Täysistunnon pöytäkirja 138/2002 vp

PTK 138/2002 vp

138. KESKIVIIKKONA 20. MARRASKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi jäteverolain 4 §:n muuttamisesta

 

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani on tarkoitus keskittyä jäteveroasiaan yleensä, mutta erityisesti siihen vastalauseeseen, mikä liittyy vihreiden vaihtoehtobudjettiin ja on ed. Ulla Anttilan tekemän lakialoitteen perusteella laadittu, jossa jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi voimakkaammin kuin hallituksen esityksessä.

Yleisestä kontekstista voisi sanoa ihan lyhyesti sen verran, että jätevero tietenkin kuuluu ympäristöverojen kategoriaan. Kun tänään keskusteltiin yleisesti verojärjestelmän kehittämisestä, niin ympäristöveroista voisi todeta sen verran, että se on tavallaan semmoinen verojen luokka, jossa oikeastaan kaivataan tätä spekulaatiota, mitä välttämättä muissa veromuutoksissa ei niin paljon kaivata. Kyllä olisi korkea aika, että veroselvitysten joukkoon ilmestyisi myöskin kattavia ympäristöveroselvityksiä, joissa käsiteltäisiin tätä kokonaisuutta ja joiden pohjalta voitaisiin tehdä sellaisia hyviä ja rationaalisia ympäristöveropäätöksiä, jotka toimisivat toisaalta fiskaalisesti sillä tavalla, että ne olisivat omalta osaltaan turvaamassa veropohjaa ja sitä, että ylipäätänsä veroja voidaan kerätä, ja toisaalta taas toimisivat ympäristöohjaavasti sillä tavalla, että ne olisivat osaltaan auttamassa sitä, että me voisimme tehdä parempaa ympäristöpolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Sitten jäteveroon: Jätevero on tullut voimaan vuonna 96. Nyt sitä ensimmäisen kerran ehdotetaan sen jälkeen korotettavaksi. Hallituksen esitys menee sillä tavalla, että vero korotettaisiin 15 eurosta 23:een ensi vuoden alussa ja sen jälkeen 30 euroon tammikuussa 2005. Vastalauseen mukaisessa ehdotuksessa, mikä meillä on, korotus ehdotetaan tehtäväksi 40 euroon. Sen lisäksi siinä on tärkeänä osana se, että kun nykyään jäteveron piiriinhän eivät kuulu teollisuuden yksityiset kaatopaikat, niin vihreät ehdottavat, että myös nämä yksityiset kaatopaikat kuuluisivat tämän jäteveron piiriin, mutta kuitenkin niin, että niillä verokanta olisi alhaisempi eli 20 euroa tonnilta.

Jäteveron logiikka oikeastaan on lähinnä sellainen, että jätteiden vieminen kaatopaikalle tehdään taloudellisesti raskaammaksi sillä tavalla, että niitä, jotka jätteitä saavat aikaiseksi, kannustettaisiin toimimaan jätehierarkian mukaisesti. Ensisijaisesti olisi itse asiassa ehkäistävä jätteiden syntyä, sen lisäksi niitä olisi tarkoitus käyttää uudelleen joko sellaisenaan tai materiaalina tai sitten sen jälkeen energiana, ja vasta ikään kuin viimeinen kategoriamahdollisuus olisi kaatopaikkasijoitus. Kun jäteveron avulla tehdään taloudellisesti raskaammaksi viedä kaatopaikoille, se ikään kuin sitten kannustaa näihin kannatettavimpiin tapoihin käyttää jätteitä.

Sen lisäksi jätevero osittain liittyy ilmastostrategiaan eli siihen, että myös jätteissä on tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, ja itse asiassa ne tavoitteet ovat ihan merkittäviäkin. Jätepolitiikassa on saavutettu kasvihuonekaasupäästövähennyksiä jo tähän mennessä aika hyvin. Sen lisäksi on niin, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jätepuolella on kuitenkin kustannustehokkaampaa kuin monilla muilla yhteiskunnan sfääreillä, joissa näitä päästövähennyksiä etsitään. Eli tämä tavallaan on ympäristöpolitiikkaan aika laajasti vaikuttava vero.

Tätä veroa on kritisoitu siitä, että tämä ei ole tarpeeksi ohjaava. Meidän ehdotuksellamme siitä, että tämä olisi korkeampi, oikeastaan pyritään siihen, että tämä ohjausvaikutus olisi voimakkaampaa. Myös esimerkiksi ympäristöministeriön asiantuntija lausunnossaan on todennut, että paremman ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi vero voisi olla korkeampikin.

