3) Hallituksen esitys laiksi jäteverolain 4 §:n
muuttamisesta
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani on tarkoitus keskittyä jäteveroasiaan
yleensä, mutta erityisesti siihen vastalauseeseen, mikä liittyy
vihreiden vaihtoehtobudjettiin ja on ed. Ulla Anttilan tekemän
lakialoitteen perusteella laadittu, jossa jäteveroa ehdotetaan
korotettavaksi voimakkaammin kuin hallituksen esityksessä.
Yleisestä kontekstista voisi sanoa ihan lyhyesti sen
verran, että jätevero tietenkin kuuluu ympäristöverojen
kategoriaan. Kun tänään keskusteltiin
yleisesti verojärjestelmän kehittämisestä, niin
ympäristöveroista voisi todeta sen verran, että se
on tavallaan semmoinen verojen luokka, jossa oikeastaan kaivataan
tätä spekulaatiota, mitä välttämättä muissa
veromuutoksissa ei niin paljon kaivata. Kyllä olisi korkea
aika, että veroselvitysten joukkoon ilmestyisi myöskin
kattavia ympäristöveroselvityksiä, joissa
käsiteltäisiin tätä kokonaisuutta
ja joiden pohjalta voitaisiin tehdä sellaisia hyviä ja
rationaalisia ympäristöveropäätöksiä,
jotka toimisivat toisaalta fiskaalisesti sillä tavalla,
että ne olisivat omalta osaltaan turvaamassa veropohjaa
ja sitä, että ylipäätänsä veroja
voidaan kerätä, ja toisaalta taas toimisivat ympäristöohjaavasti
sillä tavalla, että ne olisivat osaltaan auttamassa
sitä, että me voisimme tehdä parempaa
ympäristöpolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Sitten jäteveroon: Jätevero
on tullut voimaan vuonna 96. Nyt sitä ensimmäisen
kerran ehdotetaan sen jälkeen korotettavaksi. Hallituksen
esitys menee sillä tavalla, että vero korotettaisiin
15 eurosta 23:een ensi vuoden alussa ja sen jälkeen 30
euroon tammikuussa 2005. Vastalauseen mukaisessa ehdotuksessa, mikä meillä on,
korotus ehdotetaan tehtäväksi 40 euroon. Sen lisäksi
siinä on tärkeänä osana se, että kun
nykyään jäteveron piiriinhän
eivät kuulu teollisuuden yksityiset kaatopaikat, niin vihreät
ehdottavat, että myös nämä yksityiset
kaatopaikat kuuluisivat tämän jäteveron
piiriin, mutta kuitenkin niin, että niillä verokanta
olisi alhaisempi eli 20 euroa tonnilta.
Jäteveron logiikka oikeastaan on lähinnä sellainen,
että jätteiden vieminen kaatopaikalle tehdään
taloudellisesti raskaammaksi sillä tavalla, että niitä,
jotka jätteitä saavat aikaiseksi, kannustettaisiin
toimimaan jätehierarkian mukaisesti. Ensisijaisesti olisi
itse asiassa ehkäistävä jätteiden
syntyä, sen lisäksi niitä olisi tarkoitus
käyttää uudelleen joko sellaisenaan tai
materiaalina tai sitten sen jälkeen energiana, ja vasta
ikään kuin viimeinen kategoriamahdollisuus olisi
kaatopaikkasijoitus. Kun jäteveron avulla tehdään taloudellisesti
raskaammaksi viedä kaatopaikoille, se ikään
kuin sitten kannustaa näihin kannatettavimpiin tapoihin
käyttää jätteitä.
Sen lisäksi jätevero osittain liittyy ilmastostrategiaan
eli siihen, että myös jätteissä on
tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, ja
itse asiassa ne tavoitteet ovat ihan merkittäviäkin.
Jätepolitiikassa on saavutettu kasvihuonekaasupäästövähennyksiä jo
tähän mennessä aika hyvin. Sen lisäksi
on niin, että kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen jätepuolella on kuitenkin
kustannustehokkaampaa kuin monilla muilla yhteiskunnan sfääreillä,
joissa näitä päästövähennyksiä etsitään.
