Täysistunnon pöytäkirja 138/2004 vp

PTK 138/2004 vp

138. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2004 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 §:n muuttamisesta

 

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Joitakin havaintoja vähän maallisemmista asioista, mitä tässä tähän mennessä täällä on käsitelty, eli hallituksen esityksestä laiksi poliisikoulutuksesta ja siitä annetusta hallintovaliokunnan mietinnöstä. Tätähän on perusteltu sillä, että yritetään sopeuttaa säätelyä perustuslain vaatimuksiin opiskelijavalintojen osalta ja opiskelijan velvollisuuksista, niin ikään erottamisista, koulutuksen keskeyttämisestä ja kurinpidollisista seuraamuksista. Eli niitä siirretään asetuksen tasolta lain tasolle.

Mutta, arvoisa puhemies, muutama sellainen asia, jota itse hieman, jos en suorastaan hämmästele, mutta ne herättävät monenlaisia ajatuksia siitä, kun hallituksen esitykseen tulevia muutoksia on jouduttu tekemään perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Nyt viime aikoina, kun olen yrittänyt seurata jonkin verran myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnassa uuden perustuslain tulkintoja, niin jollakin tavoin tuntuu siltä, emmekö ole silloin riittävästi ymmärtäneet, mitä uusi perustuslaki kaiken kaikkiaan sisällöltään on tarkoittanut, ja eivätkö myöskään ministeriön virkamiehet, esittelevät ja valmistelevat virkamiehet, eivätkä myöskään asianomaiset ministerit ymmärrä, mitä perustuslaissa on tarkoitettu.

Tämän hallituksen esityksen osalta 6 §:n tekstiä on jouduttu muuttamaan eli sieltä poistamaan yksi kohta. Se koskee sitä, keitä voidaan ottaa opiskelijaksi poliisin peruskoulutukseen. Hallituksen esityksessä oli maininta siitä, että miespuolisten on ollut suoritettava asevelvollisuus eli asevelvollisuuslain mukainen varusmiespalvelus. Nyt perustuslakivaliokunta on viitannut perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädettyyn syrjintäkieltoon. En ole riittävän pätevä henkilö ymmärtämään nyt taikka kritisoimaan tätä perustuslain tulkintaa, mutta kyllä pidän tätä aika erikoisena. Pidän aika erikoisena, kun pohdin sitä, mitä tehtäviä poliisisysteemiin kuuluu ja minkälainen järjestelmä se on jne. Eikö tässä nyt jo mennä liian pitkälle? Minä olisin ollut jopa valmis siihen harkintaan, että kun kerran meillä naistenkin osalta on nyt mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus, sitä olisi voitu laajentaa jopa sinnekin, silloin kun hakeutuu poliisiksi. Tähän saakkahan sitä edellytystä ei ole ollut, mutta nyt se poistetaan jopa mieshenkilöiltä. En tiedä sitten, kun itse en ole perustuslakivaliokunnassa, mitkä ja ketkä asiantuntijat tämän tulkinnan ovat saaneet aikaiseksi, joka on minusta aika erikoinen. Mutta onneksi perustuslakivaliokunta kuitenkin on nyt sallinut sen, että niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen, voidaan laskea se nyt kuitenkin sitten lisäansioksi silloin, kun henkilö hakeutuu poliisioppilaitokseen. Onneksi sitä nyt ei uuden perustuslain tulkinnan mukaan kielletty, että sille voidaan antaa jotakin painoarvoa, jos on suorittanut asepalveluksen.

Arvoisa puhemies! Täällä käsitellään myös 6 §:n 1 kohdassa sitä, että tällaiseen koulutukseen tulevan on oltava Suomen kansalainen ja siitä voidaan myöntää poikkeuksia asianomaisen pykälän 2 momentin nojalla. Minun mielestäni kansalaisuusvaatimus on erittäin tarpeellinen, ja näkisin sen, että tietysti on hyvä, että myös poliisihenkilöstössä on henkilöitä, joitten syntyperä ja kulttuuri on joku muu kuin suomalainen lähinnä senkin johdosta, koska meillä on hyvinkin paljon maahan muuttaneita henkilöitä, ja että myös poliisihallinnossa on niin kielitaidon kuin muidenkin taitojen ja ymmärtämyksen osalta sellaisia henkilöitä. Mutta kyllä minä itse pitäisin sitä erittäin varteenotettavana, että pitäisi olla Suomen kansalainen. Meillä on hyvin paljon ulkomaalaisperäisiä henkilöitä, jotka ovat saaneet jo Suomen kansalaisuuden, ja uskoisin, että se halukkuus lähteä poliisin ammattiin on korkeampi niillä henkilöillä, jotka ovat olleet täällä pidempään. He tuntevat kuitenkin toisaalta myös Suomen yhteiskunnan vaatimukset ja myöskin ymmärtävät sen mentaliteetin, joka meillä täällä on.

