Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous, kuntien lukumäärä ja rakenne, kunnallisten palveluiden laatu ja niiden järjestämistapa ovat eittämättä olleet yksi tämän syksyn kuumista poliittisista keskustelunaiheista, ja kuntatalouden asioista myös eilen jo keskusteltiin.

Kunnallisten peruspalveluiden järjestämiselle suurimmat haasteet jatkossa ovat nuorten ikäluokkien osuuden väheneminen, ikääntyvien ikäluokkien kasvu, kilpailu osaavasta työvoimasta ja muuttoliike. Kuntien tilanne näkyy hyvin siinä, että toimintamenot ovat kasvaneet viime vuosina 5,5 prosentin vuosivauhtia, ensi vuodeksi kasvun arvioidaan olevan noin 4,5 prosenttia. Mutta voiko tästäkään olla aivan varma? Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 4,3 prosenttia, eli kuntien menot kasvavat kaiken kaikkiaan nopeammin kuin tulot.

Suurissa talousvaikeuksissa olevia negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 138 eli tämä määrä on kaksinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta on hakenut yli puolet kaikista kunnista, eli monin tavoin kuntien tilanne on hyvin kireä ja tulee arvioiden mukaan sellaisena myös säilymään. Näihin asioihin valtiovarainvaliokunnan mietintö kiinnittää huomiota, ja myös kaikissa mietintöön liitetyissä vastalauseissa kuntien tilanne on huomioitu ja kuntien valtionosuuksiin esitetään lisää rahaa. Ehkä keskeisimpänä nousee esiin tämä kysymys valtion velasta kunnille ja siitä aikataulusta, millä tämä tulisi maksaa.

Valtiovarainvaliokunta on tehnyt kuntien rahoihin yhden muutoksen. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin lisättiin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisavustukset on myös mainittu tässä mietinnössä. Lisätalousarviossa tähän kohtaan, kuntien yhdistymistä käsitteleviin esiselvityksiin, lisättiin määrärahaa, ja tämä kuntarakenteesta käyty vilkas keskustelu on selvästi vaikuttanut siihen, että kuntien yhdistymistä ja yhteistyötä koskevia hankkeita on meneillään enemmän kuin varmasti koskaan aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Alueiden kehittämisen osalta valiokunta kiinnittää huomiota jo pitkään jatkuneen perinteen mukaisesti nimenomaan sitomattoman määrärahan osuuteen, ja valiokunta katsoo, että nimenomaan alueella itsellään tulisi olla nykyistä suurempi valta käyttää tätä määrärahaa, mihin itse haluaa, ilman ohjausta keskushallinnon taholta.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä yksityiskohtana totean sen muutoksen, että lääninhallitusten toimintamenoihin on lisätty määrärahaa alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien palkkaamiseen. Nämä alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat on asetettu vuoden 2004 alusta. Niiden tarkoituksena on edistää romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Neuvottelukuntien sihteerien tehtävät tällä hetkellä ovat sivutoimisen henkilöstön varassa. Palkkaus on hoidettu työllistämistukivaroin. Näiden virkojen puute on hankaloittanut alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa, ja tästä syystä valiokunta on tähän esittänyt 600 000 euroa.

Kuten jo totesin, kaikissa vastalauseissa nimenomaan tähän kuntatalouden puoleen mutta myös esimerkiksi alueiden kehittämiseen puututaan.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi esitän pahoittelun omalta osaltani myöhäisestä saliintulosta. Odotin kello 17:stä lähtien oikeusministeriön pääluokan päättymistä salin ulkopuolella. Tiedonkatkos.

Aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa, sen turvallisuus- ja puolustusjaostoa, jälleen vastuullisesta sisäisen turvallisuuden edellytysten käsittelystä. Tältä osin haluan myöskin huomauttaa, että Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn varmistaminen oli tärkeä linjaus sen takia, että erityisesti Venäjän rajavalvontareformin seurannan kannalta meidän on syytä tietysti toimintakyky varmistaa.

Poliisin määrärahojen osalta käytetään linjaukseni mukaisesti uutta paikallispoliisin rahanjakomallia, joka otetaan täysimääräisesti käyttöön viiden vuoden kuluessa, ja vuoden 2002 poliisin vahvuus linjaukseni mukaisesti säilytetään. Tällä hetkellä neuvottelut poliisiyksiköiden ja läänien poliisijohdon kanssa ovat meneillään, mutta tämä peruslinjaus on hyvä tietää. Myöskin ensimmäisen kerran sovelletaan rahoituksessa uusia muuttujia, joissa väestömäärän ja rakenteen niin kuin myös harvaanasuttujen alueiden määrä on mukana viiden vuoden siirtymäajalla.

Budjettiriihessä elokuussa kirjattiin myös biometrian edellyttämät investoinnit. Kyseessä on kansallinen, mutta koko EU:n turvallisuuteen liittyvä laaja kysymys. Näiden määrärahojen käsittely tulee ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä sovitulla tavalla esille, ja tämä luo kaivattua kevennysvaraa paikallispoliisin tiukkaan toimintaraamiin.

Sisäasiainministeriön asettama talousrikostorjunnan johtoryhmä on valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöstä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä koskevaksi torjuntaohjelmaksi, ja tämä on osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista. Tältä osin hallitus on käsitellyt useampaan otteeseen, viimeksi neuvottelussa viime viikolla, tätä kysymystä, ja tältä osin jatketaan määrätietoista toimintaa. Rikoshyötyä on saatu entistä enemmän takaisin. Talousrikostutkintaan on aidosti lisätty panoksia ja myös eri ministeriöiden kanssa lainsäädännöllisiä uudistuksia viedään eteenpäin.

Myöskin Viron kollegojen kanssa on käyty keskustelua ja myös poliisiylijohdon kanssa liiketoimintakiellon ja eräiden muiden asioiden yhteistyön kehittämiseksi. Muun muassa Itävallan puheenjohtajuuskaudella kollega informoi Itävallan nostavan korruption vastaisen toiminnan myöskin esille, eli kyllä tässä EU-tasollakin yhteistyö on tärkeätä, Baltic Sea Task Forcen puitteissa myöskin.

Sisäministeriön tuottavuusohjelmasta on paljon keskusteltu. Me olemme yksimielisesti sisäasiainministeriössä lähteneet siitä, että hallitus on sitoutunut sisäisen turvallisuuden ohjelman, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman sekä myöskin elintärkeiden toimintojen strategioihin, ja tältä osin olemme jättämässä tarkastelun ulkopuolelle operatiivisissa tehtävissä poliisit, rajavartijat ja hätäkeskuspäivystäjät. Siitä huolimatta tulemme määrätietoisesti tietysti operatiivisesti ja organisatorisesti kehittämään toimintaa ja käyttämään tietysti voimavarat järkevällä tavalla, ja vähentämistavoite, 2 prosenttia, on yhteisesti sitten muutoin katsottu.

Palvelukeskus perustetaan ensi vuoden alussa Joensuuhun. Henkilöstöhallinnon osalta tämä on merkittävä sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen. Palvelukeskuksen pysyvä sivutoimipiste on Kajaanissa, ja muun muassa sisäasiainhallinnon puhelunvälityspalvelut, mukaan lukien Poliisi, vuoden 2007 alusta lukien ovat Kajaanissa. Nykyisen poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta on tavoitteena luoda sisäasiainhallinnolle yhteinen tietohallintoasioita hoitava palvelukeskus, joka myös tuottaisi nykyistä laajemmin palveluita myös muille viranomaisille. Myös Poliisin tekniikkakeskuksen palvelutarjontaa laajennetaan koko hallinnonalalle ja muille turvallisuusviranomaisille ja muodostetaan siitä Turvallisuusalan tekniikkakeskus. Ptk:n päätoimipiste tulee Kouvolaan, mutta Pelastusopiston yhteyteen Kuopioon perustetaan tehokas sivutoimipiste, joka vastaa laajasti ja kansainvälisesti siviilikriisinhallintaan ja turvallisuuteen liittyvistä koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoista.

Ulkomaalaisvirasto käynnistää myöskin edelleen hankkeen, jonka tarkoituksena on sähköistää kaikki ulkomaalaisprosessit, ja sitten jatkossa kaikki tiedonvaihto tapahtuisi sähköisessä muodossa. Myöskin turvapaikkaprosessin suurimpia kustannussäästöjä syntyy erilaisesta hallinnosta. Näitä hallinnonalan säästöjä pyritään myöskin eri toimenpitein ja myöskin Uvin käsittelyn nopeuttamisella ja tehostamisella saavuttamaan.

Myöskin pelastushelikopterikysymys on ollut valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esillä. Sisäasiainministeriön johdolla asetetaan asiassa neuvottelukunta lähiaikoina. Sen tehtävänä on selvittää, miten pelastushelikopteritoimintaa tullaan varmistamaan. Nythän tästä kumppanuusmallista on tässä sovittu. Tähän neuvottelukuntaan osallistuvat sisäasiainministeriön asiantuntijoiden johdon lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Ilmailulaitoksen ja Kuntaliiton edustajat. Tässä otetaan myös helikopteriyrittäjät ja laajemmin pelastushelikopteritoiminta huomioon.

Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinta on erittäin tärkeä asia. Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta siviilikriisinhallintaanhan tuli voimaan tämän vuoden alusta. Sisäasiainministeriö vastaa kansallisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä, ja siviilikriisinhallintakoulutuksen yleinen koordinointi ja suunnittelu sekä itse koulutuksen järjestäminen on ministeriömme vastuulla. Tämä on haaste, jonka otamme hyvin vakavasti.

Tällä hetkellä, kun budjettiriihessä ei saatu sovittua selkeitä määrärahaosoituksia, on käyty valmistelua eri ministeriöiden välillä erilaisista rahoitusmalleista. Tästä tavoitteesta, että Pelastusopiston yhteydessä erinomaisissa tiloissa korkeatasoisella tekniikalla ja kansainvälisellä siviilikriisinhallintakoulutuksella aloitettaisiin, ei tingitä. Parhaalla mahdollisella tavalla eri ratkaisuilla tässä edetään. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja parhaillaan valmisteilla olevassa pelastusopistolaissa myöskin tämä keskittäminen Pelastusopiston yhteyteen vahvistetaan.

Kotimaisen siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän, opetuksen, tutkimuksen ja arvioinnin laatu ja vaikuttavuus liittyvät suoraan kykyymme ja valmiuteemme osallistua turvallisesti ja tuloksellisesti kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, joiden paine ja tarve koko Euroopan unionin puitteissa edelleen kasvaa ja voimakkaasti. Kriisinhallinnan keinoin tulee pyrkiä ennen kaikkea kriisien ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman nopeaan rauhan, vakauden ja turvallisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja taloudellisen kehityksen palauttamiseen. Tämä on yhteinen haaste. Sisäasiainministeriö osaltaan tekee tässä parhaansa.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sekä ministeriä että ministeriötä ja kaikkia jaoston jäseniä siitä hyvästä yhteistyöstä, jolla jaosto käsitteli tärkeitä sisäisen turvallisuuden asioita. Tämä sisäasiainministeriön pääluokka on siinä mielessä mielenkiintoinen, kun tämä jakautuu niin, että turvallisuus- ja puolustusjaostolle kuuluvat poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos.

Huoli poliisitoimen toimintaedellytyksistä on varmasti yhteinen, ja siksi tärkeää on todeta, niin kuin mietinnössä todetaan, että poliisitoimen nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi on vuodelle 2006 esitetty 567 567 000 euroa. Tällä turvataan poliisihenkilöiden määrä vuoden 2002 tasolle. Lukuperustelujen selvitysosan mukaan vähennyksenä hyväksytään vain Hätäkeskuslaitokseen siirtyvät poliisimiehet, joita vuonna 2006 on arvioitu olevan 69. Eli kun hyvin paljon kentällä liikkuu keskustelua siitä, onko poliiseja sama määrä, niin tällä halutaan turvata tilanne ja selkeästi osoittaa se, että ministeriö on sitoutunut tähän asiaan.

Tärkeää on myös todeta se, että talousrikollisuuden torjuntaan on esitetty poliisille puolentoista miljoonan euron lisärahoitusta ja tällä voidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustaa 25 poliisivirkaa ja näin tehostaa rikoshyödyn jäljittämistä ja takaisinsaannin turvaamista sekä liiketoimintakiellon valvontaa. Liiketoimintakiellon uskottava valvonta on yksi keskeisimmistä ennalta ehkäisevän talousrikostorjunnan keinoista. Takaisin saatua rikoshyötyä talousrikoksissa on samalla tarkoitus kasvattaa nykyisestä 35 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan euroon vuonna 2006. Lisäpanostukset talousrikostorjuntaan ovat siten myös veronmaksajien näkökulmasta kannattavia.

Kertaluonteisena lisäyksenä on vuodelle 2006 esitetty 2 miljoonaa euroa EU:n puheenjohtajakauden kokousten ja Asem-huippukokouksen turvajärjestelyihin. Talousarviossa esitetyllä rahoituksella kyetään käynnistämään suunnitellut toimenpiteet. Määrärahat eivät saadun selvityksen mukaan kuitenkaan riitä esimerkiksi ylitöiden, päivärahojen ja majoituskorvausten kattamiseen. Erityisen huomattavia lisämenoja puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyt aiheuttavat suojelupoliisille ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle. Tarvittava lisärahoitus tältä osin jää vuonna 2006 lisätalousarvioiden varaan.

Erityisenä painopistealueena tulevana vuonna on biometristen passien käyttöönotto, kuten täällä on kuultukin jo aiemmin. On todettu, että sitä varten matkustusasiakirjan tulee EU:n asiaa koskevan asetuksen mukaan sisältää 27.8.2006 mennessä siru, johon biometrisenä tunnisteena talletetaan kasvokuva. Tämän muutoksen vaatima lisärahoitus saadun selvityksen mukaan on tarkoitus sisällyttää vuoden 2006 ensimmäiseen lisätalousarvioon, eli se ei sisälly vielä tähän.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus on ollut jo vuosien ajan valiokunnan huomion kohteena, ja siitä olemme täällä lausuneet pelastustoimen kohdalta edelleen käsityksemme, ja selvitykset näiltä osin vielä tulevat jatkumaan.

