Täysistunnon pöytäkirja 14/2004 vp

PTK 14/2004 vp

14. TIISTAINA 24. HELMIKUUTA 2004 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

  jatkuu:

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on jo kolmas päivä, kun keskustellaan tästä niin sanotusta kaksoisverotusongelmasta. Tässä on surkuhupaisaa minun mielestäni se, että oikeastaan tällä kohtaa ainakin esityslistan mukaan tulisi meidän käsitellä esitystä pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta. (Hälinää)

Puhemies:

Ed. Rundgren, anteeksi! Täällä on puheenvuoro ed. Rundgrenilla, ja pyydän, että palavereita pidetään tuolla salin ulkopuolella. Nyt kuunnellaan ed. Rungrenia. Olkaa hyvä!

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia. Taitaa olla tässä talossa niin, että ikään kuin sattumalta saadaan joitakin tärkeitä asioita puheenaiheiksi, ainakin tämä on tullut aivan toisen asian yhteydessä esiin, mistä nyt on keskusteltu.

Erityisesti minua puhutteli perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Valto Kosken lyhyt puheenvuoro, kun hän totesi ykskantaan, että ei tästä asiasta ainakaan valiokunnassa käytetty yhtään puheenvuoroa, mutta nyt sitten eduskunnassa kylläkin useita. Myöhemmin kuulin häneltä, että eduskunta on kyllä tätä asiaa koskevan ponnen aikoinaan hyväksynyt, ja mielenkiinnolla odotan, varmasti ed. Koskelta saan kuulla, minkälaisen selvityksen ministeriö on tähän antanut.

Kiteytän tämän oman puheenvuoroni muutamaan kohtaan. Ensiksikin, tosiasia on, että Suomen ja Ruotsin verotuskäytäntö on erilainen. Meillä on samansisältöinen verosopimus, mutta tämän sopimuksen perusteella Ruotsi ei sisällytä Suomesta maksettavaa eläketuloa omassa maassaan verotusperusteeseen verottaessaan Ruotsissa asuvia. Suomi sen sijaan tekee niin, ja tästä aiheutuu selkeä paluumuuttoa Suomeen estävä ongelma. Kyse on myös minun mielestäni selkeästä, niin sanotusti ihmisten vapaata liikkumista rajojen yli estävästä asiasta. Euroopan komissiossa on meneillään Suomen verotuskäytännöstä ainakin yksi kantelu.

Toiseksi, Suomi määrää sairausvakuutusmaksun Suomesta ja Ruotsista maksettavien eläketulojen yhteenlasketun määrän perusteella. On osoitettavissa selkeitä tapauksia, jolloin henkilön koko Suomesta saama eläke hupenee savamaksuun, ja jos tuo eläke ei riitä, joutuu hän maksamaan vielä osan sillä Ruotsista saamallaan eläkkeellä. Tästä minulla on monia esimerkkitapauksia.

Euroopan komissio on 11.7.2003 Suomen hallitukselle antamassaan virallisessa ilmoituksessa eli huomautuksessa todennut yksiselitteisesti, että Suomi tulkitsee virheellisesti EU-asetusta numero 1408/71, kun Suomi määrää sairausvakuutusmaksun myös Ruotsista maksettavan eläketulon perusteella. Suomi on antanut asiasta vastineen, mutta henkilöt, joita nämä asiat konkreettisesti koskevat, tulevat joka tapauksessa hakemaan oikeutta aina Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimesta asti. Käsitykseni on, että lopulta he tulevat voittamaan asian, kuten kävi myös EY:n tuomioistuimen niin sanotussa Rundgren-päätöksessä.

Kolmanneksi, asian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat monenlaiset. On tullut moneen kertaan todettua tässä salissa, että verotuksella vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen. Tässä tapauksessa on saatu syntymään muun muassa Haaparantaan 4 000 suomalaisen kaupunginosa. Jotkut näistä ihmisistä käyttävät ilmaisua "olen verovankina Haaparannassa". Noiden ihmisten jokapäiväisen elämän kokemusmaailmassa on siis kyse selkeästi jopa ihmisoikeuskysymyksestä.

Paluumuuttajien saaminen takaisin kotimaahansa olisi meidän suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan etu. He toisivat monessa tapauksessa varsin huomattavat eläketulonsa ryydittämään kunkin muuttopitäjän taloutta. He olisivat olleet ja olisivat edelleen ennen muuta voimavara Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomessa, ehkä Pohjanmaallakin. Suomessa on 1980-luvulla rohkaistu paluumuuttajia muun muassa asuinrakennusten lainoituspolitiikalla. Tästä on ollut hyviä kokemuksia. Monet paluumuuttajat ryhtyvät yrittäjiksi ja kielitaitoisina pystyvät toimimaan koko Pohjolan alueella. Nyt puhutaan jälleen siitä, että Suomeen tarvittaisiin työvoimaa. Väitän, että helpointa meidän on saada sitä täältä joskus muuttaneista. Veropolitiikalla voimme kannustaa paluumuuttajia tulemaan takaisin kotimaahansa. Täytyy muistaa, että he aikoinaan lähtiessään suorastaan pelastivat suomalaisen yhteiskunnan, sillä jos nuo 300 000—400 000 Ruotsiin muuttanutta olisivat jääneet työttömyyden kynsiin Suomeen, niin siinä sitä vasta valtiontalous olisi ollut liemessä.

Verohallitus korostaa vastauksissaan näihin verokysymyksiin yleensä sitä, että pyritään kohtelemaan tasa-arvoisesti kansalaisia. Sopii palauttaa mieliin, mitä se tasa-arvo oli, kun kamppailtiin 1960- ja 70-luvun taitteen muuttoaallon kanssa. Muuttoaallon mittasuhdetta kuvaa se tosiasia, että 70-luvulla syntyi joinakin vuosina uusia sallalaisia enemmän Ruotsissa kuin konsanaan Sallan pitäjässä. Saman tyyppinen tilanne oli monissa muissa Lapin muuttotappiopitäjissä. Monien siteet synnyinseutuun ovat heikentyneet, mutta satoja, luulen, että tuhansia, olisi tulossa vielä takaisinkin. Mutta mistään satojentuhansien joukkoliikkeestä kohti Suomea ei missään tapauksessa enää ole kyse.

Hallitus tekee siis mielestäni viisaasti, jos ottaa vakavasti eduskunnassa käydyn keskustelun ja ryhtyy selvittämään, millä keinoin aivan ilmeiset epäkohdat poistetaan ja millä tavalla paluumuuttoa Ruotsista voitaisiin rohkaista. Suomen hallituksen olisi todella jo aika osoittaa tässä asiassa kunniakasta linjakkuutta suhteessa paluumuuttajiin. Minun käsitykseni on, että muutoin nämä ihmiset hakevat tämän linjan EY-tuomioistuimesta, jopa ihmisoikeusprosesseina. Linjan muutos ei edellytä edes uuden lain säätämistä. Kyse on vain valtiovarainministeriön määräyksestä, ettei Suomi enää sisällytä Ruotsista maksettavaa eläketuloa verotusperusteeseen maksaessaan Suomen eläkettä. Tämän määräyksen valtiovarainministeriö voi antaa Pohjoismaiden välillä 23.9.96 allekirjoitetun tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen voimaan saattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen 2 §:n nojalla. Siinä nimittäin todetaan, että tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Sairausvakuutusmaksun määräämiskäytäntö voidaan muuttaa EU-asetuksen n:o 1408/71 mukaiseksi sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä siten, että Suomi päättää ryhtyä noudattamaan Euroopan komission tulkintaa. Asian voisi ratkaista myös korkein hallinto-oikeus, jolla on parastaikaa ainakin 16 valitusta ratkaistavanaan. Vanhin on jätetty 18. joulukuuta vuonna 2001 eli yli kaksi vuotta sitten. Suomi joutuu lopulta kuitenkin toteuttamaan — tämä on minun vakaa käsitykseni — Euroopan komission vaatimat muutokset.

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus tekee viisaasti, jos tarttuu tähän asiaan ja ratkaisee nämä ongelmat. Niihin kyllä löytyvät aivan järkevät ja hallinnossa perustellut ratkaisut.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Korjauksena viime perjantain keskustelussa käyttämääni puheenvuoroon haluan tuoda julki sen, että ulkomailla saadusta eläketulosta EY-tuomioistuimen 10. päivä toukokuuta 2001 tekemän päätöksen perusteella Suomella ei ole oikeutta periä sairausvakuutusmaksua. Eli näiltä osin haluan korjata puheeni.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvin monissa tapauksissa, joissa henkilö saa eläkettä sekä Ruotsista että Suomesta, henkilön Suomesta saamaan eläkkeeseen kohdentuva verokanta muuttuu olennaisesti siitä, jos Ruotsista saatua eläkettä ei huomioitaisi. Tässä muun muassa eläketulovähennykseen Ruotsin eläkkeen huomioimisella on monissa tapauksissa hyvin merkittävä vaikutus. Totta kai tällä menettelyllä on merkitys niille henkilöille, jotka suunnittelevat paluumuuttoa Suomeen.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla yksinomaan Ruotsista saatu eläke vapautettiin sairausvakuutusmaksusta, ei ottanut kantaa niihin tapauksiin, joissa henkilö sai eläkettä molemmista maista. Verohallitus tulkitsi asian siten, että entinen käytäntö saa jatkua ja jätti tämän asian tavallaan lainsäätäjien käsiin. Eikö näissäkin tapauksissa olisi johdonmukaista vapauttaa Ruotsista saatu eläke sairausvakuutusmaksusta? Käsittääkseni näillä nykyisin voimassa olevilla säännöksillä on pyritty siihen, että Suomeen palanneet ovat verotuksellisesti täsmälleen samassa asemassa kuin yksinomaan Suomesta eläkettä saavat. Onko tämä sitten oikein?

