Sisäasiainministeriön hallinnonala 26
Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuntatalous, kuntien lukumäärä ja
rakenne, kunnallisten palveluiden laatu ja niiden järjestämistapa
ovat eittämättä olleet yksi tämän
syksyn kuumista poliittisista keskustelunaiheista, ja kuntatalouden
asioista myös eilen jo keskusteltiin.
Kunnallisten peruspalveluiden järjestämiselle suurimmat
haasteet jatkossa ovat nuorten ikäluokkien osuuden väheneminen,
ikääntyvien ikäluokkien kasvu, kilpailu
osaavasta työvoimasta ja muuttoliike. Kuntien tilanne näkyy
hyvin siinä, että toimintamenot ovat kasvaneet
viime vuosina 5,5 prosentin vuosivauhtia, ensi vuodeksi kasvun arvioidaan
olevan noin 4,5 prosenttia. Mutta voiko tästäkään
olla aivan varma? Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 4,3 prosenttia,
eli kuntien menot kasvavat kaiken kaikkiaan nopeammin kuin tulot.
Suurissa talousvaikeuksissa olevia negatiivisen vuosikatteen
kuntia oli 138 eli tämä määrä on kaksinkertaistunut
edellisvuoteen verrattuna. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta
on hakenut yli puolet kaikista kunnista, eli monin tavoin kuntien
tilanne on hyvin kireä ja tulee arvioiden mukaan sellaisena
myös säilymään. Näihin
asioihin valtiovarainvaliokunnan mietintö kiinnittää huomiota,
ja myös kaikissa mietintöön liitetyissä vastalauseissa
kuntien tilanne on huomioitu ja kuntien valtionosuuksiin esitetään
lisää rahaa. Ehkä keskeisimpänä nousee
esiin tämä kysymys valtion velasta kunnille ja
siitä aikataulusta, millä tämä tulisi
maksaa.
Valtiovarainvaliokunta on tehnyt kuntien rahoihin yhden muutoksen.
Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin lisättiin
1,5 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisavustukset on myös
mainittu tässä mietinnössä.
Lisätalousarviossa tähän kohtaan, kuntien
yhdistymistä käsitteleviin esiselvityksiin, lisättiin
määrärahaa, ja tämä kuntarakenteesta
käyty vilkas keskustelu on selvästi vaikuttanut
siihen, että kuntien yhdistymistä ja yhteistyötä koskevia
hankkeita on meneillään enemmän kuin
varmasti koskaan aikaisemmin.
Arvoisa puhemies! Alueiden kehittämisen osalta valiokunta
kiinnittää huomiota jo pitkään jatkuneen
perinteen mukaisesti nimenomaan sitomattoman määrärahan
osuuteen, ja valiokunta katsoo, että nimenomaan alueella
itsellään tulisi olla nykyistä suurempi
valta käyttää tätä määrärahaa,
mihin itse haluaa, ilman ohjausta keskushallinnon taholta.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä yksityiskohtana totean
sen muutoksen, että lääninhallitusten toimintamenoihin
on lisätty määrärahaa alueellisten
romaniasiain neuvottelukuntien sihteerien palkkaamiseen. Nämä alueelliset
romaniasiain neuvottelukunnat on asetettu vuoden 2004 alusta. Niiden
tarkoituksena on edistää romaniväestön
yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia,
sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Neuvottelukuntien
sihteerien tehtävät tällä hetkellä ovat
sivutoimisen henkilöstön varassa. Palkkaus on
hoidettu työllistämistukivaroin. Näiden
virkojen puute on hankaloittanut alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien
toimintaa, ja tästä syystä valiokunta
on tähän esittänyt 600 000 euroa.
Kuten jo totesin, kaikissa vastalauseissa nimenomaan tähän
kuntatalouden puoleen mutta myös esimerkiksi alueiden kehittämiseen
puututaan.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi esitän pahoittelun omalta
osaltani myöhäisestä saliintulosta. Odotin
kello 17:stä lähtien oikeusministeriön
pääluokan päättymistä salin
ulkopuolella. Tiedonkatkos.
Aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa, sen
turvallisuus- ja puolustusjaostoa, jälleen vastuullisesta
sisäisen turvallisuuden edellytysten käsittelystä.
Tältä osin haluan myöskin huomauttaa,
että Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn varmistaminen oli
tärkeä linjaus sen takia, että erityisesti
Venäjän rajavalvontareformin seurannan kannalta
meidän on syytä tietysti toimintakyky varmistaa.
Poliisin määrärahojen osalta käytetään
linjaukseni mukaisesti uutta paikallispoliisin rahanjakomallia,
joka otetaan täysimääräisesti
käyttöön viiden vuoden kuluessa, ja vuoden
2002 poliisin vahvuus linjaukseni mukaisesti säilytetään.
Tällä hetkellä neuvottelut poliisiyksiköiden
ja läänien poliisijohdon kanssa ovat meneillään,
mutta tämä peruslinjaus on hyvä tietää. Myöskin
ensimmäisen kerran sovelletaan rahoituksessa uusia muuttujia,
joissa väestömäärän
ja rakenteen niin kuin myös harvaanasuttujen alueiden määrä on
mukana viiden vuoden siirtymäajalla.
Budjettiriihessä elokuussa kirjattiin myös
biometrian edellyttämät investoinnit. Kyseessä on kansallinen,
mutta koko EU:n turvallisuuteen liittyvä laaja kysymys.
Näiden määrärahojen käsittely
tulee ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion
yhteydessä sovitulla tavalla esille, ja tämä luo
kaivattua kevennysvaraa paikallispoliisin tiukkaan toimintaraamiin.
Sisäasiainministeriön asettama talousrikostorjunnan
johtoryhmä on valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöstä talousrikollisuuden
ja harmaan talouden vähentämistä koskevaksi
torjuntaohjelmaksi, ja tämä on osa sisäisen
turvallisuuden ohjelmaa. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden
on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset
vahingot. Summasta puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja
puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista
vahingoista. Tältä osin hallitus on käsitellyt
useampaan otteeseen, viimeksi neuvottelussa viime viikolla, tätä kysymystä,
ja tältä osin jatketaan määrätietoista
toimintaa. Rikoshyötyä on saatu entistä enemmän
takaisin. Talousrikostutkintaan on aidosti lisätty panoksia
ja myös eri ministeriöiden kanssa lainsäädännöllisiä uudistuksia
viedään eteenpäin.
Myöskin Viron kollegojen kanssa on käyty keskustelua
ja myös poliisiylijohdon kanssa liiketoimintakiellon ja
eräiden muiden asioiden yhteistyön kehittämiseksi.
Muun muassa Itävallan puheenjohtajuuskaudella kollega informoi
Itävallan nostavan korruption vastaisen toiminnan myöskin
esille, eli kyllä tässä EU-tasollakin
yhteistyö on tärkeätä, Baltic
Sea Task Forcen puitteissa myöskin.
Sisäministeriön tuottavuusohjelmasta on paljon
keskusteltu. Me olemme yksimielisesti sisäasiainministeriössä lähteneet
siitä, että hallitus on sitoutunut sisäisen
turvallisuuden ohjelman, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman
sekä myöskin elintärkeiden toimintojen
strategioihin, ja tältä osin olemme jättämässä tarkastelun
ulkopuolelle operatiivisissa tehtävissä poliisit,
rajavartijat ja hätäkeskuspäivystäjät.
Siitä huolimatta tulemme määrätietoisesti
tietysti operatiivisesti ja organisatorisesti kehittämään
toimintaa ja käyttämään tietysti
voimavarat järkevällä tavalla, ja vähentämistavoite,
2 prosenttia, on yhteisesti sitten muutoin katsottu.
Palvelukeskus perustetaan ensi vuoden alussa Joensuuhun. Henkilöstöhallinnon
osalta tämä on merkittävä sisäasiainhallinnon
talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen.
Palvelukeskuksen pysyvä sivutoimipiste on Kajaanissa, ja
muun muassa sisäasiainhallinnon puhelunvälityspalvelut,
mukaan lukien Poliisi, vuoden 2007 alusta lukien ovat Kajaanissa.
Nykyisen poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta on tavoitteena
luoda sisäasiainhallinnolle yhteinen tietohallintoasioita
hoitava palvelukeskus, joka myös tuottaisi nykyistä laajemmin
palveluita myös muille viranomaisille. Myös Poliisin
tekniikkakeskuksen palvelutarjontaa laajennetaan koko hallinnonalalle
ja muille turvallisuusviranomaisille ja muodostetaan siitä Turvallisuusalan
tekniikkakeskus. Ptk:n päätoimipiste tulee Kouvolaan, mutta
Pelastusopiston yhteyteen Kuopioon perustetaan tehokas sivutoimipiste,
joka vastaa laajasti ja kansainvälisesti siviilikriisinhallintaan
ja turvallisuuteen liittyvistä koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoista.
Ulkomaalaisvirasto käynnistää myöskin
edelleen hankkeen, jonka tarkoituksena on sähköistää kaikki
ulkomaalaisprosessit, ja sitten jatkossa kaikki tiedonvaihto tapahtuisi
sähköisessä muodossa. Myöskin
turvapaikkaprosessin suurimpia kustannussäästöjä syntyy
erilaisesta hallinnosta. Näitä hallinnonalan säästöjä pyritään myöskin
eri toimenpitein ja myöskin Uvin käsittelyn nopeuttamisella
ja tehostamisella saavuttamaan.
Myöskin pelastushelikopterikysymys on ollut valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä esillä. Sisäasiainministeriön
johdolla asetetaan asiassa neuvottelukunta lähiaikoina.
Sen tehtävänä on selvittää,
miten pelastushelikopteritoimintaa tullaan varmistamaan. Nythän
tästä kumppanuusmallista on tässä sovittu.
Tähän neuvottelukuntaan osallistuvat
sisäasiainministeriön asiantuntijoiden johdon
lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön,
Ilmailulaitoksen ja Kuntaliiton edustajat. Tässä otetaan
myös helikopteriyrittäjät ja laajemmin pelastushelikopteritoiminta
huomioon.
Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinta on erittäin
tärkeä asia. Laki siviilihenkilöstön
osallistumisesta siviilikriisinhallintaanhan tuli voimaan tämän
vuoden alusta. Sisäasiainministeriö vastaa kansallisista
valmiuksista ja niiden kehittämisestä, ja siviilikriisinhallintakoulutuksen yleinen
koordinointi ja suunnittelu sekä itse koulutuksen järjestäminen
on ministeriömme vastuulla. Tämä on haaste,
jonka otamme hyvin vakavasti.
Tällä hetkellä, kun budjettiriihessä ei
saatu sovittua selkeitä määrärahaosoituksia,
on käyty valmistelua eri ministeriöiden välillä erilaisista rahoitusmalleista.
Tästä tavoitteesta, että Pelastusopiston
yhteydessä erinomaisissa tiloissa korkeatasoisella tekniikalla
ja kansainvälisellä siviilikriisinhallintakoulutuksella
aloitettaisiin, ei tingitä. Parhaalla mahdollisella tavalla
eri ratkaisuilla tässä edetään.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja parhaillaan
valmisteilla olevassa pelastusopistolaissa myöskin tämä keskittäminen
Pelastusopiston yhteyteen vahvistetaan.
Kotimaisen siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän,
opetuksen, tutkimuksen ja arvioinnin laatu ja vaikuttavuus liittyvät
suoraan kykyymme ja valmiuteemme osallistua turvallisesti ja tuloksellisesti
kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, joiden
paine ja tarve koko Euroopan unionin puitteissa edelleen kasvaa
ja voimakkaasti. Kriisinhallinnan keinoin tulee pyrkiä ennen
kaikkea kriisien ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman nopeaan
rauhan, vakauden ja turvallisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien
ja taloudellisen kehityksen palauttamiseen. Tämä on yhteinen
haaste. Sisäasiainministeriö osaltaan tekee tässä parhaansa.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sekä ministeriä että ministeriötä ja
kaikkia jaoston jäseniä siitä hyvästä yhteistyöstä,
jolla jaosto käsitteli tärkeitä sisäisen
turvallisuuden asioita. Tämä sisäasiainministeriön
pääluokka on siinä mielessä mielenkiintoinen,
kun tämä jakautuu niin, että turvallisuus-
ja puolustusjaostolle kuuluvat poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos.
Huoli poliisitoimen toimintaedellytyksistä on varmasti
yhteinen, ja siksi tärkeää on todeta,
niin kuin mietinnössä todetaan, että poliisitoimen
nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi
on vuodelle 2006 esitetty 567 567 000 euroa. Tällä turvataan
poliisihenkilöiden määrä vuoden
2002 tasolle. Lukuperustelujen selvitysosan mukaan vähennyksenä hyväksytään
vain Hätäkeskuslaitokseen siirtyvät poliisimiehet,
joita vuonna 2006 on arvioitu olevan 69. Eli kun hyvin paljon kentällä liikkuu
keskustelua siitä, onko poliiseja sama määrä,
niin tällä halutaan turvata tilanne ja selkeästi
osoittaa se, että ministeriö on sitoutunut tähän
asiaan.
Tärkeää on myös todeta se,
että talousrikollisuuden torjuntaan on esitetty poliisille
puolentoista miljoonan euron lisärahoitusta ja tällä voidaan
valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustaa 25 poliisivirkaa
ja näin tehostaa rikoshyödyn jäljittämistä ja
takaisinsaannin turvaamista sekä liiketoimintakiellon valvontaa.
Liiketoimintakiellon uskottava valvonta on yksi keskeisimmistä ennalta
ehkäisevän talousrikostorjunnan keinoista. Takaisin
saatua rikoshyötyä talousrikoksissa on samalla
tarkoitus kasvattaa nykyisestä 35 miljoonasta eurosta 43
miljoonaan euroon vuonna 2006. Lisäpanostukset talousrikostorjuntaan
ovat siten myös veronmaksajien näkökulmasta
kannattavia.
Kertaluonteisena lisäyksenä on vuodelle 2006 esitetty
2 miljoonaa euroa EU:n puheenjohtajakauden kokousten ja Asem-huippukokouksen turvajärjestelyihin.
Talousarviossa esitetyllä rahoituksella kyetään
käynnistämään suunnitellut toimenpiteet.
Määrärahat eivät saadun selvityksen
mukaan kuitenkaan riitä esimerkiksi ylitöiden,
päivärahojen ja majoituskorvausten kattamiseen.
Erityisen huomattavia lisämenoja puheenjohtajuuskauden
turvajärjestelyt aiheuttavat suojelupoliisille ja Helsingin
kihlakunnan poliisilaitokselle. Tarvittava lisärahoitus
tältä osin jää vuonna 2006 lisätalousarvioiden
varaan.
Erityisenä painopistealueena tulevana vuonna on biometristen
passien käyttöönotto, kuten täällä on
kuultukin jo aiemmin. On todettu, että sitä varten
matkustusasiakirjan tulee EU:n asiaa koskevan asetuksen mukaan sisältää 27.8.2006
mennessä siru, johon biometrisenä tunnisteena
talletetaan kasvokuva. Tämän muutoksen vaatima
lisärahoitus saadun selvityksen mukaan on tarkoitus sisällyttää vuoden
2006 ensimmäiseen lisätalousarvioon, eli se ei
sisälly vielä tähän.
Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan
järjestäminen ja rahoitus on ollut jo vuosien
ajan valiokunnan huomion kohteena, ja siitä olemme täällä lausuneet
pelastustoimen kohdalta edelleen käsityksemme, ja selvitykset
näiltä osin vielä tulevat jatkumaan.
Rajavartiolaitoksen osalta voimme todeta, että valiokunnan
ehdotuksesta eduskunta myönsi vuosien 2004 ja 2005 talousarvioiden
käsittelyn yhteydessä Rajavartiolaitokselle 3,4
miljoonan euron tasokorotuksen, ja kun sitä oli laitettu
budjettiin ainoastaan 2,1 miljoonaa euroa, lisäsimme sinne
1,3 miljoonaa euroa tarkoituksena turvata Rajavartiolaitoksen viranomaistehtävät
turvallisuuden lisääjänä ja
Rajavartiolaitoksen toiminta yleensä ja koulutus.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on ollut tilaisuus useita
kertoja keskustella sisäasiainministeriön hallinnonalalla
ministeri Rajamäelle kuuluvista asioista täällä salissa.
Täytyy tässä vaiheessa vaalikautta antaa
tunnustusta ministerille. Hän on hoitanut monet tehtävänsä erinomaisen
hyvin. Esimerkiksi ulkomaalaisasioista hän on käyttänyt jämäköitä puheenvuoroja,
ja myöskin otteet ja käytännön
toimet ovat olleet jämäköitä.
Mutta on yksi asia, josta me olemme jonkin verran olleet aiemminkin
eri mieltä, ja se on poliisin toimintaedellytykset nimenomaan
määrärahojen osalta. Nyt, kun ministeri
on paikalla, kysyisin, mitä ministeri ajattelee siitä,
että nyt kun on poliisin koulutusmääriä lisätty
ja Poliisikoulusta on valmistunut marraskuussa seitsemisenkymmentä oppilasta
ja valmistuu tammikuussa taas sama määrä,
niin näistä marraskuussa valmistuneistakin on
noin puolet vielä vailla työtä, eivät
ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, ja seuraavasta
valmistumiserästä vasta kolmelle on tiedossa työpaikka.
Eikö olisi järkevämpää myöntää poliisille
(Puhemies koputtaa) määrärahoja niin
paljon, että he voisivat työllistyä?
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Alueellisia eroja poliisin saatavuudessa
on edelleen suuria. Tähän vaikuttaa myöskin
se, että jotkut poliisilaitokset joutuvat tänä vuonna
jättämään täyttämättä esimerkiksi
7—9 virkaa johtuen siitä, että saadaan
tasapainotettua kuluvan vuoden budjettia ja myöskin ensi
vuoden budjettia. Onko tämä enää järkevää henkilöstöpolitiikkaa,
että tällaisia määriä yksittäisiä poliisimiehen
vakansseja jätetään täyttämättä,
jotta pysytään budjetissa? Eikö lähtökohdan
täytyisi olla se, että sisäasiainministeriö turvaisi
olemassa oleville viroille, mitkä on aikoinaan perustettu,
myöskin palkkamäärärahat?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme täältä kokoomuksen
suunnasta olleet valmiina tukemaan ministeri Rajamäen työtä monessa
asiassa, ja tässä määrärahakysymyksessä me
olisimme kyllä halunneet tänne tämän
5 miljoonan euron lisäys, jota meidän vastalauseessamme
on esitetty. Sanoitte, aivan oikein, että poliisien määrä pidetään
vuoden 2002 tasolla. Tilanne on kuitenkin se, että huume-
ja väkivaltarikosten määrä on
lisääntynyt, samoin lisääntynyt
alkoholinkäyttö on lisännyt poliisien
tarvetta. Tässä suhteessa olisi varmasti tarvetta
saada lisäystä poliisien määrään.
Toisena asiana ottaisin aivan lyhyesti esille sen, että kun
tämä pelastushelikopteriasia on nyt kokonaisharkinnassa,
niin toivoisin, että myöskin Pirkanmaan osalta
asiaa mietittäisiin, koska on iso alue Pirkanmaalla ja
sen läheisyydessä, missä pelastushelikopteri
ei tällä hetkellä toimi.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri ja jaoston puheenjohtaja
totesivat, poliisivirkojen määrä on tarkoitus
pitää vuoden 2002 tasolla, ja se on tietysti hyvä.
Tuosta alueellisesta jaosta olisin kuitenkin ministeriltä kysynyt.
Sisäministeriön laskelmien mukaan omassa maakunnassani
Etelä-Karjalassa näytti alun perin hyvältä:
Imatralle ja Lappeenrantaan kymmenkunta lisävirkaa rajan
tuomien hyvien ja huonojen puolien perusteella. Nyt sitten lääninhallitus
on tehnyt kuitenkin tarkemman jaon omilla, erilaisilla kriteereillään
ja lopputulema on, että Imatralla miinus kahdeksan, Lappeenrannassa
miinus yhdeksän, ja tällä alueella on
jo aikaisemmalta ajaltakin täyttämättömiä virkoja.
Kysyn nyt ministeriltä, mihin ovat ne plusmerkkiset
muutokset joutuneet, kun tuntuu, että tämmöistä samanlaista
viestiä tulee monesta muustakin maakunnasta, ja mihin tarvitaan
tämmöisiä erilaisia kriteereitä,
että ministeriössä on omat ja läänissä omat.
Tehdäänkö tässä päällekkäistä työtä?
Tämänkin nojalla voidaan hiukan kysyä,
mihin lääninhallitusta nyt sitten tarvitaan ja
voitaisiinko sieltä lähteä karsimaan
virkoja ja ohjaamaan niitä kenttätyöhön
vaikkapa poliisille.
Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallituksen toimesta on viety hyvin eteenpäin
sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Tässä on
tarkoituksena erinomainen asia, että nyt Rajavartiolaitoksen
määräraha nousee sille tasolle, mitä eduskunta
on aiemmin tarkoittanut, ja näin myös rajaturvallisuudesta
kyetään huolehtimaan kautta koko itärajan.
Talousrikostutkinnan puoleen on myös panostettu, ja
se on erinomainen asia, rikoshyödyn takaisinsaanti tätä kautta.
Ulkomaalaishallinto ja tämä nyt eilen julkistettu
maahanmuuttopoliittinen ohjelma ovat jatkossa hyvin tärkeitä asioita
myös, ja tietysti toivoisi, että tämän
vastaanottokeskuksen ja ylipäänsä ulkomaalaispolitiikan
ja sen hallinnon osalta meillä löydettäisiin
parempi yhteisymmärrys ja kyettäisiin hoitamaan
tehokkaasti myös tätä kotouttamisohjelmaa.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todellakin talousrikollisuuden torjuntaan
tulee nyt lisää rahaa, ja se on hyvä asia.
Toivottavasti sitä rahaa saadaan sitten takaisinkinpäin.
Sitten tämä poliisien määrä,
jos se pystytään pitämään
todella vuoden 2002 tasolla, niin se on hyvä. Mutta yksi
ongelma on tämä yöpäivystysten
keskittäminen. Esimerkiksi Valkeakosken alueella Toijalassahan
ei ole yöpäivystystä enää poliisilla
ja tämä koetaan kansalaisten keskuudessa erittäin
suurena turvallisuuskysymyksenä. Tätä kysynkin,
kun kihlakuntauudistus tulee, niin olisiko siinä mahdollisuus
lisätä näitä palvelupisteitä sillä tavalla,
että tätä yöpäivystystä saataisiin
takaisin, että poliisi ei ole tunnin matkan päässä jostakin
tapahtumapaikasta.
Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies!! Nyt, kun ministeri on täällä paikalla,
niin haluaisin kysyä näistä poliisien
toimitiloista. Aika paljon tulee tietoa siitä, että on
homeongelmaa. Elikkä miten te olette ajatelleet, että näihin
vastataan, koska ongelmahan on se, että jos me kovin kauan
työskentelemme sellaisissa olosuhteissa, joissa on hometta,
niin se aikaansaa todella vaarallisia terveydentilan muutoksia.
Toinen asia on se, että nyt on huomattu, että sosiaalityöntekijöillä,
jotka ovat poliisitoimessa mukana, on suuri merkitys esimerkiksi
perheväkivaltatapauksissa. Kuinka paljon olette ajatelleet
lisätä yhteistyötä sosiaalitoimen
kanssa?
Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Poliisitoimia todella tarvitaan, ja voi sanoa,
että avoinna olevien tai avoimeksi tulevien virkojen välitön
täyttäminen olisi tärkeää nyt
näissä tilanteissa, joissa me tiedämme, että huumausainerikollisuus
lisääntyy, levittäytyy uusille alueille,
kun rikollisuutta emme ole saaneet vähentymään.
Näin erityisesti, kun kuuluu suurilta paikkakunnilta — Tampereelta
tiedän — että eläköitymisen
yhteydessä ei välttämättä tiedetä,
saadaanko uusia virantekijöitä, ja kuitenkin jo
tässä tilanteessa suurillakin paikkakunnilla,
saatikka sitten pienillä paikkakunnilla, joista jäävät
nämä päivystystilanteet pois, olisi todella
tätä resurssipulaa. Millä tavalla voitaisiin nyt
resursseja vahvistaa? Toivoisin, että ministeri Rajamäki
uskaltaisi käyttää sitä samaa
linjaa, mitä hän on poliisitoimen hyväksi
tehnyt, jos ajatellaan tätä koulutusmäärien
lisäämistä jne., että ei antaisi
näitten poliisitoimien vähentyä.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toissa päivänä täällä kansanedustajille
jaettiin valtiontilintarkastajien kertomus tältä vuodelta,
ja se osoittaa hyvin vääjäämättömästi
sen, että ministeri Rajamäki on ollut harmaan
talouden ja talousrikollisuuden selvittämisoperaatioissa
harvinaisen oikeassa. Ne tältä vuodelta ministeriön
kertomat tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Kysymys kuuluukin, että kun tämä eilinen keskustelu
osoitti täällä eduskunnassa, että budjetti
on loppumäärältään
alijäämäinen, puoli miljardia on kateissa,
niin eikö millään voisi vielä tätä talousrikollisuuden
tutkintaa ja harmaan talouden selvitystyötä edistää lisäpanostuksin,
niin että myöskin tämä budjettitasapaino
voitaisiin tätä kautta saavuttaa.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Talousrikostutkinnan ja yleensäkin
lainsäädännön kehittämisen
osalta hallitus on ihan tuoreesti neuvotteluissaan linjannut jatkotoimet
niin KTM:n, valtiovarainministeriön, työministeriön
kuin myös oikeusministeriön suuntaan. Sisäministeriö omalta
osaltaan vie näitä eteenpäin, ja alkuvuodesta
niitä vielä tarkennetaan hallituksen piirissä.
On totta, että paikallispoliisin määräraha
sinällään on vain 3,5 prosenttia suurempi
ja uusi palkkausjärjestelmä nyt myöskin
hämmentää. Mutta kyllä myöskin — olen
sitä vuodesta 2003 peräänkuuluttanut — poliisin
talousjohdon ja taloushallinnan puolella on edelleen kehittämistä. Tämä prosessi
on nyt kesken. Tammikuussa tehdään tästä ratkaisut,
mutta poliisiylijohto on tietysti linjannut ja sitoutunut vuoden
2002 tasoon niin kuin ministeriö on todennut, miinus hätäkeskuksiin
siirtyvät poliisimiehet, sehän on luonnollista.
On selvää, että biometrian tarvitsemat
lisärahat tulevat erittäin tarpeeseen juuri paikallispoliisin
näkökulmasta, kuten äsken sanoin. Olen
tästä tilanteesta informoinut myös Suomen
Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajaa pariinkin
otteeseen viikon aikana ja tältä osin, niin kuin
viime torstain kyselytunnilla sanoin, ei nyt kannata heinäsirkkaparvia
millään puolella lääniä nostattaa, vaan
tilanne on nyt normaaliprosessissa. Myöskin nämä tilahankkeet
tulevat helmikuussa poliisiylijohdon kanssa käytäväksi
läpi. Nythän oli erittäin tärkeää,
että hallitus pystyi, lähinnä kollega
Mannisen puolella, tekemään myös poliisin kanssa
yhteistyössä hyvät ratkaisut Seinäjoen
ja Pietarsaaren kihlakunnanvirastojen kanssa, jotka olivat, erityisesti
Pietarsaari, todella kipeä häpeätahra,
hometahra, poliisin toimintatiloissa. Tilakysymykset käydään
nyt myös laajemmin läpi.
Poliisi ja sisäasiainministeriö on koko ajan
peräänkuuluttanut nimenomaan laajaa sosiaalityön otetta
ennaltaehkäisyn ja myöskin rikostentorjunnan mielessä,
niin sisäisen turvallisuuden ohjelmakin tekee. Eduskunnassa
oleva niin sanottu putkalaki peräänkuuluttaa myöskin
kuntien vastuuta ja sosiaalityön ja poliisin yhteistyötä.
Poliisi on, niin kuin olen sanonut, tarpeettomasti edelleen Suomen
yleisin, laajin kuljetus- ja majoitusliike. Tässä suhteessa
vastuu on laajasti yhteisessä työssä kuntien
ja poliisin haasteena.
Kriteerien osalta yhdyn siihen, että itse halusin painottaa
juuri Lappeenrannan kaltaisia paikkakuntia, joissa, sanotaan sitten
presidentti Kekkosen ajan, ei ollut puolet asiakkaista ulkomaalaisia.
On muutosta tapahtunut. Nämä kriteerit eivät
ole ottaneet huomioon aikaisemmin kuin anniskeluravintolapaikkoja
tai jotain ravintolavolyymia, ja nyt niitä on muutettu
ottamaan huomioon ikärakennetta ja myöskin uusia,
muun muassa ulkomaalaisten aiheuttamia erityistarpeita. Näitä on
syytä tarkentaa, myös kirjaamismenettelyt ynnä muut
on tältä osin syytä käydä läpi.
Täällä edustajat, aivan oikein, puuttuivat myös
palvelujen saatavuuspuoleen. Meillä on liian isoja eroja
A-luokan tehtävissä, partion paikalle saannissa.
Tässä suhteessa on myöskin kihlakuntarajat
ylittävää täydellistä yhteistyötä vietävä eteenpäin.
On myöskin tietysti mietittävä muutoinkin
muun muassa alueita, että ne ovat sinällään
toimivia, läheisyydestä ja poliisin näkyvyydestä ja
saatavuudesta tinkimättä.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä nousi äsken esille
kysymys siitä, miten valmistuneille poliiseille löytyy
töitä. Jaoston saaman selvityksen mukaan pääasiassa
on löytynyt, jos ei heti varsinaista vakinaista virkaa,
niin joka tapauksessa poliisin työtä. Meillä saatujen
tietojen mukaanhan, aivan samalla tavalla kuin monella muullakin
alalla, tulee jäämään eläkkeelle
lähivuosina erittäin paljon poliisihenkilöitä.
