Täysistunnon pöytäkirja 138/2004 vp

PTK 138/2004 vp

138. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2004 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain 30 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

 

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Nykyinen laki valtionosuuden tarkistamiseksi valtion ja kuntien kustannusjaosta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten suhteen on kerryttänyt viime vuosien osalta valtiolle vippiä kuntiin päin 502 miljoonaa euroa. Tämä vippi on voimassa olevan lain mukaan maksettava kunnille kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana. Laki on laadittu sen vuoksi, että kunnat voisivat järjestää palveluitaan asianmukaisella tavalla jatkossakin ja luottaa myös siihen, että ennakoitua suuremman kustannusnousun myötä valtio kantaisi lain mukaan ajallaan oman vastuunsa sovitusta kustannustenjaosta.

Hallitus on kuitenkin esittänyt kontolleen tulleen vipin maksamista vasta myöhemmin, ensi vuonna korjauksenkin jälkeen vain 136 miljoonaa euroa sekä kahtena seuraavana vuonna kunakin 86 miljoonaa euroa sekä valtaosan eli 194 miljoonaa euroa vasta seuraavalla vaalikaudella. Hyväksyessään kuntien palveluita heikentävän ja kansalaisten hoitoonpääsyä vaikeuttavan esityksen olemattomalla 50 miljoonan euron lisäyksellä valtion ensi vuoden vippimaksuihin on eduskunnan enemmistö äänin 111—66 ensimmäisessä käsittelyssä silittänyt lähinnä vain omaatuntoaan. Tämä ei vastaa lainkaan kansalaisten oikeustajua. Kansalaisten oikeustajun mukaan vippi maksetaan aina sovitusti ja ajallaan.

Herra puhemies! On kysyttävä: Mitä tekee maamme hallitus, Vanhasen ja Kalliomäen hallitus, silloin, kun on lain mukainen vippi kunnille maksettavana? Vastausta ei kannata edes odottaa, koska hallitus vastaisi vain niitä ja näitä piittaamatta lainkaan voimassa olevan lain velvoitteista. Vastaus on kuitenkin käytännössä se, että Vanhasen ja Kalliomäen hallitus viis veisaa lain määräyksistä. Se on tehnyt arvomaailmalleen uuden ja sopivamman lakiesityksen, jonka mukaan ja kansalaisten oikeustajun vastaisesti vippiä ei tarvitsekaan maksaa ajallaan.

Tämän lakiesityksen käsittelyssä on konkreettisesti nähtävissä, mitä Vanhasen ja Kalliomäen hallitus haluaa. Näyttää vahvasti siltä, että pääministeri Vanhanen todellisena työreformin isänä vie linjaansa nyt määrätietoisesti eteenpäin ja että sosialidemokraatit ovat siinä järjestönä täysin rinnoin mukana.

Pääministeri Vanhanen ei halua maksaa kunnille lain mukaan kuuluvaa tasausta ajallaan. Se tarkoittaa sitä, että lukuisat kunnat miettiessään veroprosenttinsa ja palvelumaksujensa tasoa eivät lainkaan kykene miettimään palveluidensa tason säilyttämistä edes ennallaan, kun päähuomio keskittyykin kunnan kassatilanteen miettimiseen. Kuntien palvelutason pysyttäminen jatkossakin ongelmallisena on Vanhasen hallituksen linja. Hallitus on linjansa tarkoin harkinnut ja pitää sitä oikeana.

Vanhasen ja Kalliomäen hallitus ei ole kiinnostunut tavallisten kansalaisten palveluiden turvaamisesta. Hallituksen kiinnostus on aivan muualla. Se aikoo antaa rikkaille vuosina 2005—2007 kymmenen kertaa enemmän tuloveronalennusta kuin esimerkiksi kunnat tarvitsisivat ensi vuonna hoitotakuun järjestämiseen. Kuntaliiton asiantuntija esitti kuntien tarvitsevan ensi vuonna hoitotakuun järjestämiseen 175—180 miljoonaa euroa. Tätä hallitus ei halua turvata. Se toteuttaa mieluummin huonosti työllistävän 1 700 miljoonan euron tuloveroalen. Sen lisäksi hallitus vienee eduskunnassa läpi vain superrikkaita suosivan varallisuusveron poiston.

Outoa vastuullisuutta on se, että hallitus hyysää vain maamme rikkaimpia, muttei jaksa juurikaan kiinnostua tavalliselle kansalle tuiki tärkeiden kunnallisten palveluiden turvaamisesta. Esimerkiksi Satakunnassa hoitotakuu toteutunee sairaanhoitopiirin syksyisen kannan mukaisesti vasta neljän tai viiden vuoden päästä.

Näyttää siltä, että Vanhasen ja Kalliomäen hallitus on kaksinkertaistajahallitus. Kaksinkertaistaessaan hallitusohjelman tuloveroaletavoitteet hallitus tullee samalla kaksinkertaistaneeksi myös kuntien palveluongelmat. Tämä lakiesitys käsittelyineen osoittaa myös todeksi sen havainnon, jonka olen tehnyt usein lähes kymmenen vuoden kansanedustaja-aikanani. Valtio ei ole luotettava sopijaosapuoli kuntien suhteen.

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan enemmistö tyrmäsi äänin 111—66 oppositiopuolueiden esityksen nyt käsittelyssä olevan valtion ja kuntien kustannustenjaon tasauksen reilusta ja aivan välttämättömästä etupainottamisesta.

Me vasemmistoliittolaiset olemme tässä asiassa täysin eri mieltä hallituksen kanssa. Kun kuntien talous on koko tämän vaalikauden ongelmallinen veroprosenttikorotuksineen ja palveluongelmineen, on mielestämme oikein, että kunnat saisivat valtiolle kertyneen 502 miljoonan euron vipin nyt voimassa olevan lain mukaisesti tililleen jo ensi vuonna. Näin kunnat voisivat tarjota palveluitaan asianmukaisesti.

Ehdotankin, että kaikki käsittelyssä olevat lakiehdotukset hylätään.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt eduskunnan toisessa käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys HE 181/2004 vp sai viime viikolla pidetyssä ensimmäisessä käsittelyssä sellaisen muodon, jota ei mitenkään voi hyväksyä. Valtionosuustarkistuksen mukaan kunnille kuuluvien rahojen — yli puoli miljardia euroa — maksu jaksotetaan neljälle vuodelle siten, että kolmen seuraavan vuoden aikana tästä summasta maksetaan noin 60 prosenttia ja viimeinen 194 miljoonan euron erä, joka on lähes 40 prosenttia koko summasta, lykätään seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle vuodelle 2008.

Vaikka valiokuntakäsittelyn aikana tuporatkaisuun liittyen 50 miljoonaa euroa siirrettiin vuodelta 2008 maksettavaksi ensi vuonna, siitä huolimatta valtio pidättää itselleen yksipuolisesti kunnilta pakkolainana 366 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksen ainoana perustana kustannusjaon voimakkaalle jaksotukselle mainitaan valtiontalouden vahvistaminen ja valtion velkaisuuden vähentäminen. Hallituksen logiikka maksun tasapainotuksen jaksottamisesta ihmetyttää siinäkin mielessä, että valtion ja kuntien yhteisen arvion mukaan kuntatalous on alijäämäinen myös ensi vuonna ja heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan ainakin vuoteen 2007 asti.

Joka kolmas kunta joutuu nostamaan veroprosenttiaan ensi vuonna. Lisäksi lukuisat kunnat joutuvat tekemään henkilöstövähennyksiä ja monia muita toimia, jotta pystyisivät toteuttamaan peruspalvelut. Viikonlopun aikana olleiden lehtitietojen mukaan Kajaanin kaupunginvaltuusto on tänään, arvattavasti juuri tällä hetkellä, päättämässä noin 300 opettajan lomauttamisesta ensi vuonna. Samassa kokouksessa päätetään myös Kajaanin kaupunginteatterin lomautuksista.

Kuten nämäkin esimerkit osoittavat, hallituspuolueittenkin pitäisi ymmärtää, että kunnat tarvitsevat rahansa juuri ensi vuonna, sillä nyt kunnilla on kaikkein vaikeinta. Hallituksen tuporatkaisun yhteydessä tehty paketti veronalennuksista, väyläinvestoinneista ja t&k-rahoituksesta painottuu myös juuri samoille vuosille kuin hallitus haluaa siirtää myös kunnille maksettavat pakkolainat. Jos asiaa tarkastelee valtiontalouden kannalta, niin kuin hallitus lain perusteluissa sanoo, olisi valtionosuustarkistuksen mukaiset rahat maksettava nyt eikä sitten kun tupopaketin vaikutukset lankeavat.