Eli tämä tavallaan on ympäristöpolitiikkaan
aika laajasti vaikuttava vero.
Tätä veroa on kritisoitu siitä, että tämä ei
ole tarpeeksi ohjaava. Meidän ehdotuksellamme siitä,
että tämä olisi korkeampi, oikeastaan
pyritään siihen, että tämä ohjausvaikutus
olisi voimakkaampaa. Myös esimerkiksi ympäristöministeriön
asiantuntija lausunnossaan on todennut, että paremman ohjausvaikutuksen
aikaansaamiseksi vero voisi olla korkeampikin.
Teollisuus ja Työnantajat ja Suomen Yrittäjät ovat
kritisoineet jäteveroa tämän kuulemisen
aikana ja oikeastaan aikaisemmissakin vaiheissa siitä,
että siinä ei ole kunnollista ohjausvaikutusta,
että se on vain fiskaalinen vero, ja toisaalta mielestäni
aika ristiriitaisesti pitäneet kuitenkin tätä korotusta,
sitäkin, mitä hallitus esittää,
liian kovana. Jos se on liian kova, silloin sillä totta
kai pitäisi olla myös ohjausvaikutus, koska silloin, jos
se on aivan sietämätön maksettavaksi,
silloin totta kai yritysten myös pitäisi pyrkiä siihen,
että ne omalla toiminnallaan vähentävät
kaatopaikoille vietävän jätteen määrää,
ja ensisijaisesti tietenkin siinä kohtaa olisi rationaalisinta
pyrkiä siihen, että vähennetään
syntyvän jätteen määrää ylipäätänsä kokonaisuudessaan.
Tämä ristiriitainen argumentointi voi liittyä varmaan
siihen, että meillä jätealan tietous
ei välttämättä ole kehittynyt
niin pitkälle kuin sen pitäisi olla kehittynyt.
Uusitussa jätesuunnitelmassa, johon tämäkin
korotus, mitä hallitus on esittänyt, pohjautuu,
ehdotetaan monia toimenpiteitä tämän
tietopohjan laajentamiseksi. Toisaalta voi olla niinkin, että teollisuudessa
ja ehkä vielä Suomen Yrittäjien jäsenkunnassa
ei ole tarpeeksi levitetty tietoa sellaisista keinoista ja laatujärjestelmistä,
ympäristöjärjestelmistä, joiden avulla
voidaan pyrkiä energiatehokkaaseen tuotantoon ja palvelujen
tuottamiseen, että tavallaan ei ole tarpeeksi tietoa siitä,
miten tältä fiskaaliselta vaikutukselta voitaisiin
välttyä jätettä vähentämällä.
Valiokunta on mietinnössään esittänyt
sellaista lausumaa, jossa tavallaan kehotetaan hallitusta siihen,
että kun valtion tulisi rahoituksellaan osallistua tämän
jätesuunnitelman muiden toimenpiteiden toteuttamiseen,
valtio sitten varmasti myös osallistuisi, niin että tavallaan
osa jäteveron tuotosta tulisi käytettyä jätepolitiikan
paremman ohjaavuuden hyväksi.
Viime kädessä tässä on kysymys
varmaan siitä, ja siinä ehkä nykyinenkään,
voimassa oleva jätesuunnitelma ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen,
että itse asiassa pitäisi pyrkiä absoluuttiseen jätteiden
määrän vähentämiseen,
koska tosiasiahan on se, että ympäristön
kantokyky ei kasva siinä, jos talous kasvaa. Se ei mitenkään
ympäristöä auta kestämään
enemmän resurssien vientiä, että meidän
taloutemme kasvaa. Se mikä oli esillä esimerkiksi
silloin, kun Johannesburgin kokous pidettiin nyt vähän
aikaa sitten, on, että se ydinkysymys on oikeastaan siinä,
kuinka saataisiin erotettua talouskasvu luonnonvarojen käytöstä.