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, ed. Kankaanniemen lausumaehdotus on tietyllä tavalla ympäripyöreä, ja kun on kuunnellut näitä puheenvuoroja, niin edustajista riippuen vaihtelee se, minkälaisia muutoksia kaiken kaikkiaan halutaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä asiasta on käyty aika laaja keskustelu. Tässä on käsitteitä monenlaisia tullut esiin ja vääriä väittämiä. Perusajatuksenhan tässä pitäisi olla ehdottomasti se, jotta kuitenkin, jos asuu Suomessa, niin ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti.

Ed. Rundgren totesi äsken virheellisesti sen, jotta jos saa eläkettä Ruotsista ja Suomessa sattuu olemaan vaikka yhden euron eläke, niin sairausvakuutusmaksua ei saa periä Suomessa yhtään enempää kuin yhden euron. Tässä sattuu olemaan kirjallisen kysymyksen 4/2002 vastaus. Siinä todetaan lopussa, jotta Rovaniemen hallinto-oikeus on tehnyt tästä päätöksen. Täällä todetaan ihan lopuksi: "Ministeriön lausunnossaan ilmoittama kanta merkitsee sitä, että maksettavaksi tuleva sairausvakuutusmaksu ei voi ylittää Suomesta maksetun eläkkeen määrää, oli Suomesta maksettu eläke kuinka pieni tahansa." Tässä on ministeriön tekstiä, ja on ihme, jos tästä asiasta jotenkin vielä jossakin tapeltaisiin.

Niin kuin aikaisempina päivinä on jo tullut esille, kun tätä asiaa on käsitelty, niin minä näen kuitenkin sillä tavalla, että suomalaisia ihmisiä pitää kohdella tasavertaisesti. Siinä pitäisi miettiä, millä tavalla me voisimme muuttaa tätä suomalaisten verotusjärjestelmää eläkeläisten osalta. Onhan totta sillä tavalla, jotta kun eläke on enintään 60 prosenttia palkasta näiden uusien sääntöjen mukaan, niin sehän on matala. Eläkkeen taso on matala suhteellisesti ottaen meillä, jolloin voitaisiin miettiä, jotta eikö verotusta pitäisi muuttaa Ruotsin suuntaan, siis suomalaista eläkejärjestelmää, jolloin meillä olisi kepposempi eläkkeiden verotus kaiken kaikkiaan ja silloin ei tätä eriarvoista asemaa olisi olemassakaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan yhteenvetona haluaisin todeta ensinnäkin ed. Lahtelalle: Minulla on tässä ministeri Wideroosin vastaus 4. päivältä joulukuuta 2003, jossa vastauksessa muun muassa todetaan: "Sairausvakuutusmaksu on määrätty samalla tavalla Suomessa asuville eläkkeensaajille ja ulkomailta Suomeen muuttaville eläkkeensaajille. Maksu on siten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudattaen ollut kansalaisuudesta riippumatta yhtä suuri kaikille Suomessa asuville eläkkeensaajille. Maksun perusteena ovat kaikki kunnallisverotuksessa verotettavat tulot, myös ulkomailta maksetut eläketulot."

Tämän vastauksen perusteella Ruotsista saatu eläketulo bruttomääräisesti lisätään Suomesta saatuihin eläkkeisiin ja siitä määrätään sitten asianomaiset vähennykset ja progressioaste nousee tietenkin, mutta siitä määrätään savamaksut. Viittaan niin sanottuun Rundgren-tapaukseen, jossa EU-tuomioistuin määritteli sen, että silloin kun eläkettä ei makseta lainkaan Suomesta, silloin eläkkeen maksava toinen EU:n jäsenvaltio on vastuussa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Eläkkeensaajalta ei peritä ulkomailta maksetun eläketulon perusteella sairausvakuutusmaksua. Tässä tullaan mielenkiintoiseen problematiikkaan, ainakin minun mielestäni, kun jokainen Ruotsissa asunut henkilö, joka on siellä työskennellyt, on aktiivivuosinaan maksanut palkanmaksun yhteydessä savamaksut myöskin siltä ajalta, kun hän lähtee eläkkeelle. Sellaisessa tilanteessa, kun henkilö on muuttanut Suomeen ja hän saa eläketuloa Ruotsista ja Suomesta, nyt tältä osin, mitä hän saa Ruotsista, hän maksaa ikään kuin kahteen kertaan ne savamaksut. (Välihuutoja) — Kyllä, nimenomaan tämän ministeri Wideroosin vastauksen perusteella. — Minun mielestäni, kuten ex-ministeri Alho täällä totesi viime perjantaina, juuri sillä tavoin pitäisi menetellä, viitaten myöskin tähän EU-tuomioistuimen päätökseen, että Suomesta tulevasta eläkkeestä maksettaisiin normaali savamaksu mutta Ruotsista tulevasta eläketulosta ei sitä maksettaisi, koska henkilö on jo aktiivivuosinaan palkanmaksun yhteydessä maksanut ne savamaksut Ruotsin järjestelmän perusteella.

Oikea tapa sitten olisi minun mielestäni se, kun täällä on viitattu siihen, että henkilön täytyy saada myöskin hoidosta taikka muusta vastinetta siihen, että se on Ruotsin valtion asia. Tämän johdosta, arvoisa puhemies, vetoan Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajaan Cronbergiin, että hän perehtyisi tähän asiaan nyt ja ottaisi siellä sen esille, koska kuten täällä on käynyt ilmi, pääministerit ovat neuvotelleet asiasta mutta siitä ei ole silloin päästy yksimielisyyteen. Minun mielestäni ainoa oikea tapa on se, että niille henkilöille, jotka ovat ne maksunsa aktiivivuosinaan jo maksaneet Ruotsin valtiolle, jollakin järjestelmällä se hoidettaisiin sillä tavoin, että saadaan oikeudenmukainen ratkaisu. Kyse ei ole mistään suurista summista, vaan kyse on minun mielestäni lähinnä periaatteesta.

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää se, että ministeri Wideroos ei ole ollut täällä esittelemässä omaa kantaansa ja mielipidettään, vaikka tätä asiaa on nyt jo useaan kertaan käsitelty. Joka kerta ei mielestäni ole voinut olla este.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä todettiin, jo kolmannen kerran käydään keskustelua tästä asiasta. Itse en ole siihen osaa ottanut aiemmin mutta mielenkiinnolla kuunnellut. Täällä on käytetty hyvin vetoavia ja tunnelmakkaita puheenvuoroja myöskin hallituspuolueiden piiristä, että tälle asialle pitää jotain tehdä ja että ongelmia todellisuudessa on olemassa. Jos ja kun näin on, minusta on aivan luonnollista, että täällä kylläkin ympäripyöreäksikin mainittu ed. Kankaanniemen lausumaehdotus hyväksytään, koska sillä tähdätään kuitenkin oikeudenmukaisuustilanteen saavuttamiseen ja tasavertaisuustilanteen saavuttamiseen, ja sen jälkeen, kun kerran hallituspuolueidenkin piirissä on niin vakavaa huolta kannettu näiden ongelmien olemassaolosta, hallitus hoitaa asiat kuntoon. Oli se muoto sitten se tai tämä, näinhän niitä asioita pitää viedä eteenpäin, jos ongelmia todella nähdään.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kauniisti puhuttu paluumuuttajien puolesta ja myöskin sen puolesta, että meidän tulisi päästä oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Minä luulen, että oikeudenmukaisempaan ratkaisuun päästään, jos asiaa selvitetään perinpohjin, ja sen takia toivonkin, että kaikki, jotka nyt tätä ovat peräänkuuluttaneet, äänestävät myöskin ponnen puolesta.

Olen monta kertaa jo lausunut mielipiteeni tästä. On mielestäni kaksi ongelmaa. Toinen on juridinen ongelma, ja se koskee sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsista saadusta eläkkeestä. Kai me voimme olla aika yksimielisiä siitä, että tämä on väärin. Toinen kysymys ei ole juridinen, se on enemmän tämmöinen minusta tuntuu -ongelma. Paluumuuttajat katsovat, että Suomen tulisi tulkita pohjoismaista sopimusta samalla lailla kuin sitä tulkitaan Ruotsissa ja Tanskassa. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi ei verottaisi sitä eläkettä, josta Ruotsi on jo perinyt lähdeveroa. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että ne, joiden veroaste ylittää 25 prosenttia, hyötyisivät huomattavasti siitä, mutta tietenkin voi kysyä, eikö ole hyvä, että edes joku hyötyy jostakin, ja eikö ole hyvä, että kaikissa Pohjoismaissa tulkitaan allekirjoitettu sopimus samalla tavalla.

Mitä tulee nykytilanteeseen, totean vielä kerran, että ne, joiden veroprosentti on alhaisempi kuin 25, kärsivät. Ne paluumuuttajat, jotka saavat eläkkeen, joka on erittäin pieni, häviävät. He maksavat enemmän veroa kuin ne, joilla on saman suuruinen tulo Suomesta. Jos paluumuuttajan eläke ja muut tulot ovat kaikki veronalaista tuloa, hän maksaa täsmälleen saman verran veroa kuin Suomessa asuva, joka saa koko eläkkeensä Suomesta, ei maksa enempää eikä maksa vähempää vaan maksaa täsmälleen yhtä paljon. Jos osa tästä ulkomailta saadusta eläketulosta on verovapaa niin kuin esimerkiksi kansaneläke Ruotsista, kun paluumuuttaja saa työeläkkeen Ruotsista, saa kansaneläkkeen Ruotsista, niin siitä kansaneläkkeestä ei peritä lähdeveroa Ruotsissa eikä sitä oteta myöskään Suomessa huomioon ja silloin tällainen paluumuuttaja maksaa vähemmän veroa siitä saman suuruisesta tulosta, mitä suomalaisella eläkkeensaajalla on.