Arvoisa puhemies! 7 § koskee päihdetestausta, ja sen mukaan tämä testaus voidaan suorittaa poliisin peruskoulutuksessa oleville henkilöille ja sitä perustellaan sillä, että koulutetaan poliisimiehiä ja viitataan työn luonteeseen jne., että pyritään mahdollisimman kattavasti puuttumaan mahdollisiin ongelmatapauksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun yritin lukea tätä ja ymmärtää myös luetun kokonaisuudessaan ja kun vertasin tätä lain 2 §:ään, jossa todetaan, että on tarkoitus, että yhdistetään Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu ja muodostetaan niistä Poliisialan ammattikorkeakoulu yhtenäisesti, jäin pohtimaan vaan sitä, eivätkö silloin, kun kouluttaudutaan poliisitehtäviin, ollaan sitten millä opiskelutasolla tahansa, samat perustelut kävisi myös muihin koulutustasoihin kuin vain perustutkintokoulutukseen, jos näitä perusteluita käytetään. Mutta kun en itse ole ollut hallintovaliokunnan jäsenenä, en voi enkä osaa ottaa siihen kantaa, mutta hämmästelen vaan näin yksioikoista perustetta.

Myöskin, arvoisa puhemies, ihan lopuksi se, että olisin toivonut, että täällä olisi hieman analysoitu sitä, mitä merkitystä on, jos jollakin tunnilla on ollut hieman liikuttuneessa tilassa, ei ole häirinnyt sitä, mutta on otettu vaikka 7 §:n mukaisesti väkisin päihdetesti ja se kirjataan henkilötietolain mukaisesti arkana tietona, niin mikä merkitys sillä on myöhempää uraetenemistä varten ja mitkä ovat ne perusteet, että voidaan ne kirjaukset poistaa sieltä, kun ne on asianomaisen lain mukaan arvioitava uudelleen joka viides vuosi.

Herra puhemies! Olisin odottanut, että tässä hallintovaliokunnan mietinnössä olisi perusteltu hieman tarkemmin tällaisia erittäin uusia asioita, jotka on saatettu nyt lakitasolle, ettei tule suuria tulkintaongelmia ja ettei aina jouduta hakemaan lopullista kannanottoa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi poliisikoulutuksesta sekä poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain muuttamisesta on pääosiltaan hyvää tekstiä. Laki selkeyttää ja ajanmukaistaa nykyistä lainsäädäntöä. Valiokunnan mietinnössä on kuitenkin yksi kohta, joka heikentää lakia siitä, mitä hallitus aikoinaan eduskunnalle esitti. Hallintovaliokunta on muuttanut perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella lain 6 §:ää niin, että sen 1 momentin 3 kohta on poistettu kokonaan laista. Kyseisessä kohdassa määriteltiin poliisin perustutkintokoulutukseen valittavan mieshenkilön kelpoisuusvaatimuksiksi varusmiespalveluksen suorittaminen. Nyt tämä vaatimus halutaan poistaa laista ja todeta vain se, että varusmiespalveluksen suorittaminen lasketaan hakijalle lisäansioksi poliisioppilaitoksen opiskelijoita valittaessa.

En voi ymmärtää tätä valiokunnan esittämää muutosta. Mielestäni armeijan ja poliisin hierarkkinen rakenne ja johtamistapa ovat niin lähellä toisiaan, että armeijan käyminen tuo poliisiksi haluavalle ilman muuta valmista pohjaa ammatin opiskelua varten. Samalla varusmiespalveluksen suorittaminen menestyksellisesti kertoo paljon siitä, mitkä ovat henkilön edellytykset pärjätä ja menestyä poliisin ammatissa sekä edetä urallaan. On turhaa saivartelua vedota johonkin perustuslain syrjintäkieltoon ja poistaa tämän takia varusmiespalveluksen suorittaminen Poliisikoulun kelpoisuusehdoista.

Varusmiespalveluksen välttäminen kertoo mielestäni selkeästi ihmisestä sen, mikä on hänen asenteensa yhteiskunnan järjestystä ja turvallisuutta ylläpitäviin organisaatioihin, joiden peruspilarin poliisi ja armeija juuri muodostavat.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on kyllä kiinnitetty aivan oikeaan asiaan huomiota. Itsekin olen sitä mieltä, että poliisin oppiin lähtevän tulee olla varusmiespalveluksen vielä hyvin suorittanut ilman mitään rikkeitä. Mutta kun perustuslakivaliokunta on ottanut nyt tämän näkemyksen, niin hallintovaliokunnassa se sitten tuli tässä muodossaan läpi. Mutta olennaista on, että täällä sanotaan, että Poliisikoulu valitsee opiskelijat poliisin perustutkintokoulutukseen, elikkä Poliisikoulu valitessaan katsoo, ketkä ovat kykenevät niin vaativaan koulutukseen ja tehtävään kuin poliisin ammatti on. Tällä perusteella varmasti sitten käytännössä ei tule ongelmia, mutta olen edellisten puhujien kanssa kyllä täsmälleen samaa mieltä mainitusta asiakohdasta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yritin olla provosoitumatta, mutta provosoiduin kuitenkin. Ed. Vistbacka, ed. Halme, ed. Oinonen, oletteko sitä mieltä, että minä olen kykenemätön poliisiksi? En ole nimittäin suorittanut varusmiespalvelusta siitä syystä, että en päässyt suorittamaan sitä siksi, että satuin sairastumaan ykköstyypin diabetekseen, jota sairastavat eivät muutamaa viime vuotta lukuun ottamatta ole päässeet armeijaan, vaikka olisivat kuinka halunneet. Itse taisin olla Suomen parhaita juniorikeihäänheittäjiä silloin, ja vääpeli suuttui hirveästi, kun en voinut tulla edustamaan hänen joukko-osastoaan armeijan kilpailuun keihästä heittämällä. Sen sijaan en millään tavalla usko, että se, että en päässyt armeijaa suorittamaan, olisi heikentänyt kykyäni selviytyä poliisin tehtävistä.