Rajavartiolaitoksen osalta voimme todeta, että valiokunnan ehdotuksesta eduskunta myönsi vuosien 2004 ja 2005 talousarvioiden käsittelyn yhteydessä Rajavartiolaitokselle 3,4 miljoonan euron tasokorotuksen, ja kun sitä oli laitettu budjettiin ainoastaan 2,1 miljoonaa euroa, lisäsimme sinne 1,3 miljoonaa euroa tarkoituksena turvata Rajavartiolaitoksen viranomaistehtävät turvallisuuden lisääjänä ja Rajavartiolaitoksen toiminta yleensä ja koulutus.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut tilaisuus useita kertoja keskustella sisäasiainministeriön hallinnonalalla ministeri Rajamäelle kuuluvista asioista täällä salissa. Täytyy tässä vaiheessa vaalikautta antaa tunnustusta ministerille. Hän on hoitanut monet tehtävänsä erinomaisen hyvin. Esimerkiksi ulkomaalaisasioista hän on käyttänyt jämäköitä puheenvuoroja, ja myöskin otteet ja käytännön toimet ovat olleet jämäköitä.

Mutta on yksi asia, josta me olemme jonkin verran olleet aiemminkin eri mieltä, ja se on poliisin toimintaedellytykset nimenomaan määrärahojen osalta. Nyt, kun ministeri on paikalla, kysyisin, mitä ministeri ajattelee siitä, että nyt kun on poliisin koulutusmääriä lisätty ja Poliisikoulusta on valmistunut marraskuussa seitsemisenkymmentä oppilasta ja valmistuu tammikuussa taas sama määrä, niin näistä marraskuussa valmistuneistakin on noin puolet vielä vailla työtä, eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, ja seuraavasta valmistumiserästä vasta kolmelle on tiedossa työpaikka. Eikö olisi järkevämpää myöntää poliisille (Puhemies koputtaa) määrärahoja niin paljon, että he voisivat työllistyä?

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Alueellisia eroja poliisin saatavuudessa on edelleen suuria. Tähän vaikuttaa myöskin se, että jotkut poliisilaitokset joutuvat tänä vuonna jättämään täyttämättä esimerkiksi 7—9 virkaa johtuen siitä, että saadaan tasapainotettua kuluvan vuoden budjettia ja myöskin ensi vuoden budjettia. Onko tämä enää järkevää henkilöstöpolitiikkaa, että tällaisia määriä yksittäisiä poliisimiehen vakansseja jätetään täyttämättä, jotta pysytään budjetissa? Eikö lähtökohdan täytyisi olla se, että sisäasiainministeriö turvaisi olemassa oleville viroille, mitkä on aikoinaan perustettu, myöskin palkkamäärärahat?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme täältä kokoomuksen suunnasta olleet valmiina tukemaan ministeri Rajamäen työtä monessa asiassa, ja tässä määrärahakysymyksessä me olisimme kyllä halunneet tänne tämän 5 miljoonan euron lisäys, jota meidän vastalauseessamme on esitetty. Sanoitte, aivan oikein, että poliisien määrä pidetään vuoden 2002 tasolla. Tilanne on kuitenkin se, että huume- ja väkivaltarikosten määrä on lisääntynyt, samoin lisääntynyt alkoholinkäyttö on lisännyt poliisien tarvetta. Tässä suhteessa olisi varmasti tarvetta saada lisäystä poliisien määrään.

Toisena asiana ottaisin aivan lyhyesti esille sen, että kun tämä pelastushelikopteriasia on nyt kokonaisharkinnassa, niin toivoisin, että myöskin Pirkanmaan osalta asiaa mietittäisiin, koska on iso alue Pirkanmaalla ja sen läheisyydessä, missä pelastushelikopteri ei tällä hetkellä toimi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri ja jaoston puheenjohtaja totesivat, poliisivirkojen määrä on tarkoitus pitää vuoden 2002 tasolla, ja se on tietysti hyvä.

Tuosta alueellisesta jaosta olisin kuitenkin ministeriltä kysynyt. Sisäministeriön laskelmien mukaan omassa maakunnassani Etelä-Karjalassa näytti alun perin hyvältä: Imatralle ja Lappeenrantaan kymmenkunta lisävirkaa rajan tuomien hyvien ja huonojen puolien perusteella. Nyt sitten lääninhallitus on tehnyt kuitenkin tarkemman jaon omilla, erilaisilla kriteereillään ja lopputulema on, että Imatralla miinus kahdeksan, Lappeenrannassa miinus yhdeksän, ja tällä alueella on jo aikaisemmalta ajaltakin täyttämättömiä virkoja.

Kysyn nyt ministeriltä, mihin ovat ne plusmerkkiset muutokset joutuneet, kun tuntuu, että tämmöistä samanlaista viestiä tulee monesta muustakin maakunnasta, ja mihin tarvitaan tämmöisiä erilaisia kriteereitä, että ministeriössä on omat ja läänissä omat. Tehdäänkö tässä päällekkäistä työtä? Tämänkin nojalla voidaan hiukan kysyä, mihin lääninhallitusta nyt sitten tarvitaan ja voitaisiinko sieltä lähteä karsimaan virkoja ja ohjaamaan niitä kenttätyöhön vaikkapa poliisille.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen toimesta on viety hyvin eteenpäin sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Tässä on tarkoituksena erinomainen asia, että nyt Rajavartiolaitoksen määräraha nousee sille tasolle, mitä eduskunta on aiemmin tarkoittanut, ja näin myös rajaturvallisuudesta kyetään huolehtimaan kautta koko itärajan.

Talousrikostutkinnan puoleen on myös panostettu, ja se on erinomainen asia, rikoshyödyn takaisinsaanti tätä kautta.

Ulkomaalaishallinto ja tämä nyt eilen julkistettu maahanmuuttopoliittinen ohjelma ovat jatkossa hyvin tärkeitä asioita myös, ja tietysti toivoisi, että tämän vastaanottokeskuksen ja ylipäänsä ulkomaalaispolitiikan ja sen hallinnon osalta meillä löydettäisiin parempi yhteisymmärrys ja kyettäisiin hoitamaan tehokkaasti myös tätä kotouttamisohjelmaa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin talousrikollisuuden torjuntaan tulee nyt lisää rahaa, ja se on hyvä asia. Toivottavasti sitä rahaa saadaan sitten takaisinkinpäin.

Sitten tämä poliisien määrä, jos se pystytään pitämään todella vuoden 2002 tasolla, niin se on hyvä. Mutta yksi ongelma on tämä yöpäivystysten keskittäminen. Esimerkiksi Valkeakosken alueella Toijalassahan ei ole yöpäivystystä enää poliisilla ja tämä koetaan kansalaisten keskuudessa erittäin suurena turvallisuuskysymyksenä. Tätä kysynkin, kun kihlakuntauudistus tulee, niin olisiko siinä mahdollisuus lisätä näitä palvelupisteitä sillä tavalla, että tätä yöpäivystystä saataisiin takaisin, että poliisi ei ole tunnin matkan päässä jostakin tapahtumapaikasta.

Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies!! Nyt, kun ministeri on täällä paikalla, niin haluaisin kysyä näistä poliisien toimitiloista. Aika paljon tulee tietoa siitä, että on homeongelmaa. Elikkä miten te olette ajatelleet, että näihin vastataan, koska ongelmahan on se, että jos me kovin kauan työskentelemme sellaisissa olosuhteissa, joissa on hometta, niin se aikaansaa todella vaarallisia terveydentilan muutoksia.

Toinen asia on se, että nyt on huomattu, että sosiaalityöntekijöillä, jotka ovat poliisitoimessa mukana, on suuri merkitys esimerkiksi perheväkivaltatapauksissa. Kuinka paljon olette ajatelleet lisätä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Poliisitoimia todella tarvitaan, ja voi sanoa, että avoinna olevien tai avoimeksi tulevien virkojen välitön täyttäminen olisi tärkeää nyt näissä tilanteissa, joissa me tiedämme, että huumausainerikollisuus lisääntyy, levittäytyy uusille alueille, kun rikollisuutta emme ole saaneet vähentymään. Näin erityisesti, kun kuuluu suurilta paikkakunnilta — Tampereelta tiedän — että eläköitymisen yhteydessä ei välttämättä tiedetä, saadaanko uusia virantekijöitä, ja kuitenkin jo tässä tilanteessa suurillakin paikkakunnilla, saatikka sitten pienillä paikkakunnilla, joista jäävät nämä päivystystilanteet pois, olisi todella tätä resurssipulaa. Millä tavalla voitaisiin nyt resursseja vahvistaa? Toivoisin, että ministeri Rajamäki uskaltaisi käyttää sitä samaa linjaa, mitä hän on poliisitoimen hyväksi tehnyt, jos ajatellaan tätä koulutusmäärien lisäämistä jne., että ei antaisi näitten poliisitoimien vähentyä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toissa päivänä täällä kansanedustajille jaettiin valtiontilintarkastajien kertomus tältä vuodelta, ja se osoittaa hyvin vääjäämättömästi sen, että ministeri Rajamäki on ollut harmaan talouden ja talousrikollisuuden selvittämisoperaatioissa harvinaisen oikeassa. Ne tältä vuodelta ministeriön kertomat tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Kysymys kuuluukin, että kun tämä eilinen keskustelu osoitti täällä eduskunnassa, että budjetti on loppumäärältään alijäämäinen, puoli miljardia on kateissa, niin eikö millään voisi vielä tätä talousrikollisuuden tutkintaa ja harmaan talouden selvitystyötä edistää lisäpanostuksin, niin että myöskin tämä budjettitasapaino voitaisiin tätä kautta saavuttaa.

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Arvoisa puhemies! Talousrikostutkinnan ja yleensäkin lainsäädännön kehittämisen osalta hallitus on ihan tuoreesti neuvotteluissaan linjannut jatkotoimet niin KTM:n, valtiovarainministeriön, työministeriön kuin myös oikeusministeriön suuntaan. Sisäministeriö omalta osaltaan vie näitä eteenpäin, ja alkuvuodesta niitä vielä tarkennetaan hallituksen piirissä.

On totta, että paikallispoliisin määräraha sinällään on vain 3,5 prosenttia suurempi ja uusi palkkausjärjestelmä nyt myöskin hämmentää. Mutta kyllä myöskin — olen sitä vuodesta 2003 peräänkuuluttanut — poliisin talousjohdon ja taloushallinnan puolella on edelleen kehittämistä. Tämä prosessi on nyt kesken. Tammikuussa tehdään tästä ratkaisut, mutta poliisiylijohto on tietysti linjannut ja sitoutunut vuoden 2002 tasoon niin kuin ministeriö on todennut, miinus hätäkeskuksiin siirtyvät poliisimiehet, sehän on luonnollista.

On selvää, että biometrian tarvitsemat lisärahat tulevat erittäin tarpeeseen juuri paikallispoliisin näkökulmasta, kuten äsken sanoin. Olen tästä tilanteesta informoinut myös Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajaa pariinkin otteeseen viikon aikana ja tältä osin, niin kuin viime torstain kyselytunnilla sanoin, ei nyt kannata heinäsirkkaparvia millään puolella lääniä nostattaa, vaan tilanne on nyt normaaliprosessissa. Myöskin nämä tilahankkeet tulevat helmikuussa poliisiylijohdon kanssa käytäväksi läpi. Nythän oli erittäin tärkeää, että hallitus pystyi, lähinnä kollega Mannisen puolella, tekemään myös poliisin kanssa yhteistyössä hyvät ratkaisut Seinäjoen ja Pietarsaaren kihlakunnanvirastojen kanssa, jotka olivat, erityisesti Pietarsaari, todella kipeä häpeätahra, hometahra, poliisin toimintatiloissa. Tilakysymykset käydään nyt myös laajemmin läpi.

Poliisi ja sisäasiainministeriö on koko ajan peräänkuuluttanut nimenomaan laajaa sosiaalityön otetta ennaltaehkäisyn ja myöskin rikostentorjunnan mielessä, niin sisäisen turvallisuuden ohjelmakin tekee. Eduskunnassa oleva niin sanottu putkalaki peräänkuuluttaa myöskin kuntien vastuuta ja sosiaalityön ja poliisin yhteistyötä. Poliisi on, niin kuin olen sanonut, tarpeettomasti edelleen Suomen yleisin, laajin kuljetus- ja majoitusliike. Tässä suhteessa vastuu on laajasti yhteisessä työssä kuntien ja poliisin haasteena.

Kriteerien osalta yhdyn siihen, että itse halusin painottaa juuri Lappeenrannan kaltaisia paikkakuntia, joissa, sanotaan sitten presidentti Kekkosen ajan, ei ollut puolet asiakkaista ulkomaalaisia. On muutosta tapahtunut. Nämä kriteerit eivät ole ottaneet huomioon aikaisemmin kuin anniskeluravintolapaikkoja tai jotain ravintolavolyymia, ja nyt niitä on muutettu ottamaan huomioon ikärakennetta ja myöskin uusia, muun muassa ulkomaalaisten aiheuttamia erityistarpeita. Näitä on syytä tarkentaa, myös kirjaamismenettelyt ynnä muut on tältä osin syytä käydä läpi.

Täällä edustajat, aivan oikein, puuttuivat myös palvelujen saatavuuspuoleen. Meillä on liian isoja eroja A-luokan tehtävissä, partion paikalle saannissa. Tässä suhteessa on myöskin kihlakuntarajat ylittävää täydellistä yhteistyötä vietävä eteenpäin. On myöskin tietysti mietittävä muutoinkin muun muassa alueita, että ne ovat sinällään toimivia, läheisyydestä ja poliisin näkyvyydestä ja saatavuudesta tinkimättä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä nousi äsken esille kysymys siitä, miten valmistuneille poliiseille löytyy töitä. Jaoston saaman selvityksen mukaan pääasiassa on löytynyt, jos ei heti varsinaista vakinaista virkaa, niin joka tapauksessa poliisin työtä. Meillä saatujen tietojen mukaanhan, aivan samalla tavalla kuin monella muullakin alalla, tulee jäämään eläkkeelle lähivuosina erittäin paljon poliisihenkilöitä. Sen vuoksi on ollut tarpeellista lisätä tätä koulutusta.