Sen vuoksi on ollut tarpeellista lisätä tätä koulutusta.
Toinen asia on paikallispoliisin näkyvyys. Se on asia,
mihin haluamme kiinnittää tulevaisuudessakin lisää huomiota.
Poliisin on oltava näkyvillä eri paikkakunnilla.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan oikein ministeri otti esille muut kulut
ja niiden kohoamisen. On todellakin niin, että muut kuin
palkkauskulut syövät nyt palkkaukselta määrärahoja,
jolloin poliisin virkoja ei pystytä kihlakunnissa täyttämään.
Sekä ajoneuvokustannukset että kiinteistökustannukset
nousevat paljon nopeammin kuin 3,5 prosenttia vuodessa.
Olisin tiedustellut ministeriltä: Aikooko ministeri
seurata nyt heti alkuvuoden hyvin tarkkaan tilanteen kehittymistä,
ja onko mahdollisesti lisäbudjeteissa, onko se mahdollisuuksien
rajoissa, mikäli valtiolla lisäbudjetteja jatkossa
on vielä eduskunnalle esittää, että voitaisiin
määrärahoja siinä tapauksessa
lisätä, jos esimerkiksi poliisihenkilöstön
määrä ei pysykään sillä tavoitellulla
vuoden 2002 tasolla johtuen näistä kustannusten
nousuista?
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä jo puuttui vuokriin,
muun muassa Kapiteeli on monella paikkakunnalla nostanut voimakkaasti
ja yllättävästi vuokratasoa, mikä aiheuttaa
sitä, että budjeteissa ei ole pysytty, polttoainekuluista
nyt sanomattakaan, mitkä ovat tänä vuonna
johtuneet öljynhinnan korotuksesta.
Ministeri, käytitte sanontaa, että palkkausuudistus
hämmentää. Se oli erittäin kova
prosessi myös työntekijäpuolelle. Sehän
johti myös siihen, että Poliisijärjestöjen
liiton puheenjohtaja menetti paikkansa ja koko hallitus vaihdettiin myöskin
liiton puolelta. Nyt näyttää siltä,
että työnantajapuolella on osoittautunut kumminkin, että siitä tuli
kalliimpi ratkaisu kuin ehkä ajateltiinkaan. Nyt, jos siitä on
tullut kalliimpi ratkaisu, sitten täytyy varata riittävästi
rahaa. Nyt työnantaja kurittaa sitten henkilöitä niin,
että kun tämä tuli kalliimmaksi työnantajalle,
saatte omasta selkänahastanne maksaa nämä kustannukset.
Sen johdosta nyt sitten pidetään vakansseja täyttämättä.
Voitteko vahvistaa tämän ajatuksen?
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla on kädessä tässä ihan tuore
Länsi-Suomen läänin poliisijohtajan tiedote
meille kaikille kansanedustajille. Tämä on hyvin
lojaali ministerille ja ministeriölle päätyen sanontaan,
että emme aio nostaa käsiämme pystyyn
missään tilanteessa vaan teemme kaiken, minkä voimme
ja teemme sen luonnollisesti niillä voimavaroilla, jotka
meille annetaan. Mutta tästä kirjeestä on
selvästi havaittavissa kyllä suuri huoli. Muun
muassa täällä todetaan, että vuosi 2006
ja vuodet siitä eteenpäin näyttävät
vähintäänkin haasteellisilta. Sen lisäksi
todetaan, että kaikissa tapauksissa tilanne on kuitenkin
se, että poliisilaitoksissa valmistaudutaan vähennyksiin ja
laskelmia tarkistetaan, sitten edelleen, että palveluita
ei voi ylläpitää nykyisillä rakenteilla, mutta
mahdollisuus palveluiden ylläpitämiseen on vasta
sitten, kun rakenteita on huomattavasti kevennetty. Mitä tämä tarkoittaa,
arvoisa ministeri! Vielä kertaan, tämä on
hyvin lojaali kirje teille.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Rajamäki tuntui hyvin tietävän
tuon Etelä-Karjalan tilanteen, ja se on hyvä.
Tietysti aina parempi olisi, jos asialle olisi vielä jotain
tehtävissä. Mutta edelleen jäi ilmaan
hiukan se kysymys: Kun ministeriö tuntuu nyt tietävän
nämä uuden tyyppiset ongelmat ja haluaa kehittää ja
ohjata poliisiresursseja sinne, missä niitä tarvitaan,
niin ohjaako nyt ministeriö tätä asiaa
vai ohjaavatko sitä lääninhallitukset
joillakin, vaikka nyt niillä Kekkosen aikaisilla kriteereillä sitten?
Mistä tämä ristiriita johtuu?
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Poliisihan on edelleen kansalaisten mielessä kaikista
turvallisin ja luotettavin instituutio. Hyvä näin.
Toivottavasti nuo resurssit vain eivät pysy vuoden 2002
tasolla vaan nousevat, koska osa miehistöstä,
69, lähtee sinne hälytyskeskuspuolelle.
Olin kysymässä vähän sen
tyyppistä asiaa, kun puhuitte, arvoisa ministeri, äsken
kihlakuntien välisten rajojen paremmasta yhteistoiminnasta
ja ed. Vielma tuossa lukaisi erään poliisiylijohtajan
kirjeen: Oletteko sitä mieltä, kun tuossakin Länsi-Suomen
poliisijohtajan kirjeessä vihjaistiin
samanlaiseen asiaan, mitä olen kuullut erään toisen poliisijohtajan suusta,
että kihlakunnat täytyisi poistaa kokonaan?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Puhemies! Kihlakuntarajat voidaan järkevällä tavalla
ylittää tietysti jo tänäänkin,
mutta se pitää lakisääteisesti
tehdä erityiseksi velvollisuudeksi. Koillis-Savo on hyvä esimerkki,
jossa Koillis-Savo ja Kuopio ovat tehneet erittäin hyvää rikostutkintaa
ynnä muuta yhteistyötä ilman, että sitä on
tarvinnut ministeriön ohjata. Mutta meillä valitettavasti
ei tämä sama oivallus ole ehkä joka paikassa
vielä.
Voin ed. Salolle ensinnäkin vahvistaa, että vuoden
2002 poliisien määrästä pidetään
kiinni. Toiseksi voin vahvistaa, että uusi palkkausjärjestelmä sopimuksena
on ollut kyllä ilmeisesti parempi kuin aikoinaan eräät
liittojohtoa arvostelleet esittivät. Kolmanneksi, lisätalousarvioesityksellä tullaan,
kuten täällä valtiovarainvaliokunnan
jaostonkin puheenjohtaja totesi, palaamaan biometria- ja myös
EU-puheenjohtajuuskysymyksiin. Näistä on, totta
kai, hallituksessa keskusteltu. Samalla tavallahan nytkin lisäbudjetissa
tuli polttoaineiden hintojen nousuun poliisille ja Rajalle lisää rahaa.
Tosiaan näiden kriteerien osalta on nyt uusi järjestelmä;
viiden vuoden siirtymäaika on ensi vuonna alkamassa. Tältä osin
on luonnollista, että tämäkin jonkin
verran hämmentää. Tosin täytyy
muistaa, että poliisin johtamis- ja komentojärjestelmät
ovat hivenen erilaiset kuin Rajavartiolaitoksella.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelen tässä puheenvuorossa
kahta kokonaisuutta, ministeri Rajamäelle kuuluvia maahanmuuttoasioita
ja sen organisointia ja ministeri Manniselle kuuluvaa kunta- ja
palvelurakennehanketta.
Hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä jätti
eilen esityksensä työministeri Tarja Filatoville.
Esitys oli lähes sama, jonka maaherra Rauno Saaren johtama
työryhmä esitteli viime kesänä.
Työryhmä on rajannut maahanmuuttopolitiikkaan
oleellisesti kuuluvan hallinnoinnin ohjelman ulkopuolelle.
Maahanmuuttoasioiden hallinnosta on väännetty
kättä jo yli kymmenen vuotta. Erimielisyydet alkoivat,
kun turvapaikanhakijoiden vastaanotto siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöltä työministeriölle
vuonna 97. Matkan varrella monet, kuten hallintovaliokunta, Valtiontalouden
tarkastusvirasto ja Valtiontilintarkastajat, ovat esittäneet
hallinnon yhdistämistä. Kaksipäinen hallinto
aiheuttaa tehottomuutta, lisää kustannuksia ja
on turvallisuusriski. Hämminkiä ovat aiheuttaneet
vastaanottokeskuksista kadonneet turvapaikanhakijat, viranomaisten
keskinäisen tiedonkulun puutteet ja toistensa syyttelyt.
Sisäministeri Kari Rajamäki ansaitsee tunnustuksen
rohkeista avauksista asian kuntoon saattamiseksi. Sisäasiainministeriön
hallinnonalalle tulisi koota nopeasti nykyisten tehtävien
lisäksi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten
vastaanotto, kiintiöpakolaisten valinta, ulkomaalaisten
säilöönotto ja kotouttaminen työministeriön hallinnonalalta.
Työministeriön tulisi keskittyä puhtaasti
työvoima-asioihin. Ulkomaalaisviraston nimenmuutos Maahanmuuttovirastoksi
on myös kannatettavaa.
Ulkomaalaislainsäädäntö ja
-hallinto tarvitsevat kokonaisvaltaisen strategian. Maahanmuuton
ongelmista ollaan laajasti yhtä mieltä. Nyt tarvitaan
nopeasti yhteinen tehokas hallinto, koska paine työperäisen
maahanmuuton edistämiseen on ilmeinen. Tästä on
hyvin laaja poliittinen yhteisymmärrys. Ministeriöiden
ja koko hallituksen tulisi kyetä ratkaisemaan SDP:n ministereitten
reviirikiista nopeasti. Samalla, kun esimerkiksi kunnilta edellytetään
päällekkäisten hallintojen karsimista,
valtiokaan ei voi pitää keskushallintotasolla
tehottomia päällekkäisiä toimintoja.
Uskon laajan kansalaismielipiteen tukevan ministeri Rajamäen
linjaa, jolle itsekin annan täyden tuen. Työministeriölle
riittää tehtävänsiirron jälkeenkin
runsaasti työtä työllisyystilanteen korjaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakennehanke on hallituksen
merkittävin hanke loppukaudeksi. Se on samalla hyvin isänmaallinen hanke,
koska sen tavoitteena on hakea järjestelmä, jonka
kautta kuntien kasvavat toimintamenot pystytään
sopeuttamaan niihin tuloihin, joita näköpiirissä on.
Tässä uudistuksessa on hyvin tärkeää,
että samanaikaisesti, kun katsotaan tätä menojen
kuriin saattamista, uusia palvelurakenteita ja osittain kuntarakenteitakin,
katsotaan myös, millä tavalla voidaan edistää kuntien
tulopohjan vahvistamista. Tässä mielessä hallituksen
onnistunut talouspolitiikka on myös erinomaisen tärkeä lähtökohta
kuntien menestymiselle. Nyt on ollut myönteistä havaita,
miten monet talouden tunnusluvut ovat kehittyneet myönteisesti.
Työllisyystilanne on parantunut ja talouskasvu on ennustettu
ensi vuodelle varsin vahvaksi. Tällä tavalla myöskin
kuntatalouden näkymät tulevaisuudessa tulevat
vahvistumaan, kun ottaa vielä huomioon sen, että nykyisen
hallituksen kuntapolitiikan linja on ollut aiempaa myönteisempi,
indeksikorotukset ovat vahvempia ja verotulokompensaatiot ovat täysimääräisiä.
Pidän tärkeänä, että tämä uudistus
viedään läpi niin, että se koskettaa
kaikkia Suomen kuntia Pääkaupunkiseudusta aina
tuonne pohjoisimpaan Suomeen asti. Olen havainnut, että asenne on
kentällä muuttunut myönteisempään
suuntaan tätä uudistusta kohtaan ja kentällä aivan
aidosti mietitään erilaisia yhteistyöratkaisuja
ja toimintamalliratkaisuja, joilla tähän kohonneeseen kustannuskehitykseen
voitaisiin vastata.
Tarvitaan myöskin valtion ja kuntien välisen tehtäväjaon
tarkistus. Tässä mielessä olen hivenen
pettynyt siihen, että kuntakentältä esitettiin monenlaisia
toimintojen siirtoja valtiolle, mutta Suomen Kuntaliiton kannanoton
mukaan esimerkiksi palo- ja pelastustoimi päätettiin
kuitenkin jättää kuntien hoidettavaksi.
Nyt, kun olisi ollut tilaisuus esittää hyvin laajastikin
tehtäviä valtion hoidettavaksi, nämä esitykset
kuntasektorilta jäivät varsin vaatimattomiksi.
No, tärkeää on kuitenkin, että näitten
kustannusten rahoituspuolella mietitään nykyistä tasapuolisempia
ratkaisuja myöskin palo- ja pelastustoimen osalta.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on aivan oikein kiinnittänyt
huomiota tähän valtion ja kuntien välisen
kustannusjaon tarkistuksen maksamiseen kunnille ja kiirehtinyt tämän
maksamista. Mielestäni tältä pohjalta
myöskin hallituksen pitää arvioida ensi
kevään kehysneuvotteluissa ja myöhemmissä budjettiratkaisuissa,
miten omalta puoleltaan tähän haasteeseen vastaa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Pyydän myöskin omalta osaltani
tuota sekaannusta anteeksi. Olin talossa kyllä, mutta kuvittelin,
että oikeusministeriön pääluokka
loppuun puhutaan.
No, mitä tulee oman toimialani asioihin tässä budjetissa,
niin ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa
ja sitten myöskin erityisesti hallintovaliokuntaa ja muita
valiokuntia, jotka ovat omissa lausunnoissaan käsitelleet
myöskin toimialani asioita. Ensinnäkin voi todeta,
että lääninhallitusten osalta valtiovarainvaliokunta on
lisännyt 600 000 euroa alueellisten romaniasiain
neuvottelukuntien sihteerien virkojen perustamista varten. Tämä on
asia, joka on ollut ministeriön esityslistalla useita vuosia,
mutta valitettavasti emme ole saaneet siihen määrärahoja.
Nyt eduskunnan päätöksen jälkeen
ilmeisesti myöskin romanivähemmistön
asioita voidaan alueellisissa neuvottelukunnissa käsitellä entistä tehokkaammin
ja tarkoituksenmukaisemmin, ja tältä osin kiitoksia
eduskunnalle.
Mitä tulee sitten muihin toimenpiteisiin, niin kuten
ministeri Rajamäki tässä viittasi, kihlakuntahallinto
kokonaisuutenahan kuuluu omaan toimialaani ja sen sisällä poliisiasiat
sitten ministeri Rajamäen toimialaan. Tuossa äsken
kysyttiin siitä, mitenkä kihlakuntahallinto tulevaisuudessa järjestetään.
Sen osalta voi todeta, että hallintoselonteko on parhaillaan
eduskunnan käsittelyssä, kutakuinkin hallintovaliokunnassa
loppusuoralla. Tuossa hallintoselonteossahan oli ministeriön ehdotus,
että kun saadaan kokemuksia yhteispalvelupisteiden, sähköisten
palveluiden ja muiden toimintojen käynnistymisestä ja
toimivuudesta, niin sen jälkeen vuoteen 2008 mennessä voidaan kihlakuntien
osalta tehdä kokonaisratkaisuja.