Tässä lyhyesti nämä erot ja tilanne tänä päivänä, ja sanon vielä kerran: sairausvakuutusmaksun periminen on juridisesti väärin ja sellaisen eläkkeen verottaminen, josta jo lähdeveroa on peritty, ei ole juridisesti väärin mutta sopimuksen hengen vastaista.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rundgren aivan oikein sanoi, että asia on nyt hallituksen käsissä ja se voisi halutessaan tehdä oikeutta paluumuuttajille. Ei ole mitään järkeä siinä, että väärällä verokohtelulla estetään Ruotsiin muuttaneiden paluu Suomeen. Heistä olisi paljon hyötyä nyt erityisesti meidän muuttotappioalueillemme.

On selvää myöskin se, että jos hallitus ei ryhdy korjaamaan nyt esillä olevaa epäkohtaa, keskustelu tästä asiasta ei varmasti tähän lopu. Se on jo huomattu. Tästä on niin pitkään puhuttu. Sekin on varmaa, että EU:n tuomioistuin tulee vielä asiaan puuttumaan. Siinä mielessä herää kysymys, miksi asiaa halutaan jatkuvasti vain viivytellä. Toivottavasti hallituspuolueiden kansanedustajat nyt vaativat hallitukselta toimenpiteitä ja asia saadaan nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Siihen on nyt mahdollisuus, kun äänestätte tämän ponnen puolesta. Siinä pakotetaan hallitus toimenpiteisiin ja selvittämään tämä asia ja epäkohta.

Jouko Skinnari /sd:

Herra puhemies! Suomessahan on tapana niin nykyisen kuin edellistenkin hallitusten aikana ollut se, että hallitus tekee omaa toimintaansa hallitusohjelman ja hallituspuolueitten eduskuntaryhmien tehtyjen päätösten mukaisesti. Se ei sillä tavoin ota näitä ohjeita eduskunnan täysistunnolta. Tämä on se tapa, jolla toimitaan, koska muutoinhan tämä ei olisi parlamentarismia, vaan tässä luotetaan siihen, että hallitus näin tekee kuin täällä puheenvuoroissa on tullut ilmi. Tätä asiaa on selvitetty kyllä ihan riittävästi. Kysymys on nyt sitten siitä, että täällä selvityksissä esiin tulleet epäkohdat poistetaan, ja se on hallituksen tehtävä. Hallituspuolueitten eduskuntaryhmät tulevat huolehtimaan siitä, että hallitus näin tekee. Tämä on myös äänestysselitys siihen, minkä takia näitä ponsia täällä ei hyväksytä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että etukäteen jo täällä tulee tällaisia ohjeita omasta äänestyskäyttäytymisestä. Minun mielestäni, jos tämä ponsi ei saa nyt eduskunnan enemmistön tukea, tilanne edelleen jatkuu eikä tämä ongelma poistu mihinkään. Tällä vaalikaudella ei tulla tässä asiassa etenemään, ja seuraava hallitus tulee jälleen painiskelemaan saman asian kanssa. Minun mielestäni on varsin oikein, jos eduskunnan enemmistö korkeimpana lainsäädäntöelimenä katsoo lausumaehdotuksessaan, että tälle asialle on mahdollisimman pian saatava piste, ja velvoittaa hallitusta tutkimaan ja tekemään mahdolliset johtopäätökset ja lakiesitykset sen jälkeen tänne eduskunnalle. Mikäli ponsi tässä äänestyksessä häviää, tilanne vain jatkuu ja jatkuu riippumatta siitä, mikä hallituspohja on kulloinkin voimassa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ed. Kankaanniemi on lausumaehdotuksellaan puuttunut hyvin merkittävään asiaan eli niihin virheellisyyksiin ja vääryyksiin, jotka kohtaantuvat niihin lähinnä Ruotsista Suomeen palanneisiin paluumuuttajiin, joilla on työhistoriaa Ruotsissa ja sieltä saatua eläkettä. Ed. Kankaanniemi on tässä lausumaehdotuksessaan ehdottanut seuraavaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla saatetaan Ruotsista eläketuloa saavat henkilöt sosiaaliturvan ja verotuksen suhteen oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa."

Herra puhemies! Tämä lausumaehdotus on täyttä asiaa, ja kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee yksimielisesti äänestämään tämän lausuman puolesta.

Täällä salissa on nyt kuultu ja nähty, kun hallituspuolueiden edustajat käyvät todistamassa, että asia on oikea, epäkohtaan on tartuttava, epäkohta on korjattava. Mutta samaan aikaan ja samaan hengenvetoon, kun he tämän ilmoittavat, he kiirehtivät sanomaan, että he eivät kuitenkaan halua käytännössä toimia näiden puheittensa mukaisesti, he eivät kuitenkaan halua käytännössä toimia niin, että tähän epäkohtaan tarttumista kiirehdittäisiin ja hallitusta velvoitettaisiin ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Eräänlaisena huippuna tässä argumentoinnissa oli ed. Skinnarin, pitkäaikaisen parlamentaarikon, äsken käyttämä puheenvuoro, jossa hän suunnilleen sanatarkasti sanoi, että hallitus ei ota ohjeita eduskunnalta.

Herra puhemies! Hallitus ottaa ohjeita eduskunnalta, jos eduskunta päättää ohjeita antaa. Nyt on kyse siitä, että me kristillisdemokraateissa, vasemmistoliitossa, kokoomuksessa, varmasti perussuomalaisissa haluamme, että hallitus tarttuu tähän epäkohtaan ja korjaa tämän epäkohdan. Me haluamme, että eduskunnan täysistunto antaa tässä asiassa hallitukselle ohjeet ja edellyttää, että asia korjataan. Nyt ed. Skinnarilla ja kaikilla muilla hallituspuolueiden kansanedustajilla on tilaisuus käytännössä toimia tämän asian, tämän epäkohdan korjaamisen hyväksi tai heillä on tilaisuus tyrmätä tämä eduskunnan tahdonilmaisu.

Herra puhemies! Toivon, että tässä asiassa toimitaan puheiden mukaisesti ja ollaan päättämässä asiasta, jossa, jos eduskunta näin päättäisi, hallitus varmasti ottaa ohjeita eduskunnan täysistunnolta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari viittasi parlamentarismiin, ja parlamentarismi kai on juuri sitä, että hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta. Käänteisistäkin tilanteista meillä on tietysti ollut jonkunlaista läheiskokemusta aina välillä. Mutta tässä tilanteessa kyllä eduskunnan täysistunnon kannan pitäisi toki vaikuttaa hallituksen toimintaan. Sen logiikan vuoksi, mitä täällä eduskunnassa noudatetaan, olisi järkevää tietysti, että koko eduskunta äänestäisi tässä asiassa yksimielisesti tuon ponnen puolesta, jos kaikki puheet kuitenkin ovat saman suuntaisia, pontta tukevia, mutta sitten napinpainokäytäntö on erilainen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin todeta sen, että kaiken kaikkiaan Suomen ja Ruotsin välinen raja näyttää hyvin hankalalta näiden eläkkeiden saamisen suhteen. Verotettuna niin tai näin, hyvin pitkä viive on siinä, että asianosainen Suomeen muuttanut, takaisin palannut henkilö saa yleensä hänelle maksettavan eläkkeen käyttöönsä täällä. Se vie usein parin vuoden ajan.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz pitkäaikaisena kansanedustajana tietää sen, että jokainen ponsi, joka täällä täysistunnossa enemmistöllä hyväksytään, on merkki siitä, että hallitus ei toimi sillä tavoin kuin pitäisi, ja sillä tavoin ei hallituspolitiikkaa hoideta, ei hoidettu kokoomuksen aikana enkä usko, että hoidetaan myöskään tämän hallituksen aikana, niin että täällä täysistunnon ponsilla tehdään arkipäivän hallituksen politiikkaa, vaan se politiikka tehdään siellä hallituksen sisällä niin kauan kuin hallitus nauttii eduskunnan täysistunnon enemmistön luottamusta.

Tämä on se tapa, ja tämä on myös samalla tietysti selitys sille, minkä takia näille ponsille käy huonosti, joita oppositio esittää, niin kuin tässä tapauksessa nyt sitten 16 vuoden tauon jälkeen myös kokoomus innokkaana täällä, todennäköisesti ja toivottavasti yhtenäisenä äänestää tämän ponnen puolesta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Skinnarin etukäteen antama äänestysselitys on mielenkiintoinen, ja yritän sitä Lahden torilla, kun eläkkeensaajat seuraavan kerran tästä asiasta kyselevät ja nimenomaan ed. Skinnarin äänestyskäyttäytymistä kyselevät, yritän sitä sitten näille eläkkeensaajille siellä selittää. Totuus on, ed. Skinnari, kyllä se, että jos eduskunta, mikä on poikkeuksellista, hyväksyy täällä salissa ponnen, niin sillä ponnella on merkitystä ja se kiirehtii siinä ponnessa tarkoitetun ja esillä olevan asian ja epäkohdan korjaamista.

