Täysistunnon pöytäkirja 139/2001 vp

PTK 139/2001 vp

139. TIISTAINA 27. MARRASKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Lasten ja lapsiperheiden aseman parantaminen

 

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Oppositio on tehnyt välikysymyksen tärkeästä asiasta. Eduskunnalle muodostuu näin tilaisuus käydä keskustelua perhepolitiikasta kahteenkin kertaan, sillä onhan hallitukselta piakkoin valmistumassa lapsipoliittinen selonteko. Hallituksen perhepoliittiset tulevaisuudenlinjaukset esitetään itse selonteossa. Tässä välikysymysvastauksessa keskitytään jo tehtyihin toimiin.

Lapsiperheiden tilannetta ajatellen keskeistä on ollut hallituksen yleisen talouspolitiikan onnistuminen. Erityisesti lapsiperheet ovat hyötyneet työllisyyden paranemisesta ja veronalennuksista. Rahamarkkinoiden vakaus ja korkojen aleneminen on helpottanut asunto- ja opintovelkaisten asemaa huomattavasti, monen lapsiperheen osalta tuhansilla markoilla vuodessa.

Välikysymyksessä esitetään, että Suomen perhepoliittiset tuet ovat jääneet muista maista jälkeen. Kansainvälisten vertailujen tekeminen on monimutkaista. Perhepolitiikan kokonaisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi verotus, asuntopolitiikka, työlainsäädäntö, opiskelun tukeminen tai vaikkapa lasten huomioon ottaminen kaavoituksessa.

Suomalaisella perhepolitiikalla on pitkä perinne, ja se on perustaltaan kunnossa. Suomessa on hyvä neuvolajärjestelmä, maailman alhaisimpia lapsikuolleisuuksia, kansainvälistä kiitosta saanut päivähoitojärjestelmä ja siihen liittyvä ainutlaatuinen kotihoidon tukijärjestelmä. Meillä perhepoliittiset vapaat ovat maailman kärkiluokkaa, hoitovapaalla olleella on toimiva oikeus päästä takaisin entiseen työpaikkaansa. On ilmainen kouluruokailu. Lasten asema on huomioitu kaavoituksessa aivan toisella tavalla kuin useimmissa maissa jne.

Tämän kaiken seurauksena Suomessa syntyy väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän lapsia kuin EU-maissa keskimäärin. Vuosittain syntyneiden määrä on tosin viime vuosina alentunut, mutta se johtuu siitä, että synnytysikään ovat tulleet 1970-luvun pienet ikäluokat. Ikävakioitua syntyvyyttä kuvaava hedelmällisyysluku, 1,73 lasta naista kohden vuonna 2000, on EU:n neljänneksi suurin. Tätä korkeampi syntyvyys on vain Irlannissa, Ranskassa ja Luxemburgissa.

Voimme myös olla tyytyväisiä työn ja perheen useimpia muita maita onnistuneemmasta yhteensovituksesta. Samalla kun syntyvyys on meillä Euroopan korkeimpia, myös naisten työhönosallistumisaste on kansainvälisesti korkea.

Vaikka ikäjakaumaan suhteutettu syntyvyys on pysynyt Suomessa vaakana, sen sisällä on tapahtunut rakenteellista muutosta. Kokonaan lapsettomien naisten määrä on kasvanut samalla, kun kolmi- ja nelilapsisuus on yleistynyt.

Välikysymyksen mukaan lapsiperheet ovat menettäneet perhetukia pääministeri Lipposen hallitusten aikana. (Ed. Pekkarinen: Kyllä!) Tämä on totta, jos katsotaan ainoastaan tulonsiirtoja. Tietoisen politiikan tuloksena varoja on siirretty tulonsiirroista palveluihin. On toteutettu subjektiivin