Toinen asia on paikallispoliisin näkyvyys. Se on asia, mihin haluamme kiinnittää tulevaisuudessakin lisää huomiota. Poliisin on oltava näkyvillä eri paikkakunnilla.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein ministeri otti esille muut kulut ja niiden kohoamisen. On todellakin niin, että muut kuin palkkauskulut syövät nyt palkkaukselta määrärahoja, jolloin poliisin virkoja ei pystytä kihlakunnissa täyttämään. Sekä ajoneuvokustannukset että kiinteistökustannukset nousevat paljon nopeammin kuin 3,5 prosenttia vuodessa.

Olisin tiedustellut ministeriltä: Aikooko ministeri seurata nyt heti alkuvuoden hyvin tarkkaan tilanteen kehittymistä, ja onko mahdollisesti lisäbudjeteissa, onko se mahdollisuuksien rajoissa, mikäli valtiolla lisäbudjetteja jatkossa on vielä eduskunnalle esittää, että voitaisiin määrärahoja siinä tapauksessa lisätä, jos esimerkiksi poliisihenkilöstön määrä ei pysykään sillä tavoitellulla vuoden 2002 tasolla johtuen näistä kustannusten nousuista?

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä jo puuttui vuokriin, muun muassa Kapiteeli on monella paikkakunnalla nostanut voimakkaasti ja yllättävästi vuokratasoa, mikä aiheuttaa sitä, että budjeteissa ei ole pysytty, polttoainekuluista nyt sanomattakaan, mitkä ovat tänä vuonna johtuneet öljynhinnan korotuksesta.

Ministeri, käytitte sanontaa, että palkkausuudistus hämmentää. Se oli erittäin kova prosessi myös työntekijäpuolelle. Sehän johti myös siihen, että Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja menetti paikkansa ja koko hallitus vaihdettiin myöskin liiton puolelta. Nyt näyttää siltä, että työnantajapuolella on osoittautunut kumminkin, että siitä tuli kalliimpi ratkaisu kuin ehkä ajateltiinkaan. Nyt, jos siitä on tullut kalliimpi ratkaisu, sitten täytyy varata riittävästi rahaa. Nyt työnantaja kurittaa sitten henkilöitä niin, että kun tämä tuli kalliimmaksi työnantajalle, saatte omasta selkänahastanne maksaa nämä kustannukset. Sen johdosta nyt sitten pidetään vakansseja täyttämättä. Voitteko vahvistaa tämän ajatuksen?

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on kädessä tässä ihan tuore Länsi-Suomen läänin poliisijohtajan tiedote meille kaikille kansanedustajille. Tämä on hyvin lojaali ministerille ja ministeriölle päätyen sanontaan, että emme aio nostaa käsiämme pystyyn missään tilanteessa vaan teemme kaiken, minkä voimme ja teemme sen luonnollisesti niillä voimavaroilla, jotka meille annetaan. Mutta tästä kirjeestä on selvästi havaittavissa kyllä suuri huoli. Muun muassa täällä todetaan, että vuosi 2006 ja vuodet siitä eteenpäin näyttävät vähintäänkin haasteellisilta. Sen lisäksi todetaan, että kaikissa tapauksissa tilanne on kuitenkin se, että poliisilaitoksissa valmistaudutaan vähennyksiin ja laskelmia tarkistetaan, sitten edelleen, että palveluita ei voi ylläpitää nykyisillä rakenteilla, mutta mahdollisuus palveluiden ylläpitämiseen on vasta sitten, kun rakenteita on huomattavasti kevennetty. Mitä tämä tarkoittaa, arvoisa ministeri! Vielä kertaan, tämä on hyvin lojaali kirje teille.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rajamäki tuntui hyvin tietävän tuon Etelä-Karjalan tilanteen, ja se on hyvä. Tietysti aina parempi olisi, jos asialle olisi vielä jotain tehtävissä. Mutta edelleen jäi ilmaan hiukan se kysymys: Kun ministeriö tuntuu nyt tietävän nämä uuden tyyppiset ongelmat ja haluaa kehittää ja ohjata poliisiresursseja sinne, missä niitä tarvitaan, niin ohjaako nyt ministeriö tätä asiaa vai ohjaavatko sitä lääninhallitukset joillakin, vaikka nyt niillä Kekkosen aikaisilla kriteereillä sitten? Mistä tämä ristiriita johtuu?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisihan on edelleen kansalaisten mielessä kaikista turvallisin ja luotettavin instituutio. Hyvä näin. Toivottavasti nuo resurssit vain eivät pysy vuoden 2002 tasolla vaan nousevat, koska osa miehistöstä, 69, lähtee sinne hälytyskeskuspuolelle.

Olin kysymässä vähän sen tyyppistä asiaa, kun puhuitte, arvoisa ministeri, äsken kihlakuntien välisten rajojen paremmasta yhteistoiminnasta ja ed. Vielma tuossa lukaisi erään poliisiylijohtajan kirjeen: Oletteko sitä mieltä, kun tuossakin Länsi-Suomen poliisijohtajan kirjeessä vihjaistiin samanlaiseen asiaan, mitä olen kuullut erään toisen poliisijohtajan suusta, että kihlakunnat täytyisi poistaa kokonaan?

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Puhemies! Kihlakuntarajat voidaan järkevällä tavalla ylittää tietysti jo tänäänkin, mutta se pitää lakisääteisesti tehdä erityiseksi velvollisuudeksi. Koillis-Savo on hyvä esimerkki, jossa Koillis-Savo ja Kuopio ovat tehneet erittäin hyvää rikostutkintaa ynnä muuta yhteistyötä ilman, että sitä on tarvinnut ministeriön ohjata. Mutta meillä valitettavasti ei tämä sama oivallus ole ehkä joka paikassa vielä.

Voin ed. Salolle ensinnäkin vahvistaa, että vuoden 2002 poliisien määrästä pidetään kiinni. Toiseksi voin vahvistaa, että uusi palkkausjärjestelmä sopimuksena on ollut kyllä ilmeisesti parempi kuin aikoinaan eräät liittojohtoa arvostelleet esittivät. Kolmanneksi, lisätalousarvioesityksellä tullaan, kuten täällä valtiovarainvaliokunnan jaostonkin puheenjohtaja totesi, palaamaan biometria- ja myös EU-puheenjohtajuuskysymyksiin. Näistä on, totta kai, hallituksessa keskusteltu. Samalla tavallahan nytkin lisäbudjetissa tuli polttoaineiden hintojen nousuun poliisille ja Rajalle lisää rahaa.

Tosiaan näiden kriteerien osalta on nyt uusi järjestelmä; viiden vuoden siirtymäaika on ensi vuonna alkamassa. Tältä osin on luonnollista, että tämäkin jonkin verran hämmentää. Tosin täytyy muistaa, että poliisin johtamis- ja komentojärjestelmät ovat hivenen erilaiset kuin Rajavartiolaitoksella.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelen tässä puheenvuorossa kahta kokonaisuutta, ministeri Rajamäelle kuuluvia maahanmuuttoasioita ja sen organisointia ja ministeri Manniselle kuuluvaa kunta- ja palvelurakennehanketta.

Hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä jätti eilen esityksensä työministeri Tarja Filatoville. Esitys oli lähes sama, jonka maaherra Rauno Saaren johtama työryhmä esitteli viime kesänä. Työryhmä on rajannut maahanmuuttopolitiikkaan oleellisesti kuuluvan hallinnoinnin ohjelman ulkopuolelle.

Maahanmuuttoasioiden hallinnosta on väännetty kättä jo yli kymmenen vuotta. Erimielisyydet alkoivat, kun turvapaikanhakijoiden vastaanotto siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöltä työministeriölle vuonna 97. Matkan varrella monet, kuten hallintovaliokunta, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Valtiontilintarkastajat, ovat esittäneet hallinnon yhdistämistä. Kaksipäinen hallinto aiheuttaa tehottomuutta, lisää kustannuksia ja on turvallisuusriski. Hämminkiä ovat aiheuttaneet vastaanottokeskuksista kadonneet turvapaikanhakijat, viranomaisten keskinäisen tiedonkulun puutteet ja toistensa syyttelyt.

Sisäministeri Kari Rajamäki ansaitsee tunnustuksen rohkeista avauksista asian kuntoon saattamiseksi. Sisäasiainministeriön hallinnonalalle tulisi koota nopeasti nykyisten tehtävien lisäksi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotto, kiintiöpakolaisten valinta, ulkomaalaisten säilöönotto ja kotouttaminen työministeriön hallinnonalalta. Työministeriön tulisi keskittyä puhtaasti työvoima-asioihin. Ulkomaalaisviraston nimenmuutos Maahanmuuttovirastoksi on myös kannatettavaa.

Ulkomaalaislainsäädäntö ja -hallinto tarvitsevat kokonaisvaltaisen strategian. Maahanmuuton ongelmista ollaan laajasti yhtä mieltä. Nyt tarvitaan nopeasti yhteinen tehokas hallinto, koska paine työperäisen maahanmuuton edistämiseen on ilmeinen. Tästä on hyvin laaja poliittinen yhteisymmärrys. Ministeriöiden ja koko hallituksen tulisi kyetä ratkaisemaan SDP:n ministereitten reviirikiista nopeasti. Samalla, kun esimerkiksi kunnilta edellytetään päällekkäisten hallintojen karsimista, valtiokaan ei voi pitää keskushallintotasolla tehottomia päällekkäisiä toimintoja. Uskon laajan kansalaismielipiteen tukevan ministeri Rajamäen linjaa, jolle itsekin annan täyden tuen. Työministeriölle riittää tehtävänsiirron jälkeenkin runsaasti työtä työllisyystilanteen korjaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakennehanke on hallituksen merkittävin hanke loppukaudeksi. Se on samalla hyvin isänmaallinen hanke, koska sen tavoitteena on hakea järjestelmä, jonka kautta kuntien kasvavat toimintamenot pystytään sopeuttamaan niihin tuloihin, joita näköpiirissä on. Tässä uudistuksessa on hyvin tärkeää, että samanaikaisesti, kun katsotaan tätä menojen kuriin saattamista, uusia palvelurakenteita ja osittain kuntarakenteitakin, katsotaan myös, millä tavalla voidaan edistää kuntien tulopohjan vahvistamista. Tässä mielessä hallituksen onnistunut talouspolitiikka on myös erinomaisen tärkeä lähtökohta kuntien menestymiselle. Nyt on ollut myönteistä havaita, miten monet talouden tunnusluvut ovat kehittyneet myönteisesti. Työllisyystilanne on parantunut ja talouskasvu on ennustettu ensi vuodelle varsin vahvaksi. Tällä tavalla myöskin kuntatalouden näkymät tulevaisuudessa tulevat vahvistumaan, kun ottaa vielä huomioon sen, että nykyisen hallituksen kuntapolitiikan linja on ollut aiempaa myönteisempi, indeksikorotukset ovat vahvempia ja verotulokompensaatiot ovat täysimääräisiä.

Pidän tärkeänä, että tämä uudistus viedään läpi niin, että se koskettaa kaikkia Suomen kuntia Pääkaupunkiseudusta aina tuonne pohjoisimpaan Suomeen asti. Olen havainnut, että asenne on kentällä muuttunut myönteisempään suuntaan tätä uudistusta kohtaan ja kentällä aivan aidosti mietitään erilaisia yhteistyöratkaisuja ja toimintamalliratkaisuja, joilla tähän kohonneeseen kustannuskehitykseen voitaisiin vastata.

Tarvitaan myöskin valtion ja kuntien välisen tehtäväjaon tarkistus. Tässä mielessä olen hivenen pettynyt siihen, että kuntakentältä esitettiin monenlaisia toimintojen siirtoja valtiolle, mutta Suomen Kuntaliiton kannanoton mukaan esimerkiksi palo- ja pelastustoimi päätettiin kuitenkin jättää kuntien hoidettavaksi. Nyt, kun olisi ollut tilaisuus esittää hyvin laajastikin tehtäviä valtion hoidettavaksi, nämä esitykset kuntasektorilta jäivät varsin vaatimattomiksi. No, tärkeää on kuitenkin, että näitten kustannusten rahoituspuolella mietitään nykyistä tasapuolisempia ratkaisuja myöskin palo- ja pelastustoimen osalta.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota tähän valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksen maksamiseen kunnille ja kiirehtinyt tämän maksamista. Mielestäni tältä pohjalta myöskin hallituksen pitää arvioida ensi kevään kehysneuvotteluissa ja myöhemmissä budjettiratkaisuissa, miten omalta puoleltaan tähän haasteeseen vastaa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Pyydän myöskin omalta osaltani tuota sekaannusta anteeksi. Olin talossa kyllä, mutta kuvittelin, että oikeusministeriön pääluokka loppuun puhutaan.

No, mitä tulee oman toimialani asioihin tässä budjetissa, niin ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sitten myöskin erityisesti hallintovaliokuntaa ja muita valiokuntia, jotka ovat omissa lausunnoissaan käsitelleet myöskin toimialani asioita. Ensinnäkin voi todeta, että lääninhallitusten osalta valtiovarainvaliokunta on lisännyt 600 000 euroa alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien virkojen perustamista varten. Tämä on asia, joka on ollut ministeriön esityslistalla useita vuosia, mutta valitettavasti emme ole saaneet siihen määrärahoja. Nyt eduskunnan päätöksen jälkeen ilmeisesti myöskin romanivähemmistön asioita voidaan alueellisissa neuvottelukunnissa käsitellä entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, ja tältä osin kiitoksia eduskunnalle.

Mitä tulee sitten muihin toimenpiteisiin, niin kuten ministeri Rajamäki tässä viittasi, kihlakuntahallinto kokonaisuutenahan kuuluu omaan toimialaani ja sen sisällä poliisiasiat sitten ministeri Rajamäen toimialaan. Tuossa äsken kysyttiin siitä, mitenkä kihlakuntahallinto tulevaisuudessa järjestetään. Sen osalta voi todeta, että hallintoselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, kutakuinkin hallintovaliokunnassa loppusuoralla. Tuossa hallintoselonteossahan oli ministeriön ehdotus, että kun saadaan kokemuksia yhteispalvelupisteiden, sähköisten palveluiden ja muiden toimintojen käynnistymisestä ja toimivuudesta, niin sen jälkeen vuoteen 2008 mennessä voidaan kihlakuntien osalta tehdä kokonaisratkaisuja.