Nyt on esillä asia, kokonaisuuden kannalta aika pieni asia, mutta näiden ihmisten kannalta aika tärkeä asia, jossa meillä kaikilla kansanedustajilla, myös teillä ed. Skinnari ja muilla hallituspuolueiden edustajilla, on tilaisuus niin halutessamme vauhdittaa hallituksen tekoja tämä epäkohdan korjaamiseksi, ja siitä tässä äänestyksessä on nyt kyse.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz hyvin tietää sen, mitkä mahdollisuudet hallituspuolueitten edustajilla ja eduskuntaryhmillä on vaikuttaa hallituksen toimintaan, ja me olemme tehneet kaiken sen (Ed. Zyskowicz: Näkisi vaan!) ja tulemme vielä tehokkaammin tekemään tämän keskustelun pohjalta, (Hälinää — Paheksuvia välihuutoja) ja tämä on se tie, jolla tavoin tässä toimitaan. Tämä ponsi on, totta kai, ymmärrettävä opposition kannalta. Tällaista politiikkaahan oppositio tekee, ja sille se kuuluu, (Ed. Ala-Nissilä: Räksyttämistä!) mutta on täysin selvää, että hallitus toimii hallituspuolueitten eduskuntaryhmien tekemien päätösten mukaisesti, ja on tullut selväksi, että tässä asiassa pitää toimia ja se on hallituksen tehtävä ilman tämän ponnen hyväksyntääkin. (Ed. Zyskowicz: Näkisi vaan!)

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, te väititte, että epäkohdat poistuvat tällä ponnella. Ne väitetyt epäkohdat, mistä ed. Rundgren ensimmäisessä puheenvuorossaan puhui, eivät poistu tällä ponnella. Nimittäin tämä ponsi on ristiriitainen. Ensin siinä pyydetään poistamaan epäkohdat, ja jos niin tehdään, se tarkoittaa sitä, että Suomessa asuvat eläkeläiset, Suomesta koko eläkkeensä saavat, joutuvat heikompaan asemaan kuin Ruotsista tänne tulevat. (Ed. Vistbacka: Ei pidä paikkaansa!) Mutta toinen osa tästä ponnesta vaatii tasavertaisuutta Suomessa olevien eläkeläisten kanssa, ja sillä tavalla tämä on ristiriitainen. Eli jos poistetaan sairausvakuutusmaksu näiltä Ruotsista tulevilta eläkeläisiltä, sen jälkeen Suomesta tulonsa saaneet eläkeläiset maksavat korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin Ruotsista osan eläkettä saavat. Siihenkö me pyrimme? Katsotaan sitten äänestyksen jälkeen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mikä koskee hallituksen linjaa, joka sillä on nyt tilaisuus muuttaa, niin se on tullut ministeri Wideroosin vastauksissa kirjallisiin kysymyksiin esille kahden kuukauden aikana harvinaisen selvästi. Siellä lukee, ettei tehdä yhtään mitään. (Ed. Zyskowicz: Kylmä ja kova linja!)

Toisekseen, mikä koskee tätä ponnen tekstiä, ed. Huotari, minä olen äärimmäisen pahoillani monen muun kanssa siitä, että te ette vieläkään ymmärrä, että tässä voidaan viitoittaa hallitus oikealle tielle, mutta siinä suhteessa tämä esitys olisi voinut olla tarkempi tekstiltään, koska teillä on ymmärtämisvaikeuksia sen suhteen, mikä se perimmäinen juju tässä on.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että ed. Pulliainen lukee tämän tekstin, jossa sanotaan, että toimenpiteellä saatettaisiin sosiaaliturvan ja verotuksen suhteen oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa. Mutta ne toimenpiteet, ne voivat olla ainoastaan sellaisia, jotka aiheuttavat sen, että Suomessa asuva eläkeläinen maksaa korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin Ruotsista tullut. Jos joku väittää, että en ole perehtynyt tähän asiaan, niin tervetuloa keskustelemaan asiasta.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz täällä nyt räksyttää tässä asiassa mielestäni.

Mitä tulee menneeseen aikaan, niin muistan, että keskusta esitti vastalauseen, jossa tähän sosiaaliturvaongelmaan olisi puututtu. Meillä oli asiantuntijoiden tekemä malli. Silloin kokoomus äänesti sitä vastaan. Tosin siinä oli teknisiä hankaluuksia.

Puhemies! Muutoinkin tämä on aika monimutkainen ongelma. Ei täällä veropolitiikkaa voida ponsilla tehdä, vaan se vaatii valmistelun. Tiedän, että tämä asia on hallituksessa valmistelussa. (Hälinää — Paheksuvia välihuutoja) Tältä osin katsotaan, miten tätä asiaa voitaisiin korjata. Ponsilla tätä asiaa ei ratkaista. (Ed. Laakso: Paitsi silloin, kun keskusta on oppositiossa!)

Mielestäni ei eläkeläisten kustannuksella kannattaisi ed. Zyskowiczinkaan liikaa niin sanotusti räksyttää.

Puhemies:

Huomautan arvoisille edustajille, että edustajilla on täällä puheoikeus ja vastauspuheenvuoro-oikeus. Pyydän suhtautumaan kunnioittavasti tähän puheoikeuteen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ed. Ala-Nissilälle todennut, että ei minkään ponnen hyväksyminen täällä eduskunnassa jossakin lainsäädäntöasiassa lopullisesti ratkaise tietystikään mitään esillä olevaa ongelmaa. Mutta on aivan selvä, että tämän ponnen hyväksyminen merkitsisi sitä, että sillä kiirehdittäisiin ja vauhditettaisiin hallituksen puuttumista tähän epäkohtaan.

Kun ed. Ala-Nissilä sanoi tietävänsä, että tätä asiaa hallituksessa valmistellaan, olisi tietysti nyt hyvä eduskunnan kuulla vähän tarkemmin tästä valmistelusta ja siitä, onko siinä valmistelussa omaksuttu kokonaan toinen linja, kuin minkä hallituksen puolesta eduskunnalle vastannut ministeri Wideroos on asiassa omaksunut.

Mitä sitten tulee ed. Huotarin tulkintaan ponnen sanamuodoista, niin aika ei riitä kovin tarkkaan tekstianalyysiin nyt tässä, mutta ei mielestäni siinä ole mitään sellaista, joka estäisi oikeudenmukaisen ja tasapuolisen ratkaisun ja joka merkitsisi mitään sellaisia heikennyksiä Suomesta eläketuloa saavien ihmisten tilanteeseen, joista ed. Huotari puhui.

Mitä sitten tulee räksyttämiseen, niin ed. Ala-Nissilä on juuri kahdeksanvuotisen oppositiokauden päättänyt ja nauttii hallituksessa olemisen iloista ja riemuista. Toivoisin, että ed. Ala-Nissilä ei asennoituisi asioihin niin, että kaikki se kritiikki, mitä opposition piiristä esitetään, on räksyttämistä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä lausumaehdotus on tehty ihan vakavalla mielellä siksi, että tämä asia pitäisi saada kuntoon.

Ensimmäinen kirjallinen kysymys, jonka löysin, oli vuodelta 93 Ahon hallituksen ajalta, jossa itsekin istuin ministerinä. Silloin sitä ei korjattu. 90-luvulla on tehty lukuisia kysymyksiä. Ed. Skinnarikin oli ministerinä muutaman vuoden, ja hänkin olisi voinut asian korjata, mutta ei ole korjannut. Kymmenen vuotta on kulunut tämän asian puitteissa. Täällä on vaadittu muutoksia eri tavoin, ja mitään ei ole tapahtunut. Eduskunnan on kerta kaikkiaan syytä ottaa nyt asia vakavasti ja velvoittaa hallitus toimenpiteisiin. Luottamus on mennyt kaikkiin hallituksiin, myös tähän hallitukseen, tämän asian hoitamisessa, ellei eduskunta selkeästi sano, mitä pitää tehdä.

Mutta tämä lausuma ei ole niin yksityiskohtainen, että tällä sanottaisiin, miten se ratkaistaan. Ei voida ajatella, että me täällä tässä yhdellä lausumalla hoidamme sisältöjä. Me vain velvoitamme hallitusta tuomaan esitykset, jotka merkitsevät oikeudenmukaisuutta, ei kenellekään mitään etuoikeuksia, vaan oikeudenmukaisuutta ja mahdollisimman tasavertaista kohtelua, jotta suomalaiset voivat palata kotimaahansa, synnyinmaahansa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytin tuossa termiä, jota julkisuudessa on käytetty. Se ei ollut ihan onnistunut. Pahoittelen sitä.

Mitä tulee vielä itse tähän asiaan, niin tämähän ei koske yksin Suomea, vaan myöskin Ruotsia. On selvä, että tässä on myöskin neuvoteltava ja löydettävä sellainen linja, joka olisi mahdollisimman oikeudenmukainen, ja myöskin tässä tarvitaan Ruotsissa tapahtuvaa keskustelua.

Anne  Huotari  /vas:

Arvoisa puhemies! Olennainen ongelma tässä Ruotsin eläkeasiassa on se, että Ruotsi perii lähdeverona 25 prosentin veroa. Se on se, mikä tekee tässä tämän epäoikeudenmukaisuuden niille eläkeläisille, joilla verotus olisi alle tämän 25 prosenttia. Tämä ongelma ei poistu niillä ratkaisuehdotuksilla, mitä ed. Rundgren esitti tässä kolmen kohdan ohjelmassaan ensimmäisessä puheenvuorossaan täällä.