Suomen Kuntaliiton hallitus on käsitellyt asiaa ja toteaa, niin kuin valiokunnassa kuullut kunnatkin totesivat, että valtionosuuserät tulisi maksaa kokonaan vuoden 2005 aikana voimassa olevan lain mukaan ja siten hallituksen nyt käsittelyssä oleva lakiesitys hylätä. Koska käsittelyssä olevat hallituksen lakiesitykseen HE 181/2004 vp sisältyvät lait saivat sellaisen muodon, ettei kuntien voi olettaa selviytyvän taloudellisesti niille määrätyistä tehtävistä ja velvoitteista, kannatan ed. Puhjon tekemää ehdotusta siitä, että esitykseen sisältyvät lait 1, 2, 3 ja 4 hylätään sellaisenaan. Mikäli eduskunnan enemmistö yhtyy ehdotukseen lakien hylkäämisestä, saavat kunnat nyt voimassa olevan lain mukaan valtionosuustarkistuksen mukaiset kunnille kuuluvat varat kokonaan ensi vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Täällä käydyn keskustelun yhteydessä on käynyt selvästi ilmi, että lukuisat hallituspuolueittenkin kansanedustajat haluaisivat helpottaa kuntien erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta, mutta hallituskuri näyttää estävän heitä toimimasta kotimaakuntansa parhaaksi, vaikka kuinka tietävät kunnissa olevan suuren tuskan. He tietävät kuntien hädänalaisen tilanteen ja myös sen, että jos hallitus noudattaisi nyt voimassa olevaa lakia ja maksaisi kunnille velkansa, kuntien ahdinkoa saataisiin purettua ja samalla myös esimerkiksi hoitojonot hoitotakuun mukaiseen kuntoon. Erityisesti kunta-asioiden erikoisvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa, ollaan vakavasta tilanteesta erittäin huolestuneita yli hallitus—oppositio-asetelman. Tästä osoituksena on muun muassa se, että hallintovaliokunta on 12. päivä marraskuuta tänä vuonna yksimielisesti esittänyt sisäasiainministeriölle perustuslain 47 §:n mukaisen selvityspyynnön siitä, mitkä ovat kuntien taloudelliset mahdollisuudet selviytyä asianmukaisesti tehtävistään ja velvoitteistaan. Hallintovaliokunta edellyttää, että selvityksessä tulee arvioida myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista tilanteessa, jossa kunta katsoo, että siltä puuttuvat tosiasialliset edellytykset hoitaa perustuslain mukaisia tehtäviä ja velvoitteita. Ministeriön tulee toimittaa kirjallinen selvitys hallintovaliokunnalle vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä. Onkin syytä muistaa, että kaikissa tapauksissa valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että kansalaisille taataan lainmukaiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ennätykselliset 139 kuntaa, siis 139 kuntaa, joutuu nostamaan veroprosenttia ensi vuodelle. Kuntatalous onkin hallituksen ja kuntien yhteisen arvion mukaan heikoimmillaan juuri ensi vuonna. Vääjäämättä tulee mieleen, onko hallituksen perimmäinen tarkoitus kuntien taloutta kiristämällä laittaa kunnat siihen tilanteeseen, että ne joutuvat pakon sanelemana muuttamaan toimintatapojaan ja saneeraamaan rakenteitaan. Tämä voi sinänsä olla hyväkin asia, mutta mielestäni hallituksen olisi leikkauslakeja tehdessään perusteltava ne myös rehellisesti kertomalla, mistä on kysymys. Hallituksen epäluotettavuudesta kertoo sekin, että täysin normaalina taloudellisena aikana se siirtää yksipuolisesti velanmaksua kunnille, siten että tämän hallituksen aikana maksetaan velasta vain 60 prosenttia ja loppuvelka jätetään seuraavalle hallitukselle ja seuraavan eduskunnan vastuulle.

Arvoisa puhemies! Eikö tämä ole juuri sitä pakkolainan ottoa sanan varsinaisessa merkityksessä?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki syyskuussa vaihtoehtobudjetin, joka tasapainotettiin menojen ja tulojen osalta, ja tuo vaihtoehtobudjetti lähti realistisesti siltä pohjalta, että valtio ei pakkolainaa kunnilta tällaisia summia, mistä tässä on kysymys. Kunnat eivät ole mikään valtion pankki. Hallitus kuitenkin esityksensä mukaisesti, senkin jälkeen kun tätä on tupon ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä lievennetty, pitää edelleen kuntia pankkina. Kunnat ovat maksaneet edellisen neljän vuoden aikana valtionosuuteen oikeuttavat menot, ja valtion kuuluu lain mukaan osuutensa niihin maksaa nyt heti tarkistuksen tultua tehdyksi. Eli ajankohta on nyt näinä aikoina, ensi vuoden alussa varmaan lain tarkkaa kirjainta noudattaen. Näin ei hallitus kuitenkaan halua tehdä, ja se on käsittämätöntä, kun ajatellaan, että kaksi kunnallispolitiikan vahvinta puoluetta on hallituksessa vastuuta kantamassa.

Herra puhemies! Tämä lakiesitys pakkolainasta kunnilta valtiolle, 366 miljoonaa euroa, on selkeästi arvovalinta. Hallitus ei arvosta peruspalvelujärjestelmää eikä niitä ihmisiä, jotka sen varassa arjessaan elävät. Näitä ihmisiä ovat sairaat, vanhukset, lapsiperheet, koululaiset ja koko kuntien palveluksessa oleva henkilöstö. Nämä kantavat tästä hallituksen politiikasta selkänahassaan, elämässään, arjessaan sen taakan ja vastuun, joka kuuluisi hallitukselle ja eduskunnalle.

Meillä on siis vaihtoehtobudjetti, joka ei merkitse tällaista pakkolainaa, vaan lähtee siitä, että ainahan on maksettava jne. Tuossa edellisen asiakohdan yhteydessä kävin hieman läpi muutamia Keski-Suomen kuntia ja mainitsin yhden Keski-Pohjanmaankin kunnan. Voin jatkaa sen verran, vaikka minulla ei nyt ole sanomalehtileikkeitä, että myös omassa kotikunnassani Uuraisilla tehdään budjettia ja ensi keskiviikkona sitä valtuustossa käsitellään. Se on lähtökohtaisesti jo alijäämäinen ja ankarat paineet korkean veroprosentin korottamiselle on ja mitään vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Palvelut on pyritty järjestämään niin tehokkaasti kuin mahdollista, ja kyllä tuo mennyt lama ja jo harjoitettu politiikka on johtanut siihen, että kyllä joka paikka on läpikäyty. Voi sanoa, että vain keskeisimmät peruspalvelut ovat jäljellä ja hyvin, hyvin vähän on harkinnanvaraista menojen karsimista.

Täällä ensimmäisessä käsittelyssä edustajat Lindqvist ja Ala-Nissilä sanoivat, että pitää tehostaa, pitää säästää, ja kun heiltä kysyin, mistä me säästämme, mistä me tehostamme, niin yhtäkään kohdetta ei tullut. He mainitsivat, että seutuyhteistyö olisi tällainen keino mahdollisesti, mutta totesin jo silloin ja voin todeta nytkin, että esimerkiksi oma kotikuntani Jyväskylän seutukuntaan kuuluvana kuntana on rakentanut yhteistyön niin pitkälle kuin se on mahdollista. Kaikki asiat on käyty läpi. Meillä on vielä selvitysmies tätä varten, joka tekee päivittäin töitä etsien niitä kohtia, missä voidaan yhteistyöllä, yhteensovittamisella, palvelujen yhteishankinnalla ja muilla toimenpiteillä tehostaa ja säästää. Alkavat olla aika vähissä ne keinot, joilla voidaan kuitenkin lainsäädäntö täyttäen saada merkittäviä säästöjä, ja pienetkin säästöt on pyritty etsimään ja ottamaan huomioon. Ed. Lindqvist ja ed. Ala-Nissilä, jotka täällä nyt eivät ole paikalla, ovat edelleen velkaa sen ilmoituksen, mistä nämä kunnat voivat säästää ja millä tavalla voivat tehostaa yhteistyötä niin, että säästöjä syntyy.

Kuntaliitokset on sitten se toinen tie, mutta ei niistäkään välttämättä lopullista ratkaisua tule. Kahden köyhän yhteenliittyminen ei rikkaaksi tee, vaan saattaa mieluummin käydä niin, että köyhyys vain lisääntyy. Sillä tiellä tässä ollaan eli pakkoliitosten tiellä. Mutta pakon tuo tämä hallituksen talous-, vero- ja valtionosuuspolitiikka, jota nyt tällä tavalla viedään eteenpäin kuin mitä tämä esityskin käsittää.