On luonnollista tietysti, että kunta-asiat ovat hyvin
keskeisesti esillä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä,
huolehtivathan kuntamme noin kahdesta kolmasosasta hyvinvointipalveluja. Kuntatalouden
tila on todella kireä ja ongelmallinenkin, kuten selkeästi
tuosta mietinnöstä ilmenee. Kuntien toimintamenojen
kasvu on viime vuosina ylittänyt selkeästi tulojen
kasvun, ja ensi vuodelle arvioidaan menojen kasvun alenevan noin
4,4 prosenttiin, mutta pidemmällä tähtäyksellä selkeänä tavoitteena
myöskin kunta- ja palvelurakennehankkeen kautta on saada
menokasvu noin 3,5 prosentin paikkeille. Vain sillä tavalla
pidemmällä tähtäyksellä tasapaino
kuntataloudessa voidaan saada säilymään.
Erityisen ongelmallinen vuosikatteen heikkeneminen on pienimmille,
alle 2 000 asukkaan kunnille ja kokonaisuutenakin alle
6 000 asukkaan kunnille. Sen sijaan suurimmilla kunnilla
näyttäisi vuosikate selkeästi nousevan
lähivuosina.
Valtion toimenpiteiden osalta on syytä todeta, että niiden
vaikutuksesta lisää rahaa tulee kuntakentälle
224 miljoonaa euroa ja ilman indeksitarkistuksia 70 miljoonaa euroa,
josta jaksotetusta valtionosuuksien maksustahan ensi vuonna maksetaan
86 miljoonaa euroa. Haluan kiittää myöskin
valtiovarainvaliokuntaa tässä vaiheessa siitä, että se
on lisännyt harkinnanvaraisia avustuksia 1,5 miljoonalla
eurolla. (Ed. Korhonen: Se on järisyttävä potti!) — Se
kuitenkin saattaa olla monen kunnan osalta hyvin tärkeä asia.
Kunta- ja palvelurakennehankkeen osalta haluan todeta, että se
etenee ohjelman ja ohjelmoidun aikataulun mukaisesti. Tänä päivänä viimeksi
peruspalveluministerityöryhmässä kävimme
alustavasti läpi alueiden kannanottoja tehtävänsiirtoihin
ja myöskin muutoin keskustelimme periaatteista tehtävänsiirtojen
osalta. Samalla arvioimme, miten peruspalveluohjelma on toteutunut
sen kehysriihen yhteydessä ja myöhemmin eduskunnan
vahvistaman kehysohjelman puitteissa. Saatoimme todeta, että peruspalvelubudjetti
oli toteutunut toimenpiteiden osalta lähes täysimääräisesti.
Edelleen voi todeta, aivan kuten ed. Rantakangas totesi, että tehtävänsiirroissa
on tietysti hyvin monien tehtävien osalta aikamoinen yksimielisyys,
mutta ehkä kuitenkin voi todeta hiukan yllätyksellisesti
sellaisen näkökohdan, että kovin paljon
kuntakentässä on puhuttu erilaisista tehtävänsiirroista,
mutta kun tarkemmin on asioita katsottu ja harkittu, niin hyvin
monet kunnat ovat havainneetkin, että ei se siirto ehkä sitten
niin tärkeää heidän mielestään
olekaan. Niitä esityksiä on tullut selkeästi
vähemmän kuin ennakkoon olisi voinut arvioida.
Tarkoituksena joka tapauksessa on, että valmistelutyöryhmä ensi
viikolla tekisi oman ehdotuksensa näistä tehtävänsiirroista,
jonka esityksen käsittely jatkuu tietysti peruspalveluministerityöryhmässä valtioneuvostossa,
ja
jatkossa tietenkin lainsäädäntöjen
osalta eduskunta viime kädessä sanoo sanansa siihen,
mitä tehtäviä siirretään.
Tulevaisuuttakin ajatellen kuntatalous jatkuu lähivuosinakin
kireänä, vaikkakin jos menotalous pysyy arvioiduissa
raameissa, talous vahvistuu jo ensi vuonna vuosikatteella mitaten
noin 200 miljoonalla eurolla ja vuosittain niin, että vuonna
2009 alettaisiin olla noin 2 miljardin vuosikatteen yläpuolella,
mikä olisi jo, voisi sanoa, hyvä tilanne kokonaisuudessaan.
Tietenkin täytyy seurata ja arvioida se, miten se jakaantuu kuntakentän
kesken.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä olisi tietenkin
helppo syyttää ministeri Mannista siitä,
että hän on epäonnistunut tehtävässään
täydellisesti. Eihän se ole varmaan yhden miehen
syytä eikä yhden henkilön syytä,
kyllä se on koko hallituksen tahtotila.
Jos me katsomme, mitä kuntataloudessa on tapahtunut,
niin vuosikatteella mitattuna noin 300 kunnan vuosikate heikkeni
noin 30 euroa vuonna 2004, negatiivisten vuosikatteiden yhteenlaskettu
määrä yli kaksinkertaistui jne. Sadat
kunnat nostavat veroprosenttiaan, 330 kuntaa, teidän aikananne.
Kyllä se on täydellinen epäonnistuminen,
mutta se on hallituksen tahtotila. Eihän se varmaan teistä yksinään
ole kiinni. Te olette melko voimaton ja saamaton sen edessä.
Valtiontalous tulee olemaan todennäköisesti 3,5
miljardia ylijäämäinen samanaikaisesti,
kun kunnat ovat todella ahdingossa. Kun siellä kunnissa
se ahdinko konkretisoituu sinne pieneen ihmiseen, niin yrittäkää nyt
edes tosissanne tuota hallituksen linjaa muuttaa vähän
inhimillisempään suuntaan, vähän
siihen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen suuntaan. Te nyt itse
asiassa revitte koko ajan sitä perusjalkaa irti.
Mutta niin kuin sanottu, herra puhemies, eihän sitä ministeri
Manninen yksinään tee. Yhtä syyllinen
siihen on ministeri Rajamäki, mutta kaikki hallituspuolueethan
tästä linjasta vastaavat.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota ministerin
puheen kihlakuntia koskevaan osaan. Ensinnäkin toivoisin,
niin kuin hallintovaliokuntakin on asiaan kiinnittänyt
huomiota, että kihlakunnista ei vuoteen 2008 mennessä enää syyttäjän
ja ulosoton palveluita erikseen lopetettaisi tai uhattaisi lopettaa,
mikä on ollut pitkään tässä linjana.
Toisekseen, mihin ministeri Rajamäki jo aikaisemmin
viittasi, kihlakuntarajojen yli kyllä toimintaa on hyvin
jouhevasti. Meilläkin Vammalassa ainoastaan poliisi on
niin sanotusti oma ja syyttäjä toimii Nokialta
ja ulosotto Kokemäeltä ja kaikki hommat pelaavat.
Mutta sen sijaan, jos nämä kihlakunnat ajetaan
alas eikä siellä ole omaa johtoa, niin on kyllä hyvin
vaikea nähdä, miten siellä voidaan sitten
turvata ne paikalliset, erityisesti poliisin, palvelut, joten toivon,
että sitä voidaan ihan aidosti sitten vuonna 2008
harkita, miten siinä asiassa mennään
eteenpäin.
Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen mainitsi täällä peruspalveluohjelman.
Olen itse sitä mieltä, että se on erittäin
tärkeä ohjelma, mutta mielestäni sitä pitäisi
pystyä käyttämään kunnissa
vielä tarkemmin ja paremmin työkaluna. Siksi kysynkin,
miksi peruspalveluohjelma ei ole saanut sellaista asemaa, mitä muut
tällaiset poikkihallinnolliset ohjelmat. Mielestäni
kuitenkin peruspalveluohjelma on kaikkein tärkein näistä poikkihallinnollisista
ohjelmista. Miksei sillä ole ohjelmajohtajaa?
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Korhoselle toteaisin sen, että ed.
Korhosen ministerikauden aikana osittain jäi hyvin mittavat
määrät kuntien verotuloja kertymättä johtuen
ansiotulovähennysten korottamisesta ja siitä,
että niitä ei kompensoitu. Kaiken kaikkiaan, jos
otetaan kaksi edellistä vaalikautta, summa oli noin 800
miljoonaa euroa, joten tämän vaalikauden osalta
kuntatalouden kehitys ei olisi niin dramaattinen, ellei näitä historioita
olisi.
Arvoisa puhemies! Kuitenkin kysymykseni ministeri Manniselle,
kun täällä todetaan, että kuntatalous
jatkuu edelleen kireänä. Erityisesti ongelmana
on eriytyvä kuntatalous. Pienet kunnat, alle 6 000
asukkaan kunnat, ovat vaikeuksissa, ja harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrä
jää nyt
tarkistettunakin 26,5 miljoonaan. On arvioitu, että se
riittää 70—80 kunnalle. Tätä taustaa
vasten nyt, kun niin suuri ero on tämän vuoden
jaossa ja ensi vuonna: Miten arvioitte, että tämä harkinnanvarainen
rahoitusavustus riittää vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa olevien kuntien talouden paikkaamiseen näitten
tilapäisten ongelmien osalta?
Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen syytti nyt vähän
väärää tahoa. Hänen
aikanaan indeksikorotukset tehtiin vain 50-prosenttisesti. Ilmeisesti
ministeri Korhonen silloin katsoi, että se on kunnille
riittävä, ja ansiotulovähennystä ei
korvattu. Niin kuin ed. Nousiainen edellä totesi, tämän
hallituksen aikana nämä on hoidettu paljon paremmin.
Mutta ministeri Manniselta kysyisin, kun hän totesi,
että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee, mutta hän
on lehtilausunnon mukaan ollut aika kriittinen tai epäilevä seutuyhteistyön
suhteen. Totesitte, että se on sellaista seutuistumista.
Itse ainakin omalla alueellani olen nähnyt, että esimerkiksi
perusterveydenhuollossa Etelä-Pohjanmaan itäisellä alueella
hyvin monet kunnat ovat menemässä yhteiseen terveyskeskukseen, niin
että kyllä silläkin rintamalla päästään
puheista pitemmälle. Se on nyt vaan se seutuyhteistyökin
alkutaipaleella. Ehkä tämä kunta- ja
peruspalvelurakenneuudistus vauhdittaa myös tätä seutukuntayhteistyötä.
Mutta tästä olisin halunnut vähän
ministeri Manniselta kommenttia.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On todella niin, että seutuyhteistyö on
monin paikoin vielä varsin lähtökuopissa,
mutta pidän erittäin tärkeänä,
että nyt kun tämä herätys tapahtuu
tässä kunta- ja palvelurakennehankkeen kautta,
jokaisessa seutukunnassa ja jokaisessa kunnassa ollaan liikkeellä. Noin
sata kuntaa selvittää yhdistymismahdollisuuksia,
ja jokaisessa seutukunnassa mietitään erilaisten
rakenteellisten ratkaisujen tekemistä. Tämä kertoo
siitä, että tämä hallituksen
avaus, vaikka se oli rohkea, oli välttämätön
ja tarpeellinen. Nyt pitää huolehtia siitä,
että myöskin viedään eteenpäin
näitä yhteistyöprosesseja, jotta todella
kustannuskehitykseen voidaan vastata. Siinä mielessä olisi
tärkeää, että syvällisen
yhteistyön tukemista jatkettaisiin erilaisten porkkanoitten
kautta samoin kuin kuntien yhdistämisavustuksia
jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Tällä tavalla
tätä rakennetta voitaisiin vapaaehtoisesti kehittää.
Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on monesti
puhuttu siitä tänäänkin jo,
ovatko nämä kunnilta leikkauksia vai lisäyksiä,
kun indeksit tarkistetaan 75-prosenttisesti tänä vuonna
ja ensi vuonna, kun ne on aiemmin tarkistettu 50-prosenttisesti.
Totta kai se on parempi aiempiin vuosiin verrattuna, kun suhteellisesti
katsotaan. Absoluuttisesti se on aina ongelma, jos kustannukset
nousevat kunnissa 100-prosenttisesti ja indeksiä täältä päästä ei tarkisteta
kuin vajaalla 100 prosentilla.
Tämän matematiikan jälkeen tämä väite,
että kunnat saavat 70 miljoonaa euroa nettona ensi vuonna,
on toisaalta virheellinen. Jos me oletamme, että kuntien
menojen kasvu korvattaisiin 100-prosenttisesti, se on käytännössä vain
noin 20 miljoonaa, mitä kunnat saavat tällä matematiikalla.
Kysymyshän on lähinnä teoreettinen siltä osin,
että kertoimet, erilaiset järjestelmät,
tuovat kunnille eripainotteisesti rahaa. Mutta täytyy aina
muistaa se, että täällä toki
pyritään parhaaseen. Tänä vuonna
tehdään parempaa budjettia kuntia ajatellen ensi
vuodelle kuin kenties aiemmin joskus.
Mutta sitten se suuri huoli on tämä kustannustenjaon
takaisinmaksu. Kunnat ovat aikanaan maksaneet tiettyjä osuuksia,
jotka ovat kuuluneet valtiolle, (Puhemies koputtaa) ja täällä on mietinnössä todettu,
että näitä tulisi aikaistaa, ja tähän
vetoan, että tehdään, jos ja kun toivottavasti
vaan voidaan.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Rajamäeltä,
kun minua henkilökohtaisesti huolestuttaa uusi paikallispoliisin
rahanjakomalli, josta äsken mainitsittekin. Siinä painotus
on harvaanasutuilla alueilla, mikä tukee vaikuttamaan sitten
omalta osaltaan näin, että Etelä-Suomessa
ja muun muassa Kaakkois-Suomessa virkoja tullaan vähentämään
ja määräaikaisia työsuhteita
ei tulla jatkamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,
että kun virkoja ei täytetä, niin poliiseja
jää työttömäksi. Kuulin
tänään muun muassa siitä, että kun poliiseja
valmistuu tulevana tammikuuna, niin heistä suurin osa jää työttömiksi.
Kysyisin ministeri Rajamäeltä, turvaako uusi rahanjakomalli
rahoituksen siten, että asetetut tavoitteet vuoden 2002
poliisimäärästä ja tasosta tulevat
toteutumaan.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllähän minä ymmärrän,
että on valikoiva muisti ja sitä muistia sitten
vielä käytetään valikoivasti,
mutta esimerkiksi mitä tulee näihin indeksikorotuksiin,
niin teidän kannattaa pikkuisen lähihistoriaa
opiskella ja katsoa, minkälaisia prosenttilukuja siellä on.