Kuuntelin myös — en muista, oliko se perjantaina vai milloin, viime viikolla kuitenkin — ed. Kankaanniemen ensimmäisen puheenvuoron, jossa hän myös esitti samoja asioita, mitä ed. Rundgren esitti, eli että savamaksua ei perittäisi näistä Ruotsin eläkkeistä ja että ei olisi tätä niin sanottua kaksinkertaista verotusta. No, sanotaan nyt niin, että ed. Rundgren esitti näitä vaihtoehtoja.

Jos toimitaan, niin kuin ed. Rundgren esitti, silloin tulee Suomen eläkeläisten ja Ruotsista tulevien eläkeläisten välille ero. Eli suomalaiset eläkeläiset maksaisivat siinä tapauksessa enemmän sairasvakuutusmaksua ja enemmän veroa kuin Ruotsista tänne palaavat. Tästä taitetusta indeksistä oppineena tiedän, että meidän ei pidä tehdä sellaista ratkaisua, mikä saattaa Suomessa asuvat eläkeläiset keskenään epäoikeudenmukaiseen asemaan sen perusteella, ovatko he tulleet Ruotsista tai täältä saaneet kokonaan tämän eläkkeensä. Sen takia tässä ainut järkevä ratkaisu, missä ollaan oikeudenmukaisia, olisi neuvottelu Ruotsin kanssa tämän lähdeveron poistamisesta ja siitä, että tämä verotettaisiin Suomessa, niin kuin Suomesta saatua eläkettä verotettaisiin. Silloin kaikki suomalaiset eläkeläiset olisivat samanlaisessa asemassa.

Mutta nyt, kun tämä ponsi lähtee, niin minä en tiedä, miten hallitus sen käsittelee, mikä on ollut eduskunnan tahto, jos sattuisikin niin, että tämä ponsi voittaisi äänestyksessä. Jos se on se tahto, mitä ed. Rundgren esitti, niin se on eri tahto, kuin mitä esimerkiksi minun tahtoni olisi. Minun mielestäni ponsi on hyvä ja sitä voi kannattaa. Se on hiukan ristiriitainen, ja ymmärrän, että sitä ei ole ollut helppo rakentaa, mutta toivon, että nyt haluatte ymmärtää, mistä on kysymys.

Ongelma on Ruotsin lähdeverotus, ja se on se pointti eikä se, että Suomi perii sairausvakuutusmaksua myös Ruotsin-eläkkeestä, mikä on minun mielestäni ihan oikein. Jos täällä nauttii niistä palveluista, niin meidän pitää myös saada näitä maksuja ja rahoitusta tähän palveluun, kun samanaikaisesti tiedetään, että ministeriössä valmistellaan esitystä, miten sairausvakuutusmaksu tulevaisuudessa rahoitetaan. Minusta on pään pensaaseen laittamista, jos tätä asiaa ei samanaikaisesti mietitä, yhtä aikaa — tai tietysti oppositiossa pitäisikin ilmeisesti ajatella vain sen hetkistä poliittista tilannetta eikä pitkäaikaisesti tätä rahoituskuviota.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt en ymmärrä ed. Huotarin perusteluja sen johdosta, että EY-tuomioistuin on sanonut, että Ruotsista tulevasta eläkkeestä ei peritä savamaksuja Suomessa, ei voida periä. Mikä ero on sitten sellaisella henkilöllä, joka saa sekä Suomesta että Ruotsista eläkettä? Minkä takia ne pitää yhdistää? Minkä takia Ruotsista tulevaa eläkettä ei voida vapauttaa savamaksusta, kun henkilö on samalla tavoin maksanut koko aktiiviaikansa palkkatulosta sitä savamaksua? Meillä on kaksi eri järjestelmää ja Ruotsin sosiaalihuoltojärjestelmässä ovat ne rahat. Ruotsin pitäisi ne sieltä palauttaa ja ne pitäisi neuvotella tänne.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille toivon, että suoritatte sisälukua. Tässä lähinnä nämä puheenvuorot ovat käsitelleet ed. Kankaanniemen ainoaa pontta, mikä täällä on tarjolla. "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla saatetaan Ruotsista eläketuloa saavat henkilöt sosiaaliturvan ja verotuksen suhteen oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa." Tämä ponnen sanamuoto ei aseta ketään epätasa-arvoiseen asemaan.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein. Minä juuri sanoin tuossa, että jos se toteutetaan niin, että käydään Ruotsin kanssa neuvottelu, se on ok, mutta jos se toteutetaan niin kuin ed. Rundgren täällä esitti ja mitä ed. Tennilä esitti, että alennetaan, niin kuin ed. Vistbackakin esitti, että savamaksua alennetaan Ruotsista maksetuista eläkkeistä, niin silloin käy niin, että meillä on kahdenlaisia ja nytkin on jo osittain kahdenlaisia kohteluita. Mutta minä haluan nähdä, että te myöskin niiden edessä, jotka ovat saaneet kokonaiseläketulonsa Suomesta, myöskin sanotte sen, että tämä on oikeudenmukainen ratkaisu. Kun täällä ollaan tekemässä jo taitetusta indeksistä taas jälleen kerran ponsiesityksiä, minusta on ihan kummallista tämä keskustelu, kun ed. Vistbacka esimerkiksi varsin hyvin tietää, mistä tässä on kysymys. (Ed. Vistbacka: Ed. Huotari ei tunnu tietävän!) — Kyllä tiedän.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Huotari täällä totesi, niin keskeisin ongelma tässä on se, että Ruotsissa lähdevero on niin korkea, että kun Suomessa on eläketulovähennys, niin meillä eläkeläisten verotus on hyvin vähäistä sillä tulotasolla, jolla korkea, 25 prosentin lähdevero Ruotsissa pidätetään, ja se merkitsee sitä, että näissä olosuhteissa, kun saa eläketuloa Ruotsista, veroaste jää korkeaksi, koska Suomi ei suostu palauttamaan Ruotsiin maksettua lähdeveroa Suomen verotuloista. Tietysti toinen keskeinen ongelma on sitten sairausvakuutusmaksut. Tietysti oikeudenmukaisempaa olisi se, että maksut maksettaisiin Suomeen, mutta tietysti olennaista on se, että joka tapauksessa maksettaisiin vain yhteen paikkaan, että niitten osalta ei tulisi kertautuneisuutta.

Täytyy sanoa, että tämä on ongelma, jota on monta kertaa pyritty ratkaisemaan. Mikäli muistan, niin viime vuosien aikana on ollut kaksi esitystä, joilla on pyritty korjaamaan näitä olosuhteita ja pyritty näitä epäkohtia parantamaan kokoomuslaisten ministereitten aikana. Täytyy sanoa, että ongelmaa ei ollut vielä kokonaisuudessaan kyetty ratkaisemaan, mutta näitä yrityksiä on muistaakseni kaksi kappaletta ollut kymmenen vuoden kuluessa.

Täytyy sanoa, että muutoksia tarvitaan, ja jos katsotaan tätä ed. Kankaanniemen pontta, niin se on aivan oikea. Se koskee vain Ruotsista eläketuloa saavia henkilöitä, vain heidän verotustaan, sen lisäksi heidän sosiaaliturvaverotuksessa kokonaisuutta, eli kummatkin ongelmat pitää ottaa huomioon, ja sitä, että heidät asetetaan oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi niitten kanssa, jotka saavat Suomesta tuloa.

Tietysti ainoa kestävä ja mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on se, että Ruotsi alentaa lähdeveroa. (Ed. Huotari: Juuri näin!) Vain tällä tavalla tämä voidaan ratkaista, ja tietysti tästä asiasta pitäisi neuvotella Ruotsin kanssa, kun keskustellaan pohjoismaisesta verosopimuksesta. Tältä osin toivoisin hallitukselta aktiivisuutta, mutta täytyy sanoa, että kun katsoin näitä kirjallisia vastauksia, mitä on saatu, niin hallitus ei ilmeisesti halua olla aktiivinen tässä suhteessa. Mutta täytyy sanoa, että kun nyt Pohjoismaitten neuvostossa kaikkein tärkein tavoite on rajaesteitten poistaminen ja tosiasiassa tämä Ruotsista saatavan eläkkeen verotus on todellinen este ruotsalaisille eläkeläisille muuttaa Suomeen, niin tämä on kai se kaikkein polttavin, kaikkein tärkein ongelma, joka pitäisi lähivuosien aikana ratkaista, jos aitoa, vilpitöntä pohjoismaista yhteistyötä todella tehdään.

Tässä suhteessa on tärkeätä, että eduskunta antaa selkeät ohjeet hallitukselle, mitä tehdä, mutta myöskin Pohjoismaitten neuvoston Suomen valtuuskunnassa kaikki puolueet ovat aktiivisia tässä suhteessa ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että saadaan neuvottelut aikaan Suomen ja Ruotsin välillä pohjoismaisen verosopimuksen muuttamisesta, mutta myöskin tässä yhteydessä voidaan katsoa mielestäni näitä sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä, niitten oikeudenmukaistamista.