On luonnollista tietysti, että kunta-asiat ovat hyvin keskeisesti esillä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, huolehtivathan kuntamme noin kahdesta kolmasosasta hyvinvointipalveluja. Kuntatalouden tila on todella kireä ja ongelmallinenkin, kuten selkeästi tuosta mietinnöstä ilmenee. Kuntien toimintamenojen kasvu on viime vuosina ylittänyt selkeästi tulojen kasvun, ja ensi vuodelle arvioidaan menojen kasvun alenevan noin 4,4 prosenttiin, mutta pidemmällä tähtäyksellä selkeänä tavoitteena myöskin kunta- ja palvelurakennehankkeen kautta on saada menokasvu noin 3,5 prosentin paikkeille. Vain sillä tavalla pidemmällä tähtäyksellä tasapaino kuntataloudessa voidaan saada säilymään. Erityisen ongelmallinen vuosikatteen heikkeneminen on pienimmille, alle 2 000 asukkaan kunnille ja kokonaisuutenakin alle 6 000 asukkaan kunnille. Sen sijaan suurimmilla kunnilla näyttäisi vuosikate selkeästi nousevan lähivuosina.

Valtion toimenpiteiden osalta on syytä todeta, että niiden vaikutuksesta lisää rahaa tulee kuntakentälle 224 miljoonaa euroa ja ilman indeksitarkistuksia 70 miljoonaa euroa, josta jaksotetusta valtionosuuksien maksustahan ensi vuonna maksetaan 86 miljoonaa euroa. Haluan kiittää myöskin valtiovarainvaliokuntaa tässä vaiheessa siitä, että se on lisännyt harkinnanvaraisia avustuksia 1,5 miljoonalla eurolla. (Ed. Korhonen: Se on järisyttävä potti!) — Se kuitenkin saattaa olla monen kunnan osalta hyvin tärkeä asia.

Kunta- ja palvelurakennehankkeen osalta haluan todeta, että se etenee ohjelman ja ohjelmoidun aikataulun mukaisesti. Tänä päivänä viimeksi peruspalveluministerityöryhmässä kävimme alustavasti läpi alueiden kannanottoja tehtävänsiirtoihin ja myöskin muutoin keskustelimme periaatteista tehtävänsiirtojen osalta. Samalla arvioimme, miten peruspalveluohjelma on toteutunut sen kehysriihen yhteydessä ja myöhemmin eduskunnan vahvistaman kehysohjelman puitteissa. Saatoimme todeta, että peruspalvelubudjetti oli toteutunut toimenpiteiden osalta lähes täysimääräisesti.

Edelleen voi todeta, aivan kuten ed. Rantakangas totesi, että tehtävänsiirroissa on tietysti hyvin monien tehtävien osalta aikamoinen yksimielisyys, mutta ehkä kuitenkin voi todeta hiukan yllätyksellisesti sellaisen näkökohdan, että kovin paljon kuntakentässä on puhuttu erilaisista tehtävänsiirroista, mutta kun tarkemmin on asioita katsottu ja harkittu, niin hyvin monet kunnat ovat havainneetkin, että ei se siirto ehkä sitten niin tärkeää heidän mielestään olekaan. Niitä esityksiä on tullut selkeästi vähemmän kuin ennakkoon olisi voinut arvioida. Tarkoituksena joka tapauksessa on, että valmistelutyöryhmä ensi viikolla tekisi oman ehdotuksensa näistä tehtävänsiirroista, jonka esityksen käsittely jatkuu tietysti peruspalveluministerityöryhmässä valtioneuvostossa, ja jatkossa tietenkin lainsäädäntöjen osalta eduskunta viime kädessä sanoo sanansa siihen, mitä tehtäviä siirretään.

Tulevaisuuttakin ajatellen kuntatalous jatkuu lähivuosinakin kireänä, vaikkakin jos menotalous pysyy arvioiduissa raameissa, talous vahvistuu jo ensi vuonna vuosikatteella mitaten noin 200 miljoonalla eurolla ja vuosittain niin, että vuonna 2009 alettaisiin olla noin 2 miljardin vuosikatteen yläpuolella, mikä olisi jo, voisi sanoa, hyvä tilanne kokonaisuudessaan. Tietenkin täytyy seurata ja arvioida se, miten se jakaantuu kuntakentän kesken.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä olisi tietenkin helppo syyttää ministeri Mannista siitä, että hän on epäonnistunut tehtävässään täydellisesti. Eihän se ole varmaan yhden miehen syytä eikä yhden henkilön syytä, kyllä se on koko hallituksen tahtotila.

Jos me katsomme, mitä kuntataloudessa on tapahtunut, niin vuosikatteella mitattuna noin 300 kunnan vuosikate heikkeni noin 30 euroa vuonna 2004, negatiivisten vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä yli kaksinkertaistui jne. Sadat kunnat nostavat veroprosenttiaan, 330 kuntaa, teidän aikananne. Kyllä se on täydellinen epäonnistuminen, mutta se on hallituksen tahtotila. Eihän se varmaan teistä yksinään ole kiinni. Te olette melko voimaton ja saamaton sen edessä. Valtiontalous tulee olemaan todennäköisesti 3,5 miljardia ylijäämäinen samanaikaisesti, kun kunnat ovat todella ahdingossa. Kun siellä kunnissa se ahdinko konkretisoituu sinne pieneen ihmiseen, niin yrittäkää nyt edes tosissanne tuota hallituksen linjaa muuttaa vähän inhimillisempään suuntaan, vähän siihen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen suuntaan. Te nyt itse asiassa revitte koko ajan sitä perusjalkaa irti.

Mutta niin kuin sanottu, herra puhemies, eihän sitä ministeri Manninen yksinään tee. Yhtä syyllinen siihen on ministeri Rajamäki, mutta kaikki hallituspuolueethan tästä linjasta vastaavat.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota ministerin puheen kihlakuntia koskevaan osaan. Ensinnäkin toivoisin, niin kuin hallintovaliokuntakin on asiaan kiinnittänyt huomiota, että kihlakunnista ei vuoteen 2008 mennessä enää syyttäjän ja ulosoton palveluita erikseen lopetettaisi tai uhattaisi lopettaa, mikä on ollut pitkään tässä linjana.

Toisekseen, mihin ministeri Rajamäki jo aikaisemmin viittasi, kihlakuntarajojen yli kyllä toimintaa on hyvin jouhevasti. Meilläkin Vammalassa ainoastaan poliisi on niin sanotusti oma ja syyttäjä toimii Nokialta ja ulosotto Kokemäeltä ja kaikki hommat pelaavat. Mutta sen sijaan, jos nämä kihlakunnat ajetaan alas eikä siellä ole omaa johtoa, niin on kyllä hyvin vaikea nähdä, miten siellä voidaan sitten turvata ne paikalliset, erityisesti poliisin, palvelut, joten toivon, että sitä voidaan ihan aidosti sitten vuonna 2008 harkita, miten siinä asiassa mennään eteenpäin.

Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen mainitsi täällä peruspalveluohjelman. Olen itse sitä mieltä, että se on erittäin tärkeä ohjelma, mutta mielestäni sitä pitäisi pystyä käyttämään kunnissa vielä tarkemmin ja paremmin työkaluna. Siksi kysynkin, miksi peruspalveluohjelma ei ole saanut sellaista asemaa, mitä muut tällaiset poikkihallinnolliset ohjelmat. Mielestäni kuitenkin peruspalveluohjelma on kaikkein tärkein näistä poikkihallinnollisista ohjelmista. Miksei sillä ole ohjelmajohtajaa?

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korhoselle toteaisin sen, että ed. Korhosen ministerikauden aikana osittain jäi hyvin mittavat määrät kuntien verotuloja kertymättä johtuen ansiotulovähennysten korottamisesta ja siitä, että niitä ei kompensoitu. Kaiken kaikkiaan, jos otetaan kaksi edellistä vaalikautta, summa oli noin 800 miljoonaa euroa, joten tämän vaalikauden osalta kuntatalouden kehitys ei olisi niin dramaattinen, ellei näitä historioita olisi.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin kysymykseni ministeri Manniselle, kun täällä todetaan, että kuntatalous jatkuu edelleen kireänä. Erityisesti ongelmana on eriytyvä kuntatalous. Pienet kunnat, alle 6 000 asukkaan kunnat, ovat vaikeuksissa, ja harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrä jää nyt tarkistettunakin 26,5 miljoonaan. On arvioitu, että se riittää 70—80 kunnalle. Tätä taustaa vasten nyt, kun niin suuri ero on tämän vuoden jaossa ja ensi vuonna: Miten arvioitte, että tämä harkinnanvarainen rahoitusavustus riittää vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien talouden paikkaamiseen näitten tilapäisten ongelmien osalta?

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen syytti nyt vähän väärää tahoa. Hänen aikanaan indeksikorotukset tehtiin vain 50-prosenttisesti. Ilmeisesti ministeri Korhonen silloin katsoi, että se on kunnille riittävä, ja ansiotulovähennystä ei korvattu. Niin kuin ed. Nousiainen edellä totesi, tämän hallituksen aikana nämä on hoidettu paljon paremmin.

Mutta ministeri Manniselta kysyisin, kun hän totesi, että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee, mutta hän on lehtilausunnon mukaan ollut aika kriittinen tai epäilevä seutuyhteistyön suhteen. Totesitte, että se on sellaista seutuistumista. Itse ainakin omalla alueellani olen nähnyt, että esimerkiksi perusterveydenhuollossa Etelä-Pohjanmaan itäisellä alueella hyvin monet kunnat ovat menemässä yhteiseen terveyskeskukseen, niin että kyllä silläkin rintamalla päästään puheista pitemmälle. Se on nyt vaan se seutuyhteistyökin alkutaipaleella. Ehkä tämä kunta- ja peruspalvelurakenneuudistus vauhdittaa myös tätä seutukuntayhteistyötä. Mutta tästä olisin halunnut vähän ministeri Manniselta kommenttia.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella niin, että seutuyhteistyö on monin paikoin vielä varsin lähtökuopissa, mutta pidän erittäin tärkeänä, että nyt kun tämä herätys tapahtuu tässä kunta- ja palvelurakennehankkeen kautta, jokaisessa seutukunnassa ja jokaisessa kunnassa ollaan liikkeellä. Noin sata kuntaa selvittää yhdistymismahdollisuuksia, ja jokaisessa seutukunnassa mietitään erilaisten rakenteellisten ratkaisujen tekemistä. Tämä kertoo siitä, että tämä hallituksen avaus, vaikka se oli rohkea, oli välttämätön ja tarpeellinen. Nyt pitää huolehtia siitä, että myöskin viedään eteenpäin näitä yhteistyöprosesseja, jotta todella kustannuskehitykseen voidaan vastata. Siinä mielessä olisi tärkeää, että syvällisen yhteistyön tukemista jatkettaisiin erilaisten porkkanoitten kautta samoin kuin kuntien yhdistämisavustuksia jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Tällä tavalla tätä rakennetta voitaisiin vapaaehtoisesti kehittää.

Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monesti puhuttu siitä tänäänkin jo, ovatko nämä kunnilta leikkauksia vai lisäyksiä, kun indeksit tarkistetaan 75-prosenttisesti tänä vuonna ja ensi vuonna, kun ne on aiemmin tarkistettu 50-prosenttisesti. Totta kai se on parempi aiempiin vuosiin verrattuna, kun suhteellisesti katsotaan. Absoluuttisesti se on aina ongelma, jos kustannukset nousevat kunnissa 100-prosenttisesti ja indeksiä täältä päästä ei tarkisteta kuin vajaalla 100 prosentilla.

Tämän matematiikan jälkeen tämä väite, että kunnat saavat 70 miljoonaa euroa nettona ensi vuonna, on toisaalta virheellinen. Jos me oletamme, että kuntien menojen kasvu korvattaisiin 100-prosenttisesti, se on käytännössä vain noin 20 miljoonaa, mitä kunnat saavat tällä matematiikalla. Kysymyshän on lähinnä teoreettinen siltä osin, että kertoimet, erilaiset järjestelmät, tuovat kunnille eripainotteisesti rahaa. Mutta täytyy aina muistaa se, että täällä toki pyritään parhaaseen. Tänä vuonna tehdään parempaa budjettia kuntia ajatellen ensi vuodelle kuin kenties aiemmin joskus.

Mutta sitten se suuri huoli on tämä kustannustenjaon takaisinmaksu. Kunnat ovat aikanaan maksaneet tiettyjä osuuksia, jotka ovat kuuluneet valtiolle, (Puhemies koputtaa) ja täällä on mietinnössä todettu, että näitä tulisi aikaistaa, ja tähän vetoan, että tehdään, jos ja kun toivottavasti vaan voidaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Rajamäeltä, kun minua henkilökohtaisesti huolestuttaa uusi paikallispoliisin rahanjakomalli, josta äsken mainitsittekin. Siinä painotus on harvaanasutuilla alueilla, mikä tukee vaikuttamaan sitten omalta osaltaan näin, että Etelä-Suomessa ja muun muassa Kaakkois-Suomessa virkoja tullaan vähentämään ja määräaikaisia työsuhteita ei tulla jatkamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun virkoja ei täytetä, niin poliiseja jää työttömäksi. Kuulin tänään muun muassa siitä, että kun poliiseja valmistuu tulevana tammikuuna, niin heistä suurin osa jää työttömiksi. Kysyisin ministeri Rajamäeltä, turvaako uusi rahanjakomalli rahoituksen siten, että asetetut tavoitteet vuoden 2002 poliisimäärästä ja tasosta tulevat toteutumaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän minä ymmärrän, että on valikoiva muisti ja sitä muistia sitten vielä käytetään valikoivasti, mutta esimerkiksi mitä tulee näihin indeksikorotuksiin, niin teidän kannattaa pikkuisen lähihistoriaa opiskella ja katsoa, minkälaisia prosenttilukuja siellä on.

