaupasta on siirryttävä entistä enemmän asiakkaan aitojen luottotarpeiden huomioon ottamiseen.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion käsittely on sujunut eduskunnassa hyvässä yhteisymmärryksessä hallituksen ja hallituspuolueiden kesken, eikä oppositiokaan tätä prosessia ole pahemmin häirinnyt. Haluan lausua kiitokset myös omasta puolestani valtiovarainministereille ja ennen kaikkea valiokunnan puheenjohtajalle Olavi Ala-Nissilälle, joka on luotsannut ainakin tältä erää viimeisen budjettinsa eduskunnan satamaan. Toivotaan hänelle uusissa haasteissa menestystä.

Eduskunta teki 50 miljoonan euron muutokset budjettiin.

Perustienpidon ja radanpidon määrärahat osoittautuvat jälleen varsin ongelmallisiksi, koska menokehyksiin ei ole varattu riittävästi määrärahoja liikenneverkon pitkäjännitteiseen hoitamiseen. Nykyinen järjestely, jossa kehysmäärärahoja paikataan vuoden mittaan sinänsä tarpeellisilla lisäbudjeteilla, ei ole kokonaisedun kannalta paras vaihtoehto vaan johtaa ylimääräisiin kustannuksiin. Laadukkaat, tehokkaat ja hyvin toimivat sekä alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiset liikenneväylät ovat nykyaikaisen yhteiskunnan perusedellytys. Pidemmällä aikavälillä liikenneväylien kehittäminen ja tarpeellisten investointien tekeminen ovat välttämättömiä koko maan kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on useaan otteeseen painottanut vaihtoehtoisten rahoitustapojen käyttöä infrahankkeissa. Asiaa on pohtimassa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä. On tärkeää, että työryhmän käyttökelpoiset esitykset menevät nopeasti jatkovalmisteluun, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön heti ensi vaalikauden alusta.

Ensi vuoden ja sitä seuraavien vuosien tärkeimmäksi uudistushankkeeksi muuttuu kuntauudistuksen toteutuminen. On hyvä, että hallitus on käynnistänyt uudistuksen tavalla, jossa myös oppositio on mukana. Tässä historiallisesti tärkeässä prosessissa on välttämätöntä, että istuva hallitus antaa kevätistuntokaudella eduskunnalle esityksen, joka linjaa uudistuksen suuntaa ja asettaa sille suunnalle perusraamit. Tällä hankkeella on monella tavalla kiire, jotta myös tulevaisuuden vanhenevassa Suomessa voidaan tarjota kaikille kansalaisille tasapuoliset palvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Nykyisellä kuntarakenteella ei ole tulevaisuutta. Tämän asian tulee olla ja se tulee olemaan myös seuraavien hallitusohjelmaneuvotteluiden yksi tärkein asia. Todennäköisesti seuraavan hallituksen muodostavat puolueet, jotka voivat sopia tämän uudistuksen toteutuksesta ja läpiviemisestä lähivuosina.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että toimeentulotukea saavien asumismenojen omavastuu poistetaan 1.9.2005 alkaen. Muutos on hyvä, ja se oli yksi sosialidemokraattien budjettimuutosten kärkitavoite. Omavastuun poisto helpottaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden taloudellista asemaa. Toimeentulotukea saavien taloudelliseen asemaan pitää kiinnittää myös jatkossa voimakasta huomiota.

Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon lisäpanostukset tulevat kohentamaan työttömien terveydellistä ja sosiaalista asemaa. Huono terveys on monessa tapauksessa heikentänyt työttömän työllistymismahdollisuuksia. Kelan, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation sekä työvoimahallinnon palvelukeskusten yhteistyön avulla voidaan kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota pitkäaikaistyöttömien terveyteen.

Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamisesta etenee. Tavoite on, että alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan työttömyyden pitkittymisen sijaan työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka. Hallituksessa on löydetty myös määräaikainen matalapalkka-alan tukimalli puolestaan kohentamaan 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työnsaantia ja työssäpysymistä.