Teollisuus ja Työnantajat ja Suomen Yrittäjät ovat kritisoineet jäteveroa tämän kuulemisen aikana ja oikeastaan aikaisemmissakin vaiheissa siitä, että siinä ei ole kunnollista ohjausvaikutusta, että se on vain fiskaalinen vero, ja toisaalta mielestäni aika ristiriitaisesti pitäneet kuitenkin tätä korotusta, sitäkin, mitä hallitus esittää, liian kovana. Jos se on liian kova, silloin sillä totta kai pitäisi olla myös ohjausvaikutus, koska silloin, jos se on aivan sietämätön maksettavaksi, silloin totta kai yritysten myös pitäisi pyrkiä siihen, että ne omalla toiminnallaan vähentävät kaatopaikoille vietävän jätteen määrää, ja ensisijaisesti tietenkin siinä kohtaa olisi rationaalisinta pyrkiä siihen, että vähennetään syntyvän jätteen määrää ylipäätänsä kokonaisuudessaan.

Tämä ristiriitainen argumentointi voi liittyä varmaan siihen, että meillä jätealan tietous ei välttämättä ole kehittynyt niin pitkälle kuin sen pitäisi olla kehittynyt. Uusitussa jätesuunnitelmassa, johon tämäkin korotus, mitä hallitus on esittänyt, pohjautuu, ehdotetaan monia toimenpiteitä tämän tietopohjan laajentamiseksi. Toisaalta voi olla niinkin, että teollisuudessa ja ehkä vielä Suomen Yrittäjien jäsenkunnassa ei ole tarpeeksi levitetty tietoa sellaisista keinoista ja laatujärjestelmistä, ympäristöjärjestelmistä, joiden avulla voidaan pyrkiä energiatehokkaaseen tuotantoon ja palvelujen tuottamiseen, että tavallaan ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten tältä fiskaaliselta vaikutukselta voitaisiin välttyä jätettä vähentämällä.

Valiokunta on mietinnössään esittänyt sellaista lausumaa, jossa tavallaan kehotetaan hallitusta siihen, että kun valtion tulisi rahoituksellaan osallistua tämän jätesuunnitelman muiden toimenpiteiden toteuttamiseen, valtio sitten varmasti myös osallistuisi, niin että tavallaan osa jäteveron tuotosta tulisi käytettyä jätepolitiikan paremman ohjaavuuden hyväksi.

Viime kädessä tässä on kysymys varmaan siitä, ja siinä ehkä nykyinenkään, voimassa oleva jätesuunnitelma ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen, että itse asiassa pitäisi pyrkiä absoluuttiseen jätteiden määrän vähentämiseen, koska tosiasiahan on se, että ympäristön kantokyky ei kasva siinä, jos talous kasvaa. Se ei mitenkään ympäristöä auta kestämään enemmän resurssien vientiä, että meidän taloutemme kasvaa. Se mikä oli esillä esimerkiksi silloin, kun Johannesburgin kokous pidettiin nyt vähän aikaa sitten, on, että se ydinkysymys on oikeastaan siinä, kuinka saataisiin erotettua talouskasvu luonnonvarojen käytöstä. Tähän ei ole päästy. Ne ovat varmaan jollain tavalla eriytyneet, niin että meidän taloutemme on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja primaarienergiankäyttö esimerkiksi ei ole kasvanut läheskään sitä vauhtia, mutta kuitenkin tämä korrelaatio on olemassa, että meillä resurssien käyttö on koko ajan kasvanut samaan aikaan, kun talous on kasvanut. Loppujen lopuksi jätepolitiikassakin pitäisi pyrkiä siihen päämäärään, että me pystyisimme saamaan talouden ja hyvinvoinnin kasvua ilman, että me kulutamme koko ajan enemmän luonnonvaroja.

Mutta palatakseni itse esitykseen: Edellä olevan perusteella ehdotan, että käsittelyn pohjaksi hyväksytään valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen mukainen lakiehdotus.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin kannatan ed. Sinnemäen tekemää ehdotusta.

Toiseksi totean sen, että jos jossakin niin jäteveroissa on osoitettu, että ne ovat erittäin tehokkaasti ympäristöohjaavia, mikäli niitä halutaan vaan viisaasti käyttää. Se itse asiassa käy ilmi jo tästä mietinnöstäkin, jossa jopa Teollisuus ja Työnantajat on näköjään ollut rohkea toteamaan, että jos jäteverot ovat riittävän korkeita, niitten ympäristöohjaavuus on myöskin halutunlaista. Tästä on loistava Aschenbachin esimerkki Saksan liittotasavallasta. Siellä pystyttiin yksinomaan tällaisella keinolla muutamassa vuodessa alentamaan kaatopaikoille menevän jätteen määrää 60 prosentilla, joten tämä vihreitten vastalause on tällä tavalla erinomaisen hyvin perusteltu.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen samoin kuin meidän valiokuntamme enemmistö eri mieltä, paljonkin eri mieltä, siitä, onko tämä jätevero loppujen lopuksi niin tehokas keino ohjaamaan tätä jätteiden vähentämistä nimenomaan Suomessa. Se voi olla sitä kyllä Saksassa, mutta Suomessa nämä järjestelmät ovat toisen tyyppiset. Tosiaankin, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa eivät yksinomaan teollisuus ja yrittäjät katsoneet vaan myös esimerkiksi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta katsoi, että tällä jäteverolla sinällään ei ole kovin paljon ohjaavaa merkitystä jätteiden vähentämisessä, vaan näillä muilla toimilla, kuten ympäristölupamenettelyllä, EU:n ja kansallisilla säännöksillä jnp. on paljon olennaisempi merkitys.