Toinen asia, joka pitäisi ymmärtää kuitenkin, vaikkei hirveän pitkälle matematiikkaan katsokaan, on se, millä mitataan kuntataloutta. Jos te katsotte negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärää, se on tuplaantunut teidän hallituksessaoloaikananne. Se on väistämätön totuus, eihän siitä pääse mihinkään, ja alijäämät kasvavat räjähdyksenomaisesti, lainamäärät kunnissa kasvavat. Niillähän sitä kuntataloutta mitataan, ei niillä yksittäisillä muuttujilla siellä sisällä, vaan siellä viivan alapuolella olevilla lukuarvoilla, ja se pitäisi ymmärtää, mutta se ymmärrys näköjään nyt puuttuu. Mutta toivottavasti se jossakin vaiheessa tulee, koska kyse on todella isosta asiasta. Kyse on siitä, että nyt rapautetaan hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, ja keskustapuolue ja sosialidemokraatit ovat sitä tekemässä, ja se on minusta ennenkuulumatonta, että näin pääsee tapahtumaan.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensi vuoden talousarvioon liittyen toteutuu valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe. Tässähän osaltaan kertoimia muutetaan ja kohdennusta parannetaan. Yksi ongelmahan kuntien eriytyvän kehityksen osalta on ollut juuri se, että ikärakenne on olennaisesti muuttumassa. Ikääntyminen lisääntyy monissa kunnissa hyvin huolestuttavasti, ja toisaalta on sitten näitä muuttovoittokuntia, joissa toisaalta palvelun tarve on erilainen. Miten nyt arvoisa ministeri näkee, tuoko nyt käynnissä oleva kunta- ja palvelurakennehanke myös kehittämis- ja uudistamistarpeita, joko sitä on ehditty arvioida, valtionosuusjärjestelmään? Tavoitteenahan pitää tietysti olla se, että meillä olisi kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden osalta mahdollisimman vahva rakenteellinen ja taloudellinen pohja, ja sehän hallituksen tavoitteena on.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ed. Korhosen puheenvuoron osalta toteaisin, että vuonna 2000 oli 192 kuntaa, joiden vuosikate oli miinusmerkkinen. Nämä vaihtelevat vuosittain aika paljon. En tällä halua kiistää, etteikö kuntatalous olisi kireä tällä hetkellä, mutta kannattaa tämä kuitenkin muistaa. (Ed. Korhonen: Montako oli vuonna 2003?)

Ed. Satonen totesi syyttäjistä ja ulosotosta, että ne eivät ole siellä kihlakunnissa muuta kuin yhteistoiminnan kautta. Näinhän se valitettavasti on. Kuitenkin, kun yhteiskunnan kokonaisresursseja kokonaisuudessa taloudellisesti käytetään, niin nykyiset kihlakunnat ovat syyttäjä- ja ulosottopiireinä valitettavasti liian pieniä.

Ed. Risikko kiinnitti huomiota hyvin tärkeään asiaan, peruspalveluohjelmaan. Sillä ei ole tarvetta sinänsä olla erillistä ohjelmajohtajaa, mutta peruspalveluohjelman asemaa ja merkitystä ja käyttöä nimenomaan, niin kuin painotettiin, on syytä parantaa. Tänä päivänä viimeksi keskusteltiin, että peruspalveluohjelmalle olisi syytä saada lakisääteinen asema tulevaisuudessa ja muutoinkin sisällöllisestikin sitä parantaa tietysti. Nythän on kaksi vasta oikeastaan tehty, mutta uskon, että tähän suuntaan mennään.

Ed. Nousiainen kysyi, miten harkinnanvaraista riittää tilapäisiin ongelmiin. Varmasti tarvetta on aina huomattavastikin enemmän, mutta lähtökohtahan on tässä ollut, että palvelurakenneuudistuksen kautta ja kuntarakenteen uudistuksen kautta ja toisaalta valtionosuusuudistuksen kautta pyritään vähentämään tällaisen tilapäisen avun tarvetta ja pyritään siihen, että se tulisi normaalin tulorahoituksen kautta.

Ed. Ranta-Muotio kysyi seutuyhteistyötä koskevasta uudistuksesta. Eilen luovutettiin Tampereen yliopiston seurantatutkimus seutukokeilusta, ja tuon tutkimuksen tuloksena selvästi todettiin, että vapaaehtoinen seutuyhteistyö ainakaan tämän kokeilun puitteissa ei ole pystynyt tekemään ikäviä päätöksiä elikkä niitä päätöksiä, joita tarvitaan toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi. Voi sanoa, että tässä mielessä todettiin, että ei ollut saatu merkittäviä tuloksia aikaan ja että ilmeisesti, jos halutaan, lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvittaisiin.

Ed. Paasio puhui kustannustenjaon aikaistamisesta, niin kuin jotkut muutkin. Varmasti hallitus tilannetta seuraa ja katsoo, mitä kaikkea näissä rakenneuudistuksissa tapahtuu ja onko edellytyksiä kehysten puitteissa tällaisiin ratkaisuihin.

Ed. Väistö kysyi, tuoko tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus paineita valtionosuusuudistukseen. Varmasti tuo. On päivänselvää, että kun rakenteet oleellisesti muuttuvat, ja muutoinkin, on tarkoituksenmukaista varmasti viedä myöskin valtionosuusuudistusta eteenpäin.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen kovasti huolestunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ilmeisesti pitkän kokemuksen ja monen pettymyksen vuoksi. Nyt kun on asia vireillä, niin kuin hallitus on suunnitellut, että ensi kesänä annettaisiin jonkinlainen puitelaki tai ehdotus sitten meille eduskuntaan, niin tämä eduskuntakausi näyttää valitettavasti menevän, vaikka kuntaliitoksia onkin tapahtunut, monen keskeisen kunnan osalta — viittaan esimerkiksi Jyväskylän seutuun — vielä ohi tavallaan hyssyttelemällä, ei tule riittäviä ratkaisuja käytännössä.

Minä kysyisin ministeri Manniselta: Aikooko hallitus varautua riittävän aikaisessa vaiheessa siihen, että jos ei näytä mitään tapahtuvan sellaisilla seuduilla, joilla olisi välttämätöntä tehdä kuntaliitoksia, niin hallitus tekee joitakin tiukempia esityksiä meille eduskuntaan?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Manninen totesi, että valtionosuusuudistus parantaa kuntien taloudellista asemaa. Se saattaa kyllä joittenkin kuntien osalta pitää paikkansa, mutta esimerkiksi Pirkanmaan kunnat häviävät 7,5 miljoonaa euroa yhteensä tässä valtionosuusuudistuksessa. Maaseutuvoittoisista kunnista esimerkiksi Luopioinen häviää 73 euroa per asukas, Juupajoki 65 euroa per asukas, Kihniö 54 euroa, Kuru 53 euroa jnp., elikkä ei tämä valtionosuusuudistus, mikä nyt on käsittelyssä, ainakaan Pirkanmaan kuntien asemaa paranna vaan päinvastoin heikentää entisestään. 7,5 miljoonaa euroa Pirkanmaan kunnilta pois, se on aika pitkä penni, ministeri Manninen.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen itse asiassa todisti sen väitteeni, että politiikalla, politiikan sisällöllä, pystyy vaikuttamaan. Kuten te itse totesitte, niin vuonna 2000 negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä oli siellä lähellä 200:aa. Te saitte perinnöksi kumminkin vuonna 2003 negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärän, joka oli 63. Toisin sanoen edellisen hallituksen politiikalla kuntien taloutta vahvennettiin ja sitä asemaa vahvistettiin merkittävästi. Tässähän se olennainen ero nyt on tähän teidän harjoittamaanne politiikkaan. Jos te katsotte, mitä siellä reaalielämässä tapahtuu, niin avuntarvitsijoiden määrä on tuplaantunut yli kaksinkertaiseksi teidän aikananne.

Otetaan nyt ne harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Te olette samanaikaisesti leikanneet niitä yli 50 prosenttia, kuutisenkymmentä prosenttia. Tämähän on ihan älytön yhtälö. Te lisäätte niitten avuntarvitsijoitten määrää ja apua leikkaatte pois ja sanotte, että tulkaa toimeen. Samanaikaisesti, samaan hengenvetoon, te sanotte, että mihinkään ei pakoteta. Kyllä talous pakottaa. Se on ikävä kyllä se totuus tässäkin asiassa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ed. Vielma puhui tästä, että puitelaki tulee kesällä. Se on todella tarkoitus, ja tarkoitus on tietysti siinä tavoitteita selkeästi tuoda esiin. Mutta tietenkin tosiasia on, että siellä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan osaltakin olisi syytä ottaa järki käteen ja tehdä todella liitos. Varmasti siellä poliitikot itse voivat vaikuttaa myöskin näihin asioihin.

Ed. Kuoppa sanoi, että uudistus ei paranna Pirkanmaan kuntien asemaa. Luulen, että Pirkanmaallakin joidenkin kuntien asemaa parantaa. (Ed. Kuoppa: Viisi kuntaa!) Mutta silloin kun tehdään kustannusneutraali uudistus, jos joku voittaa, joku toinen häviää, ja tämä on se tilastollinen totuus ja laki silloin, kun luvut pitää panna tasan.

Ed. Korhonen totesi, mitä politiikalla voi vaikuttaa. Tietysti voi vaikuttaa politiikalla, mutta mitä tulee siihen tilanteeseen, mitä tapahtui vuoden 2000 jälkeen, tuskin ed. Korhosen tai silloisen ministeri Korhosen politiikka niin hirveästi vaikutti. Taisivat olla ne suuret optiotulot, joita verotettiin silloin ja joita sitten siirtyi kyllä vähän muihinkin kuntiin. Uskon, että se teidän politiikkanne ei nyt kovin paljon tainnut loppujen lopuksi niihin lukuihin vaikuttaa, vaan satunnaiset tekijät. (Ed. Korhonen: Vaikuttavatko nytkin nämä satunnaiset tekijät?)

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevaan keskusteluun, minkä ed. Kuoppa ansiokkaasti avasi, vielä haluaisin jonkin verran pirkanmaalaisena todeta. Pirkanmaa on kyllä kovasti palvelurakennettansa uudistanut eri kunnissa, ja kuitenkin niiden kuntien määrä, missä päästään myönteisempään suuntaan nyt tässä valtionosuusuudistuksessa, on vain murto-osa, eli kun nyt parannuksia odotetaan Pirkanmaallakin, niin kuitenkin ne kunnat, jotka ovat nyt häviämässä, ovat todella huonossa tilanteessa, vaikka odotuksia on paljon.

Se, minkä nyt erityisesti haluan tuoda esille, on tämä kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus. Tiedämme, että hallitus leikkaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessaan kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrärahaa yli 15 miljoonaa euroa, vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat kasvussa. Pirkanmaa varmasti ei ole ainoa esimerkki tässä.

Vuodelle 2006 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 25 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan oli hieman yli 48 miljoonaa euroa. Tämä yhtälö tuntuu todella kestämättömältä, kun tiedetään ne lisääntyneet tarpeet, nimenomaan palvelutarpeet, ajatellen väestön ikääntymistä ja moniongelmaisuutta, mitä on monen eri ongelmaryhmän, niin sosiaalisten ongelmien kuin terveysongelmien kohdalla, lastensuojelukysymykset ja ne, mistä kunnat joutuvat tänä päivänä vastaamaan terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on tänä vuonna hakenut 238 kuntaa, kun vuonna 2004 avustusta haki siis 215 kuntaa. Tämäkin osoittaa kuntien taloudellisen tilanteen entisestään heikentyneen. Erityisesti väestöään menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun tiedetään, että verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuudet supistuvat. Hallituksen politiikka näyttää nyt sitten todella vahvistavan sitä, että kansalaiset asuinpaikan perusteella joutuvat eriarvoiseen asemaan. Kansalaisten perustuslaillinen tasavertaisuus on näin ollen uhattuna.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ja nyt sitten tässä mietinnön vastalauseessa lähdetään nimenomaan siitä, että kunnille tulisi näitä tukia ja avustuksia lisätä. Kuntien valtionosuuksiin esitämme täysimääräistä indeksitarkistusta erityisesti sisäasiainministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokissa. Täällä jo todella käytiin sitä keskustelua indeksien täysimääräisyydestä. Kyllä se, että se nyt on vain 75 prosenttia, tarkoittaa sitä, että kysymys on noin 40 miljoonan euron leikkauksesta. Tietenkin se nyt on enemmän kuin aikaisemmin, tai jos tämä indeksikorotus on ollut aikaisemmin 50-prosenttinen, niin jotenkin on menty eteenpäin, mutta kuntien tarvetta se ei vielä kata.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen hyvä asia ajatellen valtiovarainvaliokunnan mietintöä ovat nämä lääninhallituksille tulevat sihteerien virat, jotka perustetaan alueellisiin romaniasiain neuvottelukuntiin. Niin kuin täällä ministeri jo toi esille, tämähän on ollut esillä useamman vuoden ajan. Itsellänikin on ollut tästä talousarvioaloitteita jo aikaisemmin, ja nyt sitten päästään tämmöiseen todella selkeään ratkaisuun, että vahvistetaan sitä työtä, mitä siellä on tehty ja mikä on merkinnyt sitä, että neuvottelukuntien avulla on romanien asemaa auttamaan alue- ja kuntatasolla saatu erilaista toimintaa, mikä on vahvistanut työllisyyttä, varhaiskasvatusta erityisesti romanilasten kohdalla, mutta myös muuta toimintaa, mikä on liittynyt aikuisten virkistystoimintaan ja harrastetoimintaan ja kaiken kaikkiaan työllistymiseen. Tämä on todella myönteinen asia, että tämä määräraha, 600 000 euroa, saadaan nyt eduskunnan tahtona lääninhallitusten toimintamenoihin lisättynä.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tulin puhumaan tästä asiasta, mistä on jo tänä päivänä puhuttu muutoinkin, lääkäri- ja pelastushelikoptereiden toiminnan turvaamisesta. Siitähän ollaan nyt selkeyttä tekemässä, mutta siitä huolimatta olen tähän tulevaan talousarvioon ehdottanut 800 000 euroa lääkäri- ja pelastushelikopterien toiminnan turvaamiseksi ja ajattelin tulla nyt sitä hieman tänne puhujakorokkeelle perustelemaan.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on osoittautunut erittäin tärkeäksi toiminnaksi, jonka avulla pystytään pelastamaan ihmishenkiä, estämään vammojen pahentumista, nopeuttamaan hoitoon pääsemistä ja muutoinkin vähentämään inhimillistä kärsimystä. Helikopterin avulla lääkärijohtoinen ensihoito voidaan toimittaa nopeasti esimerkiksi onnettomuuspaikalle ja tehostettu hoito pystytään aloittamaan pienemmällä viiveellä. Tarvittaessa helikopterilla järjestetään myös potilaan nopea kuljetus. Helikopterin hälyttämisen syitä voivat olla muun muassa kolareiden ja tapaturmien aiheuttamat vammautumiset, sydänpysähdykset, infarktit ja muut vakavat sairauskohtaukset sekä muut, muun muassa kiireelliset sairaala- ja terveyskeskussiirrot. Helikopteria voidaan käyttää apuna myös etsinnöissä sekä sammutustoiminnassa.