Totean lisäksi, että esimerkiksi Jyväskylän kaupunki on tavattoman suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Siellä on syytelty edellistä kaupunginjohtajaa, on syytelty ketä tahansa, mutta tosiasia on se, että tulot eivät riitä menoihin, ja silloin on tilanne todella vaikea, ja kipeät leikkaukset ovat edessä. Juuri tällä hetkellä Laukaassa, joka on vahva keskisuomalainen kunta, on valtuuston kokous menossa, ja siellä on kapina päällä, eli siellä ovat Lievestuoreen kunnanosan ihmiset tulleet suurella joukolla Kunnantalolle seuraamaan valtuuston kokousta, jossa päätetään Lievestuoreen lukion lakkauttamisesta. Esitys on, että lukio lakkautetaan ja monet muut toiminnot. Lievestuoreen taajama, joka on kuitenkin merkittävä ja aika kaukana Laukaan keskustasta, on leikkausten kohteena. Eivät suomalaiset aivan helpolla lähde kapinamielellä seuraamaan valtuustojen kokouksia ja mielipiteitään esittämään. Silloin alkaa olla jo tosi kysymyksessä. (Ed. Pulliainen: Eikö ed. Oinonen ole hoitanut asioita?) — Näin ei ole hoitanut edellinen hallitus eikä nykyinen hallitus sitä tilannetta, että nämä peruspalvelut voisivat olla ihmisiä kohtuullisen lähellä.

Kun tällainen pakkolaina nyt ollaan ottamassa valtiolle kunnilta, tämä kärjistää tilannetta entisestään. Samaan johtaa se, että vieläkään ei indeksikorotuksia valtionosuuksiin tehdä sataprosenttisesti, vaan vain 75-prosenttisesti ensi vuonna, ja se oli viime vaalikaudella esimerkiksi keskustan tiukka vaatimus, että täydet indeksitarkistukset pitää tehdä. Missä ne nyt ovat? Ne puuttuvat edelleen neljänneksen osalta.

Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia täällä lupailtiin, ja niiden puolesta taisi jopa pääministeri puhua, mutta mitä kertookaan budjetti: 48 miljoonasta eurosta määräraha supistuu ensi vuonna 30 miljoonaan euroon, eli kurjuus lisääntyy, ja kärsijöinä ovat, herra puhemies, niin kuin alussa totesin, sairaat, vanhukset, lapsiperheet, koululaiset ja kunnan henkilöstö, ja silloin se on valtava joukko ihmisiä, jotka ovat näiden peruspalvelujen käyttäjiä, kuluttajia. Heille ne tulevat entistä kalliimmaksi, ja niiden taso uhkaa edelleen laskea.

Herra puhemies! Kannatan myös sitä ehdotusta, että tämä hallituksen esitys kaikkinensa hylätään.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että kristillisdemokraatit tekivät, oliko se syys—lokakuun tienoilla joskus, vaihtoehtobudjetin ja että samoilla linjoilla ovat edelleenkin ja että tuo vaihtoehtobudjetti oli ja on tasapainoinen. Samalla tavalla kansallisesta kokoomuksesta poiketen myöskin vihreät tekivät vaihtoehtobudjetin, joka on tasapainoinen, ja sen mukaisesti myöskin meillä oli tähän pakkolaina-asiaan etupainotteisesti rakennettu pakkolainan takaisinmaksuohjelma. Sen sitten hävisimme, niin kuin muutkin vastaavat opposition ehdotukset hylättiin. Siinä sitten kävi, niin kuin kävi. Tämän kannan mukaisesti tietysti tulemme käyttäytymään tässä äänestyksessä, koska budjettimme on tasapainoinen ja siinä oli sitten malli, mitenkä tämä asia pitäisi hoitaa.

Olemme muistuttaneet kerta toisensa jälkeen, että kun jäimme hallituksesta pois vuonna 2002, niin sen vuoden tilinpäätös valtiolla oli ylijäämäinen 852 miljoonaa euroa, elikkä rahat tämän palautuksen suorittamiseen kunnille olivat olemassa, mutta tämä nyt istuva hallitus tuhlasi nämä rahat ensi töikseen 1.7.2003 lukien superpikaveroalella, niin kuin kaikki täällä hyvin muistamme.

Tässä on kysymys todellakin eräänlaisesta erittäin taitavasta työreformiratkaisusta, elikkä juuri niin kuin täällä aiemmin todettiin, saatetaan kunnat niin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja lisävelkaantumisen polulle, että pakotetaan turvautumaan hätäkeinoihin, joihinka lukeutuu myöskin palvelujen ulkoistaminen ja vastaavanlaiset toimet. Sitähän se työreformi itse asiassa juuri keskeiseltä osaltaan oli alkuperäisimmässä muodossaan.

Mutta tämä asia on paljon hankalampi vielä. Niin kuin tässä on käynyt ilmi, tämän hallituksen pakkolainan takaisinmaksuohjelman viimeinen ja suurin erä ajoittuu vuodelle 2008, joka tarkoittaa sitä, että kysymys on vuonna 2007 päätettävästä budjetista seuraavalle vuodelle, ja sieltä otetaan heti päältä tältäkin osalta parisataa miljoonaa euroa noin suitsait pois. (Ed. Kankaanniemi: Sasin musta aukko!) — Joo, se on niitä Sasin aukkoja, joita on nyt syntynyt vino pino. Nimittäin tähän Sasin mustaan aukkoon mahtuu paljon, paljon muutakin.

Ensinnäkin nyt istuvan hallituksen veroalepolitiikkahan rupeaa puremaan oikeastaan vasta vuonna 2007 voimakkaimmillaan. Siis sen kokonaisvaikutus rupeaa puremaan juuri silloin. Elikkä siis toisin sanoen verotulot valtiolta vähenevät tämän takia. Edelleen, mitään sellaisia toimia harmaan talouden kuriin saattamiseksi, jotka muuttaisivat tätä vuotuista menetystä, 2,5 miljardia euroa, ei ole nyt toistaiseksi nähty eikä taideta nähdäkään.

Hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että 31.12.06 päättyy nykyinen rakennerahastokausi. Se merkitsee jo suoraan 20 000—30 000:ta nyt suhtkoht hyvin palkattua, sitten työtöntä. Siis toisin sanoen tämä tulee vaikuttamaan vuoden 2007 alun tilanteeseen erittäin rajusti. Tätä ei ole missään kaavailuissa otettu millään tavalla huomioon.

Edelleen, maatalouden suuri uudistus ajoittuu vuosille 2006 ja 2007 ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että se tulee olemaan Suomen maatalouden suurin murrosaika. Niitä sitoumuksia, mitä hallitusohjelman yhteydessäkin annettiin, ei ole toistaiseksi pystytty hoitamaan. Tosin lupauksia, semmoisia irtonaisia pääministerin lupauksia, kyllä ilmoilla on liikkunut.

Vielä hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta tähän samaan aikaan: Jos se tupo, jonka neuvottelutulos on nyt olemassa, realisoituu tämän viikon keskiviikkona kello 16 päättyvänä hetkenä todelliseksi tupoksi, niin tuo tupo on päätöksessään syksyllä 2007. Nyt tämä hallitus on syönyt seuraavan tupon pohjalta kaikki mahdolliset veropoliittiset ja muut valtion toimenpiteet. Siellä ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta kuin hillitön velanottomahdollisuus, ja tuleva hallitus tuskin sellaiseen menee.

Elikkä me olemme ajautumassa samaan tilanteeseen, missä oltiin vuonna 1994, jolloin oltiin menossa yhden vaalikauden loppua kohti, ja 95 tuli uusi hallitus. Siihen ajoittui kuuluisa liisanlista leikkauksista tulevan Lipposen ensimmäisen hallituksen budjettiin. Maataloudesta leikattiin 750 miljoonaa markkaa ja kaikista mahdollisista etuuksista leikattiin jnp. Nyt ollaan ajautumassa liisanlistamaisesti tai oregoninlistamaisesti, mistä se liisanlista sai alkunsa aikoinaan, kaikkien aikojen leikkausbudjettiin 2007. Eipä ole herkkua seuraavalla hallituksella tämän hallituksen jämien kanssa pelatessaan.

Ed. Tapani Tölli merkitään läsnä olevaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämänkin kohdan yhteydessä voi vain painottaa sitä kuntatalouden tuskaa, mikä kaikissa Suomen kunnissa ani harvaa poikkeusta lukuun ottamatta tällä hetkellä on todellisuutta.

Täällä ed. Kankaanniemi äsken ja sitä edellisissä puheenvuoroissa viittasi näihin Keski-Suomen kuntien vaikeuksiin. Ne ovat hyvin tyypillisiä keskiarvoja tästä maasta. Kun kuullaan sanat "kuntien taloudelliset vaikeudet", silloin käydään syyttävästi osoittamaan kuntapäättäjiä. Tämä syyttely on kyllä täysin aiheetonta. Kuntapäättäjät ansaitsevat suuren tunnustuksen siitä, että tänä vaikeana aikana, jota on viitisentoista vuotta jo kunnissa kohta ollut, on kannettu ja haluttu kantaa vastuuta asioista. Samoin kuntien työntekijät ansaitsevat tunnustuksen siitä, että vähenevillä voimavaroilla kaikilla sektoreilla, ei vain sosiaalitoimessa, hoito- ja hoivatyössä vaan yhtäläisesti myös sivistystoimessa, teknisellä sektorilla kuin myös ihan kunnan virastoissa, vähenevillä voimavaroilla on hoidettu entistä enemmän ja entistä vaativampia tehtäviä. Tämä on todellisuus kunnissa, ja haluan sen myös tuoda tässäkin yhteydessä esille. Toivon, että tähän voitaisiin löytää hyvin nopeasti valtion taholta helpotusta, jotta kunnat voisivat selviytyä tehtävistään paremmin.