Perustuslakivaliokunta viittaa tässä perusoikeuksiin vähän laajemmasta näkökulmasta. Toki terveys on yksi syy, jolla ihmisiä ei saa syrjiä. On olemassa muitakin syitä, ja minusta tässä valiokunnan mietinnössä on selkeästi perusteltu ne syyt, miksi perustuslakivaliokunta niihin on viitannut. Mietinnössä ei viitata niihin syihin, joita täällä on esitetty elikkä ikään kuin arveluttavaan suhtautumiseen tehdä niitä tehtäviä, jotka poliisille kuuluvat. Minusta nämä täällä esitetyt perusteet eivät millään tavalla ole riittäviä kumoamaan perustuslakivaliokunnan näkemystä tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä tuli nyt provosoiduttua ed. Vistbackan ja kumppaneitten käyttämien puheenvuorojen johdosta. En ollut kiinnittänyt tähän 6 §:n asiaan pätkänkään vertaa huomiota ennen kuin nyt siitä kuultuani. Se palautti vaan mieleeni sen, että eräs lapsistani on poliisilla aika vaativassa tehtävässä, erikoissairaanhoitajan koulutuksen suorittanut henkilö, joka on yrittänyt päästä Poliisikouluun, mutta kun siinä ovat olleet nämä tietyt ongelmat, niin hän on nyt sitten erikoisvärvättynä pääpoliisiasemalla Pasilassa suorittamassa näitä erikoistehtäviä, jotka ovat poliisin toiminnan kannalta hyvin olennaisia tehtäviä tänä päivänä. On ehkä hyvä, että tämän laatuisia erityiskohtia tuossa 6 §:ssä nyt ei ole. Se etu, mikä varusmiespalveluksesta saavutetaan, voidaan kompensoida muulla tavalla, ja se vastaa tätä aikaa. Sitten ovat vielä lisäksi nämä erityiset syyt, mitkä käyvät ilmi perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jonka juuri kerkisin lukea.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Poikkeuksia on voitu tehdä ennenkin. Ed. Virtanen olisi varmasti voinut päästä Poliisikouluun siitä huolimatta, että hän ei ollut suorittanut armeijaa, jos hänellä on muita kykyjä siihen.

Mutta se, mitä minä kritisoin, on uusi perustuslaki ja sen tulkinta. Täällä lähes kaikki asiat ovat nyt menneet päälaelleen, voi sanoa näin, esimerkiksi verotuksen osalta ainakin liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Eikö ministeriössä sitten ymmärretä, mitä meidän perustuslakimme sanoo, valmistelevat virkamiehet jne., kun perustuslain uuden tulkinnan perusteella on jouduttu näitä muuttelemaan? Noin runsas viikko sitten liikenneministeriöhän veti yhden hallituksen esityksen pois sen johdosta, että perustuslakivaliokunta oli jatkanut omaa tulkintaansa siitä, mikä on verotus ja mikä on maksu jne. Tässä kritisoin itse vaan sitä, että lähdetään tällaisen syrjintäkieltosysteemin kautta. Meillä on niin sanottu poikkeuslupasäännös siinä, eli poikkeuksen perusteella on voitu ottaa henkilöitä, jotka eivät täytä yleisiä kriteereitä. Se on minun mielestäni oikein, että harkintavalta on sillä, joka valitsee, mutta tässä puhutaan yleisistä kriteereistä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Varmasti ed. Virtasesta olisi tullut erinomainen poliisimies. Uskon, että ominaisuudet olisivat kaikilta osin tehneet aivan erinomaisen poliisimiehen. Minulla on semmoinen käsitys, kuten ed. Vistbacka sanoi, että aina olisi voitu myöskin tehdä järkeviä poikkeuksia asiassa, mutta korostan, että täällä on edelleen sanottu, että "Poliisikoulu valitsee opiskelijat poliisin perustutkintokoulutukseen". Minä luotan, että Poliisikoulu valintaa tehdessään katsoo kaikki näkökohdat, niin että hakijoista pyrittäisiin saamaan mahdollisimman paras aines vaativaan koulutukseen ja vaativaan tehtävään.

Keskustelu päättyy.

​​​​