Tähän ei ole päästy. Ne ovat
varmaan jollain tavalla eriytyneet, niin että meidän
taloutemme on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja primaarienergiankäyttö esimerkiksi
ei ole kasvanut läheskään sitä vauhtia,
mutta kuitenkin tämä korrelaatio on olemassa,
että meillä resurssien käyttö on
koko ajan kasvanut samaan aikaan, kun talous on kasvanut. Loppujen
lopuksi jätepolitiikassakin pitäisi pyrkiä siihen
päämäärään,
että me pystyisimme saamaan talouden ja hyvinvoinnin kasvua
ilman, että me kulutamme koko ajan enemmän luonnonvaroja.
Mutta palatakseni itse esitykseen: Edellä olevan perusteella
ehdotan, että käsittelyn pohjaksi hyväksytään
valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvän
vastalauseen mukainen lakiehdotus.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensiksikin kannatan ed. Sinnemäen
tekemää ehdotusta.
Toiseksi totean sen, että jos jossakin niin jäteveroissa
on osoitettu, että ne ovat erittäin tehokkaasti
ympäristöohjaavia, mikäli niitä halutaan vaan
viisaasti käyttää. Se itse asiassa käy
ilmi jo tästä mietinnöstäkin,
jossa jopa Teollisuus ja Työnantajat on näköjään
ollut rohkea toteamaan, että jos jäteverot ovat
riittävän korkeita, niitten ympäristöohjaavuus
on myöskin halutunlaista. Tästä on loistava
Aschenbachin esimerkki Saksan liittotasavallasta. Siellä pystyttiin
yksinomaan tällaisella keinolla muutamassa vuodessa alentamaan
kaatopaikoille menevän jätteen määrää 60
prosentilla, joten tämä vihreitten vastalause
on tällä tavalla erinomaisen hyvin perusteltu.
Maria Kaisa Aula /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen samoin kuin meidän valiokuntamme
enemmistö eri mieltä, paljonkin eri mieltä,
siitä, onko tämä jätevero loppujen
lopuksi niin tehokas keino ohjaamaan tätä jätteiden
vähentämistä nimenomaan Suomessa. Se
voi olla sitä kyllä Saksassa, mutta Suomessa nämä järjestelmät
ovat toisen tyyppiset. Tosiaankin, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
eivät yksinomaan teollisuus ja yrittäjät
katsoneet vaan myös esimerkiksi Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta katsoi, että tällä jäteverolla
sinällään ei ole kovin paljon ohjaavaa
merkitystä jätteiden vähentämisessä,
vaan näillä muilla toimilla, kuten ympäristölupamenettelyllä,
EU:n ja kansallisilla säännöksillä jnp. on
paljon olennaisempi merkitys.
Sen takia minusta olikin hyvin tärkeää,
että tähän mietintöön
sisällytettiin se lausuma, että tätä tuloa,
joka jäteveron korottamisesta kertyy, tulisi hyödyntää niin,
että sitä ohjataan valtion osallistumiseen jätealan
kehittämiseen eli investointeihin, osaamiseen, opetukseen,
koulutukseen ja neuvontaan, koska perusongelma vaikutti olevan se,
että Suomessa tämän alan kehittämistyö ja
osaaminen eivät ole sillä tasolla, mitä ne
esimerkiksi Saksassa ovat. Siellä on tehokkaampia menetelmiä,
joilla tätä jätteiden hyötykäyttöä edistetään,
mikä taas sitten johtaa siihen, että se jäteverokin
on ohjaavampi kuin meillä. Kyllähän valiokunnan
enemmistö päätyi siihen, että tämän
merkitys lähinnä on fiskaalinen, ja muistutan
siitä, että silloin kun tätä lakia
96 vuonna ensimmäisen kerran säädettiin,
jopa ympäristövaliokunta lähestulkoon
ehdotti, että sitä ei olisi tässä muodossa
tullut säätää ollenkaan juuri
tämän ohjausvaikutuksen heikkouden takia.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Aulan puheenvuoro inspiroi minua vielä lyhyeen
kommenttiin, että valiokunta mietinnössään
totesi kuitenkin, että se on kannustintyyppinen ympäristövero,
jolla on myös fiskaalinen vaikutus. Kyllä tässä kuulemisessa
tuli esille mielestäni se, että tämä on
yksi ohjauskeino jätepolitiikan kokonaisuudessa, jolla
on oma merkityksensä. Sen lisäksi kyllä nimenomaan
yrittäjäin ja teollisuuden piiristä tuli
esiin se, että ylipäätänsä sillä,
että tämän veron säätämistä suunniteltiin,
jo sinällään oli iso merkitys tiettyjen
politiikkojen muuttumiseen ja samalla tavalla tämä uhka
siitä, että vero ulotetaan myös teollisuuden yksityisille
kaatopaikoille, on vaikuttanut siihen, miten näitä teollisuuden
yksityisiä kaatopaikkoja ohjaillaan ja miten jätepolitiikka
siellä on kehittynyt. Ei mielestäni valiokunnan
enemmistö ollut sitä mieltä, että tällä ei
ikään kuin ohjausmerkitystä ole ollut
tai olisi.