Haluan myöskin korostaa, että syy, minkä takia eduskunnan ponsi on äärimmäisen tärkeä, on se, että hallitusohjelmassa ei ole tästä ongelmasta yhtään mitään. (Ed. Salo: Juuri näin!) Siitä syystä, kun hallitusohjelmassa ei ole mitään, en luota siihen, että hallitus on valmis tekemään yhtään mitään. Siitä syystä on tärkeätä, että tavallaan me täydennämme sitä hallitusohjelmaa ja annamme selkeät ohjeet täältä eduskunnasta, että tämä on yksi sellainen ongelma, joka mahdollisimman pikaisesti pitää pyrkiä korjaamaan. Haluan kyllä ed. Skinnarille muistuttaa siitä perustuslain 29 §:n ensimmäisestä lauseesta, jossa todetaan: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta." Ja kyllä se, että tämä epäkohta korjataan, merkitsee oikeutta ja totuutta näille eläkeläisille, ja sitä meidän kaikkien on velvollisuus perustuslain nojalla täällä puolustaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ed. Kankaanniemen ponsi on väljä ja kokoava, hyvä ponsi, ja nyt meillä on mahdollisuus antaa eduskunnan tahdonilmaus. Ihmettelen ed. Skinnarin asennetta, että vain hallituksesta voi vaikuttaa. Oppositionhan voisi lakkauttaa, ja ovat sitä sosialistitkin joskus olleet oppositiossa. Kun kaivetaan noita pöytäkirjoja, niin sieltä löytyy lakialoitetta ja pontta jos toista. Ja on parempi, että näistä asioista puhutaan täällä eduskunnassa täysistunnoissa, kun että lähetellään viikonloppuna puhereferaatteja lehtiin, miten asia pitäisi hoitaa. Tämä on myös tämän parlamentaarisen foorumin kunnioittamista.

Kun ed. Gustafsson erittäin ansiokkaasti otti esille eläkeläisten pankkikohtuuttomuudet, niin kyllä sinne kelpasivat oppositionkin nimet perussuomalaiset mukaan lukien. Tärkeintä on, että asiaa hoidetaan ja viedään eteenpäin oikeudenmukaisesti, niin kuin tässäkin. Ei tämmöinen kansanvallan halveksinta ja pienten sortaminen oikeata sosialismia voi olla, tai sitten minä olen ymmärtänyt sen asian aivan väärin. Kun ed. Ala-Nissilä sanoi, että hallituksessa tämä on hoidossa, niin tekisi mieli kysyä, missä hallituksessa tämä on hoidossa, koska ei ainakaan tämän hallituksen hoidossa tämä asia ole.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan muutaman sanan sanoa tuosta ponnesta. Ihmettelen kyllä, että ed. Skinnari ja ed. Ala-Nissilä vastustavat ponnen hyväksymistä. Te pidätte asiaa tärkeänä, te sanotte, että hallituksessa valmistellaan muutosta, mutta ministeri Wideroos vastaa kirjalliseen kysymykseen, ettei aiota tehdä mitään, että on hyvä näin, ei aiota muuttaa. Eli hallitukselta tulee viesti, että ei aiota muuttaa, mutta te hallituspuolueitten edustajana sanotte, että te tiedätte, että aiotaan muuttaa. Jos ja kun te olette sitä mieltä, että pitäisi muuttaa, eikö se olisi hyvä, että eduskunta olisi yksimielinen ja ilmoittaisi hallitukselle, että muuttakaa se, muuttakaa se oikeudenmukaisemmaksi?

Sitten toinen asia: eihän suomalaisilta mitään viedä. Me emme puutu Suomessa asuvien eläkeläisten asemaan ollenkaan, heidän asemansa säilyy. On väärin sanoa, että heikennetään Suomessa asuvien eläkeläisten asemaa. Ei siihen puututa. Kun näille paluumuuttajille muutetaan olot vähän paremmiksi, jotta he saisivat tulla Suomeen, minne he haluavat tulla, niin miksi me emme tulisi vastaan, toimisimme niin, että ne, jotka tähän maahan haluavat tulla, voivat tulla, ja ilomielin tulevat, vaikkakin ...

Puhemies:

Aika!

Puhuja:

... lopputulos tulee olemaan se, että heidän verotuksensa tulee silloin olemaan varsin monessa tapauksessa edullisempi kuin Suomessa koko eläketuloa saavan henkilön verotus. Mutta so what, (Ed. Huotari: Te myönnätte sen!) — minä olen sen sanonut puhujakorokkeelta monta kertaa, enkä uutta oppituntia pidä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edellä jossain vaiheessa ed. Huotari totesi, että tämä ponsi on hyvin ristiriitainen, ja se tässä on käynyt yhä enemmän arveluttamaankin, koska tässä viimeisessä kappaleessa todetaan näin, että mahdollisimman tasavertaisesti muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa. Sehän tarkoittaa jopa sitä, että tässä mentäisiin tämän EY-tuomioistuimen tulkinnan ja siitä johtuvien Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksien ja Verohallituksen ohjeistuksien ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimien ohjeistuksien ohi. Elikkä tämähän voisi tarkoittaa jopa kiristämistä siinä mielessä, koska nyt Ruotsista tuleva eläkeläinen, jos on se sama esimerkki, mitä täällä kuvasin, saisi yhden euron Suomesta eläkettä ja Ruotsista saa 10 000 euroa eläkettä, niin sitä sairausvakuutusmaksua ei voi periä kuin enintään yhden euron. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan juuri näin on se hommeli. Siinä tapauksessa, jos menisi tämä ed. Kankaanniemen ponsi läpi, tässä nostettaisiin nyt sitten nämä Ruotsista tulevat eläkeläiset samaan asemaan, jolloin he joutuisivat maksamaan sairausvakuutusmaksun kokonaan samalla tavalla kuin suomalaisetkin maksavat, ja semmoista tilannetta minä en haluaisi ainakaan. (Ed. Lamminen: Riittää, ed. Lahtela, ymmärrettiin jo!) Sen takia tämä ponsi olisi pitänyt muotoilla, kun nyt ei enää pystytä sitä tekemään, siihen malliin, mikä tämän ongelman ydin tässä on, ja lisää laittaa se, jotta myös neuvotellaan Ruotsin kanssa tästä. Tällä ponnellahan ei edellytetä mitään oikeastaan, hämmennetään tilannetta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi ihmettelen suuresti ed. Skinnarin puheenvuoroa, ettei hallitus ota ohjeita vastaan eduskunnalta. Minä olen pitkän linjan virkamies ja ensimmäisen kauden kansanedustaja ja tiedän puheet takariviläisistä, mutta minä en istu tuolla takarivillä, toiseksi taaimmaisella rivillä, sitä varten, että minä olisin siellä tuppisuuna. Minä toivon, että hallituspuolueen edustajat ymmärtävät ja tiedostavat sen, että jos täältä löytyy yksinkertainen enemmistö tälle ponnelle, niin kuin nyt on, täällä ovat hallituspuolueen edustajat käyneet innolla puolustamassa ed. Toimi Kankaanniemen pontta, siis jos täältä löytyy tämän ponnen taakse eduskunnasta enemmistö, niin hallitus toimii sen mukaan, jos hallitus aikoo jatkaa työtään.

Toiseksi pahoittelen kovasti sitä, että täällä ed. Ala-Nissilä käytti termiä "räksyttäminen", kun ed. Zyskowicz käytti hyvin asiallisen kriittisen puheenvuoron asiasta. Kokoomuslaisten oppositiopolitiikkaa on aivan tarpeettoman paljon leimattu räksyttämiseksi, jos on sanottu jotain, joka on poikkiteloin siihen nähden, mitä hallitus tavoittelee tai ajattelee tai tekee tai kirjoittaa. Se ei ole räksyttämistä, vaan paneutumista asiaan opposition näkökulmasta.

Tässä salissa ei sitten kaiken kaikkiaan liene monta muuten, jotka ovat olleet evakkoreissulla sota-aikana Ruotsissa. Minä olen yksi niistä, 4-vuotiaana poikana ensimmäinen muistikuva on härkävaunusta, kun mentiin Ruotsiin, ja se oli Lapille onnen aikaa, kun päästiin sodan jaloista pois. Nyt minä otin tämän esille vain sen vuoksi, että pitää muistaa, että siellä on paljon paljon suomalaisia, jotka ovat toista kertaa evakossa ja se evakko on kestänyt vuosikymmeniä. He ovat koko ajan halunneet tavalla tai toisella pois sieltä ja Suomeen, kotimaahansa, mutta he eivät ole päässeet sieltä tänne, kun ei ole ollut edellytyksiä tulla tänne, ei ole ollut työtä, ei ole ollut kotia, ei ole ollut perusedellytyksiä palata takaisin Suomeen. Nyt kun tänä päivänä me puhumme tasa-arvoisesta verotuskohtelusta, sosiaali- ym. kohtelusta, niin on aivan paikallaan, että puhumme siitä.

Pahin muuttoaalto meillä oli 60- ja 70-luvuilla. Suomessa pohjoisesta etelään Suomi-äidin helmoille tuli väkeä satojatuhansia ja ellei Helsingin seutu — olin silloin Espoon kaupungin virkamies, kun rakennettiin oikein valtavasti asuntoja Helsingin seudulle 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa — ellei Helsingin seutu kovalla asuntotuotannolla olisi pysäyttänyt sitä muuttoliikettä tähän rannikolle, niitä olisi vielä useampi satatuhatta Ruotsin puolella ja vielä enemmän ihmisiä olisi rikastuttanut rikasta Ruotsia. Sinne meni työkykyistä väkeä, ja he tekivät vuosikymmenet työtä ja tulivat Volvolla Suomeen sitten katsomaan kauniita kotimaita, jonne olisivat halunneet myöskin jäädä.

Minä haluan tämän vaan muistuttaa, kun me olemme tässä maassa hoitaneet inkeriläiset, kymmeniätuhansia inkeriläisiä, presidentti Mauno Koiviston puheenvuoro oli, joka laukaisi tämän operaation. Parhaillaan me puhumme ulkomaalaislaista jopa siihen sävyyn ja aivan oikein, että pitää tehdä helpoksi muuttaa Suomeen ihmisten opiskelemaan ja töihin, koska myöskin firmat tarvitsevat tällaista työvoimaa. Hallintovaliokunnassa olemme selkeästi kuulleet huippufirma Nokialta mielipiteitä. Täytyy tehdä nopeita päätöksiä, jotta täällä voidaan myöskin saada korkean tason asiantuntijoita töihin ulkomailta.