Mitä tulee käsiteltävänä olevaan rahaerään, jonka valtio on velkaa edellisen hallituksen ajoilta kunnille, niin voin vain sanoa sen, että riippumatta poliittisesta kannasta kyllä Keuruun kaupunginhallituksen ja -valtuuston seminaarissa hyvin voimakkaasti odotettiin sitä, että nämä rahat välittömästi tulisi maksaa kunnille. Kunnat joutuvat maksamaan velan korot. Kunnat joutuvat ottamaan velkaa. Se on todellisuutta, korotetaan veroprosentteja. Vaikka tietysti on sanottava, että veroprosenttien korotukset ovat osaltaan hieman toista kuin aikaisemmin, koska veropohjassa ja vähennyksissä on tapahtunut muutoksia, niin siitä huolimatta kyllä veroprosentilla on edelleen oma arvonsa huolimatta siitä, että voidaan sanoa, että reaalinen prosentti on vähennyksistä johtuen hivenen alempi kuin se prosentti, jonka mukaan vero pidätetään.

Siitä huolimatta kuntatalous on entistä tiukemmalla ja nimenomaan sen vuoksi, että valtionosuudet ovat runsaan kymmenen vuoden aikana erinimisten hallitusten aikana — en halua syyllistää mitään, vaan todeta asian — pienentyneet ja puolittuneet keskimäärin. Elikkä toivon, että maan hallituksessa vakavasti tajuttaisiin kuntien tilanne. (Ed. Pulliainen: Onko ed. Oinonen kertonut tämän hallitukselle?) — Minä toivon, että se tajuttaisiin, ja minä tuon sen esille täällä eduskunnan täysistunnon salissa. (Ed. Pulliainen: Missä hallitus on?) — Minä toivon, että tämä menee kaikilla tavoin hallituksen tietoon ja ennen kaikkea valmistelevien virkamiesten tietoon. — Tilanne kunnissa käy kestämättömäksi kyllä tällä menolla. (Ed. Pulliainen: Missä ne virkamiehet ovat?) Valitettavasti tilanne on täsmälleen näin, ja tämä on täysin yksimielinen, kaikkien poliittisiin ryhmiin kuuluvien kuntapäättäjien ja asioitten valmistelijoitten näkemys, ja hyvin voimakkaasti odotettaisiin myönteistä signaalia hallitukselta, jotta kunnat voisivat selvitä.

Täällä viitattiin Laukaan esimerkkiin, jossa tehdään hyvin tuhoisaa ratkaisua, jos ollaan lopettamassa kunnan toisen taajaman, Lievestuoreen, lukio. Meillä Keuruulla Haapamäen lukio saatiin toistaiseksi säilymään, mutta vain toistaiseksi. Ellei asioihin saada apua, niin tuo voitto, joka viime kesänä saatiin asiassa, oli tilapäinen. Keuruullakin ensi maanantaina päätetään kaikkein syrjäisimmän, Ähtärin kaupungin rajalla olevan koulun, Liesjärven koulun, lopettamisesta, josta on nelisenkymmentä kilometriä kaupunkikeskukseen. Elikkä kyllä tämä on seurauksiltaan semmoista maaseudun autioittamispolitiikkaa, jossa kunnat pakotetaan toteuttamaan maaseudun tyhjentämistä ja autioittamista. (Ed. Valpas: Sehän kuuluu Manniselle!) Kun aikanaan saadaan esimerkiksi Keuruun Liesjärvelle tämä paljon kaivattu Jyväskylä—Vaasa-valtatie, niin se tulee halkomaan sitten tyhjentynyttä kylää eikä enää ole kylän elinkeinopolitiikan ja kehittymisen kannalta tärkeintä tekijää, kyläkoulua, olemassa. (Ed. Pulliainen: Siinähän menevät viimeisetkin!) Elikkä voimakkaan vetoomuksen tuon esille siitä, että on kysymys maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisestä, mutta myös kaupungeissa tämä asia koskee jo kaupunkilähiöitä. On kysymys ihmistä lähellä olevien peruspalvelujen ja toimintojen säilymisestä ja yhteiskunnan säilymisestä inhimillisempänä.

Toivon, että nämä näkemykset, jotka olen halunnut tuoda esille, voitaisiin hyvin painokkaasti tajuta. Jotkut minuakin Keuruulla moittivat siitä, että minä olen liian vähän ollut valmis lopettamaan kuntapalveluita, liian vähän ollut valmis yhdistelemään kouluja, liian vähän ollut valmis suurentamaan opetusryhmiä. Tammikuun alusta sitten uudet päättäjät puheenjohtajistoa myöten voivat päättää, kuinka asioita hoidetaan. Herkkua se ei taatusti tule olemaan.

Arvoisa puhemies! Olen tuonut esille kuntapäättäjien arjen ja tuskan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy vain toivoa, että ed. Oinonen käyttäytyy myös huomisessa äänestyksessä tämän mukaisesti, miten hän vetoavasti vetosi omassa puheenvuorossaan hallituksen suuntaan ja myöskin kuntapäättäjiin, joihin myös pääministeri ja ministeri Kalliomäki käsitykseni mukaan kuuluvat.

Arvoisa puhemies! Itse täytyy vain hämmästellä todella sitä, mitä järkeä on tavallaan tehdä sellaisia päätöksiä, jotka aiheuttavat lisämenoja, korkojen menoja, ettei voida tehdä oikeita ratkaisuja siitä, että saataisiin kustannussäästöjä. Lisäksi on muistettava, että meille tulee hoitotakuujärjestelmä, kunnille on annettu laajentuvia tehtäviä jne., ja nyt takapainotteisesti jopa näitä niin sanottuja velkarahoja palautetaan kunnille. Minun mielestäni aika hämmästyttävää on se, että lähes 40 prosenttia tästä koko summasta sijoittuu seuraavan hallituskauden ajalle eli tämän eduskuntakauden jälkeen. Olisi toivonut, että kuitenkin nämä kaikki olisivat tapahtuneet tämän eduskuntakauden aikana ja tämän hallituskauden aikana. Eli silloin kun mennään jo seuraavan hallituskauden ajalle jonkin lainsäädännön puitteissa, kun puhutaan rahasta ja jaksotetaan, minua hämmästyttävät kyllä tämän suuntaiset ratkaisut. Kaikista paras ratkaisu myös kuntien osalta olisi ollut, niin kuin Suomen Kuntaliittokin on esittänyt, että nämä olisi tullut maksaa kokonaisuudessaan voimassa olevan lain mukaan ensi vuoden aikana.

Edustajat Mika Lintilä ja Aulis Ranta-Muotio merkitään läsnä oleviksi.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysyn aluksi, mitä kertoo se, että samassa täysistunnossa hallitus esittelee poliittisten valtiosihteereitten perustamista ja toisaalta kunnilta pakkolainan ottamista. Se kertoo mielestäni siitä, että hallitukselle poliittinen peli on yksinkertaisesti tärkeämpi kuin ihmisten hyvinvointi. Tästähän on kysymys, eli kun hallitus esittää pakkolainan ottamista yli 300 miljoonan euron edestä kunnilta, se vaarantaa monen, monen kunnan peruspalvelujen toteutumisen. Nyt on käymässä siten kuin sosialidemokraatit ja keskustapuolue ennen vaaleja pelottelivat. Hehän pelottelivat, että peruspalvelut vaarantuvat tiettyjen veronalennusten osalta. Nämä veronalennukset on nyt tehty, ja ne sinänsä ovat olleet ihan kokoomuksen linjan mukaisia, mutta näillä toimenpiteillä, joita nyt esitellään, painetaan jarrua sillä tavalla, että tilanne tulee kunnissa todella kärjistymään. Nämä asiat, poliittiset valtiosihteerit ja pakkolainan esittäminen otettavaksi kunnilta, osoittavat minusta sen, että hallituksella on asioiden tärkeysjärjestyksestä aivan väärät periaatteet. Kuten sanoin, ihmistä lähellä olevat asiat unohdetaan, mutta poliittinen peli pitää pelata.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä se, mistä täällä jo ed. Kurvinen kertoi, että hallintovaliokunta lähetti yksimielisen selvityspyynnön sisäministeriölle kuntien toimintamahdollisuuksista aikarajoineen. Tämä minusta osoittaa oikein selvästi sen huolen, mitä yli puoluerajojen tässä eduskunnassa tunnetaan ja koetaan. Hallitus on yksinkertaisesti ajamassa kuntia sellaiseen tilanteeseen, josta ne kaikki eivät selviydy kuin katastrofin kautta, ja nyt eivät toivomukset ja vetoomukset auta, ed. Oinonen. Nyt tarvitaan tekoja, rohkeita päätöksiä, päätöksiä, jotka edesauttavat kuntien toimintaa, ja huomenna sitten nähdään, mitä nappia ed. Oinonen toivomuksensa jälkeen painaa. Minä haluan sen nyt tässä kertaalleen sanoa ja yhden ainoan kerran vaan.