Suomessa on tällä hetkellä kuusi lääkäri- ja pelastushelikopteria. Niiden toimintaa rahoitetaan muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen, varojen keräyksen ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Tänä vuonna hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tekemien päätösten seurauksena Raha-automaattiyhdistyksen lentotoiminta-avustusten ehdoksi asetettiin sairaanhoitopiirien osallistuminen pelastuskopteritoiminnan lääkinnällisiin kustannuksiin.

Vuoden vaihteessa tuli voimaan myös EU:n määräys, jonka mukaan lääkäri- ja pelastushelikoptereiden on kuuluttava teholuokkaan 1. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koneen on pystyttävä nousemaan ilmaan yhdelläkin moottorilla. Tekninen vaatimustaso nousi myös muun muassa pimeätoiminnan ja huonojen sääolojen toimintavaatimusten osalta.

Valtio on siis parin viime vuoden aikana toisaalta asettanut uusia vaatimuksia kalustolle ja sen myötä aiheuttanut kustannusten nousua. Toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jatkumiseksi eräät sairaanhoitopiirit on käytännössä pakotettu osallistumaan kustannuksiin. Kuitenkin haluan muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvataan kehittää lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa ja siirtää pelastushelikopteritoiminnan rahoitus raha-automaattiavustusten sijasta valtion talousarviosta tapahtuvaksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan voi sanoa, että oikeastaan päinvastoin. Siitä syystä muistutan tällä talousarvioaloitteella tästä asiasta.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi vastaan ed. Rantakankaalle. Hän mainitsi siitä, että muun muassa palo- ja pelastustoimen osalta olisi ollut suurempaa halukkuutta siirtää tuo tehtäväkokonaisuus valtion vastuulle, mutta maakuntakohtaiset yhteenvedot osoittivat, että Pohjois-Pohjanmaa oli ainut valtiollistaja, kahdeksan maakuntaa vastusti valtiollistamista ja loput olivat ehdollisia puoleen tai toiseen. Elikkä koko lailla tuossa tilanne oli kahtia puolesta ja vastaan, ja siksi varmaan tuolla kunta- ja palvelurakenneryhmässä asiaa arvioidaan sitten siitä näkökulmasta, minkä ministeri Manninen totesi.

Arvoisa puhemies! Täällä nyt on todettu nämä kuntien vaikeudet ja se historia, mistä ne juontuvat, ja varsin keskeisenä kysymyksenä on juuri se, miten kuntien menotalous hallitaan. Mikäli päästään pitkän tähtäimen tavoitteissa, niin kuin peruspalveluohjelma toteaa, keskimääräiseen 3,5 prosentin menojen kasvuun, joka vastaa suurin piirtein kansantalouden kasvua, on silloin kuntatalous myöskin hallittavissa. Näyttää vain siltä, etteivät nyt lyhyellä tähtäimellä ja ensi vuoden osalta nämä säästö- ja tehostamistoimet eikä kunta- ja palvelurakennehanke ole vaikuttamassa eikä parantamassa tilannetta, joten sitä taustaa vasten tuo harkinnanvarainen rahoitusavustus, jonka nostin esille, on eittämättä pieni. Erityisesti ensi vuoden osalta on tietysti asetettava paineet siihen, että tämän rahoitusavustuksen määrää tullaan sitten lisäbudjettien kautta arvioimaan ja arvioimaan siinä vaiheessa, kun helmikuun lopulla saadaan kuntien tämän vuoden tilinpäätöksistä ennakkotiedot ja tiedetään, miten tuo talous kehittyy.

Arvoisa puhemies! Kuntataloutta pidemmällä aikavälillä arvioidessa on keskeistä se, että valtion budjetin kehyksessä luodaan riittävät edellytykset valtiolle niitten vastuiden hoitamiseen, joita valtiolla on kuntia kohtaan. Nyt selvästi on ahdas kehys ollut ahdistamassa tätä kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistusta, josta 194 miljoonaa uhkaa siirtyä vuodelle 2008 maksettavaksi. Toisaalta ymmärrän hyvin, että myöskin harkinnanvaraisessa rahoitusavustuksessa on kehys ollut omalta osaltaan ongelmana.

Kun kehys tehtiin myönteisen kuntatalouden kehityksen valossa, niin nyt ei jakamaton vara sallinut tuon määrän muuttoa ja näin tuo budjettiehdotus jäi niiltä osin vajaaksi. Siksi on välttämätöntä, että nyt seuraavan vaalikauden alussa, kun kehystä tarkistellaan, lähdetään siitä, että ne lakisääteiset vastuut, mitä valtiovallalla on kuntia kohtaan, kyetään budjetoimaan ja maksamaan niitten säädösten ja aikojen mukaan, miten ne on määrätty ja päätetty, jolloin tätä kunta—valtio-suhdetta ei rasita näitten maksamattomien vastuiden osuus.

Toinen kysymys, arvoisa puhemies, johon ed. Risikkokin otti kantaa, on peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma. Nythän, kuten ministeri Manninen totesi, tuon ohjelman asemasta on käyty keskustelua ja toive on se, että se saa lakisääteisen statuksen ja ennen kaikkea on rinnasteinen valtion ministeriökohtaisiin kehittämissuunnitelmiin nähden, jolloin kaikki palvelujen parannukset ja kunnille kustannuksia aiheuttavat toimet tulevat käsitellyiksi tämän prosessin kautta ja näin vältytään kuntien lisävastuilta ja kasvavilta menoilta.

Esimerkiksi ensi vuoden osalta, vaikka tuolla tarkastelussa todettiin, että kunnille ei ole annettu lisääntyviä tehtäviä, on todettavissa se, että muun muassa elintarvikevalvonnan tehostaminen, kansanterveyslain muutos, muun muassa terveyden edistämistyön tehostaminen, henkilöstön täydennyskoulutus, sosiaalihuoltolain muutos niin, että yli 80-vuotiaille tehdään palvelutarpeen arviointi, maahanmuuttopoliittinen ohjelma, kotouttamislainsäädännön mukaiset toimet, kaikki nämä tuovat kunnille eittämättä kuitenkin lisää vastuita, lisää velvoitteita. Ja ministeri Rajamäki vielä omassa puheenvuorossaan totesi myöskin nämä putkahommat, jotka hän mielellään olisi myöskin siirtämässä kuntien vastuulle. Elikkä kaikki tämän kaltaiset toimet ovat lisäämässä kuntien vastuuta, ja mikäli näitä ei hallitusti kuljeteta taloustarkastelun läpi, niin on riski se, että menoja ei hallita. Siinä mielessä nämä peruskysymykset ovat tärkeitä ja myöskin kunta—valtio-suhteen kannalta on välttämätöntä, että tuo peruspalveluohjelmajärjestelmä on hyvin vakaa ja myöskin perusteet luova asiakirja.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan uutiset kuntataloudesta eivät ole valoisia. Talouden heikkeneminen, väestön ikääntyminen sekä verotulojen hidas ja menojen nopea kasvu ovat kuntapäättäjien suuria huolia kaikkialla Suomessa. Kunnallisveron nostaminen ja velanotto eivät ole pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja, mikäli tavoitteeksi asetetaan palvelujen turvaaminen myös tuleville sukupolville. Tämän vuoksi on todettava, että nyt käynnissä oleva keskustelu kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta on noussut todellisesta tarpeesta. Näissä alueellisissa keskustelutilaisuuksissa on tullut laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyisillä järjestelmillä palveluita ei pystytä enää turvaamaan.

Keskeisintä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on se, miten kustannusten kasvu saadaan kunnissa kuriin. On löydettävä ne keinot, joilla turvataan hyvinvointipalvelut kohtuullisilla verorasituksilla myös väestön ikääntyessä, palvelutarpeen kasvaessa ja työssä käyvän ikäluokan ollessa entistä pienempi. Tähän päästäksemme palvelutuotantoa on tehostettava ja tuotantotapoja monipuolistettava.

Kuntien rooli on jatkossa yhä enemmän se, että ne järjestävät palvelut ja valvovat laatua, mutta tuottaja voi olla joku toinen, vaikkapa yksityinen palveluyritys. Tämä on yksi avaintekijä, kun palvelujen laatu halutaan turvata samalla, kun palveluja tuotetaan enemmän, mutta pienemmällä rahalla. Väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeiden kasvu ja julkisen talouden niukkuus pakottavat avoimesti pohtimaan uusia palvelutuotannon tapoja ja hyvää hinta—laatu-suhdetta. Kuntien, järjestöjen tai yksityisten palvelujen tuottajien tuottamia palveluita ei pidä asettaa vastakkain. Kunnat vastaavat siitä, että tarvittavat palvelut ovat saatavilla, mutta niiden tuottamistapa on tarkoituksenmukainen yhteistyökysymys, ei ideologinen kysymys.

Palvelujen turvaamiseksi tarvitaan elinvoimaisia, vahvoja kuntia, eikä uutta ylimääräistä taikka päällekkäistä hallintoa. Vahva peruskunta mahdollistaa laadukkaan, monipuolisen palvelutuotannon, asukkaiden valinnan vaihtoehdot, riittävän tulopohjan, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden edistämisen sekä investointien rahoituksen. Näin palvelut ovat parhaiten kaikkien saatavilla. Paras malli uudeksi kuntajaoksi olisi sellainen työssäkäynnin ja asioinnin alue, jossa asukkailla ja elinkeinolla on yhteinen, käytännönläheinen intressi hyvinvoinnin, ympäristön ja palveluiden kehittämiseen. Koska kuntien talous on jo kolmatta vuotta peräkkäin syvässä kriisissä, ei tätä kuntauudistuksen ratkaisua voida siirtää kauas tulevaisuuteen palvelujen vaarantumatta. Toivon mukaan hallitus tuo jo tulevan vuoden aikana esityksen, miten tästä mennään eteenpäin.

Kun ajatellaan kuntakenttää, tällä hetkellä on käynnissä seutuyhteistyöhanke, aluekeskushanke ja nyt tämä kuntauudistushanke. Kuntien virkamieskunta on todella monenlaisten suunnitelmien edessä, jotka tosin osittain ainakin tähtäävät yhteiseen päämäärään, palvelujen tuottamiseen mahdollisimman tehokkaasti, mutta jotka sitovat myöskin monella tavalla turhiinkin töihin. Esimerkiksi seutuvaltuustojen perustaminen kokeilumielessä on sitä uutta byrokratiaa, jota ei saisi tulla nyt, kun palvelurakennetta uudistetaan.

On kuitenkin muistettava, että palvelurakenteen uudistamisen lisäksi tarvitaan rahaa, ja juuri tämä valtionvelka kunnille on yksi keskeinen asia. Sillä voitaisiin auttaa monta muuta asiaa, ja niin kuin täällä ed. Nousiainen totesi, sitä voisi käyttää myöskin harkinnanvaraisiin avustuksiin. Koska jatkuvasti tulee tarpeita, niin välittömään tarpeeseen pitäisi olla käytettävissä rahaa enemmän kuin nykyisin on.

Valitettavasti poliisiministeri poistui, mutta keskusteltuani eilen Itä-Suomen läänin maaherran kanssa, toteaisin, että vaikka haja-asutusalueelta poliisivoimia viedään taajamiin, kuitenkin haja-asutusalueilla palvelujen tarve huolimatta siitä, että väestöä siirtyy, on säilynyt aika paljon. Siellä tulee paljonkin tilanteita, ja siksi se turvattomuuden tunne, mikä maaseudulla monin paikoin on, on aivan ymmärrettävää. Siksi poliisille pitää jatkossa luoda paremmat edellytykset hoitaa nimenomaan kansalaisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja myöskin niin, että rikolliset ja muut saadaan sitten aikanaan riittävän nopeasti vastuuseen.

On hyvä, että valtiovarainvaliokunnassa löytyy keino myöskin lisätä Rajavartiolaitoksen varoja. Venäjä on uudistamassa omaa rajavalvontaansa, lähinnä heikentämässä, harventamassa sitä. On tärkeää, että Suomen puolelta voidaan hoitaa hyvin, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä, niin kuin tapahtuu, Venäjän rajaviranomaisten kanssa, EU:n ulkoraja, koska me tiedämme, mitä uhkia ja vaaroja liittyy näiden kahden alueen välisiin raja-alueisiin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysyin hiljattain tässä salissa ministeri Rajamäeltä poliisin rahanjakomallien uudistamisesta. Tuolloin ministeri kertoi, että erityistehtävistä korvataan kihlakuntien laitoksille syntyvät kulut. Toivottavasti näin tapahtuu myös käytännössä. Kyseisistä rahanjakomalleista ei ole kuitenkaan käyty julkista keskustelua, vaan valmistelutyö on tehty pitkälle, onko se kabineteissa, lähinnä korkeamman poliisijohdon toimesta. Nuo poliisin määrärahojen jakomalleista käytävät neuvottelut ovat loppusuoralla, niin kuin ministeri täällä jo aikaisemmin mainitsi, niin valtakunnallisesti kuin Etelä-Suomen jakomallin osalta. Ilmeisesti malleja on tarkoitus käyttää jo ensi vuoden määrärahojen jakamiseen, joten kyseessä on todella akuutti asia. Tavoitteena on, että rahoitusuudistus toteutettaisiin käytännössä seuraavan viiden vuoden aikana. Jakomalleja on tehty useita, mutta pääosin niiden viesti kentälle on, että virkoja aiotaan vähentää.