Onnistuimme ajamaan tavoitteemme läpi myös opiskelijoiden opintososiaalisen aseman kohentamisessa. Toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavia vanhempien tulorajoja korotettiin 15 prosentilla ensi vuoden marraskuusta alkaen. Myös koulupudokkaiden aktivoimista ja esiopetuksessa työskentelevien opettajien varhaisen puuttumisen taitoja vahvistetaan ja siihen varattiin lisämäärärahaa eduskunnan budjettikäsittelyssä.

Kulttuurimäärärahoissa nimenomaan jakosuhdelain muutoksen seurauksena tieteen, taiteen, urheilun ja nuorisotyön määrärahoja voidaan kasvattaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, Suomessa on harjoitettu menokehyksiin perustuvaa budjettipolitiikkaa 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Vaikka kehyshistoriaan sisältyy monia ongelmia, voidaan sitä pitää kuitenkin onnistuneena välineenä menojen kurissa pitämiseksi. Kehysmenettely on tuonut lisää uskottavuutta ja vakautta talouspolitiikkaan. Kehykset antavat mahdollisuuden laittaa asiat myös tärkeysjärjestykseen.

Vaikeiden lamavuosien ja leikkausten jälkeen siirtyminen normaalimpaan aikaan ei ole merkinnyt menojen hulvatonta kasvua. Suhtautuminen menokehyksiin ja niihin sisältyviin tavoitteisiin on ollut varsin yksituumaista. Järjestelmän toimivuus on saanut ansaittua huomiota myös rajojemme ulkopuolella. Ed. Ala-Nissilän sanoja lainatakseni siitä on tullut eräänlainen vientituote, tai ainakin siitä pitäisi tulla.

Kehysjärjestelmänkin pitää kuitenkin elää elävässä elämässä mukana, ja tämän vaalikauden kokemuksista pitää ottaa oppia. Tulevan kehysmenettelyn korjaamisessa tulee pohtia, pitääkö esimerkiksi kannattavat ja pitkäjännitteiset liikenneinvestoinnit jättää menokehysmenettelyn ulkopuolelle.

Jyri Häkämies /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisissä hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa ei käsitelty juuri ollenkaan kuntien talouden ahdinkoa. Ymmärrän sen sikäli hyvin, että hallituksen surkea epäonnistuminen kuntien talouden ja palvelujen turvaajana on käynyt selväksi kuluneen vuoden aikana niin kuntapäättäjille kuin näitä palveluja käyttäville kuntalaisillekin. Negatiivisen vuosikatteen eli suurissa vaikeuksissa olevien kuntien määrä oli viime vuonna 138 ja se kasvoi tuplalla. Huono kehitys vain jatkuu. Harkinnanvaraista kuntien köyhäinapua haki tänä vuonna ennätysmäärä kuntia.

Kuntapäättäjät karsivat parhaillaan kuntien budjettikokouksissaan kuntalaisten arvostamia palveluita ensi vuoden budjeteista. Samaan aikaan valtio tekee reilun 3,5 miljardin euron ylijäämää ja hallitus vielä kieltäytyy maksamasta kunnille valtion ottamaa pakkolainaa. Hallitus jaksotti 500 miljoonan vipin maksettavaksi tuleville vuosille. Ensi vuodelle ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle maksettavaksi jäi kaikkiaan 280 miljoonaa euroa. Maksamatta jäävät rahat ovat pois suoraan kuntien opetustoimesta sekä sosiaali- ja terveystoimesta. Olisi luullut, että koko tämän syksyn kestäneen kuulemisen aikana olisi myös hallituspuolueille tullut selväksi suomalaisten kuntien ahdinko. Pakkolaina olisi tässä vaiheessa pitänyt kuitata. Toisin on käymässä.

Vielä viime syksynä ennen kunnallisvaaleja kuntaministeri Manninen epätoivoisesti vakuutti kuntien talouden pian vahvistuvan. Jo helmikuussa, kun uudet valtuutetut aloittelivat työtään, Manninen joutui korjaamaan arvioitaan ja kertoi julkisuuteen, että nykymenolla kunnat ovat konkurssissa. Presidentinvaalit näyttävät vaikuttavan ainakin keskustan ratkaisuihin siten, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen välttämättömät ja vaikeat päätökset lykätään myöhäisemmäksi. Samalla kuitenkin vaarannetaan kuntien elinvoimaisuuden turvaavien päätösten syntyminen siinä aikataulussa, että nykyinen eduskunta ehtisi ne käsitellä.