Nyt pitää saada ymmärtämään niiden hallituspuolueiden edustajat, jotka ovat suurimpia kuntapuolueita, sosialidemokraatit ja keskustapuolue, tilanteen vakavuus ja muuttamaan kertakaikkisesti asenteensa niin, että velka on maksettava kunnille etupainotteisesti eikä jälkipainotteisesti, niin kuin nyt esitetään.

Arvoisa puhemies! Aikana, jolloin ollaan sukeltamassa entistä syvemmälle, tarvitaan kaasunpainajia eikä jarruttajia. Olisi luullut, että hallitus tämän periaatteen ymmärtäjänä olisi tuonut meille päinvastaisia esityksiä kuin nyt eli sellaisia toimenpiteitä, jotka antavat positiivisen signaalin koko maassa ja jotka tukevat positiivista toimintaa, lisäävät työpaikkoja, helpottavat kuntien toimintaa, yleensä kaiken kaikkiaan johtavat siihen, että tilanne maassamme kunnissa ja yksityisten ihmisten kannalta paranee. Tämän esityksen seurauksena, joka nyt täällä on käsiteltävänä, kuntien tilanne pahenee, peruspalvelut vaarantuvat ja ihmisten palveluita ei hoideta sillä tavalla kuin he toivovat.

Ed. Jukka Vihriälä merkitään läsnä olevaksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tulen vielä kerran täältä puhumaan kuntien valtionavuista, jotka kerta kaikkiaan eivät ole riittävät hoitotakuun toteuttamiseksi ensi vuonna.

Teen sen sen takia, että juuri äsken sain TNJ:n pääluottamusmieheltä Maija Wilskmanilta Hyksistä sähköpostia, jossa hän toteaa, että Husin budjetti on erikoissairaanhoidon osalta siis 60 miljoonaa negatiivinen ensi vuodeksi. Nyt jos ylihuomenna 15.12. valtuusto päättää, että tätä rahaa ei anneta, seuraa seuraavia asioita:

"Jos valtuusto kaataa Hus-hallituksen esityksen ylityksestä, joudumme tilanteeseen, jossa emme voi vastata lakien velvoitteista. Ikävintä siinä olisi se, että henkilöstövähennykset johtaisivat jälleen työn kuormittavuuden kasvuun, potilaiden hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja hoitotakuun myötä yksityissektorin laajentuneeseen käyttöön. Vuosi 2005 on ratkaiseva vuosi sille, romuttuuko julkinen terveydenhuolto. Yksityiseen sektoriin perustuvat järjestelmät ovat poikkeuksetta osoittautuneet kansainvälisesti kalliimmiksi kuin julkiset. Nyt tehdään kalliita ratkaisuja säästöjen nimissä. Auttakaa meitä!"

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Veli edustaja Oinoselle, kun hän totesi, että Keuruulla kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että hallituksen kuntapolitiikka on väärää ja tuomittavaa, totean eteenpäin, että meitä valittiin täältä eduskunnasta 142 kansanedustajaa kuntien valtuustoihin tulevalle nelivuotiskaudelle ja kyllä sen pitäisi nyt sitten heijastua myös näiden 142 edustajan huomiseen äänestyskäyttäytymiseen tässä asiassa. Jos kentällä ollaan yksimielisesti sitä mieltä, että tämä on kohtuuton, väärä ja tuhoon ajava linja, mitä noudatetaan, niin se myös vaikuttaa täällä käyttäytymiseen kuntapäättäjinä oltaessa.

Kokoomuksen edustajat täällä ovat kilvan kehuneet, miten hallituksen veropolitiikka on ollut täysin oikeaa ja kokoomuslaista, ja siihen on, totta kai, pakko yhtyä, että näin juuri se on ollut. Samanaikaisesti kokoomus vaatii kunnille tätä 366 miljoonaa euroa välittömästi ja monia muita lisäyksiä terveydenhuoltoon ja muuhun, jotka ovat sinänsä välttämättömiä ja tarpeellisia. Tämä kertoo juuri siitä, että kokoomuksen politiikka nyt ei valitettavasti ole kovin vastuullista, koska ei ole sitä vaihtoehtobudjettia, jolla osoitettaisiin, miten mittavat veronkevennykset ja toisaalta mittavat menojen lisäykset hoidettaisiin valtiontaloudessa.

Toivottavasti nyt vastalause valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä tulee paljastamaan, mikä on se rahoituskeino, millä kokoomus mallinsa osoittaa tasapainoon, vai onko se vain valtion velanoton lisääminen hyväosaisten verotuksen keventämiseksi ja kuntien ahdingon helpottamiseksi? Sekään ei ole todellakaan vastuullinen linja, jos ei ole hallituksenkaan linja.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Kankaanniemi ja Vielma ovat maininneet myöskin allekirjoittaneen nimeltä, (Ed. Pulliainen: On syytä!) ja olen yksi näistä 142:sta myös tulevalle valtuustokaudelle valitusta, vaikkakaan en nyt sitten luottamushenkilökeskusjohtoon seuraavien kahden vuoden aikana osallistu, niin kuin tähän mennessä jo 20 vuotta olen osallistunut. Haluan keskittyä nimenomaan eduskuntatyöhön, ettei joka maanantai tarvitse olla kaupunginhallituksessa.

Mutta minä myös toivoisin sitä, että kuntapuolue, jossa on eduskunnan selkeä enemmistö, ryhtyisi jatkossa ottamaan asiat käsiinsä, (Ed. Vistbacka: Ainahan se on mahdollista!) sillä nämä 142 kuntapäättäjää ovat kyllä semmoinen voimavara, jonka täytyy tajuta, missä kunnissa mennään. (Ed. Pulliainen: Tajuaako huomisessa äänestyksessä ed. Oinonen?) Äänestyksessä meillä on monia näkökohtia, joiden mukaan me toimimme, tämä on muistettava, (Ed. Pulliainen: Hirmuinen määrä nappeja!) ja meidän on katsottava myös ei pelkästään huomiseen vaan myöskin ylihuomiseen ja siitä eteenkinpäin. Pitää voida luottaa siihen, että hallitus, joka on nyt valtakirjan saanut, on aloittamassa eräiltä osin jo kuntien talouden tiedostamisen; siitäkin on selkeät merkit olemassa, mutta valitettavasti ne eivät vielä kohdistu.

Sopii toivoa, että nämä tulisivat voimistumaan lähivuosina, mutta olisin toivonut todella, että nämä olisivat kunnissa nyt päätettävien talousarvioitten realismia jo tulevalle vuodelle, sillä nämä joulukuun valtuustojen kokoukset eri kunnissa ovat hyvin tuskaisia. Kaikkialla joudutaan vähentämään panostusta hoito- ja hoivatyöhön, kotipalveluihin, joudutaan leikkaamaan jo ennestään moneen kertaan leikattuja koulujen opetuksen tuntikehyksiä, joudutaan leikkaamaan erityisopetusta. Tämä kaikki tuo ongelmia, nuoriso-ongelmia, ja kaikkein kalleinta erikoissairaanhoitoa on ainakin meillä maaseudulla nuorisopsykiatria. Eivät kaikki kirurgiset leikkaukset ole niin kalliita, vaan nuorisopsykiatria on se, mikä tulee kaikkein kalleimmaksi, elikkä syrjäytynyt nuori maksaa kaikkein eniten. No tietysti sille, että tarvitaan nuorisopsykiatrista hoitoa, on monta syytä, ja on hyvä, että sitä hoitoa on silloin saatavilla, vaikka hinta on erittäin kallis, kun sitä myös tarvitaan. Vielä kamalampaa olisi se, jos tuota hoitoa ei olisi silloin saatavissa.

Mutta toivon, että todellakin hallitukselle ja ministeriöitten virkamiehille ja asioitten valmistelijoille alkaisi selvitä se tilanne, mikä on kunnissa viemässä ihmistä lähellä olevat asiat katastrofiin. Helposti ajatellaan, että no, sehän on kuntien asia, mutta jos voimavarat siihen puuttuvat ja kun kunnallisvero on jakovero, niin suhteessa kaikkein eniten se koskee pieni- ja keskituloisiin. Tässä suhteessa on vielä todettava, että kuntien kesken vallitsee melko laaja eriarvoisuus veropohjassa. Ne kunnat, joissa on kaikkein pienituloisinta väkeä, ovat kaikkein ahtaimmalla itse päättämään omista asioistaan.