Arvoisa puhemies! Tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuussa varmistuu poliisille ja lääneille määrärahakehys. Etelä-Karjalan osalta siinä saattaa olla pieniä parannuksia aiempiin suunnitelmiin. Tästä huolimatta vuosi 2006 ja sitä seuraavat vuodet ovat näillä tiedoin tiukkoja. Poliisitoiminnan rakenteita ja henkilöstömääriä on tarkoin pohdittava, koska muutoksia toimintaan tulee ja porukka vähenee. Tarkemmin vaikutukset nähtäneen tammikuun loppupuolella.

Itärajaan liittyvä järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sai poliisin ylijohdolta kolmivuotisen hankerahoituksen, 400 000 euroa, Kaakkois-Suomen alueella. Sen piti nyt siirtyä kiinteään rahoitukseen, mutta näin ei ilmeisesti ole tapahtunut. Mielestäni uusia rahanjakomalleja laadittaessa on erityistehtäviin osoitetut määrärahat siirrettävä kiinteään rahanjakoon, sillä tokkopa järjestäytynyt rikollisuus yhtäkkisesti mihinkään katoaisi ja ennen kaikkea, kun on kysymyksessä tuo vaikea itäraja.

Hallitusohjelmassa todetaan, että poliisipalveluiden saatavuutta kaikkialla Suomessa parannetaan ja että poliisien laajan eläköitymisen johdosta poliisien koulutusmääriä nostetaan. Poliisitoiminnan kehittämisen painopisteenä on rikostutkinnan ja rikostorjuntatyön tehostaminen. Näiden hyvien tavoitteiden lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että poliisille turvataan ammattitaitoinen henkilöstö. On vaikea uskoa, että kyseessä on istuvan hallituksen ohjelma, sillä sanat ja teot eivät välttämättä käy täysin yksiin.

Arvoisa puhemies! Itärajan tullin toiminnan resurssit on turvattava myös kasvavan rajaliikenteen tarpeisiin. Maamme itärajan kautta tapahtuva liikenne on viimeisten vuosien aikana kasvanut räjähdysmäisesti, eikä jatkossakaan ole mitään syytä olettaa kasvun taittuvan. Päinvastoin Venäjästä on tullut suurin kauppakumppanimme, ja näin toivottavasti jatkuu. Kuitenkin määrärahojen suhteen kasvu uhkaa pysähtyä, ja tämä tuo henkilöstölle tehtävien hoitamisessa suuria vaikeuksia. Samalla kun tullin toiminta vaikeutuu, vaikeutuu myös maidemme välinen tavaraliikenne. Tämä johtaa kansantalouden kannalta aivan huonoon tilanteeseen, ja samalla syntyy valtavat tulonmenetykset niin rajalle muodostuvien logististen ongelmien kuin kaupankäynninkin kohdalta.

Totean vielä lopuksi, että rajaliikenteen kasvun tuomat ongelmat koskevat myös Rajavartiolaitosta, jolle viime vuonna myönnettiin reilun 3 miljoonan euron tasokorotus. Se oli tarkoitettu pitkäaikaiseksi tasokorotukseksi, mutta myöhemmin hallitus yritti leikata sitä reilulla miljoonalla. Onneksi valtiovarainvaliokunnassa ja myös ministerin avustuksella ymmärrettiin puuttua siihen ongelmaan. Ensi vuonna hallitus toivon mukaan esittää budjettiin tasokorotusta täysimääräisenä säilyvänä tuloeränä.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihmisten terveydessä on yllättävän suuria alueellisia eroja. Niissä kunnissa, joissa on korkeat terveysmenot, on keskitytty jo olemassa olevien ongelmien korjaamiseen ennalta ehkäisevien toimenpiteiden sijaan. Moni kunta kaavailee tälläkin hetkellä nostavansa veroprosenttiaan, koska terveydenhuollon menoihin tarvitaan lisää rahaa, ja lisäeurot pitäisi suunnata ongelmien korjaamisen sijasta niiden ennaltaehkäisyyn, mutta siihen ei ole riittävästi rahaa.

Tässä vaiheessa joudun vielä palaamaan tuohon kyläkouluasiaan kertaalleen, vaikka äänestinkin hallituksen mukana. Uusi valtionosuusjärjestelmä antaa joustavuutta kyllä kunnille, mutta se ei silti estä riittävästi pienten kyläkoulujen lakkauttamista. Varsinkin yhtenäiskoulujen 7.—9. luokat joutuvat kärsimään, vaikka ne ovat tehokkaita. Olen kehottanut ihmisiä kunnissa taistelemaan koulujensa puolesta, koska tämä uusi valtionosuusjärjestelmähän ei pakota kuntia vähentämään kyläkouluja, mutta kyllä se siihen houkuttelee, kun koulukerroin jäi vain todella harvaanasutuille alueille. Kunta- ja palvelurakennehanke voi aikanaan muuttaa jälleen valtionosuusjärjestelmää, ja toivottavasti kunnissa ei tehdä nyt sitten liian hätäisiä johtopäätöksiä kyläkoulujenkaan suhteen.

Mitä tulee kuntien lastensuojelumenoihin, kyllä valtionosuusjärjestelmän on huolehdittava siitä, että lapsen etu tulee huolehdittua. Suurissa kunnissa ovat tietenkin lastensuojelutapausten määrät valtavia, tarvetta huostaanotoille olisi enemmän kuin laitospaikkoja, sijoitusperheitä, rahaa tai sosiaalityöntekijöitä. Pienessä kunnassa saattaa talous mennä kuralle siitä, että muutama lapsi huostaanotetaan puhumattakaan siitä, että perustettaisiin perhekoti tai vastaava. Valtavia kustannuksia tulee tietysti aina vain lisääntyvistä psykiatrisista hoitopalveluista, erityisopettajista ja kouluavustajista. Niitä tarvitaan pienissäkin kunnissa.

Kuntien pakkoliitokset eivät ole mielestäni mikään poppakonsti. Jotkut kunnat ajattelevat, että valtion lahjoittama kuntien yhdistymisraha tai investointirahat toisivat jonkun pitkäaikaisen autuuden. Toivotan silti menestystä muun muassa Luopioisten—Pälkäneen hankkeelle sekä Toijalan—Viialan—Kylmäkosken suunnitelmille. Ne ovat kuntia, joissa juuri vierailin puhumassa itsenäisyyspäivänä. Politiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Pelkällä suuruudella sinänsä ei saavuteta mitään, kyllä se on nähty vaikkapa Husin kustannuksissa ja isoissa kaupungeissa.

Kuntien talous on kireää edelleenkin. Esimerkiksi tuloveroprosenttia joutuu nostamaan ensi vuonna 140 kuntaa eli joka kolmas kunta. Myös on totta, että jotkut Pirkanmaan kunnat, niin kuin ed. Kuoppa täällä sanoi, kärsivät tästä valtionosuusuudistuksesta yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. (Ed. Kuoppa: 29 kuntaa!) — Kyllä, mutta totta kai siellä jotkut kunnat voittavat, niin kuin ministeri Manninen totesi. — Kuntien vastuut todella lisääntyvät, ja niin kuin ed. Nousiainen sanoi, valtion budjettikehyksissä pitäisi laajentaa tätä myös sitten vastaavasti kuntien valtionavun osalta.

Kiitos siitä kuitenkin, että jotkut kunnat saivat harkinnanvaraista apua tälle vuodelle: Pirkanmaalla Kylmäkoski, Mouhijärvi, Parkano, Suodenniemi, Viiala saivat sitä. Ilmeisesti kuitenkaan Toijalassa ei olekaan taloudellista kriisiä, kun se ei saanut senttiäkään, vaikka haki 3 miljoonaa euroa valtiolta. Kihniössä velkaantuminen kasvaa tänä ja ensi vuonna ja lisää investointeja on tulossa, mutta sekin jäi ilman apurahoja.

Yksi suuri tekijä maaseudun kuntien ja pikkukaupunkien kriisiin on ollut se, että valtion virkoja on vähentynyt todella paljon ihan sieltä 90-luvun alusta. Näin myös veroeuroja on mennyt sen myötä. Esimerkiksi poliisien virkoja on keskitetty suurimpiin keskuksiin, ja toinen kysymys on itse poliisitoimen rahoitus. Voiko todella olla niin, että poliiseja jää työttömiksi, kun virkoja ei täytetä? Toivoa sopii, ettei poliisien määrää olla vähentämässä, vaan se pidettäisiin edes sillä vuoden 2002 tasolla, jolloin saataisiin muun muassa Toijalaankin, mistä äsken puhuin, poliisin yöpäivystys. Yhteiskunnan on huolehdittava sisäisestä turvallisuudesta perinteisen voiman avulla, kun se irtautuu hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista, laajasta perusturvasta ja täystyöllisyydestä. Lisäksi huumeet ja itärikollisuus ovat tosiasioita siinä, missä myös kotikutoinen halpa viinamme, josta maksetaan vielä jonkun verran haittaveroa. Tiedän tapauksia paikkakunnilta, joilla ei ole poliisin päivystystä ja ihmiset tuntevat olonsa niin turvattomiksi, että harkitsevat pois muuttoa.

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuuden torjuntaan laitetaan nyt 1,5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Toivottavasti sitä kautta saadaan rahaa takaisinkin päin. En hyväksy harmaata taloutta, mutta ymmärrän kyllä, mistä se syntyy; kyse on siitä, että yritystoiminta on monesti tehty liian kannattamattomaksi. Se kertoo ehkä harmaan talouden ja talousrikosten määrästä, toisaalta rikollisuudesta ja ahneudesta mutta myös ehkä jonkinlaista viestiä sääntelystä. Nykyään suuri osa yritysten ajasta menee siihen, että siellä mietitään, miten kiertää näitä säännöksiä. Se ei ole kyllä minusta oikea suuntaus. Jos kiertäminen on laillisesti liian vaikeaa, se tehdään pimeästi ja samalla ilman oikeusjärjestelmän suojaa tai sitten siirretään toiminnat röyhkeästi kaukomaille. Kuten Laotse sanoi aikoinaan, mitä enemmän lakeja säädetään, sitä suurempi on varkaiden ja ryövärien määrä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, pidän hyvänä sitä panostusta, minkä sisäasiainministeriö antaa siviilikriisinhallintaan rekrytoinnin, koulutuksen ja materiaalituen suhteen. Vaikka nyt annetaankin kertarahana 390 000 euroa tähän tarkoitukseen, niin tukea tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Valmiutta on pidettävä yllä koko ajan, sillä eivät kriisit tule kello kaulassa. Toisaalta luulisi, että puolustusministeriön alle mahtuisi myös tätä siviilikriisinhallinnan puoltakin. (Puhemies koputtaa) Kyllä monet luonnonkatastrofit ja muut hirmumyrskyt kertovat siitä, että siviilikriisinhallinnan on oltava yhä selkeämmin painopisteenä tulevaisuudessa.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsiteltävänä talousarvion pääluokka 26 eli sisäasiainministeriön hallinnonala. Ennakolta varatun puheen pituus voi olla enintään 5 minuuttia, joten näin laajaa aihetta ei pysty käsittelemään tämän annetun aikarajan puitteissa. Näin ollen päätin keskittyä kaikkia meitä koskettavaan kysymykseen eli turvallisuuteen, sisäiseen turvallisuuteen.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa yhtenä tehtävänä päätettiin käynnistää sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Ohjelman valmistuttua hallitus teki syyskuussa 2004 periaatepäätöksen ensimmäisestä laaja-alaisesta useat ministeriöt ja niiden hallinnonalat kattavasta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa sisäinen turvallisuus määritellään sellaiseksi yhteiskunnan tilaksi, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta.

Ohjelman lähtökohtana oli edellä kuvatun määrittelyn pohjalta sisäisen turvallisuuden nykytilan arviointi ja tulevien uhkatekijöiden kartoitus. Samoin pidettiin lähtökohtatilanteessa tärkeänä laajentaa sisäisen turvallisuuden käsitettä kattamaan myös sosiaalinen turvallisuus. Näin ollen ohjelmassa esitetään konkreettisia tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Ohjelmassa määritettiin tavoitetila vuoteen 2005 mennessä lyhyesti ja ytimekkäästi toteamalla, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Ohjelman mukaan turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Yhteistyössä viranomaisten, eri sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä Suomessa on sisäisen turvallisuuden tila kansainvälisesti vertaillen hyvä. Suurimmat poikkeamat ovat väkivaltarikollisuuden ja onnettomuuksien määrissä. Väkivaltarikollisuuden, erityisesti henkirikosten, määrä on Suomessa valitettavasti läntisen Euroopan korkein. Samoin onnettomuuksia on Suomessa merkittävästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Sisäisen turvallisuuden keskeisistä tulevaisuuden uhkatekijöistä on merkittävin syrjäytymisen lisääntyminen. Syrjäytymiseen liittyy melko usein rikollisuus, joka taas syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat muun muassa lapsuuden ongelmat, koulunkäyntivaikeudet, huono asema työmarkkinoilla, työttömyys, toimeentulovaikeudet, päihdeongelmat, heikko sosiaalinen kiinnittyminen ja sairaudet. Tehokkainta rikostentorjuntaa on toimiva sosiaalipolitiikka. Tämä tarkoittaa turvattua peruspalveluiden saamista elämän eri tilanteisiin, tarpeisiin ja ongelmakohtiin. Tästä syystä on erittäin tärkeää sosiaalipäivystyksen luominen koko maahan. Tämä on ollut myös sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueella olevan Sosiaalialan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena.

Sisäinen turvallisuus on sekä käsitteenä että toimintona laaja ja poikkihallinnollinen, eikä sitä voida ylläpitää eikä parantaa pelkästään viranomaisten toimenpitein. Ihmiset yksilöinä vaikuttavat merkittävästi omalla toiminnallaan ja omilla valinnoillaan omaan henkilökohtaiseen turvallisuuteensa. Olennaista on, että yhteiskunnassa vallitsee hyvä turvallisuuskulttuuri. Tämä edellyttää, että viranomaisten lisäksi myös elinkeinoelämä, eri yhteisöt ja yksityiset ihmiset haluavat ja osaavat ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa ympäristössään ja toiminnassaan. Ohjelman tavoittelema nykyistä parempi sisäinen turvallisuus syntyy vain yhteiskunnan ja yksilön yhdensuuntaisen toiminnan tuloksena.