Toinen asia, joka pitäisi ymmärtää kuitenkin, vaikkei
hirveän pitkälle matematiikkaan katsokaan, on
se, millä mitataan kuntataloutta. Jos te katsotte negatiivisten
vuosikatteiden kuntien lukumäärää,
se on tuplaantunut teidän hallituksessaoloaikananne. Se
on väistämätön totuus, eihän siitä pääse
mihinkään, ja alijäämät
kasvavat räjähdyksenomaisesti, lainamäärät
kunnissa kasvavat. Niillähän sitä kuntataloutta
mitataan, ei niillä yksittäisillä muuttujilla
siellä sisällä, vaan siellä viivan
alapuolella olevilla lukuarvoilla, ja se pitäisi ymmärtää,
mutta se ymmärrys näköjään nyt
puuttuu. Mutta toivottavasti se jossakin vaiheessa tulee, koska
kyse on todella isosta asiasta. Kyse on siitä, että nyt
rapautetaan hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, ja keskustapuolue
ja sosialidemokraatit ovat sitä tekemässä,
ja se on minusta ennenkuulumatonta, että näin
pääsee tapahtumaan.
Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ensi vuoden talousarvioon liittyen toteutuu
valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe. Tässähän
osaltaan kertoimia muutetaan ja kohdennusta parannetaan. Yksi ongelmahan
kuntien eriytyvän kehityksen osalta on ollut juuri se,
että ikärakenne on olennaisesti muuttumassa. Ikääntyminen
lisääntyy monissa kunnissa hyvin huolestuttavasti,
ja toisaalta on sitten näitä muuttovoittokuntia,
joissa toisaalta palvelun tarve on erilainen. Miten nyt arvoisa
ministeri näkee, tuoko nyt käynnissä oleva
kunta- ja palvelurakennehanke myös kehittämis-
ja uudistamistarpeita, joko sitä on ehditty arvioida, valtionosuusjärjestelmään?
Tavoitteenahan pitää tietysti olla se, että meillä olisi
kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden osalta mahdollisimman vahva
rakenteellinen ja taloudellinen pohja, ja sehän hallituksen
tavoitteena on.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ed. Korhosen puheenvuoron osalta toteaisin,
että vuonna 2000 oli 192 kuntaa, joiden vuosikate oli miinusmerkkinen. Nämä vaihtelevat
vuosittain aika paljon. En tällä halua kiistää,
etteikö kuntatalous olisi kireä tällä hetkellä,
mutta kannattaa tämä kuitenkin muistaa. (Ed. Korhonen:
Montako oli vuonna 2003?)
Ed. Satonen totesi syyttäjistä ja ulosotosta, että ne
eivät ole siellä kihlakunnissa muuta kuin yhteistoiminnan
kautta. Näinhän se valitettavasti on. Kuitenkin,
kun yhteiskunnan kokonaisresursseja kokonaisuudessa taloudellisesti
käytetään, niin nykyiset kihlakunnat
ovat syyttäjä- ja ulosottopiireinä valitettavasti
liian pieniä.
Ed. Risikko kiinnitti huomiota hyvin tärkeään asiaan,
peruspalveluohjelmaan. Sillä ei ole tarvetta sinänsä olla
erillistä ohjelmajohtajaa, mutta peruspalveluohjelman asemaa
ja merkitystä ja käyttöä nimenomaan,
niin kuin painotettiin, on syytä parantaa. Tänä päivänä viimeksi
keskusteltiin, että peruspalveluohjelmalle olisi syytä saada
lakisääteinen asema tulevaisuudessa ja muutoinkin
sisällöllisestikin sitä parantaa tietysti. Nythän
on kaksi vasta oikeastaan tehty, mutta uskon, että tähän
suuntaan mennään.
Ed. Nousiainen kysyi, miten harkinnanvaraista riittää tilapäisiin
ongelmiin. Varmasti tarvetta on aina huomattavastikin enemmän,
mutta lähtökohtahan on tässä ollut,
että palvelurakenneuudistuksen kautta ja kuntarakenteen
uudistuksen kautta ja toisaalta valtionosuusuudistuksen kautta pyritään
vähentämään tällaisen
tilapäisen avun tarvetta ja pyritään
siihen, että se tulisi normaalin tulorahoituksen kautta.
Ed. Ranta-Muotio kysyi seutuyhteistyötä koskevasta
uudistuksesta. Eilen luovutettiin Tampereen yliopiston seurantatutkimus
seutukokeilusta, ja tuon tutkimuksen tuloksena selvästi
todettiin, että vapaaehtoinen seutuyhteistyö ainakaan tämän
kokeilun puitteissa ei ole pystynyt tekemään ikäviä päätöksiä elikkä niitä päätöksiä,
joita tarvitaan toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi. Voi sanoa,
että tässä mielessä todettiin, että ei
ollut saatu merkittäviä tuloksia aikaan ja että ilmeisesti,
jos halutaan, lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvittaisiin.
Ed. Paasio puhui kustannustenjaon aikaistamisesta, niin kuin
jotkut muutkin. Varmasti hallitus tilannetta seuraa ja katsoo, mitä kaikkea näissä
rakenneuudistuksissa
tapahtuu ja onko edellytyksiä kehysten puitteissa tällaisiin
ratkaisuihin.
Ed. Väistö kysyi, tuoko tämä kunta-
ja palvelurakenneuudistus paineita valtionosuusuudistukseen. Varmasti
tuo. On päivänselvää, että kun rakenteet
oleellisesti muuttuvat, ja muutoinkin, on tarkoituksenmukaista varmasti
viedä myöskin valtionosuusuudistusta eteenpäin.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen kovasti huolestunut kunta-
ja palvelurakenneuudistuksesta ilmeisesti pitkän kokemuksen
ja monen pettymyksen vuoksi. Nyt kun on asia vireillä,
niin kuin hallitus on suunnitellut, että ensi kesänä annettaisiin jonkinlainen
puitelaki tai ehdotus sitten meille eduskuntaan, niin tämä eduskuntakausi
näyttää valitettavasti menevän,
vaikka kuntaliitoksia onkin tapahtunut, monen keskeisen kunnan osalta — viittaan
esimerkiksi Jyväskylän seutuun — vielä ohi
tavallaan hyssyttelemällä, ei tule riittäviä ratkaisuja
käytännössä.
Minä kysyisin ministeri Manniselta: Aikooko hallitus
varautua riittävän aikaisessa vaiheessa siihen,
että jos ei näytä mitään
tapahtuvan sellaisilla seuduilla, joilla olisi välttämätöntä tehdä kuntaliitoksia,
niin hallitus tekee joitakin tiukempia esityksiä meille
eduskuntaan?
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Manninen totesi, että valtionosuusuudistus
parantaa kuntien taloudellista asemaa. Se saattaa kyllä joittenkin
kuntien osalta pitää paikkansa, mutta esimerkiksi
Pirkanmaan kunnat häviävät 7,5 miljoonaa
euroa yhteensä tässä valtionosuusuudistuksessa.
Maaseutuvoittoisista kunnista esimerkiksi Luopioinen häviää 73
euroa per asukas, Juupajoki 65 euroa per asukas, Kihniö 54
euroa, Kuru 53 euroa jnp., elikkä ei tämä valtionosuusuudistus,
mikä nyt on käsittelyssä, ainakaan Pirkanmaan
kuntien asemaa paranna vaan päinvastoin heikentää entisestään.
7,5 miljoonaa euroa Pirkanmaan kunnilta pois, se on aika pitkä penni,
ministeri Manninen.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen itse asiassa todisti
sen väitteeni, että politiikalla, politiikan sisällöllä,
pystyy vaikuttamaan. Kuten te itse totesitte, niin vuonna 2000 negatiivisten
vuosikatteiden kuntien lukumäärä oli
siellä lähellä 200:aa. Te saitte perinnöksi
kumminkin vuonna 2003 negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärän,
joka oli 63. Toisin sanoen edellisen hallituksen politiikalla kuntien
taloutta vahvennettiin ja sitä asemaa vahvistettiin merkittävästi.
Tässähän se olennainen ero nyt on tähän teidän
harjoittamaanne politiikkaan. Jos te katsotte, mitä siellä reaalielämässä tapahtuu,
niin avuntarvitsijoiden määrä on tuplaantunut
yli kaksinkertaiseksi teidän aikananne.
Otetaan nyt ne harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Te olette
samanaikaisesti leikanneet niitä yli 50 prosenttia, kuutisenkymmentä prosenttia.
Tämähän on ihan älytön
yhtälö. Te lisäätte niitten
avuntarvitsijoitten määrää ja
apua leikkaatte pois ja sanotte, että tulkaa toimeen. Samanaikaisesti,
samaan hengenvetoon, te sanotte, että mihinkään
ei pakoteta. Kyllä talous pakottaa. Se on ikävä kyllä se
totuus tässäkin asiassa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ed. Vielma puhui tästä,
että puitelaki tulee kesällä. Se on todella
tarkoitus, ja tarkoitus on tietysti siinä tavoitteita selkeästi
tuoda esiin. Mutta tietenkin tosiasia on, että siellä Jyväskylän
kaupungin ja maalaiskunnan osaltakin olisi syytä ottaa
järki käteen ja tehdä todella liitos.
Varmasti siellä poliitikot itse voivat vaikuttaa myöskin
näihin asioihin.
Ed. Kuoppa sanoi, että uudistus ei paranna Pirkanmaan
kuntien asemaa. Luulen, että Pirkanmaallakin joidenkin
kuntien asemaa parantaa. (Ed. Kuoppa: Viisi kuntaa!) Mutta silloin
kun tehdään kustannusneutraali uudistus, jos joku voittaa,
joku toinen häviää, ja tämä on
se tilastollinen totuus ja laki silloin, kun luvut pitää panna tasan.
Ed. Korhonen totesi, mitä politiikalla voi vaikuttaa.
Tietysti voi vaikuttaa politiikalla, mutta mitä tulee siihen
tilanteeseen, mitä tapahtui vuoden 2000 jälkeen,
tuskin ed. Korhosen tai silloisen ministeri Korhosen politiikka
niin hirveästi vaikutti. Taisivat olla ne suuret optiotulot,
joita verotettiin silloin ja joita sitten siirtyi kyllä vähän
muihinkin kuntiin. Uskon, että se teidän politiikkanne
ei nyt kovin paljon tainnut loppujen lopuksi niihin lukuihin vaikuttaa,
vaan satunnaiset tekijät. (Ed. Korhonen: Vaikuttavatko
nytkin nämä satunnaiset tekijät?)
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa herra puhemies! Edellä olevaan keskusteluun,
minkä ed. Kuoppa ansiokkaasti avasi, vielä haluaisin
jonkin verran pirkanmaalaisena todeta. Pirkanmaa on kyllä kovasti
palvelurakennettansa uudistanut eri kunnissa, ja kuitenkin niiden
kuntien määrä, missä päästään
myönteisempään suuntaan nyt tässä valtionosuusuudistuksessa,
on vain murto-osa, eli kun nyt parannuksia odotetaan Pirkanmaallakin,
niin kuitenkin ne kunnat, jotka ovat nyt häviämässä,
ovat todella huonossa tilanteessa, vaikka odotuksia on paljon.
Se, minkä nyt erityisesti haluan tuoda esille, on tämä kuntien
harkinnanvarainen rahoitusavustus. Tiedämme, että hallitus
leikkaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessaan kuntien harkinnanvaraisiin
rahoitusavustuksiin osoitettua määrärahaa
yli 15 miljoonaa euroa, vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien
lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat
kasvussa. Pirkanmaa varmasti ei ole ainoa esimerkki tässä.
Vuodelle 2006 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen
rahoitusavustukseen määrärahaa 25 miljoonaa
euroa, kun vastaava määrä vuoden 2004 tilinpäätöksen
mukaan oli hieman yli 48 miljoonaa euroa. Tämä yhtälö tuntuu
todella kestämättömältä,
kun tiedetään ne lisääntyneet
tarpeet, nimenomaan palvelutarpeet, ajatellen väestön ikääntymistä ja
moniongelmaisuutta, mitä on monen eri ongelmaryhmän,
niin sosiaalisten ongelmien kuin terveysongelmien kohdalla, lastensuojelukysymykset
ja ne, mistä kunnat joutuvat tänä päivänä vastaamaan
terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on tänä vuonna
hakenut 238 kuntaa, kun vuonna 2004 avustusta haki siis 215 kuntaa.
Tämäkin osoittaa kuntien taloudellisen tilanteen
entisestään heikentyneen. Erityisesti väestöään
menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen
politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun tiedetään,
että verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset
valtionosuudet supistuvat. Hallituksen politiikka näyttää nyt
sitten todella vahvistavan sitä, että kansalaiset
asuinpaikan perusteella joutuvat eriarvoiseen asemaan. Kansalaisten
perustuslaillinen tasavertaisuus on näin ollen uhattuna.
Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ja nyt sitten tässä mietinnön
vastalauseessa lähdetään nimenomaan siitä,
että kunnille tulisi näitä tukia ja avustuksia
lisätä. Kuntien valtionosuuksiin esitämme
täysimääräistä indeksitarkistusta
erityisesti sisäasiainministeriön, opetusministeriön
ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokissa.
Täällä jo todella käytiin sitä keskustelua
indeksien täysimääräisyydestä.
Kyllä se, että se nyt on vain 75 prosenttia, tarkoittaa
sitä, että kysymys on noin 40 miljoonan euron
leikkauksesta. Tietenkin se nyt on enemmän kuin aikaisemmin,
tai jos tämä indeksikorotus on ollut aikaisemmin
50-prosenttinen, niin jotenkin on menty eteenpäin, mutta
kuntien tarvetta se ei vielä kata.
Arvoisa herra puhemies! Erityisen hyvä asia ajatellen
valtiovarainvaliokunnan mietintöä ovat nämä lääninhallituksille
tulevat sihteerien virat, jotka perustetaan alueellisiin romaniasiain
neuvottelukuntiin. Niin kuin täällä ministeri
jo toi esille, tämähän on ollut esillä useamman
vuoden ajan. Itsellänikin on ollut tästä talousarvioaloitteita
jo aikaisemmin, ja nyt sitten päästään
tämmöiseen todella selkeään
ratkaisuun, että vahvistetaan sitä työtä,
mitä siellä on tehty ja mikä on merkinnyt
sitä, että neuvottelukuntien avulla on romanien
asemaa auttamaan alue- ja kuntatasolla saatu erilaista toimintaa,
mikä on vahvistanut työllisyyttä, varhaiskasvatusta
erityisesti romanilasten kohdalla, mutta myös muuta toimintaa, mikä on
liittynyt aikuisten virkistystoimintaan ja harrastetoimintaan ja
kaiken kaikkiaan työllistymiseen. Tämä on
todella myönteinen asia, että tämä määräraha,
600 000 euroa, saadaan nyt eduskunnan tahtona lääninhallitusten
toimintamenoihin lisättynä.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tulin puhumaan tästä asiasta,
mistä on jo tänä päivänä puhuttu
muutoinkin, lääkäri- ja pelastushelikoptereiden
toiminnan turvaamisesta. Siitähän ollaan nyt selkeyttä tekemässä,
mutta siitä huolimatta olen tähän tulevaan
talousarvioon ehdottanut 800 000 euroa lääkäri-
ja pelastushelikopterien toiminnan turvaamiseksi ja ajattelin tulla
nyt sitä hieman tänne puhujakorokkeelle perustelemaan.
Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta
on osoittautunut erittäin tärkeäksi toiminnaksi,
jonka avulla pystytään pelastamaan ihmishenkiä,
estämään vammojen pahentumista, nopeuttamaan hoitoon
pääsemistä ja muutoinkin vähentämään inhimillistä kärsimystä.