Kuten jo aiemmin viittasin, niin kunnat on nyt pantu ikävään tehtävään, karsimaan ihmistä lähellä olevia palveluita, ja tuskin yksikään henkilö on nimenomaan sen vuoksi halunnut lähteä kuntapäättäjäksi, että hän haluaa heikentää kuntalaisten palveluita. Tietysti moni ajattelee, mitenkä joku asia voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin, paremmin ja tehokkaammin, mutta tuskin kukaan on lähtenyt sitä varten, että hän haluaa heikentää ja tuoda vaikeuksia kuntalaisille.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä käytetyissä puheenvuoroissa on tullut esille ja varmasti kaikki tiedämme, kuntatalous on nyt vaikeassa tilanteessa. Tilanne on ehkä vaikeampi kuin pitkään aikaan, ja tästä on mentävä eteenpäin. Minä olen varma siitä, että hallitus ei ole tästä asiasta epätietoinen eivätkä hallituspuolueet. Muutama asia ja kommentti täällä käytettyihin puheenvuoroihin.

Miksi me olemme tässä tilanteessa? Miksi kuntatalouden tilanne nyt on niin tiukka? Keskeinen syy ovat menneiden vuosien päätökset, ja minä en halua nyt syyllistää, mutta sen takia minä otan tämän esille, kun erityisesti kokoomus nyt esittää toisenlaista näkökulmaa. Näitä puheenvuoroja, hyvät kokoomuksen edustajat, teiltä olisi tarvittu kaksi kolme vuotta sitten. Minä haluan vielä todeta sen, että kun vuoden 2003 talousarviota valmisteltiin, silloin ennusteet olivat todella synkät ja te ette yskäisseetkään sen asian hyväksi, että nyt tarvitsee tehdä jotain. Ne ennusmerkit olivat selvät. Sen jälkeen kuntien ja valtion yhteiset ennusteet ovat parantuneet. Kun te toteatte, että tämä hallitus on kurjistanut kunnat, tämä hallitus on vain lisännyt kuntien resursseja, mutta se ei ole ollut vielä riittävä talouden tasapainottamiseen. Siinä on se keskeinen tekijä. Ensi vuonna eli vuonna 2005 kuntien verotulot eivät reaaliarvoltaan yllä vielä vuoden 2000 tasoon. Miksi näin on? Keskeinen syy on se, että yhteisöveroa leikattiin niin paljon. Siinä oli tosin se hyvä puoli monen kunnan osalta, että arvonlisäveron takaisinperinnästä luovuttiin. Mutta esimerkiksi Helsingin edustajat ovat todenneet, miten se näkyi Helsingin verotuloissa, ja se näkyi niissä kunnissa, joissa on korkea verotulo. Sitten viiveellä se näkyi niissä kunnissa, joilla on matala verotulo, joissa se näkyy verotulon tasauksessa.

Mutta, niin kuin hyvät kokoomuksen edustajat tiedätte, valtiontalouden laivaa ei käännetä noin vain, vaan se kääntyy kohtuullisen hitaasti. Päätöksiä ei tehdä, isoja liikkuja, kuin tietyllä tavalla kehyksen puitteissa. Ja jos pohja viedään vanhoilla päätöksillä, niin niitä ei hetkessä nosteta, mutta määrätietoisesti tätä ollaan nostamassa.

Vuosina 1997—2003, sillä välillä, jätettiin kompensoimatta 827 miljoonaa euroa veronkevennyksiä. Se näkyy nyt. Sitten olette verranneet monta kertaa, miten hyvä oli vuoden 2002 tilinpäätös. Se oli todella hyvä, mutta siihen keskittyi myös se, että sinä vuonna tilitettiin edellisiltä vuosilta kertyneitä veroja. Se oli tietynlaista pakkolainaa, joka silloin maksettiin. Nyt, kun puhutaan tästä pakkolainasta, sekin maksetaan. Maksamisesta on selvät päätökset.

Ylihuomenna, käsittääkseni, saa sisäministeriö vastaanottaa mietinnön valtionosuusuudistuksesta. Siinä tulee kuntien välisiä eroja jossain määrin korjatuksi. Ongelma on siinä, että tähän ei ole osoitettu lisäresursseja vaan tämä uudistus on kustannusneutraali. Mutta sitten, niin kuin tässä on tullut esille, hallintovaliokunta ja nimenomaan hallituspuolueiden edustajien aloitteesta — mutta valiokunta oli selkeän yksimielinen — on pyytänyt sisäministeriötä antamaan selvityksen kuntien resursseista ja tehtävistä ja niiden tasapainosta. Se ei ole vain muodollisuus, niin kuin hyvin tiedätte, vaan sen perusteella varmasti tehdään johtopäätöksiä. Helmikuun 10. päivä saamme tiedon siitä, mikä on vuoden 2004 toteutuma. Ei kunnallistaloutta tämän vaalikauden osalta ole nyt loppuun käsitelty huomisessa äänestyksessä. Te hyvin tiedätte, arvoisat kokoomuksen edustajat, mitä tarkoittavat käsitteet kehys, budjettikuri jne. Te olette hyvin monta kertaa todenneet edellisen vaalikauden aikana, mistä rahat. Sen takia minulle tulee tietyllä lailla surullinen olo, kun täytyy kantaa vastuu myös omista päätöksistä ja niin on jotenkin kohtuutonta se arvostelu nykyhallitusta kohtaan, kun joka tapauksessa resursseja on lisätty ja tullaan lisäämään. Kyllä tämä asia hoidetaan, ja tässä tarvitaan yhteistä vastuuta.

Kuntien taloudellinen tilanne on, niin kuin totesin alussa, hyvin vaikea. Suuri osa kuntia, tiedän tämänkin päivän asioiden perusteella, Pohjois-Pohjanmaalla tekee ensi vuonna pahasti pakkasella olevan tuloksen. (Ed. Sjöblom: Kepun johtamia!) — Ed. Sjöblom, huolimatta siitä, ne tekisivät vielä huonomman, jos ne eivät olisi kepujohtoisia kuntia. (Välihuutoja) — Voin sanoa sen, että jos jossakin on hoidettu ihmisläheisesti ja vähillä resursseilla, niin nimenomaan niissä pienissä kunnissa. Se on vain näin, kun vertaillaan kuntia, miten asiat on hoidettu. Se on vaan niin, että verorahoitus asukasta kohti juuri näissä kunnissa on pieni. Asiat vaan täytyy hoitaa. Nyt tarvitaan näissä asioissa yhteistä vastuuta, yhteistä vastuuntuntoa.

On hirveän helppo käyttää retorisia, lennokkaita puheenvuoroja, miten me olisimme asiat hoitaneet. Mutta olen siinä samaa mieltä kuin äsken ed. Pulliainen ja ed. Kankaanniemi. Missä on, hyvät kokoomuksen edustajat, teidän talouspoliittinen linjanne? Miten tämä kokonaisuus rahoitetaan? Miten tämä asia kantaa? Olen hyvin tarkkaan pyrkinyt viime kuukausina tai viimeisen puolentoista vuoden aikana seuraamaan, miten tämä homma toimii. En ole oikein löytänyt punaista lankaa sieltä. Olen kuuntelemalla kuunnellut tätä talouspoliittista tavoitetta ja linjaa, miten asiat hoidetaan.

Herra puhemies! Kuntatalouden tilanne on, niin kuin totesin, vaikea. Tämä hallitus on ohjelmassaan todennut, että se noudattaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa ja tulee omalta osaltaan huolehtimaan, että peruspalvelut tullaan turvaamaan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Joka tapauksessa me tiedämme myös sen, että me tarvitsemme toiminnallisia uudistuksia ja rakenteellisia uudistuksia ja niitä kunnissa tapahtuu paljon enemmän kuin arvaammekaan. Halu näihin uudistuksiin on hyvä. Siksi kuntataloutta ei saisi ajaa niin vaikeaan tilanteeseen, että siitä olisi mahdoton päästä eteenpäin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tölli piti pitkän puheenvuoron kokoomuslaisille ja varoitteli retoriikasta, niin aion muistinvaraisesti kertoa hiukan pitemmältäkin taustoja, mitkä ovat tähän tilanteeseen johtaneet, että ei kävisi vain niin, että puhutaan muutamasta viime vuodesta, niin kuin se on keskustapuolueelle sopivaa ja voidaan käyttää perusteluina.

80-luvun lopulla oli Harri Holkerin hallitus, 1987—1991, valtiovarainministerinä Erkki Liikanen. Mentiin liian kovaa vauhtia, rakennettiin kupla, sen me myönnämme rehellisesti. Vuoden 1989 lopussa tästä syystä johtuen oli niin ylikuumentunut aika, että tässä salissa säädettiin ylimääräinen investointivero, jotta saataisiin vähän jäitä hattuun rakentamisessa. Tämä johti käytännössä siihen, että tuon investointiveron seurauksena tuli vain piikki rakentamisessa, koska hankkeita käynnistettiin entistä enemmän, että vuodenvaihteessa tuolloin ei investointivero olisi purrut hankkeita.

Silloin oli työttömyys maassa 5—6 prosenttia. Silloin oli työttömyys Jyväskylässä 6—7 prosenttia. Vuonna 1991 tuli hallitus, joka oli porvarihallitus.