Sen takia minusta olikin hyvin tärkeää, että tähän mietintöön sisällytettiin se lausuma, että tätä tuloa, joka jäteveron korottamisesta kertyy, tulisi hyödyntää niin, että sitä ohjataan valtion osallistumiseen jätealan kehittämiseen eli investointeihin, osaamiseen, opetukseen, koulutukseen ja neuvontaan, koska perusongelma vaikutti olevan se, että Suomessa tämän alan kehittämistyö ja osaaminen eivät ole sillä tasolla, mitä ne esimerkiksi Saksassa ovat. Siellä on tehokkaampia menetelmiä, joilla tätä jätteiden hyötykäyttöä edistetään, mikä taas sitten johtaa siihen, että se jäteverokin on ohjaavampi kuin meillä. Kyllähän valiokunnan enemmistö päätyi siihen, että tämän merkitys lähinnä on fiskaalinen, ja muistutan siitä, että silloin kun tätä lakia 96 vuonna ensimmäisen kerran säädettiin, jopa ympäristövaliokunta lähestulkoon ehdotti, että sitä ei olisi tässä muodossa tullut säätää ollenkaan juuri tämän ohjausvaikutuksen heikkouden takia.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Aulan puheenvuoro inspiroi minua vielä lyhyeen kommenttiin, että valiokunta mietinnössään totesi kuitenkin, että se on kannustintyyppinen ympäristövero, jolla on myös fiskaalinen vaikutus. Kyllä tässä kuulemisessa tuli esille mielestäni se, että tämä on yksi ohjauskeino jätepolitiikan kokonaisuudessa, jolla on oma merkityksensä. Sen lisäksi kyllä nimenomaan yrittäjäin ja teollisuuden piiristä tuli esiin se, että ylipäätänsä sillä, että tämän veron säätämistä suunniteltiin, jo sinällään oli iso merkitys tiettyjen politiikkojen muuttumiseen ja samalla tavalla tämä uhka siitä, että vero ulotetaan myös teollisuuden yksityisille kaatopaikoille, on vaikuttanut siihen, miten näitä teollisuuden yksityisiä kaatopaikkoja ohjaillaan ja miten jätepolitiikka siellä on kehittynyt. Ei mielestäni valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä, että tällä ei ikään kuin ohjausmerkitystä ole ollut tai olisi.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos täsmennän, että ei varmaankaan sitä mieltä, etteikö lainkaan olisi ohjausvaikutusta, mutta käytin puheenvuoron sen jälkeen, kun ed. Pulliainen oli todennut, että tällä jäteverolla nimenomaan on erityisen hyvä ohjausmerkitys ympäristöverona. Näin ei kyllä tuon kuulemisen perusteella voinut päätellä. Myöskin on minusta syytä ottaa huomioon ... tai jos muistelen sitä asiantuntijakuulemista, niin siinähän todettiin, että lähinnä rakennusjätteiden määrän vähentämiseen sillä on ollut myönteinen vaikutus, mutta näiden muiden jätelajien, kuten esimerkiksi yhdyskuntajätteen osalta, se vaikutus jää kovin etäiseksi, koska siinä pitäisi vaikuttaa siihen kuluttajaan, joka laittaa yhdyskuntajätteet sinne kompostipussiin taikka muuhun, esimerkiksi poltettavien jätteiden pussiin. Tämä vero ei ulotu, sen ohjausvaikutukset eivät ulotu kuluttajaan asti.