Helikopterin avulla lääkärijohtoinen
ensihoito voidaan toimittaa nopeasti esimerkiksi onnettomuuspaikalle
ja tehostettu hoito pystytään aloittamaan pienemmällä viiveellä.
Tarvittaessa helikopterilla järjestetään myös
potilaan nopea kuljetus. Helikopterin hälyttämisen
syitä voivat olla muun muassa kolareiden ja tapaturmien
aiheuttamat vammautumiset, sydänpysähdykset, infarktit
ja muut vakavat sairauskohtaukset sekä muut, muun muassa
kiireelliset sairaala- ja terveyskeskussiirrot. Helikopteria voidaan
käyttää apuna myös etsinnöissä sekä sammutustoiminnassa.
Suomessa on tällä hetkellä kuusi
lääkäri- ja pelastushelikopteria. Niiden
toimintaa rahoitetaan muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen, varojen
keräyksen ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Tänä vuonna
hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön
tekemien päätösten seurauksena Raha-automaattiyhdistyksen
lentotoiminta-avustusten ehdoksi asetettiin sairaanhoitopiirien osallistuminen
pelastuskopteritoiminnan lääkinnällisiin
kustannuksiin.
Vuoden vaihteessa tuli voimaan myös EU:n määräys,
jonka mukaan lääkäri- ja pelastushelikoptereiden
on kuuluttava teholuokkaan 1. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että koneen on pystyttävä nousemaan
ilmaan yhdelläkin moottorilla. Tekninen vaatimustaso nousi
myös muun muassa pimeätoiminnan ja huonojen sääolojen
toimintavaatimusten osalta.
Valtio on siis parin viime vuoden aikana toisaalta asettanut
uusia vaatimuksia kalustolle ja sen myötä aiheuttanut
kustannusten nousua. Toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jatkumiseksi
eräät sairaanhoitopiirit on käytännössä pakotettu
osallistumaan kustannuksiin. Kuitenkin haluan muistuttaa, että hallitusohjelmassa
luvataan kehittää lääkäri-
ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa ja siirtää pelastushelikopteritoiminnan
rahoitus raha-automaattiavustusten sijasta valtion talousarviosta
tapahtuvaksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan voi
sanoa, että oikeastaan päinvastoin. Siitä syystä muistutan
tällä talousarvioaloitteella tästä asiasta.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aluksi vastaan ed. Rantakankaalle. Hän mainitsi
siitä, että muun muassa palo- ja pelastustoimen
osalta olisi ollut suurempaa halukkuutta siirtää tuo
tehtäväkokonaisuus valtion vastuulle, mutta maakuntakohtaiset
yhteenvedot osoittivat, että Pohjois-Pohjanmaa oli ainut
valtiollistaja, kahdeksan maakuntaa vastusti valtiollistamista ja
loput olivat ehdollisia puoleen tai toiseen. Elikkä koko
lailla tuossa tilanne oli kahtia puolesta ja vastaan, ja siksi varmaan
tuolla kunta- ja palvelurakenneryhmässä asiaa
arvioidaan sitten siitä näkökulmasta,
minkä ministeri Manninen totesi.
Arvoisa puhemies! Täällä nyt on todettu
nämä kuntien vaikeudet ja se historia, mistä ne
juontuvat, ja varsin keskeisenä kysymyksenä on
juuri se, miten kuntien menotalous hallitaan. Mikäli päästään
pitkän tähtäimen tavoitteissa, niin kuin peruspalveluohjelma
toteaa, keskimääräiseen 3,5 prosentin
menojen kasvuun, joka vastaa suurin piirtein kansantalouden kasvua,
on silloin kuntatalous myöskin hallittavissa. Näyttää vain
siltä, etteivät nyt lyhyellä tähtäimellä ja
ensi vuoden osalta nämä säästö-
ja tehostamistoimet eikä kunta- ja palvelurakennehanke
ole vaikuttamassa eikä parantamassa tilannetta, joten sitä taustaa vasten
tuo harkinnanvarainen rahoitusavustus, jonka nostin esille, on eittämättä pieni.
Erityisesti ensi vuoden osalta on tietysti asetettava paineet siihen,
että tämän rahoitusavustuksen määrää tullaan
sitten lisäbudjettien kautta arvioimaan ja arvioimaan siinä vaiheessa,
kun helmikuun lopulla saadaan kuntien tämän vuoden
tilinpäätöksistä ennakkotiedot
ja tiedetään, miten tuo talous kehittyy.
Arvoisa puhemies! Kuntataloutta pidemmällä aikavälillä arvioidessa
on keskeistä se, että valtion budjetin kehyksessä luodaan
riittävät edellytykset valtiolle niitten vastuiden
hoitamiseen, joita valtiolla on kuntia kohtaan. Nyt selvästi
on ahdas kehys ollut ahdistamassa tätä kuntien
ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistusta, josta
194 miljoonaa uhkaa siirtyä vuodelle 2008 maksettavaksi.
Toisaalta ymmärrän hyvin, että myöskin
harkinnanvaraisessa rahoitusavustuksessa on kehys ollut omalta osaltaan
ongelmana.
Kun kehys tehtiin myönteisen kuntatalouden kehityksen
valossa, niin nyt ei jakamaton vara sallinut tuon määrän
muuttoa ja näin tuo budjettiehdotus jäi niiltä osin
vajaaksi. Siksi on välttämätöntä,
että nyt seuraavan vaalikauden alussa, kun kehystä tarkistellaan,
lähdetään siitä, että ne lakisääteiset
vastuut, mitä valtiovallalla on kuntia kohtaan, kyetään
budjetoimaan ja maksamaan niitten säädösten
ja aikojen mukaan, miten ne on määrätty
ja päätetty, jolloin tätä kunta—valtio-suhdetta
ei rasita näitten maksamattomien vastuiden osuus.
Toinen kysymys, arvoisa puhemies, johon ed. Risikkokin otti
kantaa, on peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma. Nythän,
kuten ministeri Manninen totesi, tuon ohjelman asemasta on käyty
keskustelua ja toive on se, että se saa lakisääteisen
statuksen ja ennen kaikkea on rinnasteinen valtion ministeriökohtaisiin
kehittämissuunnitelmiin nähden, jolloin kaikki
palvelujen parannukset ja kunnille kustannuksia aiheuttavat toimet
tulevat käsitellyiksi tämän prosessin
kautta ja näin vältytään kuntien
lisävastuilta ja kasvavilta menoilta.
Esimerkiksi ensi vuoden osalta, vaikka tuolla tarkastelussa
todettiin, että kunnille ei ole annettu lisääntyviä tehtäviä,
on todettavissa se, että muun muassa elintarvikevalvonnan
tehostaminen, kansanterveyslain muutos, muun muassa terveyden edistämistyön
tehostaminen, henkilöstön täydennyskoulutus,
sosiaalihuoltolain muutos niin, että yli 80-vuotiaille
tehdään palvelutarpeen arviointi, maahanmuuttopoliittinen
ohjelma, kotouttamislainsäädännön
mukaiset toimet, kaikki nämä tuovat kunnille eittämättä kuitenkin lisää vastuita,
lisää velvoitteita. Ja ministeri Rajamäki
vielä omassa puheenvuorossaan totesi myöskin nämä putkahommat,
jotka hän mielellään olisi myöskin
siirtämässä kuntien vastuulle. Elikkä kaikki
tämän kaltaiset toimet ovat lisäämässä kuntien
vastuuta, ja mikäli näitä ei hallitusti
kuljeteta taloustarkastelun läpi, niin on riski se, että menoja
ei hallita. Siinä mielessä nämä peruskysymykset
ovat tärkeitä ja myöskin kunta—valtio-suhteen
kannalta on välttämätöntä,
että tuo peruspalveluohjelmajärjestelmä on
hyvin vakaa ja myöskin perusteet luova asiakirja.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Todellakaan uutiset kuntataloudesta
eivät ole valoisia. Talouden heikkeneminen, väestön ikääntyminen
sekä verotulojen hidas ja menojen nopea kasvu ovat kuntapäättäjien
suuria huolia kaikkialla Suomessa. Kunnallisveron nostaminen ja
velanotto eivät ole pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja,
mikäli tavoitteeksi asetetaan palvelujen turvaaminen myös
tuleville sukupolville. Tämän vuoksi on todettava,
että nyt käynnissä oleva keskustelu kunta-
ja palvelurakenteen uudistamisesta on noussut todellisesta tarpeesta. Näissä alueellisissa
keskustelutilaisuuksissa on tullut laaja yhteisymmärrys
siitä, että nykyisillä järjestelmillä palveluita
ei pystytä enää turvaamaan.
Keskeisintä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on
se, miten kustannusten kasvu saadaan kunnissa kuriin. On löydettävä ne
keinot, joilla turvataan hyvinvointipalvelut kohtuullisilla verorasituksilla
myös väestön ikääntyessä, palvelutarpeen
kasvaessa ja työssä käyvän ikäluokan
ollessa entistä pienempi. Tähän päästäksemme
palvelutuotantoa on tehostettava ja tuotantotapoja monipuolistettava.
Kuntien rooli on jatkossa yhä enemmän se, että ne
järjestävät palvelut ja valvovat laatua, mutta
tuottaja voi olla joku toinen, vaikkapa yksityinen palveluyritys.
Tämä on yksi avaintekijä, kun palvelujen
laatu halutaan turvata samalla, kun palveluja tuotetaan enemmän,
mutta pienemmällä rahalla. Väestön
ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeiden
kasvu ja julkisen talouden niukkuus pakottavat avoimesti pohtimaan uusia
palvelutuotannon tapoja ja hyvää hinta—laatu-suhdetta.
Kuntien, järjestöjen tai yksityisten palvelujen
tuottajien tuottamia palveluita ei pidä asettaa vastakkain.
Kunnat vastaavat siitä, että tarvittavat palvelut
ovat saatavilla, mutta niiden tuottamistapa on tarkoituksenmukainen
yhteistyökysymys, ei ideologinen kysymys.
Palvelujen turvaamiseksi tarvitaan elinvoimaisia, vahvoja kuntia,
eikä uutta ylimääräistä taikka
päällekkäistä hallintoa. Vahva
peruskunta mahdollistaa laadukkaan, monipuolisen palvelutuotannon,
asukkaiden valinnan vaihtoehdot, riittävän tulopohjan,
elinkeinopolitiikan ja työllisyyden edistämisen
sekä investointien rahoituksen. Näin palvelut
ovat parhaiten kaikkien saatavilla. Paras malli uudeksi
kuntajaoksi olisi sellainen työssäkäynnin
ja asioinnin alue, jossa asukkailla ja elinkeinolla on yhteinen,
käytännönläheinen intressi hyvinvoinnin,
ympäristön ja palveluiden kehittämiseen.
Koska kuntien talous on jo kolmatta vuotta peräkkäin
syvässä kriisissä, ei tätä kuntauudistuksen
ratkaisua voida siirtää kauas tulevaisuuteen palvelujen
vaarantumatta. Toivon mukaan hallitus tuo jo tulevan vuoden aikana
esityksen, miten tästä mennään
eteenpäin.
Kun ajatellaan kuntakenttää, tällä hetkellä on käynnissä seutuyhteistyöhanke,
aluekeskushanke ja nyt tämä kuntauudistushanke.
Kuntien virkamieskunta on todella monenlaisten suunnitelmien edessä,
jotka tosin osittain ainakin tähtäävät
yhteiseen päämäärään,
palvelujen tuottamiseen mahdollisimman tehokkaasti, mutta jotka sitovat
myöskin monella tavalla turhiinkin töihin. Esimerkiksi
seutuvaltuustojen perustaminen kokeilumielessä on sitä uutta
byrokratiaa, jota ei saisi tulla nyt, kun palvelurakennetta uudistetaan.
On kuitenkin muistettava, että palvelurakenteen uudistamisen
lisäksi tarvitaan rahaa, ja juuri tämä valtionvelka
kunnille on yksi keskeinen asia. Sillä voitaisiin auttaa
monta muuta asiaa, ja niin kuin täällä ed.
Nousiainen totesi, sitä voisi käyttää myöskin
harkinnanvaraisiin avustuksiin. Koska jatkuvasti tulee tarpeita,
niin välittömään tarpeeseen
pitäisi olla käytettävissä rahaa
enemmän kuin nykyisin on.
Valitettavasti poliisiministeri poistui, mutta keskusteltuani
eilen Itä-Suomen läänin maaherran kanssa,
toteaisin, että vaikka haja-asutusalueelta poliisivoimia
viedään taajamiin, kuitenkin haja-asutusalueilla
palvelujen tarve huolimatta siitä, että väestöä siirtyy,
on säilynyt aika paljon. Siellä tulee paljonkin
tilanteita, ja siksi se turvattomuuden tunne, mikä maaseudulla
monin paikoin on, on aivan ymmärrettävää.
Siksi poliisille pitää jatkossa luoda paremmat
edellytykset hoitaa nimenomaan kansalaisten turvallisuuteen liittyvät
kysymykset ja myöskin niin, että rikolliset ja
muut saadaan sitten aikanaan riittävän nopeasti
vastuuseen.
On hyvä, että valtiovarainvaliokunnassa löytyy
keino myöskin lisätä Rajavartiolaitoksen
varoja. Venäjä on uudistamassa omaa rajavalvontaansa,
lähinnä heikentämässä,
harventamassa sitä. On tärkeää,
että Suomen puolelta voidaan hoitaa hyvin, mutta kuitenkin
hyvässä yhteistyössä, niin kuin
tapahtuu, Venäjän rajaviranomaisten kanssa, EU:n
ulkoraja, koska me tiedämme, mitä uhkia ja vaaroja
liittyy näiden kahden alueen välisiin raja-alueisiin.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Ilkka Kanerva.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kysyin hiljattain tässä salissa
ministeri Rajamäeltä poliisin rahanjakomallien
uudistamisesta. Tuolloin ministeri kertoi, että erityistehtävistä korvataan
kihlakuntien laitoksille syntyvät kulut. Toivottavasti
näin tapahtuu myös käytännössä.
Kyseisistä rahanjakomalleista ei ole kuitenkaan käyty
julkista keskustelua, vaan valmistelutyö on tehty pitkälle,
onko se kabineteissa, lähinnä korkeamman poliisijohdon
toimesta. Nuo poliisin määrärahojen jakomalleista käytävät
neuvottelut ovat loppusuoralla, niin kuin ministeri täällä jo
aikaisemmin mainitsi, niin valtakunnallisesti kuin Etelä-Suomen
jakomallin osalta. Ilmeisesti malleja on tarkoitus käyttää jo
ensi vuoden määrärahojen jakamiseen,
joten kyseessä on todella akuutti asia. Tavoitteena on,
että rahoitusuudistus toteutettaisiin käytännössä seuraavan
viiden vuoden aikana. Jakomalleja on tehty useita, mutta pääosin
niiden viesti kentälle on, että virkoja aiotaan
vähentää.