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Arvoisa ed. Vielma, minä toivoisin, että pitäytyisimme kuntataloudessa eikä lähdettäisi kuitenkaan vuosikymmenien talouspoliittista yleiskeskustelua käymään.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Minun perusteluni ovat yhtä lailla päteviä kuin ed. Töllin perustelut, mitä on tapahtunut viime vuosina. Minä otan vain kymmenen vuotta kauempaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Tölli pysyi aika hyvin kuntataloudessa.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! 1991—1994 luotiin ne vaikeudet, mistä nyt puhutaan. — Arvoisa puhemies! Tässä on syy, miksi lähden niin kaukaa. — 1991—1994 oli hallitus, jonka pääministerinä oli Esko Aho. Suomi romahti niin, että oli pahimmillaan suuremmat työttömyysluvut kuin Itä-Saksassa.

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Edelleenkään emme ole kuntataloudessa. Pyydän palaamaan aiheeseen.

Puhuja:

Se johti taloudellisiin vaikeuksiin, maassa firmoja kaatui ja kunnille tuli suuria taloudellisia vaikeuksia. Ne luotiin 1991—1994. Kun jouduttiin sitten rautaisella kädellä pääministeri Lipposen hallituksen toimesta panemaan taloutta kuntoon, jouduttiin kiristämään sellaisia sektoreita, sellaisia kokonaisuuksia, jotka kiristivät kuntien taloutta ja jotka johtivat sitten siihen tilanteeseen, missä viime vaalikauden loppupuolella oltiin. Kuitenkin saatiin aikaan 300 000 uutta työpaikkaa ja esimerkiksi Jyväskylän olosuhteissa työttömyys tipahti 14 prosenttiin.

Nyt tällaisessa tilanteessa, kun oli lähtökohta viime vaalikauden lopulla ja käytiin vaaleja, te muistatte hyvin, kokoomuksen linja oli, kerrottiin, että me toivomme, että eduskunta, hallitus alentaa veroja, me saamme sitä kautta maahan työllisyyttä, uusia työpaikkoja. Nyt on sellainen tilanne, niin kuin tänä päivänä on monella suulla todettu, me kiitämme hallitusta niistä toimenpiteistä, mitä on verotuksen osalta tehty, mutta ne eivät ole riittävät. Kun nyt käsitellään kuntien leikkauslakia sellaisessa tilanteessa, jossa tuo työttömyyden lasku on pysähtynyt, se on aivan väärä toimenpide, kun pitäisi tehdä sellaisia korjausliikkeitä, jotka saavat tähän yhteiskuntaan vauhtia, joilla tulee hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa, jolloin me saamme kunnissa verotuloja enemmän, jolloin me voimme kunnissa pienentää sosiaalimenoja ja saamme pyörän pyörimään toisin päin. Tämä on se kohtalonkysymys kuntien osalta, ed. Oinonen. Meidän pitäisi yksinkertaisesti, kertaan vielä, saada hallitus ymmärtämään se, että kuntia kiristämällä tilanne ei parannu, päinvastoin se huononee.

Meidän pitää myöskin tiedostaa se, että vaikka meitä on yli 140 valtuutettua tästä salista ensi vuoden alussa, suomalainen järjestelmä toimii niin, että on valtiovalta, hallitus, eduskunta ja on kunnallispolitiikka. Tässä salissa me emme voi toimia sillä lailla, että me jakaannumme kuntapuolueisiin ja valtiopuolueisiin, sehän on ihan päivänselvä asia, mutta meidän pitää saada hallitus, kertaan vielä, tiedostamaan se, että tämä maa nousee työtä tekemällä, tämä maa nousee sillä tavalla, että pannaan pyörät pyörimään oikein päin, verotulot kasvamaan ja sosiaalimenot pienemmäksi.

Anteeksi, herra puhemies, että lähdin hiukan kaukaa, mutta kaikki oli tätä asiaa.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä kun on kuunnellut, niin opposition taholta on esitetty, että kuntatalouden vaikeudet johtuvat nyt tästä nykyisestä hallituksesta. Täytyy muistuttaa — olen kahdeksan vuotta ollut hallintovaliokunnassa viime vaalikausilla ja seurannut kuntataloutta — että indeksitarkistukset tehtiin kolmena vuotena vain 50-prosenttisesti. Tämä hallitus toteutti heti 75-prosenttisen korotuksen. Ansiotulovähennyksiä ei korvattu kunnille. Nyt ne on kumpanakin vuotena korvattu valtionosuuksiin.

Tästä ansiotulovähennyksestähän on seurannut se, että kun veroprosentti esimerkiksi omassa kunnassani on 19,25, niin se todellisuudessa on 13,50, koska ansiotulovähennys on toki ollut aika edullinen kuntalaisille verotuksen kannalta, mutta kunnat ovat siitä joutuneet tähän tiukkaan tilanteeseen. Nyt on valtionosuuksia päätetty vielä 50 miljoonaa euroa lisätä, eli noin 290 miljoonaa euroa on kuitenkin ensi vuodelle enemmän kuin tälle vuodelle. Sille ei tietysti mitään voi, että kustannustaso esimerkiksi tupon seurauksena pyrkii nousemaan paljon nopeammin. Kuntapäättäjille jää paljon tehtävää. Uskon, että me emme sitä kustannusten nousua pysty täältä kokonaan korvaamaan, vaan ne ratkaisut täytyy siellä kunnissa tehdä.

Joka tapauksessa, tämän hallituksen aikana on päästy parempaan suuntaan, on laadittu peruspalveluohjelma, tehdään peruspalvelubudjetit. Ymmärtääkseni Kuntaliittokin on varsin tyytyväinen tähän vakautettuun valtio—kunta-suhteeseen, mutta sielläkin myönnetään, että tämä vuosi on vaikea ja vielä ensi vuosi ja, mikäli ei näitä kustannuksia pystytä hallitsemaan, tulevatkin vuodet.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tiedä oikein, mitä ja ketä tässä asiassa uskoo, kun 17 vuotta täällä on ollut mukana säätämässä lakeja ja jonkin aikaa myös kuntapolitiikassa ollut mukana. Yksi asia on kuitenkin tosiasia, ja se on se, että täällä talossa on säädetty sellaisia lakeja, joissa on määritelty lisätehtäviä kunnille, ja niitä tehtäviä ei ole kompensoitu. Se on yksinkertainen asia minun mielestäni ainakin. Siinä ei ole katsottu sitä, mistä puolueesta pääministeri on ollut ja mitkä ovat olleet voimasuhteet. Tämä on ollut se perustavaa laatua oleva linja minun mielestäni, mitä tässä talossa on harjoitettu pidemmälläkin aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Ed. Tölli puhui hyvin rimaa hipoen, niin kuin hän sanoi, meni ehkä lähelle populismiakin jo. Mutta eräs asia siihen olisi voitu liittää. Eli minun mielestäni ainakin tuolla maakunnissa ja maaseudulla yksi perustavaa laatua oleva seikka tähän on ollut, joka vaikuttaa, myöskin EU:n tuomat uudet ongelmat ja se, millä tavoin EU on vaikuttanut.

Herra puhemies! Se, että 40 prosenttia siirtyy seuraavalle hallitukselle, on minun mielestäni yksi seuraus siitä, että noudatetaan liian tiukkaa raamibudjettia. Niin kuin valtiovarainministeri on sanonut, tehkää raamien sisällä mitä haluatte, mutta yhtään ette ylitä. Tämä on minun mielestäni suuri ongelma tässä näin tiukassa raamibudjetissa, mitä nykyinen hallitus tekee.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen oppinut tuntemaan ed. Töllin viisaana ja rehellisenä miehenä. Ymmärrän kyllä hänen tuskansa tällä hetkellä hallituspuolueen kansanedustajana. Itselläni todennäköisesti sellaisena olisi ihan yhtä vaikeata.

Ed. Ranta-Muotio totesi, että emme me täällä voi paljoakaan tehdä kuntien menojen hillitsemiseksi. Kuten ed. Vistbacka totesi, itse asiassa viimeisen viiden viikon aikana muistini mukaan olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen pohjalta säätäneet ainakin neljä sellaista lakia, joista jokainen lisää kuntien kustannuksia ensi vuonna muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla ilman kompensaatiota. Sille me ehkä olisimme voineet tehdä jotakin.