Mitä tulee sitten näitten yksityisten kaatopaikkojen verottamiseen, niin tässähän kyllä näytti, että myös ympäristövaliokunnan linjaus oli muuttunut siitä, mitä se oli vielä ilmastostrategian käsittelyn yhteydessä. Myöskään ympäristövaliokunta ei tässä vaiheessa enää pitänyt tätä veropohjan laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin perusteltuna, ja sen takia on sisällytetty mietintöön ponsi, jossa halutaan hallituksen selvittävän muuta ympäristöperusteista ohjausta, joka voisi sitten näihin teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin kohdistua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Aulalle: Noille Saksan esimerkeille ei tietysti mitään voi. Niitä on toistettu täällä meilläkin kirjallisuudessa vaikka kuinka monta kertaa. Toisekseen totean, että meillä on niin yksinkertainen malli täällä Suomessa, että jos sekajätteelle laitetaan korkea jätemaksu, siis kaatopaikkamaksu, niin se automaattisesti johtaa siihen, että ihmiset rupeavat lajittelemaan jätteensä. Se toimii harvinaisen tehokkaasti.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen tästä asiasta ed. Pulliaisen kanssa kyllä eri mieltä juuri siksi, että se sekajätteelle asetettava maksu ei meidän jätehuoltojärjestelmässämme kohdennu niihin kuluttajiin, jotka tekevät ratkaisun, vaan senhän maksaa jätehuoltoyhtiöt. Viittaan nyt vain siihen, mitä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on katsonut, että jäteveron merkitys yhdyskuntien jätehuollon kehitystä ohjaavana tekijänä on ollut vähäinen. Jäteverolla ei ole ollut sen mukaan minkäänlaista havaittavaa vaikutusta syntyvän jätteen määrään. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla veron osuus asiakasmaksuista on niin pieni, ettei sillä ole kuluttajien käyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta. Vero on vaikuttanut jonkin verran ainoastaan rakennusjätteen hyödyntämistä lisäävästi. YTV katsoo, että yhdyskuntajätteisiin kohdistuvalla jäteverolla on käynnistyneessä jätehuollon rakennemuutosvaiheessa yksinomaan haitallinen vaikutus, koska vero heikentää investointimahdollisuuksia. YTV toteaa, että malli jäteverolle on otettu maista, joissa jätteen käsittely on kehittynyt huomattavasti pidemmälle kuin Suomessa.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Aula juuri itse luki tekstiä, josta käy hyvin selville se, että ne tasot ovat olleet liian alhaisia näissä kaatopaikkamaksuissa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimapäätöksen yhteydessä käytiin keskustelua, ja on osana sitä niin sanottua risupakettiakin tämä yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiatarkoituksiin. On hyvin tarkoituksenmukaista miettiä kaiken kaikkiaan tätä meidän jätehuoltoamme ja myös sitten verotusta, että ne olisivat sopusoinnussa sillä tavalla, että nimenomaan juuri sellaista jätettä, joka on lajittelun jälkeen kelpaamatonta uusiokäyttöön, voitaisiin kuitenkin sitten polttamalla hyödyntää. Tämä on aika iso periaatteellinen kysymys, ja meillä on esimerkiksi Vantaan Energialla hankesuunnitelma työn alla, jossa tällainen kaasutuslaitos on tarkoitus rakentaa, ja nyt kun todella ollaan päättämässä verotuksesta, niin pitäisi näitä kahta hanketta tavallaan tarkastella ja viedä rinnakkain. Olen ed. Aulan kanssa samaa mieltä, että tässä yhteydessä olisi syytä nostaa verotusta tällä tavalla.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Aulalle toteaisin, että jäteyhtiöhän muodollisesti maksaa, mutta kyllä se kotitalouksilta ja jätteitten tuottajilta hakee maksut. Se on ihan selvä. Sieltä ne maksajat ovat. Mutta jäteveroa pitäisi laajentaa myös kauppaan ja tehtaisiin ja tukkuportaisiin, jotka tuottavat. Kaupassakin kääritään kolmeen neljään kertaan paketit ja tuotteet. Siellä pitäisi järkeistää ja veroja suunnata sillä lailla, ettei tällaista tehdä.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: En puheenvuorossani vastustanut sitä, etteikö tätä lakia voitaisi säätää, vaan olen tämän valiokunnassa hyväksynyt, että jätevero korotetaan. Mutta haluaisin olla realisti sen suhteen, mitenkä paljon nimenomaan tällä asialla pystytään yhdyskuntajätteen määrään vaikuttamaan. Se on erittäin rajallista. Sen takia luin sen kannanoton, minkä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta oli esittänyt, jotta saataisiin kuluttajat lajittelemaan jätteitä kompostoitaviin ja muihin jätteisiin. Se on aika paljon enemmän ja helpomminkin toteutettavien neuvonnan, valistuksen, hyvien käytäntöjen kehittymisen ja voi myöskin olla tämmöisten uusien teknisten järjestelyjen kysymys. En näe jäteveroa sinänsä tässä kaikkein parhaimpana ja tehokkaimpana välineenä, vaan olisi hyvin tärkeää, että valtiovalta investoisi näihin ja antaisi myös tukea kunnille näihin jätehuoltoalan investointeihin, jossa on todella suuret tarpeet ja paineet edessä lähivuosien aikana. Ne ovat minusta tämän kokonaisuuden kannalta paljon tärkeämpi asia.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​