Nyt Ruotsiin muuttaneissa on tänäkin päivänä sellaisia, jotka toisessa sukupolvessa puhuvat suomea, kun he käyvät Suomessa. He ovat täysin Suomen kansalaisia paremmin kuin inkeriläiset — ei ole mikään halveksiva vertaus missään tapauksessa — mutta he ovat paljon paljon paremmin tähän maahan palaamiskykyisiä kuin monet inkeriläiset, joitten kanssa ei aina ole niin hyvin meillä mennyt. On kohtuullista ja aivan oikein, että silloin täällä myöskin oppositio nostaa tämän asian esille sillä lailla kuin on täällä nyt nostettu.

Ed. Toimi Kankaanniemen ponsi on erittäin hyvä. Ja kun täällä on puhuttu, mitä sen perusteella tapahtuu, se on juuri tienviitta, jossa näytetään, mihin suuntaan lähdetään, jos se hyväksytään. Jos sitä ei hyväksytä, niin samat ongelmat, samat keskustelut jatkuvat sekä rajan itäpuolella että rajan länsipuolella. Olisi korkea aika tehdä nyt sellainen periaatepäätös, että teiltä hallituspuolueen edustajilta tulee sitten sellainen ehdotus tähän eduskuntasaliin, jonka mukaan tämä ongelma poistetaan. Suomalaisista eläkeläisistä on paljon puhuttu, ja me tiedämme hyvin kaikki ne ongelmat, mitä meillä tässä maassa on omien eläkeläistemme joukossa. Pienimmän kansaneläkkeen osalta voi sanoa, että sillä ei elä sairas eläkeläinen, sillä ei pysty elämään, se on niin pieni.

Miten kävi, kun äänestettiin budjetista joulukuussa? Vasemmalta laidalta vielä muistaakseni vasemmistoliiton edustajan taholta esitettiin ponsi, että hallitus käynnistää välittömästi selvitykset siitä, miten pienintä kansaneläkettä voidaan nostaa. Hallituspuolueet äänestivät sen nurin. Tätä on teidän politiikkanne ollut nyt sitten tämän alkukauden, tämän ensimmäisen vuoden. Kun muistetaan, mikä se oli viime vaalikaudella, keskustapuolueen osalta, kaikki nämä asiat aiottiin panna kuntoon.

Kerron tämän sen vuoksi, että nyt, kun tästä äänestetään, samalla äänestetään siitä, että tässä salissa keskustellaan aikaisempaa enemmän koko maan eläkeläisistä.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nyt on jo melkein kohta unohdettu koko perusasia eli sosiaaliturvasopimus ja siten unohdettu muutamia sellaisia reunaehtoja, jotka kuitenkin vaikuttavat siihen, miten asia voidaan käsitellä. Jokainen maa päättää omasta verotuksestaan, ja täällä on annettu ymmärtää, että ei olisi hallituksen puolelta ennen eikä nyt tehty yhtään mitään asian eteen. Näinhän ei tietysti asianlaita ole.

Jo vuonna 96 olen omasta puolestani, silloin ollessani veroministerinä, antanut tämän esityksen, joka poisti suurimmat ongelmat kaksinkertaisesta verotuksesta. Itse asiassa olen puhunut monta kertaa silloisen virkaveljeni Thomas Östroosin kanssa siitä, mikä on Ruotsin lähdeverokäytäntö. Nyt täytyy kuitenkin lähteä siitä, että Ruotsi on sitä mieltä, että heillä on 25 prosentin lähdevero, ja me olemme sitä mieltä Suomessa, että myöskin ulkomailta saadusta tulosta on Suomessa maksettava veroa. Silloin täytyi näiden väliltä yrittää löytää se ratkaisu, joka on oikeudenmukainen, ja se oli silloinen esitykseni. Paras mahdollinen se ei välttämättä ole.

Jäljelle on nyt sitten jäänyt tämä sairausvakuutusmaksu, joka juuri näillä pienillä eläketuloilla, jotka jäävät siis lähdeveroprosentin alle, nostaa progressiota. Siinä on nyt EU-tuomioistuimen ratkaisu, ja yksi vaihtoehto on se, että me teemme omasta puolestamme tällaisen päätöksen, että siitä Ruotsista saadusta eläkkeestä ei sairausvakuutusmaksua peritä. Onko se sitten oikeudenmukaista kaikkien kannalta, jää tietysti arvioitavaksi, mutta se poistaisi sitä ongelmaa, joka meillä nyt on, niillä keinoilla, jotka Suomella itsellä tässä on olemassa. Sen ulottuvuus on juuri se, mistä ed. Huotari täällä on sanonut, että kysymys on koko sairausvakuutusjärjestelmästä ja sen linjauksista. Näin ollen täytyy miettiä, halutaanko tehdä tällainen yksityiskohtaan liittyvä ratkaisu, joka sitten saattaa johtaa suurempiin muutoksiin koko sairausvakuutusjärjestelmän rahoittamisessa.

Tämä ed. Kankaanniemen ponsi on hyvää tarkoittava, ja se on tiedetty, tämä asia, mutta kun on ristiriitaisia näkemyksiä, miten tämä asia ratkaistaan, niin ei sitä sitten ole voitu ratkaista vielä toistaiseksi, toivon mukaan nyt kuitenkin alkavalla vaalikaudella.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Alho oli aivan oikeassa, että tämä pääasia tällä kerralla on ihan kokonaan muu, mutta siitä huolimatta on hyvä, että tämä keskustelu nyt käydään ja päästään tästä asiasta äänestämään. Tässä äänestämisen pohjassa lähtökohtatilanne on se, että muutama päivä sitten viimeksi ministeri Wideroos on kirjallisen kysymyksen vastauksessa viimeisenä virkkeenä ilmoittanut, että hallitus ei tee yhtään mitään tässä asiassa. On siis vielä oman kappaleen rakentanut, jossa sanotaan, että ei tehdä mitään.

Silloin tietysti ed. Skinnarilla on uudempaa tietoa, joka on muutaman tunnin vanhaa kaikesta päätellen. Itse hän ministerinä, kun olimme lähetystönä hänen luonaan, ilmoitti aikoinaan virkamiehelle Skurnikille, että sitten olet varovainen, että ei missään nimessä tule luvattua yhtään mitään. Hän on linjakkaasti sitä mieltä ilmeisesti edelleenkin.

Jos tämä ponsi hyväksytään, niin mitä minä henkilökohtaisesti odotan tapahtuvaksi? Viitaten ed. Sasin puheenvuoroon sitä, että käynnistetään Ruotsin kanssa neuvottelut tästä asiasta. Sopimuksilla nämä on hoidettu aikaisemminkin, myöskin kun on luovuttu jostakin menettelystä jnp., se on ollut sopimuspohjaista. Niin yksinkertaista se sitten näissä sekavissa tunnelmissa, viitaten ed. Alhon äskeiseen puheenvuoroon, on.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. E. Lahtelan tulkinta oli hyvin mielenkiintoinen, kun hän täällä totesi, että jos Ruotsille maksaa 10 000 euron tuloista 1 euron veroa ja Suomelle maksaa 1 euron tuloista 1 euron veroa, niin hän tulkitsee, että tämän lauseen mukaan se olisi oikeudenmukaista ja tasavertaista. Jos tämä on, ed. Lahtela, nyt yleinen tulkinta verotuksesta, kun verolakeja täällä käsitellään, niin mielelläni kuuntelen näitä puheenvuoroja sitten tuloverolakien yhteydessä.

Mielestäni tämä ponsi on täysin selkeä, oikeudenmukainen ja tasavertainen eli lopputuloksena kaikkien verotus, jotka Suomessa asuvat, olisi saman suuruinen riippumatta siitä, tuleeko tulo Ruotsista vai tuleeko se Suomesta, ja sen pitää olla tavoitteena. Sitä tämä ponsi aivan selkeästi tavoittelee, siitä ei pitäisi olla minkäänlaista epäselvyyttä.

Luulen, että hallitus kyllä tulkitsee tämän asian myöskin samalla tavalla kuin itse olen tässä esittänyt ja toisella tavalla kuin ed. Lahtela. Tässä suhteessa se, että tulkittaisiin väärin tätä pontta, ei ole mielestäni kohtuullinen peruste äänestää pontta vastaan, vaan kyllä tässä on kyse siitä, halutaanko tämä asia nyt ratkaista vai eikö, antaako hallitus signaalin, että Ruotsin kanssa pitää neuvotella. Myöskin hallitukselle itselle on paljon parempi, kun sanotaan, että eduskunnan enemmistö on velvoittanut hallituksen neuvottelemaan. Silloin on pakko mennä Tukholmaan ja sanoa, että meillä on eduskunnan velvoite, ja uskon, että se myöskin helpottaa ratkaisun syntymistä tässä asiassa.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasille voisi todeta ihan yksinkertaisesti, mitä tarkoitin.