Arvoisa herra puhemies! Vielä aivan lopuksi: Kansalaisten luottamus sisäisen turvallisuuden ylläpidosta vastaaviin viranomaisiin, joita ovat poliisi-, tulli-, pelastus-, rajavartio-, oikeus- sekä vankeinhoitoviranomaiset, on kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea. Luottamus kuitenkin laskee, jos tehtäviä ei kyetä hoitamaan asianmukaisella tavalla. Tämä on taloudellisesti ja budjettipoliittisesti todella haastava tehtävä. Tämä haaste on otettava vakavasti ja työtä toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi on täällä eduskunnassa tehtävä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden suuri poliittinen kysymys on, miten kunta- ja palvelurakennehankkeessa onnistutaan. Suomessahan ihmiset saavat peruspalvelunsa kunnista. Kuntien voimavarat käytetään suurimmaksi osaksi hyvinvointipalveluihin. Näiden hyvinvointipalvelujen tuottamisen ehdot kuitenkin jatkuvasti kiristyvät, väestö ikääntyy ja kuntien talous tiukkenee. Talouden tiukkenemista jouduttavat osaltaan kuntien mittavat investointipaineet. Kuntien on pakko uudistaa vanhentunutta kunnallistekniikkaa ja korjata laman aikana rapistuneita palvelutiloja. Lisäksi on tarpeen hankkia uutta teknologiaa. Ongelmana kuntakentällä on myös se, että taloudellinen eriytyminen näyttää jatkuvan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin tämä asia todetaan. Kuntien vuosikate heikkenee alle 6 000 asukkaan kunnissa, painottuen alle 2 000 asukkaan kuntiin.

Kaikki tämä edellä mainittu puhuu nykyistä suurempien ja vahvempien kuntien puolesta. Me tarvitsemme sellaisia kuntia, jotka selviytyvät tulevista haasteista. Kuntarakenteen uudistaminen ei kuitenkaan mielestäni pelkästään ratkaise kuntakentän ongelmia. Kuntakentällä jokainen palvelu on käytävä perusteellisesti läpi ja mietittävä, miten on järkevintä toimia. Kustannustehokkuus on palvelutuotannossakin välttämätöntä.

Oma kokonaisuutensa sitten on kuntien ja valtion välinen tehtävänjako. Selkeä tehtävänjako on välttämätöntä. Toistaiseksihan tilanne on ollut se, että valtio on vähitellen lisännyt kuntien tehtäviä ja lupaukset kustannusten korvaamisesta ovat monesti jääneet pelkiksi lupauksiksi. Yhden kunta- ja palvelurakennehankkeen keskeisen tavoitteen tuleekin olla selkeä päätös siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kunnille, mitkä valtiolle, ja sitten pitäydytään niissä. En usko, että tehtävänjaon osalta puuttuu ideoita ja ajatuksia, niitä on maakunnissa työstetty ahkerasti. Peruslähtökohdaksi tehtävänjakoon mielestäni soveltuu se, että kunnat jatkossakin kantavat vastuun hyvinvoinnin keskeisten peruspalvelujen järjestämisestä. Valtiolle taas sopii vastuu tulonsiirto- ja sosiaaliturvaetuuksista sekä oikeus-, järjestys- ja turvallisuustehtävistä.

Kunta- ja palvelurakennehanke on saanut vipinää aikaan kuntakentällä. Yhdistymiskeskusteluja käydään vilkkaasti myöskin Rauman seudulla. Eräiden arvioiden mukaan yli 100 kuntaa pohtii yhdistymisen mahdollisuutta ja noin 50 kunnassa on tehty päätös kuntaliitoksen selvittämisestä. Hyvä näin, toivottavasti tämä aktiivisuus myös johtaa vahvempiin kuntayksiköihin. Mielestäni juuri vahvemmat kunnat ovat se tie, mitä meidän pitää edetä. Me emme tarvitse uusia alueellisia palvelupiirejä emmekä maakuntien kokoisia aluekuntia. Kyse on demokratiasta ja sen toimivuudesta. Kunnissa päätöksenteolla on kasvot. Kuntien raha ei ole sillä tavalla isännätöntä kuin esimerkiksi kuntayhtymissä. Kunnissa valta ja vastuu ovat samassa paikassa ja kohtuullisen lähellä kuntalaisia.

Ensi vuoden talousarviossa kuntien yhdistymisavustukset on mitoitettu 14 kuntaliitoksen perusteella. Tällä hetkellä monissa liitoshankkeissa onkin tavoitteena se, että yhdistyminen voisi tapahtua vuoden 2007 alusta. Tämä edellyttää prosessin läpivientiä ensi maaliskuun loppuun mennessä. Näin tehden voidaan turvata nykymuotoinen yhdistymisavustus. Tämä on sinänsä ihan hyvä porkkana. Mielestäni kuntaliitoksia tulee jatkossakin kannustaa yhdistymisavustuksilla, muuten kunnianhimoiset tavoitteet kuntarakenteen uudistamisesta voidaan unohtaa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista kannattaa nostaa esiin myös talousrikollisuuden torjunnan lisäresurssit. Tästä haluan antaa erityisen tunnustuksen ministeri Rajamäelle. Lisävirkojen perustaminen on kannattavaa paitsi lisääntyvän rikoshyödyn takaisinsaannin myöskin ennalta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Hyvää on myöskin se, että tutkinta-aikoja saadaan nopeutettua näillä uusilla resursseilla.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tänä vuonna 136 kuntaa korotti veroprosenttia, ja ensi vuonna 140 kuntaa nostaa kunnallisveroprosenttia. Lisäksi kunnat nostavat taksoja ja maksuja. Tästä huolimatta kunnat velkaantuvat edelleen. Tämän lisäksi, että kunnat nostavat veroja, ne myöskin karsivat palveluja, ja siitä huolimatta kuntatalous velkaantuu. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että kannattaa uskoa siihen, että pelkällä palvelurakenneuudistuksella, jollei sen ajatuksen taustalla ole palvelujen raju karsiminen, kuntien taloutta saataisiin kuntoon ilman uutta rahaa, elikkä kyllä valtiolta tulisi löytyä enemmän rahaa.

Jos kustannukset aiotaan painaa sille tasolle, mitä nyt hallitus edellyttää, se kyllä merkitsee sitä, että kuntien pienipalkkaisten palvelualoilla työskentelevien työntekijöiden palkkoihin tulee puuttua, heidän palkkakehityksensä tulee pysäyttää. En voi tätä pitää kyllä oikeana ratkaisuna, että pienipalkkaisten ihmisten, jotka tekevät tärkeää palvelutyötä kunnissa vanhusten, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon ja koulutoimen alalla, palkkakehitys pysäytettäisiin.

Mitä tulee sitten Pirkanmaan tilanteeseen valtionosuusuudistuksessa, haluan nyt vielä ministeri Manniselle todeta, että se 7 448 000 euroa on nettomenetys Pirkanmaan kunnilta tässä valtionosuusuudistuksessa ja ne viisi kuntaa, jotka hyötyvät tästä Pirkanmaalla, saavat 330 000 euroa yhteensä eli noin 65 000 euroa per kunta keskimäärin. Jos katsotaan, miten tämä valtionosuusuudistus kohdistuu kahteen pieneen maaseutumaiseen kuntaan, Luopioisiin ja Kihniöön, nämä kaksi kuntaa menettävät sen saman verran valtionosuuksia, mitä nämä viisi kuntaa sitten tästä hyötyvät, pelkästään nämä kaksi kuntaa.

Kun Kihniö on taloudellisissa vaikeuksissa, niin siellä on suunniteltu kahden viimeisen kyläkoulun lopettamista. Laskettu säästö tässä kunnassa on noin 130 000 euroa, elikkä se sama määrä häviää tässä valtionosuusuudistuksessa, mitä nämä kunnat lopettamalla nämä kaksi kyläkoulua suunnilleen laskennallisesti säästävät. Kyllä tämä kuntatalous melkoisen suurissa vaikeuksissa on. Sitä taustaa vasten on käsittämätöntä, että esimerkiksi kustannusten indeksitarkistukset tehdään vain 75-prosenttisesti, koska kunnat joutuvat kuitenkin joka tapauksessa maksamaan sataprosenttisesti tämän kustannusten nousun.

Tämän lisäksi on huomioitava se, että ei kuntien asema tule jatkossakaan helpottumaan, jos ajatellaan, että kunnissa on rakennustarpeita, peruskorjaustarpeita kouluissa, kuntien kiinteistöissä ja esimerkiksi kirjastojen valtionosuus- ja investointirahoja ollaan leikkaamassa, suunnitellaan jopa kokonaan niiden poisleikkaamista. On selvää, että kun tarpeet ovat, niin kuntien täytyy omilla rahoillaan ne rahoittaa.

Lisäksi kuntien harkinnanvarainen valtionosuuksien leikkaus mielestäni ei kyllä tähän taloudelliseen tilanteeseen sovi alkuunkaan. Nythän budjetissa on 25 miljoonaa euroa ja valtiovarainvaliokunta lisäsi siihen 1,5 miljoonaa euroa elikkä 26,5 miljoonaa euroa. Se on täysin riittämätön, kun tätä tarvetta katselee.

Vasemmistoliitto esittää 30:tä miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin lisää. Tuossa esityslistassa, joka tänne on jaettu, on painovirhe, siinä on 3 miljoonaa euroa; korjauslistassa, joka on jaettu tänne pöydille, on se oikea luku, 30 miljoonaa euroa. Tulkoon se nyt jo tässä yhteydessä todetuksi. Tulemme varsinaisessa esitystentekovaiheessa esittämään tämän oikean luvun äänestystä varten.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, sisäasiainministeriön toimiala on laaja kattaen koko alue- ja kuntahallinnon, valtion paikallishallinnon ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät toimialat. Tavallista kansalaista ministeriön toimiala lähestyy erityisesti kuntapolitiikan osalta.

Kuntien tulevaisuuden kannalta on myönteistä, että talousarvioesitystä tarkastellaan nyt toistamiseen peruspalvelubudjetin näkökulmasta. Samoin esityksessä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kuntien tehtäviä ja rahoituksen riittävyyttä. Eilen käydyssä talousarviokeskustelussa kannettiin laajasti huolta kuntatalouden tulevaisuudesta. Totuus on, että kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä. Arvio kuitenkin on, että tilikauden tulos kääntyisi lievästi positiiviseksi, mutta vuosikate pysyy selvästi nettoinvestointeja alhaisemmalla tasolla.

Kuntien investointitarve tulee edelleen olemaan korkealla tasolla. Monissa kunnissa takavuosina investointeja siirrettiin eteenpäin talouden tasapainottamiseksi. Nyt niiden siirtäminen vaarantaisi palvelujen tuottamisen. Investoinnit joudutaan suorittamaan velkarahalla, ja se tulee kasvattamaan kuntien yhteenlaskettua nettovelkamäärää lähes miljardilla eurolla. Kunta- ja aluekohtaiset erot ovat suuria niin kuntataloudessa kuin myös investointitarpeissa. Kuntakoko ei ole aina niitä selittävä tekijä, vaan syyt ovat moninaiset, ja usein kyse on suurelta osin palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavoista.

Toivottavaa on, että käynnissä oleva palvelurakenneuudistustyö tuo vastauksia ja vaihtoehtoja palveluiden tuottamistapoihin niin, että kuntataloutta saadaan tulevaisuudessa vakiinnutettua. Nopeaan suunnanmuutokseen ei uskoakseni tulla pääsemään, siitä palvelujen tuottamisvastuu pitää huolen. Peruspalveluohjelman tarkasteluvuodet aina vuoteen 2009 saakka osoittavat, että kuntatalouden vuosikate jää nettoinvestointeja alemmalle tasolle koko tarkastelukauden. Ensi vuosi tulee olemaan tärkeä vuosi palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen etenemisen suhteen. Taloudellisempaa palvelurakennetta tehtäessä on muistettava, että kunnalliset peruspalvelut tulee turvata kaikille kansalaisille, myös niille, jotka asuvat etäällä keskuksista.

Eilen pidetyssä täysistunnossa valtiovarainministeri Heinäluoma antoi lupauksen, että ensi vuoden aikana aloitetaan valmistelu kuntia koskevan kalleusluokitusjärjestelmän poistamisesta niin, että se tulisi voimaan vuonna 2008. Tämä uudistus on tervetullut ja odotettu. Tavoitteena olisi ollut, että se olisi tullut jo voimaan aikaisemmin. Siihen myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota jo vuonna 2002. Taloudellisista syistä johtuen sitä ei voitu ottaa ensi vuoden budjettiin. Sen vaikutus olisi ollut noin 130 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Alueiden tasapainoisen kehityksen kannalta on tärkeää tukea niiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistumista. Meidän tulisi löytää sellaisia elementtejä, joilla kasvua saataisiin aikaan tasaisemmin eri puolilla Suomea. Meille pohjalaisille kansanedustajille esiteltiin tänään tilastoa arvonlisäyksen prosentuaalisesta jakautumisesta. Käytännössä se kuvaa bruttokansantuotetta. Sen mukaan viime vuosina vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on päästy positiiviseen arvonlisäykseen. Muissa maakunnissa kehitys on ollut negatiivista. Mainitsemissani maakunnissa on lisäksi sisäisiä eroja, joten se vielä harventaa positiivisen kehityksen kuntia ja kaupunkeja.

Alueiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi meidän tulee edistää yritysten, oppilaitosten, tieteen ja tutkimuksen yhteistyötä. Välineitä siihen on olemassa. Erilaisiin ohjelmiin voidaan sisällyttää voimavaroja yhteistyön lisäämiseksi. Hallintovaliokunta kiinnitti huomiota budjettilausunnossaan opetukseen ja tutkimukseen tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeuteen. Tämänhetkinen tilanne ei suosi ja kannusta lahjoitusten tekemiseen.

Uskon, että tämän asian korjaamisella saataisiin kasvun edellytyksiä parannettua myös maaseudulla toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamisen myötä. Se parantaisi yritysten kehittymismahdollisuuksia, joilla on suora vaikutus alueiden kehittymiseen.