Lopuksi, kun ed. Oinonen ja osittain ed. Ranta-Muotiokin totesivat, että valoisampi kuntatalous hallituksen toimien seurauksena häämöttää jo horisontissa, totean, että horisontti on viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy sitä mukaan, kun sitä lähestymme.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Vielma löysi aivan oikein sieltä 80—90-luvun taitteesta sen kuplan, joka johti valtion velkaantumiseen tulevina vuosina ja sitten edelleen siihen ongelmaan, joka pakotti valtiota vähentämään rajusti kuntien valtionosuuksia. Tausta löytyy kyllä juuri noista vuosista. Ei valtiotakaan voida syyttää, vaan oli se onneton vaihe talouspolitiikassa, jonka seurauksia kannamme nyt vielä viisitoista vuotta jäljestäpäin. (Ed. Valpas: Sehän on historiaa!) — Se on valitettavasti konkreettista historiaa, koska siellä on tapahtunut velkaantuminen valtionkin osalta ja velan realiteetti on se, että siitä ei pääse irti muuta kuin maksamalla. — Mutta minä toivon, että tässä nähdään yhteisvastuu, aivan niin kuin nyt hallituksen toimesta on haluttu nähdä, kunnan ja valtion kesken. Minä toivon, että tämä konkretisoituu hyvin pian, sillä kuntapäättäjät ovat todella ahtaalla.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa todettu, että kuntatalous on kireällä, ja näinhän kunnat tosiasiassa ovatkin. Taustalla on monta syytä, niin kuin tässä on aiemminkin jo todettu. Siihen on vaikuttanut tietysti edellistenkin hallitusten politiikka, ja niin kuin ed. Tölli totesi, niin tämän hallituksen aikana kuitenkin kuntien osuuksia ollaan kasvattamassa ja käänne parempaan on tapahtunut. Täytyy nyt kuitenkin todeta, että efektiivinen kunnallisverotus on joka tapauksessa keventynyt ja yhä useampi kuntalainen ei tänä päivänä maksa kunnallisveroa ollenkaan, niin että sikäli tilanne on korjaantunut. Ainoa ongelma tällä kohtaa on se, että eläkeläiset eivät tästä kehityksestä ole päässeet nauttimaan, ja sillä kohtaa on kyllä parantamisen varaa.

Mitä tulee tähän kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistukseen, niin tokihan kunnille olisi helpotus, jos näitä voidaan aikaistaa nyt tähän tehtyyn hallituksen esitykseen nähden, ja toivon, että näin voitaisiin edelleen toimia ja vielä nopeammassa tempossa maksaa näitä, koska vaikeita vuosia on edessä.

Ed. Oinonen toi esiin niitä ongelmia, jotka aiheutuvat muun muassa säästötoimenpiteistä ja nuorten psykiatrisen hoidon tilanteesta. Tämä on yksi sellainen asia, mitä kunnissa pitää tässä tilanteessa varoa, että nimenomaan huolehditaan nuorten oppimishäiriöistä ja autetaan nuoret oikealle uralle ja pääsemään työelämään ja estetään syrjäytymistä. Tästä kohtaa ei pidä säästää.

Tehtävää riittää, mutta yksi keskeinen tekijä kunnilla on, että pakkohan tässä on yhteistoimintaa lisätä, ja hallitusohjelmassa tähän on lääkkeet ja kannustusta kuntien välistä yhteistyötä lisätä muullakin kuin kuntaliitoksilla. Tällä tiellähän meidän on pakko edetä, kustannussäästöjä pakko aikaansaada.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Töllin puheenvuoro sai minutkin pyytämään tässä puheenvuoroni, koska minusta hän esitti aivan kohtuutonta arvostelua edellistä hallitusta kohtaan ja edellisiä hallituksia kohtaan. Jos minä olen oikein ymmärtänyt, niin täällä on aika monelta taholta tullut selväksi, että kyllähän edellisen hallituksen aikana kuntien taloustilanne parani. Sehän on täysin kiistaton tosiasia. Mutta tämä hallitus sen sijaan: Ainakin kaksi esimerkkiä on sellaista, mitkä heikentävät ensi vuonna kuntataloutta. Tämä pakkolaina-asia on yksi. Sitä ei olisi ollut pakko tehdä eikä olisi pitänyt tehdä. Toinen on tietenkin tämä, että vähennetään kuntien harkinnanvaraisia avustuksia tilanteessa, jossa kuntatalous on todella ahdingossa.

Minusta ed. Tölli viittaa aivan oikein budjettiraameihin ja kysyy, mistä rahat. Vasemmistoliiton varjobudjetissa on siihen näkemys, eli vasemmistoliitto on sitä mieltä, että suurituloisille ei olisi pitänyt antaa suuria veronkevennyksiä. Jos niistä edes osa olisi suunnattu kunnille, niin ei oltaisi tässä tilanteessa.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, en oikein ymmärrä kyllä nyt, mitä keskusta tässä oikein puhuu ja ajaa takaa, sillä keskusta on vallassa monissa niissä kunnissa, joissa on juuri suuria talousvaikeuksia. Meilläkin Pohjois-Suomessa ja Oulun vaalipiirissä on lukuisia kuntia, joissa keskustalla on yksinvalta ja joissa on suuri talousahdinko. Nykyisessä hallituksessa keskustalla on pääministeri ja kuntaministeri. On minusta tällaisessa tilanteessa nyt kohtuutonta syyttää kuntien heikosta tilanteesta edellisiä hallituksia, kun keskustalla on nyt kaikki mahdollisuudet ryhtyä parantamaan kuntien tilannetta eikä vain syyttää edellisiä hallituksia. Minusta tämä ei ole reilua tällainen menettely.

Arvoisa puhemies, ihan lopuksi vielä: Maaseudun autioitumisesta on paljon puhuttu. Olen samaa mieltä kuin ed. Vistbacka, että meidän liian nöyrä EU-politiikkamme Brysselissä on yksi syy tähän. Tästäkin asiasta, arvoisa puhemies, vastaa keskustalainen ministeri Korkeaoja.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Totean lyhyesti vielä tästä kuntien tilanteesta, että kun tehdään päätöksiä, monesti, ja voi sanoa, että pääsääntöisesti, päätöksen vaikutukset tulevat viiveellä. Näin on kysymyksessä kuntatalouden osaltakin. Me elämme nyt monien niiden päätösten vaikutuspiirissä ja vaikutuksessa, jotka on tehty menneinä vuosina. Kysymyksessä ei ole sen kummempi syyllistäminen. On vain todettava, mistä asiat johtuvat. Haluan todeta vielä sen, mikä tässä on tullut esille, että tämä hallitus on lisännyt kuntien resursseja, mutta se lisääminen ei ole ollut riittävää tasapainon aikaansaamiseksi. Siitähän on kysymys.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Se on juuri niin, ed. Tölli, kuten sanoitte: kysymys on juuri siitä, mitä nyt tapahtuu. Päätökset, jotka on tehty, on tehty. Niihin ei voi enää vaikuttaa. Me voimme vaikuttaa tähän hetkeen, ja jos kuntien resursseja on lisätty, mutta resursseja vaativat tehtävät ovat lisääntyneet vielä enemmän, silloin on tietenkin mietittävä, voidaanko niitä resursseja nyt kuitenkin lisätä vielä vähän enemmän, että ei ajauduta tilanteeseen, jossa kuntien selkäranka katkeaa. Te sanoitte edellisessä puheenvuorossanne, että kuntien talous on suurissa vaikeuksissa ja meidän on nyt toimittava niin, että mahdollisuudet parantaa sitä tilannetta tulevaisuudessa säilyvät. Näin juuri meidän on tehtävä, ja se edellyttää niitä päätöksiä nyt. Se ei edellytä syytöksiä menneisyydestä, vaan se edellyttää päätöksiä juuri nyt.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla käyttämättä puheenvuoroa, kun tässä syytettiin näitä keskustajohtoisia kuntia. Kyllä kai meidän kaikkien pitää nähdä, että tässä on taustalla erittäin kova rakennemuutos maaseudulla. Nämä on nimenomaan niitä maaseutukuntia, jotka ovat kovan rakennemuutoksen kourissa olleet, mutta onhan siellä toki entisiä kovia teollisuuskuntia. Kyllä omassa kunnassanikin jouduttiin vaikeuksiin 80-luvun lopulla, kun metsäteollisuus saneerasi väkeä rankasti ulos, ja sen jälkeen meillä ainakin Hämeenkyrössä vedettiin suitset tiukalle ja muutamassa vuodessa maksettiin kunnan velat pois ja sen jälkeen ei ole velkoja otettu. Näen myös niin, että kyllä kunnissa on mahdollisuuksia hoitaa asioita monella tavalla. Meillä lähdettiin sille tielle, että kun kunnallisveroa on käytettävissä, meillä ei velkaa tehdä ja halutaan sitä kautta pitää asiat kunnossa. Kyllähän me joudumme kunnissa nyt joka tapauksessa tämän rakennemuutoksen edessä muuttamaan toimintatapoja ja hakemaan taloudellisempia tapoja toimia. Eikä tässä pelkkä syyttely auta, vaan kyllä meidän täytyy katsoa eteenpäin ja toimia tulevaisuudessa ajan haasteitten mukaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Pentin esimerkki kertoo, että on siis sellainen paikkakunta olemassa, missä Suomen keskusta on pystynyt syntyneen ongelman ratkaisemaan, mutta ed. Töllin puheenvuorot ovat osoittaneet, että on olemassa tapauksia, missä ei pysty millään ratkaisemaan, ja hallitus kokonaisuutena kuuluu tähän ryhmään.

Keskustelu päättyy.

​​​​