Nimittäin tämä ponsi voisi johtaa siihen, jotta jos eläkeläinen, joka on muuttanut Ruotsista Suomeen ja saa 10 000 euroa Ruotsista eläkettä ja Suomesta 1 euron eläkettä kuukaudessa, niin tällä hetkellä häneltä ei voi periä kuin 1 euron sairausvakuutusmaksua siitä Ruotsin eläkkeestä. Siis 1 euron tämänhetkisten tulkinnan ja ohjeiden mukaan, jolloin tämä ponsi voisi johtaa siihen, kun täällä todetaan, että myös muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa pitää olla tasavertaisessa asemassa, että tässähän tapauksessa se Ruotsista Suomeen muuttanut eläkeläinen on edullisemmassa asemassa kuin Suomessa asuva eläkeläinen. En minä haluaisi, että heitä nyt käydään rokottamaan enempää, kun he ovat sattuneet Suomeen tulemaan, että ajettaisiin vielä heidätkin pois, jotka nyt ovat sattuneet tulemaan tänne.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun viime perjantaina kello 13.54 pyysin viimeisenä puhujana ja hieman yllytettynäkin puheenvuoron, en arvannut, minkälainen keskustelu tästä vielä syntyisi. Jos nyt arvioin käydyn keskustelun perusteella, olisiko pitänyt pyytää puheenvuoroa vai ei, niin objektiivisen lainsäädäntötyön kannalta ehkä olisi ollut parempi jättää käyttämättä, mutta tällaisen retorisen puhetaiteen kannalta pyyntö oli välttämätön.

Mitä sitten tulee ed. Esa Lahtelan esiin nostamaan ongelmaan, niin minusta siihen on olemassa kohtuullisen yksinkertainen ratkaisu. Annetaan nyt Ruotsista paluumuuttaneelle se, mikä Ruotsista paluumuuttaneelle kuuluu, ja jos siitä syntyy ongelma suomalaisten eläkeläisten kanssa, niin ed. Esa Lahtela ja ed. Rundgren huolehtinevat omien hallitusryhmiensä osalta siitä, että hallitus nostaa suomalaistenkin eläkeläisten eläkkeen vastaavalle tasolle.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma Ruotsissa työskennelleitten eläkeläisten Suomeen muuttamisesta ja verotuksesta on ollut hyvin pitkään tiedossa. Minusta on nyt ihan hyvä, että ed. Kankaanniemi on tehnyt tämä ponnen. Ed. Alho sanoi, että se on hyvää tarkoittava. Minusta se on todella hyvää tarkoittava. Kysymys on siitä, että jos eduskunta hyväksyy tämän ponnen, niin hallitus sitten itse päättää tietenkin, millä tavalla ja miten tätä ongelmaa ratkaistaan. Ed. Arja Alho mielestäni hyvin kuvasi sen tilanteen, mitä ongelmia järjestelmässä tällä hetkellä on. Minusta eduskunnan tulisi nyt kiinnittää tähän huomiota. Tämä asia on todellakin ollut monta vuotta agendalla ja jatkuvan huomion kohteena.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota, samoin kuin ed. Alho, siihen, että me olemme hyväksymässä myös pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta. Toivon todellakin, että jatkossa, aivan kuten valiokunta on kiinnittänyt huomiota, myös meidän viranomaisemme eri tasoilla todellakin tutustuisivat tähän sopimukseen ja kansalaisten oikeuksiin ja tuntisivat ne. Mehän tiedämme, että näitä rajaesteitä on pyritty poistamaan pitkään, mutta näitä on edelleen. Olemme voineet havaita sen, että valitettavasti nämä pohjoismaiset sopimukset eivät ole kaikilta osin myöskään viranomaisten tiedossa. Puhun nyt nimenomaan niistä viranomaisista, jotka kohtaavat kansalaiset aivan arkipäivässä, jolloin näistä eduista on kysymys. Sosiaaliturvasopimushan kattaa todellakin hyvin laajan joukon kansalaisten oikeuksia, joiden pitäisi toteutua, vaikka muutetaan Pohjoismaiden sisällä työn tai opiskelun perään.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeää, että entinen ministeri, ed. Arja Alho, käytti puheenvuoron, jossa hän myöskin ministerin kokemuksella kertoi tätä asian taustaa, jonka historia on kymmenvuotinen. Kuuntelin viime viikolla käydyn keskustelun kokonaisuudessaan. Se oli minusta erittäin hyvä keskustelu. Tämäkin keskustelu on ollut hyvää. Minusta oppositio tuo sitä ääntä esille, jonka me kaikki olemme kuulleet ja tiedämme.

Luulen, että me kaikki pidämme kohtuuttomana tätä tilannetta, joka nyt on. Ruotsissa olleet suomalaiset kokevat aitoa epäoikeudenmukaisuutta, ja se on todellista. Jos nyt voi sanoa sillä tavalla, niin varmaan tämä keskustelu, mitä nyt viime viikolla ja tänään on käyty, asettaa hallituspuolueet ja heidän eduskuntaryhmänsä miettimään ja toimimaan tässä asiassa. Aivan niin kuin täällä edustajat Skinnari ja Arja Alho, ehkä muutkin, ovat todenneet, tähän asiaan on syytä uudella vaihteella käydä kiinni. Uskon, että näin tapahtuu siitä riippumatta, miten täällä ed. Kankaanniemen ponnen kanssa nyt äänestyksessä käy. Se nyt ehkä saa vähän suhteettoman suuren huomion tässä keskustelussa. Tämä on aito ja vakava ongelma, ja siihen on syytä hallituksen käytettävissä olevin keinoin puuttua ja hakea jotain uutta sabluunaa, mitä tässä ed. Alho mielestäni hyvällä tavalla pyrki avaamaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käydyn keskustelun perusteella voi kyllä vetää sen johtopäätöksen, että eduskunta lähes yksimielisesti on sitä mieltä, että pitäisi toimenpiteisiin ryhtyä. Ed. Vistbacka on kyllä lukenut, mitä ministeri vastasi hänen kirjalliseen kysymykseensä. Loppuosa ei ollut ihan niin kuin ed. Pulliainen sanoi, mutta ei kaukana siitä. Luen suoraan paperista: (Ed. Pulliainen: Puhun omasta puolestani!) "Edellä olevaan viitaten hallitus ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Raimo Vistbackan tarkoittamassa asiassa." Tämä on ministeri Wideroosin vastaus: hallitus ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Tämän takia olisi äärettömän tärkeää, että eduskunta ilmoittaisi, mitä mieltä se on, ja se ilmaisee sen parhaiten hyväksymällä ed. Kankaanniemen tekemän ponnen.

Sitten mitä tulee ihan siihen, minkä takia me emme halua estää paluumuuttajien tuloa Suomeen: Joskus me haluamme ulkomaalaisia tänne, ja eduskunta on muistini mukaan yksimielisesti hyväksynyt, että hyväpalkkaisia ulkomaalaisia huippuosaajia voidaan verottaa todella alhaisen veroprosentin mukaan. Kun tulee Nokialle huippuosaaja hyvällä palkalla, hän maksaa selvästi vähemmän veroa kuin naapurihuoneessa työskentelevä suomalainen diplomi-insinööri. Ei kukaan ole tätä itkenyt. On ollut hyvä, että he ovat tulleet. Nyt otamme paluumuuttajia Suomeen, ja he ovat tyytyväisiä, kun edut muuttuvat, enkä minä usko, että siinä rivitalon toisessa päässä asuva suomalainen, joka saa koko tulonsa Suomesta, itkee sitä, että kylän poika palasi takaisin Suomeen, vaikkakin (Puhemies: Aika!) vähän pienemmällä verolla kuin mitä hän itse maksaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vähän inhimillisyyttä tähän eläkeläisten kohteluun täällä tarvittaisiin. Sitä inhimillisyyttä on kyllä jo vuonna 2000 lokakuun 18. päivänä ed. Esa Lahtela osoittanut kirjallisessa kysymyksessä paluumuuttajien verokohtelusta. Hän kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä paluumuuton esteiden poistamiseksi. Vastauksessa ei ole annettu yhtään mitään lupauksia. Tämän ed. Esa Lahtelan kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös muun muassa edustajat Rajamäki, Kähkönen, Viitanen, Olin, Arto Seppälä, Rönni, Hellberg ja muutama muu. Oletteko te, arvoisat sosialidemokraatit, edelleen sitä mieltä, että nämä paluumuuton esteet näiltä kansalaisilta pitäisi poistaa, vai haluatteko, että ne pysyvät? Jos olette tällä linjalla kuin olette olleet 18. lokakuuta 2000, jonka jälkeen ei ole mitään tapahtunut, niin sitten tietysti äänestätte ponnen puolesta, jotta hallitus ohjelmastaan poiketen hoitaisi tämän asian kuntoon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä aiheesta on tehty niin valtavasti kirjallisia kysymyksiä, että ed. Kallis ei pysy enää niissä mukana ollenkaan äskeisen puheenvuoron perusteella. Nimittäin sen ed. Vistbackan kirjallisen kysymyksen jälkeen tein pitkän ja hartaasti perustellun kirjallisen kysymyksen, jossa käytiin historiat ja tämän päivän realismit Haaparannassa jnp. läpi, ja siihen vastasi ministeri Wideroos samassa hengessä kuin ed. Vistbackalle. Tässä on nyt merkittävää se, että hallituksen puolelta ministeri Wideroos toistaa kerta toisensa jälkeen samaa virttä. (Ed. P. Salo: Kylmää kyytiä!) — Kylymää kyytiä, sanoo ed. Salo.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies, ihan lyhyesti tästä paikaltaan. Ed. Kankaanniemelle voisi todeta, jotta kannattaa kaivaa vuoden 2002 vastaukset. Sieltä näkyy, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin ja on annettu uusia ohjeita. Minusta tämä on nyt huomattavasti paremmalla tolalla ja loogisempi kuin ed. Kankaanniemen ponsiesitys.

Keskustelu päättyy.