Arvoisa puhemies! Tämänhetkisen tiedon mukaan
tammikuussa varmistuu poliisille ja lääneille
määrärahakehys. Etelä-Karjalan
osalta siinä saattaa olla pieniä parannuksia aiempiin
suunnitelmiin. Tästä huolimatta vuosi 2006 ja
sitä seuraavat vuodet ovat näillä tiedoin
tiukkoja. Poliisitoiminnan rakenteita ja henkilöstömääriä on tarkoin
pohdittava, koska muutoksia toimintaan tulee ja porukka vähenee.
Tarkemmin vaikutukset nähtäneen tammikuun loppupuolella.
Itärajaan liittyvä järjestäytyneen
rikollisuuden torjunta sai poliisin ylijohdolta kolmivuotisen hankerahoituksen,
400 000 euroa, Kaakkois-Suomen alueella. Sen piti nyt siirtyä kiinteään
rahoitukseen, mutta näin ei ilmeisesti ole tapahtunut.
Mielestäni uusia rahanjakomalleja laadittaessa on erityistehtäviin
osoitetut määrärahat siirrettävä kiinteään
rahanjakoon, sillä tokkopa järjestäytynyt
rikollisuus yhtäkkisesti mihinkään katoaisi
ja ennen kaikkea, kun on kysymyksessä tuo vaikea itäraja.
Hallitusohjelmassa todetaan, että poliisipalveluiden
saatavuutta kaikkialla Suomessa parannetaan ja että poliisien
laajan eläköitymisen johdosta poliisien koulutusmääriä nostetaan.
Poliisitoiminnan kehittämisen painopisteenä on
rikostutkinnan ja rikostorjuntatyön tehostaminen. Näiden
hyvien tavoitteiden lisäksi hallitusohjelmassa todetaan,
että poliisille turvataan ammattitaitoinen henkilöstö.
On vaikea uskoa, että kyseessä on istuvan hallituksen
ohjelma, sillä sanat ja teot eivät välttämättä käy
täysin yksiin.
Arvoisa puhemies! Itärajan tullin toiminnan resurssit
on turvattava myös kasvavan rajaliikenteen tarpeisiin.
Maamme itärajan kautta tapahtuva liikenne on viimeisten
vuosien aikana kasvanut räjähdysmäisesti,
eikä jatkossakaan ole mitään syytä olettaa
kasvun taittuvan. Päinvastoin Venäjästä on
tullut suurin kauppakumppanimme, ja näin toivottavasti
jatkuu. Kuitenkin määrärahojen suhteen
kasvu uhkaa pysähtyä, ja tämä tuo
henkilöstölle tehtävien hoitamisessa
suuria vaikeuksia. Samalla kun tullin toiminta vaikeutuu, vaikeutuu
myös maidemme välinen tavaraliikenne. Tämä johtaa
kansantalouden kannalta aivan huonoon tilanteeseen, ja samalla syntyy valtavat
tulonmenetykset niin rajalle muodostuvien logististen ongelmien
kuin kaupankäynninkin kohdalta.
Totean vielä lopuksi, että rajaliikenteen
kasvun tuomat ongelmat koskevat myös Rajavartiolaitosta,
jolle viime vuonna myönnettiin reilun 3 miljoonan euron
tasokorotus. Se oli tarkoitettu pitkäaikaiseksi tasokorotukseksi,
mutta myöhemmin hallitus yritti leikata sitä reilulla
miljoonalla. Onneksi valtiovarainvaliokunnassa ja myös
ministerin avustuksella ymmärrettiin puuttua siihen ongelmaan.
Ensi vuonna hallitus toivon mukaan esittää budjettiin
tasokorotusta täysimääräisenä säilyvänä tuloeränä.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Ihmisten terveydessä on yllättävän
suuria alueellisia eroja. Niissä kunnissa, joissa on korkeat
terveysmenot, on keskitytty jo olemassa olevien ongelmien korjaamiseen
ennalta ehkäisevien toimenpiteiden sijaan. Moni kunta kaavailee
tälläkin hetkellä nostavansa veroprosenttiaan,
koska terveydenhuollon menoihin tarvitaan lisää rahaa,
ja lisäeurot pitäisi suunnata ongelmien korjaamisen
sijasta niiden ennaltaehkäisyyn, mutta siihen ei ole riittävästi
rahaa.
Tässä vaiheessa joudun vielä palaamaan
tuohon kyläkouluasiaan kertaalleen, vaikka äänestinkin
hallituksen mukana. Uusi valtionosuusjärjestelmä antaa
joustavuutta kyllä kunnille, mutta se ei silti estä riittävästi
pienten kyläkoulujen lakkauttamista. Varsinkin yhtenäiskoulujen
7.—9. luokat joutuvat kärsimään,
vaikka ne ovat tehokkaita. Olen kehottanut ihmisiä kunnissa
taistelemaan koulujensa puolesta, koska tämä uusi valtionosuusjärjestelmähän
ei pakota kuntia vähentämään
kyläkouluja, mutta kyllä se siihen houkuttelee,
kun koulukerroin jäi vain todella harvaanasutuille alueille.
Kunta- ja palvelurakennehanke voi aikanaan muuttaa jälleen
valtionosuusjärjestelmää, ja toivottavasti
kunnissa ei tehdä nyt sitten liian hätäisiä johtopäätöksiä kyläkoulujenkaan
suhteen.
Mitä tulee kuntien lastensuojelumenoihin, kyllä valtionosuusjärjestelmän
on huolehdittava siitä, että lapsen etu tulee
huolehdittua. Suurissa kunnissa ovat tietenkin lastensuojelutapausten määrät
valtavia, tarvetta huostaanotoille olisi enemmän kuin laitospaikkoja,
sijoitusperheitä, rahaa tai sosiaalityöntekijöitä.
Pienessä kunnassa saattaa talous mennä kuralle
siitä, että muutama lapsi huostaanotetaan puhumattakaan
siitä, että perustettaisiin perhekoti tai vastaava.
Valtavia kustannuksia tulee tietysti aina vain lisääntyvistä psykiatrisista
hoitopalveluista, erityisopettajista ja kouluavustajista. Niitä tarvitaan
pienissäkin kunnissa.
Kuntien pakkoliitokset eivät ole mielestäni mikään
poppakonsti. Jotkut kunnat ajattelevat, että valtion lahjoittama
kuntien yhdistymisraha tai investointirahat toisivat jonkun pitkäaikaisen autuuden.
Toivotan silti menestystä muun muassa Luopioisten—Pälkäneen
hankkeelle sekä Toijalan—Viialan—Kylmäkosken
suunnitelmille. Ne ovat kuntia, joissa juuri vierailin puhumassa itsenäisyyspäivänä.
Politiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä.
Pelkällä suuruudella sinänsä ei
saavuteta mitään, kyllä se on nähty vaikkapa
Husin kustannuksissa ja isoissa kaupungeissa.
Kuntien talous on kireää edelleenkin. Esimerkiksi
tuloveroprosenttia joutuu nostamaan ensi vuonna 140 kuntaa eli joka
kolmas kunta. Myös on totta, että jotkut Pirkanmaan
kunnat, niin kuin ed. Kuoppa täällä sanoi,
kärsivät tästä valtionosuusuudistuksesta
yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. (Ed. Kuoppa: 29 kuntaa!) — Kyllä,
mutta totta kai siellä jotkut kunnat voittavat, niin kuin ministeri
Manninen totesi. — Kuntien vastuut todella lisääntyvät,
ja niin kuin ed. Nousiainen sanoi, valtion budjettikehyksissä pitäisi
laajentaa tätä myös sitten vastaavasti
kuntien valtionavun osalta.
Kiitos siitä kuitenkin, että jotkut kunnat
saivat harkinnanvaraista apua tälle vuodelle: Pirkanmaalla
Kylmäkoski, Mouhijärvi, Parkano, Suodenniemi,
Viiala saivat sitä. Ilmeisesti kuitenkaan Toijalassa ei
olekaan taloudellista kriisiä, kun se ei saanut senttiäkään,
vaikka haki 3 miljoonaa euroa valtiolta. Kihniössä velkaantuminen
kasvaa tänä ja ensi vuonna ja lisää investointeja
on tulossa, mutta sekin jäi ilman apurahoja.
Yksi suuri tekijä maaseudun kuntien ja pikkukaupunkien
kriisiin on ollut se, että valtion virkoja on vähentynyt
todella paljon ihan sieltä 90-luvun alusta. Näin
myös veroeuroja on mennyt sen myötä.
Esimerkiksi poliisien virkoja on keskitetty suurimpiin keskuksiin,
ja toinen kysymys on itse poliisitoimen rahoitus. Voiko todella
olla niin, että poliiseja jää työttömiksi,
kun virkoja ei täytetä? Toivoa sopii, ettei poliisien
määrää olla vähentämässä,
vaan se pidettäisiin edes sillä vuoden 2002 tasolla,
jolloin saataisiin muun muassa Toijalaankin, mistä äsken
puhuin, poliisin yöpäivystys. Yhteiskunnan on
huolehdittava sisäisestä turvallisuudesta perinteisen
voiman avulla, kun se irtautuu hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista,
laajasta perusturvasta ja täystyöllisyydestä.
Lisäksi huumeet ja itärikollisuus ovat tosiasioita
siinä, missä myös kotikutoinen halpa
viinamme, josta maksetaan vielä jonkun verran haittaveroa.
Tiedän tapauksia paikkakunnilta, joilla ei ole poliisin
päivystystä ja ihmiset tuntevat olonsa niin turvattomiksi,
että harkitsevat pois muuttoa.
Arvoisa puhemies! Talousrikollisuuden torjuntaan laitetaan nyt
1,5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Toivottavasti
sitä kautta saadaan rahaa takaisinkin päin. En
hyväksy harmaata taloutta, mutta ymmärrän
kyllä, mistä se syntyy; kyse on siitä,
että yritystoiminta on monesti tehty liian kannattamattomaksi.
Se kertoo ehkä harmaan talouden ja talousrikosten määrästä,
toisaalta rikollisuudesta ja ahneudesta mutta myös ehkä jonkinlaista
viestiä sääntelystä. Nykyään
suuri osa yritysten ajasta menee siihen, että siellä mietitään,
miten kiertää näitä säännöksiä.
Se ei ole kyllä minusta oikea suuntaus. Jos kiertäminen
on laillisesti liian vaikeaa, se tehdään pimeästi
ja samalla ilman oikeusjärjestelmän suojaa tai
sitten siirretään toiminnat röyhkeästi
kaukomaille. Kuten Laotse sanoi aikoinaan, mitä enemmän
lakeja säädetään, sitä suurempi
on varkaiden ja ryövärien määrä.
Lopuksi, arvoisa puhemies, pidän hyvänä sitä panostusta,
minkä sisäasiainministeriö antaa siviilikriisinhallintaan
rekrytoinnin, koulutuksen ja materiaalituen suhteen. Vaikka nyt
annetaankin kertarahana 390 000 euroa tähän
tarkoitukseen, niin tukea tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Valmiutta
on pidettävä yllä koko ajan, sillä eivät
kriisit tule kello kaulassa. Toisaalta luulisi, että puolustusministeriön
alle mahtuisi myös tätä siviilikriisinhallinnan
puoltakin. (Puhemies koputtaa) Kyllä monet luonnonkatastrofit
ja muut hirmumyrskyt kertovat siitä, että siviilikriisinhallinnan
on oltava yhä selkeämmin painopisteenä tulevaisuudessa.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsiteltävänä talousarvion
pääluokka 26 eli sisäasiainministeriön
hallinnonala. Ennakolta varatun puheen pituus voi olla enintään
5 minuuttia, joten näin laajaa aihetta ei pysty käsittelemään
tämän annetun aikarajan puitteissa. Näin
ollen päätin keskittyä kaikkia meitä koskettavaan
kysymykseen eli turvallisuuteen, sisäiseen turvallisuuteen.
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa
yhtenä tehtävänä päätettiin
käynnistää sisäisen turvallisuuden
ohjelman valmistelu. Ohjelman valmistuttua hallitus teki syyskuussa 2004
periaatepäätöksen ensimmäisestä laaja-alaisesta
useat ministeriöt ja niiden hallinnonalat kattavasta sisäisen
turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa sisäinen turvallisuus
määritellään sellaiseksi yhteiskunnan
tilaksi, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän
takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,
onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän
maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista
pelkoa ja turvattomuutta.
Ohjelman lähtökohtana oli edellä kuvatun määrittelyn
pohjalta sisäisen turvallisuuden nykytilan arviointi ja
tulevien uhkatekijöiden kartoitus. Samoin pidettiin lähtökohtatilanteessa
tärkeänä laajentaa sisäisen
turvallisuuden käsitettä kattamaan myös
sosiaalinen turvallisuus. Näin ollen ohjelmassa esitetään
konkreettisia tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi.
Ohjelmassa määritettiin tavoitetila vuoteen 2005
mennessä lyhyesti ja ytimekkäästi toteamalla,
että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Ohjelman mukaan turvallisuuden
takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu
ennalta estävään työhön.
Yhteistyössä viranomaisten, eri sidosryhmien ja
yksityisen sektorin kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia
vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut.
Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä Suomessa
on sisäisen turvallisuuden tila kansainvälisesti
vertaillen hyvä. Suurimmat poikkeamat ovat väkivaltarikollisuuden
ja onnettomuuksien määrissä. Väkivaltarikollisuuden,
erityisesti henkirikosten, määrä on Suomessa
valitettavasti läntisen Euroopan korkein. Samoin onnettomuuksia
on Suomessa merkittävästi enemmän kuin muissa
Pohjoismaissa.
Sisäisen turvallisuuden keskeisistä tulevaisuuden
uhkatekijöistä on merkittävin syrjäytymisen lisääntyminen.
Syrjäytymiseen liittyy melko usein rikollisuus, joka taas
syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat
muun muassa lapsuuden ongelmat, koulunkäyntivaikeudet, huono
asema työmarkkinoilla, työttömyys, toimeentulovaikeudet,
päihdeongelmat, heikko sosiaalinen kiinnittyminen ja sairaudet.
Tehokkainta rikostentorjuntaa on toimiva sosiaalipolitiikka. Tämä tarkoittaa
turvattua peruspalveluiden saamista elämän eri
tilanteisiin, tarpeisiin ja ongelmakohtiin. Tästä syystä on
erittäin tärkeää sosiaalipäivystyksen
luominen koko maahan. Tämä on ollut myös
sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueella
olevan Sosiaalialan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena.
Sisäinen turvallisuus on sekä käsitteenä että toimintona
laaja ja poikkihallinnollinen, eikä sitä voida
ylläpitää eikä parantaa pelkästään
viranomaisten toimenpitein. Ihmiset yksilöinä vaikuttavat
merkittävästi omalla toiminnallaan ja omilla valinnoillaan
omaan henkilökohtaiseen turvallisuuteensa. Olennaista on,
että yhteiskunnassa vallitsee hyvä turvallisuuskulttuuri.
Tämä edellyttää, että viranomaisten
lisäksi myös elinkeinoelämä,
eri yhteisöt ja yksityiset ihmiset haluavat ja osaavat
ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa ympäristössään
ja toiminnassaan. Ohjelman tavoittelema nykyistä parempi
sisäinen turvallisuus syntyy vain yhteiskunnan ja yksilön
yhdensuuntaisen toiminnan tuloksena.