Kuntaliitoshankkeita on meneillään parhaillaan noin kolmekymmentä, ja viikoittain saamme kuulla uusia uutisia. Tämä kaikki on erittäin myönteistä kehitystä, ja sitä tulee tukea. (Ed. Ala-Nissilä: No, miten Kotkassa?) Kuntarakenteen uudistuminen on tärkeää. Haluamme silti muistuttaa, ettei se yksin ratkaise ongelmia. Selvää on, että kuntien talousongelmia ei ratkota pelkästään kuntien lukumäärää muuttamalla.

Huomio on nyt käytävässä keskustelussa kiinnittynyt liikaa kuntarakenteeseen ja liian vähän palvelujen uusiin tuottamistapoihin. Kokoomus ei halua asettaa vastakkain kuntien, järjestöjen tai yksityisten tuottamia palveluja. Keskeisenä periaatteena on oltava, että kunnat vastaavat hyvinvointipalveluiden saatavuudesta ja laadukkuudesta. Palvelujen tuottamistapa on kuitenkin tarkoituksenmukainen yhteistyökysymys, ei ideologinen valinta, ed. Ala-Nissilä. (Ed. Ala-Nissilä: Olen samaa mieltä!) Niin kauan kuin veronmaksaja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin, on toissijaista. kuka ne loppujen lopuksi tuottaa. (Ed. Ala-Nissilän välihuuto) — Sen takia sanoinkin.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden budjetti olisi ollut viimeinen paikka tehdä päätöksiä esimerkiksi työllisyyden ja talouden edellytysten osalta. Sen sijaan hallitus vain selvittää ja lykkää. Jo keväällä vaalikauden ollessa puolessavälissä pääministeri totesi haastattelussa, että hallituksen isot päätökset on tehty. Hallitus näyttää tehneen valinnan tärkeiden päätösten siirtämisestä seuraaville vaalikausille.

Todellisissa ongelmissa kuitenkin ollaan, kun hallituksella ei tunnu olevan tiedossa edes suuria linjoja siitä, mihin tätä maata ollaan ohjaamassa. Tämä näköalattomuus tulee hyvin esille tarkastelemalla hallituksen linjauksia tai pikemminkin linjattomuutta esimerkiksi Lissabonin strategian kansalliseksi toimeenpanoksi. Kyse on siis siitä, mitä Suomi osaltaan tekee sen eteen, että Euroopasta tulisi maailman kilpailukykyisin manner vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallituksen Eurooppaan lähettämän kansallisen toimintaohjelman mukaan Suomessa on jo kaikki tarpeellinen tehty, joten vuoteen 2009 asti voimme niin sanotusti ottaa ihan rennosti. Näinkö todella on? Onko Suomen asema globalisoituvassa maailmantaloudessa niin vahva, ettei mitään lisätoimia tarvita? Jos hallitus tähän tyytyy, siihen Suomikin sitten hyytyy.

Samalla tavalla esimerkistä käy hallituksen soutaminen ja huopaaminen energiaratkaisujen suhteen. Ensin juuri kuullulla selonteolla kerrotaan, että kaikki päästöttömät energiantuotantovaihtoehdot, myös ydinvoima, ovat mahdollisia. Sitten pääministeri Vanhanen kertoo vastustavansa ydinvoimaa. Miten voidaan olettaa suomalaisen teollisuuden kykenevän taistelemaan suomalaisten työpaikkojen ja investointien puolesta, kun hallituksen viesti muuttuu näin ja on epäselvä? Juuri ennustettavuus ja vakaus ovat yrityselämälle elinehtoja. Tämän varmaan kaikki allekirjoittavat.

Arvoisa puhemies! Hallitukselle voidaan kuitenkin antaa kiitosta määrätietoisesta työn verotuksen keventämisestä. Tällä ta