Maria Kaisa Aula /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos täsmennän, että ei
varmaankaan sitä mieltä, etteikö lainkaan
olisi ohjausvaikutusta, mutta käytin puheenvuoron sen jälkeen,
kun ed. Pulliainen oli todennut, että tällä jäteverolla
nimenomaan on erityisen hyvä ohjausmerkitys ympäristöverona.
Näin ei kyllä tuon kuulemisen perusteella voinut
päätellä. Myöskin on minusta
syytä ottaa huomioon ... tai jos muistelen sitä asiantuntijakuulemista,
niin siinähän todettiin, että lähinnä rakennusjätteiden
määrän vähentämiseen
sillä on ollut myönteinen vaikutus, mutta näiden muiden
jätelajien, kuten esimerkiksi yhdyskuntajätteen
osalta, se vaikutus jää kovin etäiseksi, koska
siinä pitäisi vaikuttaa siihen kuluttajaan, joka
laittaa yhdyskuntajätteet sinne kompostipussiin taikka
muuhun, esimerkiksi poltettavien jätteiden pussiin. Tämä vero
ei ulotu, sen ohjausvaikutukset eivät ulotu kuluttajaan
asti.
Mitä tulee sitten näitten yksityisten kaatopaikkojen
verottamiseen, niin tässähän kyllä näytti, että myös
ympäristövaliokunnan linjaus oli muuttunut siitä,
mitä se oli vielä ilmastostrategian käsittelyn
yhteydessä. Myöskään ympäristövaliokunta
ei tässä vaiheessa enää pitänyt
tätä veropohjan laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin
perusteltuna, ja sen takia on sisällytetty mietintöön
ponsi, jossa halutaan hallituksen selvittävän
muuta ympäristöperusteista ohjausta, joka voisi
sitten näihin teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin
kohdistua.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Aulalle: Noille Saksan
esimerkeille ei tietysti mitään voi. Niitä on
toistettu täällä meilläkin kirjallisuudessa
vaikka kuinka monta kertaa. Toisekseen totean, että meillä on niin
yksinkertainen malli täällä Suomessa,
että jos sekajätteelle laitetaan korkea jätemaksu,
siis kaatopaikkamaksu, niin se automaattisesti johtaa siihen, että ihmiset
rupeavat lajittelemaan jätteensä. Se toimii harvinaisen
tehokkaasti.
Maria Kaisa Aula /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen tästä asiasta ed. Pulliaisen
kanssa kyllä eri mieltä juuri siksi, että se
sekajätteelle asetettava maksu ei meidän jätehuoltojärjestelmässämme kohdennu
niihin kuluttajiin, jotka tekevät ratkaisun, vaan senhän
maksaa jätehuoltoyhtiöt. Viittaan nyt vain siihen,
mitä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
on katsonut, että jäteveron merkitys yhdyskuntien
jätehuollon kehitystä ohjaavana tekijänä on
ollut vähäinen. Jäteverolla ei ole ollut
sen mukaan minkäänlaista havaittavaa vaikutusta
syntyvän jätteen määrään.
Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla veron osuus asiakasmaksuista
on niin pieni, ettei sillä ole kuluttajien käyttäytymistä ohjaavaa
vaikutusta. Vero on vaikuttanut jonkin verran ainoastaan rakennusjätteen
hyödyntämistä lisäävästi.
YTV katsoo, että yhdyskuntajätteisiin kohdistuvalla
jäteverolla on käynnistyneessä jätehuollon
rakennemuutosvaiheessa yksinomaan haitallinen vaikutus, koska vero
heikentää investointimahdollisuuksia. YTV toteaa,
että malli jäteverolle on otettu maista, joissa
jätteen käsittely on kehittynyt huomattavasti
pidemmälle kuin Suomessa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Aula juuri itse luki tekstiä,
josta käy hyvin selville se, että ne tasot ovat
olleet liian alhaisia näissä kaatopaikkamaksuissa.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimapäätöksen
yhteydessä käytiin keskustelua, ja on osana sitä niin
sanottua risupakettiakin tämä yhdyskuntajätteen
hyödyntäminen energiatarkoituksiin. On hyvin tarkoituksenmukaista
miettiä kaiken kaikkiaan tätä meidän
jätehuoltoamme ja myös sitten verotusta, että ne
olisivat sopusoinnussa sillä tavalla, että nimenomaan
juuri sellaista jätettä, joka on lajittelun jälkeen
kelpaamatonta uusiokäyttöön, voitaisiin kuitenkin
sitten polttamalla hyödyntää. Tämä on aika
iso periaatteellinen kysymys, ja meillä on esimerkiksi
Vantaan Energialla hankesuunnitelma työn alla, jossa tällainen
kaasutuslaitos on tarkoitus rakentaa, ja nyt kun todella ollaan
päättämässä verotuksesta,
niin pitäisi näitä kahta hanketta tavallaan
tarkastella ja viedä rinnakkain. Olen ed. Aulan kanssa
samaa mieltä, että tässä yhteydessä olisi
syytä nostaa verotusta tällä tavalla.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Aulalle toteaisin, että jäteyhtiöhän
muodollisesti maksaa, mutta kyllä se kotitalouksilta ja
jätteitten tuottajilta hakee maksut. Se on ihan selvä. Sieltä ne
maksajat ovat. Mutta jäteveroa pitäisi laajentaa
myös kauppaan ja tehtaisiin ja tukkuportaisiin, jotka tuottavat.
Kaupassakin kääritään kolmeen
neljään kertaan paketit ja tuotteet. Siellä pitäisi
järkeistää ja veroja suunnata sillä lailla,
ettei tällaista tehdä.
Maria Kaisa Aula /kesk:
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: En puheenvuorossani vastustanut
sitä, etteikö tätä lakia voitaisi
säätää, vaan olen tämän
valiokunnassa hyväksynyt, että jätevero
korotetaan. Mutta haluaisin olla realisti sen suhteen, mitenkä paljon
nimenomaan tällä asialla pystytään
yhdyskuntajätteen määrään
vaikuttamaan. Se on erittäin rajallista. Sen takia luin sen
kannanoton, minkä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
oli esittänyt, jotta saataisiin kuluttajat lajittelemaan
jätteitä kompostoitaviin ja muihin jätteisiin.
Se on aika paljon enemmän ja helpomminkin toteutettavien
neuvonnan, valistuksen, hyvien käytäntöjen
kehittymisen ja voi myöskin olla tämmöisten
uusien teknisten järjestelyjen kysymys. En näe
jäteveroa sinänsä tässä kaikkein
parhaimpana ja tehokkaimpana välineenä, vaan olisi
hyvin tärkeää, että valtiovalta
investoisi näihin ja antaisi myös tukea kunnille
näihin jätehuoltoalan investointeihin, jossa on
todella suuret tarpeet ja paineet edessä lähivuosien
aikana. Ne ovat minusta tämän kokonaisuuden kannalta
paljon tärkeämpi asia.
Yleiskeskustelu päättyy.