Arvoisa herra puhemies! Vielä aivan lopuksi: Kansalaisten
luottamus sisäisen turvallisuuden ylläpidosta
vastaaviin viranomaisiin, joita ovat poliisi-, tulli-, pelastus-,
rajavartio-, oikeus- sekä vankeinhoitoviranomaiset, on
kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea. Luottamus
kuitenkin laskee, jos tehtäviä ei kyetä hoitamaan
asianmukaisella tavalla. Tämä on taloudellisesti
ja budjettipoliittisesti todella haastava tehtävä.
Tämä haaste on otettava vakavasti ja työtä toimintaedellytysten
turvaamiseksi ja kehittämiseksi on täällä eduskunnassa
tehtävä.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden suuri poliittinen kysymys
on, miten kunta- ja palvelurakennehankkeessa onnistutaan. Suomessahan
ihmiset saavat peruspalvelunsa kunnista. Kuntien voimavarat käytetään suurimmaksi
osaksi hyvinvointipalveluihin. Näiden hyvinvointipalvelujen
tuottamisen ehdot kuitenkin jatkuvasti kiristyvät, väestö ikääntyy
ja kuntien talous tiukkenee. Talouden tiukkenemista jouduttavat
osaltaan kuntien mittavat investointipaineet. Kuntien
on pakko uudistaa vanhentunutta kunnallistekniikkaa ja korjata laman
aikana rapistuneita palvelutiloja. Lisäksi on tarpeen hankkia
uutta teknologiaa. Ongelmana kuntakentällä on
myös se, että taloudellinen eriytyminen näyttää jatkuvan.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin tämä asia
todetaan. Kuntien vuosikate heikkenee alle 6 000 asukkaan
kunnissa, painottuen alle 2 000 asukkaan kuntiin.
Kaikki tämä edellä mainittu puhuu
nykyistä suurempien ja vahvempien kuntien puolesta. Me tarvitsemme
sellaisia kuntia, jotka selviytyvät tulevista haasteista.
Kuntarakenteen uudistaminen ei kuitenkaan mielestäni pelkästään
ratkaise kuntakentän ongelmia. Kuntakentällä jokainen
palvelu on käytävä perusteellisesti läpi
ja mietittävä, miten on järkevintä toimia.
Kustannustehokkuus on palvelutuotannossakin välttämätöntä.
Oma kokonaisuutensa sitten on kuntien ja valtion välinen
tehtävänjako. Selkeä tehtävänjako on
välttämätöntä. Toistaiseksihan
tilanne on ollut se, että valtio on vähitellen
lisännyt kuntien tehtäviä ja lupaukset
kustannusten korvaamisesta ovat monesti jääneet
pelkiksi lupauksiksi. Yhden kunta- ja palvelurakennehankkeen keskeisen
tavoitteen tuleekin olla selkeä päätös
siitä, mitkä tehtävät kuuluvat
kunnille, mitkä valtiolle, ja sitten pitäydytään
niissä. En usko, että tehtävänjaon
osalta puuttuu ideoita ja ajatuksia, niitä on maakunnissa
työstetty ahkerasti. Peruslähtökohdaksi
tehtävänjakoon mielestäni soveltuu se, että kunnat
jatkossakin kantavat vastuun hyvinvoinnin keskeisten peruspalvelujen
järjestämisestä. Valtiolle taas sopii
vastuu tulonsiirto- ja sosiaaliturvaetuuksista sekä oikeus-,
järjestys- ja turvallisuustehtävistä.
Kunta- ja palvelurakennehanke on saanut vipinää aikaan
kuntakentällä. Yhdistymiskeskusteluja käydään
vilkkaasti myöskin Rauman seudulla. Eräiden arvioiden
mukaan yli 100 kuntaa pohtii yhdistymisen mahdollisuutta ja noin
50 kunnassa on tehty päätös kuntaliitoksen
selvittämisestä. Hyvä näin,
toivottavasti tämä aktiivisuus myös johtaa
vahvempiin kuntayksiköihin. Mielestäni juuri vahvemmat
kunnat ovat se tie, mitä meidän pitää edetä.
Me emme tarvitse uusia alueellisia palvelupiirejä emmekä maakuntien
kokoisia aluekuntia. Kyse on demokratiasta ja sen toimivuudesta.
Kunnissa päätöksenteolla on kasvot. Kuntien
raha ei ole sillä tavalla isännätöntä kuin
esimerkiksi kuntayhtymissä. Kunnissa valta ja vastuu ovat
samassa paikassa ja kohtuullisen lähellä kuntalaisia.
Ensi vuoden talousarviossa kuntien yhdistymisavustukset on mitoitettu
14 kuntaliitoksen perusteella. Tällä hetkellä monissa
liitoshankkeissa onkin tavoitteena se, että yhdistyminen
voisi tapahtua vuoden 2007 alusta. Tämä edellyttää prosessin
läpivientiä ensi maaliskuun loppuun mennessä.
Näin tehden voidaan turvata nykymuotoinen yhdistymisavustus.
Tämä on sinänsä ihan hyvä porkkana.
Mielestäni kuntaliitoksia tulee jatkossakin kannustaa yhdistymisavustuksilla,
muuten kunnianhimoiset tavoitteet kuntarakenteen uudistamisesta
voidaan unohtaa.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista kannattaa nostaa esiin
myös talousrikollisuuden torjunnan lisäresurssit.
Tästä haluan antaa erityisen tunnustuksen ministeri
Rajamäelle. Lisävirkojen perustaminen on kannattavaa
paitsi lisääntyvän rikoshyödyn
takaisinsaannin myöskin ennalta ehkäisevän
vaikutuksen vuoksi. Hyvää on myöskin
se, että tutkinta-aikoja saadaan nopeutettua näillä uusilla
resursseilla.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Tänä vuonna 136 kuntaa korotti
veroprosenttia, ja ensi vuonna 140 kuntaa nostaa kunnallisveroprosenttia.
Lisäksi kunnat nostavat taksoja ja maksuja. Tästä huolimatta
kunnat velkaantuvat edelleen. Tämän lisäksi,
että kunnat nostavat veroja, ne myöskin karsivat
palveluja, ja siitä huolimatta kuntatalous velkaantuu.
Näin ollen on hyvin epätodennäköistä,
että kannattaa uskoa siihen, että pelkällä palvelurakenneuudistuksella,
jollei sen ajatuksen taustalla ole palvelujen raju karsiminen, kuntien
taloutta saataisiin kuntoon ilman uutta rahaa, elikkä kyllä valtiolta
tulisi löytyä enemmän rahaa.
Jos kustannukset aiotaan painaa sille tasolle, mitä nyt
hallitus edellyttää, se kyllä merkitsee
sitä, että kuntien pienipalkkaisten palvelualoilla työskentelevien
työntekijöiden palkkoihin tulee puuttua, heidän
palkkakehityksensä tulee pysäyttää.
En voi tätä pitää kyllä oikeana
ratkaisuna, että pienipalkkaisten ihmisten, jotka tekevät
tärkeää palvelutyötä kunnissa
vanhusten, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon ja
koulutoimen alalla, palkkakehitys pysäytettäisiin.
Mitä tulee sitten Pirkanmaan tilanteeseen valtionosuusuudistuksessa,
haluan nyt vielä ministeri Manniselle todeta, että se
7 448 000 euroa on nettomenetys Pirkanmaan kunnilta
tässä valtionosuusuudistuksessa ja ne viisi kuntaa,
jotka hyötyvät tästä Pirkanmaalla,
saavat 330 000 euroa yhteensä eli noin 65 000
euroa per kunta keskimäärin. Jos katsotaan, miten
tämä valtionosuusuudistus kohdistuu kahteen pieneen
maaseutumaiseen kuntaan, Luopioisiin ja Kihniöön, nämä kaksi
kuntaa menettävät sen saman verran valtionosuuksia,
mitä nämä viisi kuntaa sitten tästä hyötyvät,
pelkästään nämä kaksi
kuntaa.
Kun Kihniö on taloudellisissa vaikeuksissa, niin siellä on
suunniteltu kahden viimeisen kyläkoulun lopettamista. Laskettu
säästö tässä kunnassa
on noin 130 000 euroa, elikkä se sama määrä häviää tässä valtionosuusuudistuksessa,
mitä nämä kunnat
lopettamalla nämä kaksi kyläkoulua suunnilleen
laskennallisesti säästävät. Kyllä tämä kuntatalous
melkoisen suurissa vaikeuksissa on. Sitä taustaa vasten
on käsittämätöntä,
että esimerkiksi kustannusten indeksitarkistukset tehdään
vain 75-prosenttisesti, koska kunnat joutuvat kuitenkin joka tapauksessa
maksamaan sataprosenttisesti tämän kustannusten nousun.
Tämän lisäksi on huomioitava se,
että ei kuntien asema tule jatkossakaan helpottumaan, jos ajatellaan,
että kunnissa on rakennustarpeita, peruskorjaustarpeita
kouluissa, kuntien kiinteistöissä ja esimerkiksi
kirjastojen valtionosuus- ja investointirahoja ollaan leikkaamassa,
suunnitellaan jopa kokonaan niiden poisleikkaamista. On selvää,
että kun tarpeet ovat, niin kuntien täytyy omilla
rahoillaan ne rahoittaa.
Lisäksi kuntien harkinnanvarainen valtionosuuksien
leikkaus mielestäni ei kyllä tähän
taloudelliseen tilanteeseen sovi alkuunkaan. Nythän budjetissa
on 25 miljoonaa euroa ja valtiovarainvaliokunta lisäsi
siihen 1,5 miljoonaa euroa elikkä 26,5 miljoonaa euroa.
Se on täysin riittämätön, kun
tätä tarvetta katselee.
Vasemmistoliitto esittää 30:tä miljoonaa
euroa kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin lisää.
Tuossa esityslistassa, joka tänne on jaettu, on painovirhe,
siinä on 3 miljoonaa euroa; korjauslistassa, joka on jaettu
tänne pöydille, on se oikea luku, 30 miljoonaa
euroa. Tulkoon se nyt jo tässä yhteydessä todetuksi.
Tulemme varsinaisessa esitystentekovaiheessa esittämään
tämän oikean luvun äänestystä varten.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, sisäasiainministeriön
toimiala on laaja kattaen koko alue- ja kuntahallinnon, valtion
paikallishallinnon ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät
toimialat. Tavallista kansalaista ministeriön toimiala
lähestyy erityisesti kuntapolitiikan osalta.
Kuntien tulevaisuuden kannalta on myönteistä,
että talousarvioesitystä tarkastellaan nyt toistamiseen
peruspalvelubudjetin näkökulmasta. Samoin esityksessä tarkastellaan
kokonaisvaltaisesti kuntien tehtäviä ja rahoituksen
riittävyyttä. Eilen käydyssä talousarviokeskustelussa
kannettiin laajasti huolta kuntatalouden tulevaisuudesta. Totuus
on, että kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä.
Arvio kuitenkin on, että tilikauden tulos kääntyisi
lievästi positiiviseksi, mutta vuosikate pysyy selvästi
nettoinvestointeja alhaisemmalla tasolla.
Kuntien investointitarve tulee edelleen olemaan korkealla tasolla.
Monissa kunnissa takavuosina investointeja siirrettiin eteenpäin
talouden tasapainottamiseksi. Nyt niiden siirtäminen vaarantaisi
palvelujen tuottamisen. Investoinnit joudutaan suorittamaan velkarahalla,
ja se tulee kasvattamaan kuntien yhteenlaskettua nettovelkamäärää lähes
miljardilla eurolla. Kunta- ja aluekohtaiset erot ovat suuria niin
kuntataloudessa kuin myös investointitarpeissa. Kuntakoko
ei ole aina niitä selittävä tekijä,
vaan syyt ovat moninaiset, ja usein kyse on suurelta osin palveluiden
tuottamis- ja toteuttamistavoista.
Toivottavaa on, että käynnissä oleva
palvelurakenneuudistustyö tuo vastauksia ja vaihtoehtoja
palveluiden tuottamistapoihin niin, että kuntataloutta
saadaan tulevaisuudessa vakiinnutettua. Nopeaan suunnanmuutokseen
ei uskoakseni tulla pääsemään,
siitä palvelujen tuottamisvastuu pitää huolen.
Peruspalveluohjelman tarkasteluvuodet aina vuoteen 2009 saakka osoittavat,
että kuntatalouden vuosikate jää nettoinvestointeja alemmalle
tasolle koko tarkastelukauden. Ensi vuosi tulee olemaan tärkeä vuosi
palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen etenemisen suhteen. Taloudellisempaa
palvelurakennetta tehtäessä on muistettava, että kunnalliset
peruspalvelut tulee turvata kaikille kansalaisille, myös
niille, jotka asuvat etäällä keskuksista.
Eilen pidetyssä täysistunnossa valtiovarainministeri
Heinäluoma antoi lupauksen, että ensi vuoden aikana
aloitetaan valmistelu kuntia koskevan kalleusluokitusjärjestelmän
poistamisesta niin, että se tulisi voimaan vuonna 2008.
Tämä uudistus on tervetullut ja odotettu. Tavoitteena olisi
ollut, että se olisi tullut jo voimaan aikaisemmin. Siihen
myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota jo vuonna
2002. Taloudellisista syistä johtuen sitä ei voitu
ottaa ensi vuoden budjettiin. Sen vaikutus olisi ollut noin 130
miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Alueiden tasapainoisen kehityksen kannalta
on tärkeää tukea niiden kilpailukyvyn
ja taloudellisen kasvun vahvistumista. Meidän tulisi löytää sellaisia
elementtejä, joilla kasvua saataisiin aikaan tasaisemmin
eri puolilla Suomea. Meille pohjalaisille kansanedustajille esiteltiin
tänään tilastoa arvonlisäyksen
prosentuaalisesta jakautumisesta. Käytännössä se kuvaa
bruttokansantuotetta. Sen mukaan viime vuosina vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla,
Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on päästy
positiiviseen arvonlisäykseen. Muissa maakunnissa
kehitys on ollut negatiivista. Mainitsemissani maakunnissa
on lisäksi sisäisiä eroja, joten se vielä harventaa
positiivisen kehityksen kuntia ja kaupunkeja.
Alueiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi
meidän tulee edistää yritysten, oppilaitosten,
tieteen ja tutkimuksen yhteistyötä. Välineitä siihen
on olemassa. Erilaisiin ohjelmiin voidaan sisällyttää voimavaroja
yhteistyön lisäämiseksi. Hallintovaliokunta
kiinnitti huomiota budjettilausunnossaan opetukseen ja tutkimukseen
tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeuteen. Tämänhetkinen
tilanne ei suosi ja kannusta lahjoitusten tekemiseen.
Uskon, että tämän asian korjaamisella
saataisiin kasvun edellytyksiä parannettua myös
maaseudulla toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksien
monipuolistamisen myötä. Se parantaisi yritysten
kehittymismahdollisuuksia, joilla on suora vaikutus alueiden kehittymiseen.