Täysistunnon pöytäkirja 14/2009 vp

PTK 14/2009 vp

14. KESKIVIIKKONA 25. HELMIKUUTA 2009 kello 15.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Osana hallituksen tämän vuoden tammikuussa sopimaa talouden elvytyspakettia hallitus päätti, että työvoimakustannuksia alennetaan alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua 0,8 prosenttiyksikköä tämän vuoden huhtikuun alusta tämän vuoden loppuun. Hallitus on antanut eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen.

Uudistus merkitsee kansaneläkemaksun poistumista kokonaan alimpaan eli ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta, siis pieniltä ja keskisuurilta työnantajilta, 1.4. alkaen. Maksun alentaminen koskee kaikkia yksityisiä työantajia. Samansuuruisen alennuksen saavat myös kaikki julkisen alan työnantajat, kunnat, seurakunnat, Ahvenanmaan maakunta ja valtio. Hallitus erikseen antaa eduskunnalle esityksen työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta vuoden 2010 alusta. Tarkoituksena on työnantajan kansaneläkemaksun poistuessa, että kansaneläkkeiden kestävä rahoitus turvataan jatkossa pysyvällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2000 asetettu laajapohjainen Somera-toimikunta kannatti yksimielisesti, että vakuutusperiaatteen noudattaminen edellytti työn tekemiseen liittymättömien maksujen, jollaiseksi kansaneläkemaksu katsottiin, asteittaista poistamista. Kansaneläke on perusturvaetuus, ja perusturvaetuudet rahoitetaan yleensä verovaroin.

Työnantajan kansaneläkemaksua on aikojen saatossa alennettu useaan otteeseen. Lamavuosina 1990-luvun alussa työantajien maksuja alennettiin kolme kertaa osana työllisyyden elvytystoimia. Sen jälkeen kansaneläkemaksua on alennettu sen poistamista tukeneiden Paavo Lipposen hallitusten aikana neljä kertaa eli vuosina 1997, 1999, 2000 ja 2002 sekä sen jälkeen vielä vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 kansaneläkemaksun alennus tehtiin kompensoimaan samana vuonna toteutettua työnantajan työeläkemaksun korotusta.

Julkisten alojen työnantajien kansaneläkemaksuja on yhtenäistetty ja alennettu lähemmäs yksityisten alojen keskimääräistä maksutasoa. Työnantajan kansaneläkemaksua on alennettu asteittain valtiontalouden voimavarojen puitteissa. Vuoden 2009 alussa kansaneläkemaksun keskimääräinen maksutaso on noin kolmasosa vuoden 1989 keskimääräisestä maksutasosta. Maksujen alennuksilla on pyritty parantamaan työnantajien kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä.

Vastaavanlaisia elvytystoimia on toteutettu myös muualla. Ruotsissa alennettiin vuoden alussa työnantajan sosiaaliturvamaksuja yhdellä prosenttiyksiköllä. Saksan hallituksen tammikuussa esittämässä uudessa elvytyspaketissa työnantajamaksuja alennetaan 0,6 prosenttiyksikköä. Suomessa kelamaksua alennetaan 1.4. alkaen siis 0,8 prosenttiyksikköä ja se poistetaan kokonaan vuoden 2010 alussa. Suomen toimenpide on sopusoinnussa muissa maissa noudatetun elvytyspolitiikan kanssa.

Arvoisa puhemies! Työnantajien kansaneläkemaksun alentamisella ja sen myöhemmällä poistamisella pyritään myönteisiin taloutta elvyttäviin vaikutuksiin. Maksun poisto ei murenna perusturvan rahoitusta, (Ed. Tennilä: Kyllä murentaa!) koska hallitus on sitoutunut turvaamaan kansaneläkerahastolle pysyvän rahoituksen muulla tavoin. (Ed. Jaakonsaari: Mistä rahat?) Hallitus on päättänyt merkittävän eläkepoliittisen uudistuksen, takuueläkkeen, voimaantulosta vuoden 2011 maaliskuun alussa. (Ed. Skinnari: Mistä rahat?) Työnantajien kansaneläkemaksun poistamisen valtiontalouteen aiheuttama lovi paikataan ympäristö- ja muilla välillisillä veroilla ja niitä korotetaan pääasiassa vuodesta 2011 alkaen siten, että kun nyt on taantuma-aika, niin siirretään sinne, jolloin toivon mukaan jo alkaa valoa olla, ja silloinkin hallitus päättää näistä uusista veromuodoista maaliskuun kehysriihessä. Kuten sanoin jo, kelamaksun poistolla on tarkoitus keventää työn verotusta.

Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutuksia pyritään vaimentamaan sekä elvyttämällä muun muassa rakennustoimintaa että alentamalla työvoimakustannuksia, kuten kerroin. Kansaneläkemaksun poisto vähentää työnantajien työllistämisen kustannuksia taantumassa ja irtisanomisten uhatessa. Valtiovarainministeriö arvioi maksun poistamisen tukevan työvoiman kysyntää yhteensä noin 10 000 hengellä. Monen vaikeuksissa olevan yrityksen työvoimakustannukset kevenisivät, mikä helpottaisi varmasti yritysten irtisanomispainetta. Yritys, joka irtisanoo työntekijänsä, ei tietenkään hyödy irtisanottujen osalta kelamaksun poistosta.

Työnantajien kelamaksun poiston suurimpia hyötyjiä ovat Suomen kunnat. Kunnat ovat suurina työllistäjinä yksi suurimpia kelamaksun maksajia. Tänä vuonna kuntien menorasite kevenee 78 miljoonaa euroa, ja ensi vuodesta lähtien kelamaksun poistaminen keventää pysyvästi kuntien maksurasitetta 248 miljoonaa euroa vuodessa. Kelamaksun poisto on osa työmarkkinoiden kokonaispakettia, joka edistää velkaantumisen vastapainoksi julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla työeläkkeiden rahastointia.

Päättäessään työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta osana julkistettua talouden elvytyspakettia hallitus samalla hyväksyi työmarkkinajärjestöjen esityksen vahvistaa työeläkkeitten rahoitusta korottamalla työeläkemaksuja vuosina 2011—2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Tämä parantaa julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Näin emme sitten myöskään siirrä tuleville sukupolville kohtuutonta eläketaakkaa.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun uutinen työnantajan kelamaksun poistosta tuli julki, niin työnantajapuolen Lasse Laatunen sanoi sanatarkasti seuraavaa: "Tämä on ollut minun haaveeni 25 vuotta." Se sanontahan jo kertoo siitä, että tällä toimenpiteellä ei ole mitään tekemistä tämän hetken vaikean taloustilanteen kanssa. Ja erittäin hankala asia on se, että hallitus nyt, kun työttömyys kasvaa ja velka nousee rakettimaisesti, samanaikaisesti ihan vapaaehtoisesti veropohjaa keventää.

Tässä on myös ikävä tulonjaollinen ongelma se, että tässä suuryritykset hyötyvät ja pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät vähemmän. Tällä ei ole työllisyyden eikä tämän lamaelvytyksen kanssa mitään tekemistä, vaan tämä on työantajien suuri rakenteellinen haave ollut 25 vuotta, ja nyt ikään kuin taantuma viikunanlehtenä, kilpenä, hallitus sitten tämän toteuttaa. Tämä on erittäin hankala asia, ja uskon, että (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Liisa Hyssälä ja monet ministerit joutuvat pian selittämään tätä kokonaisuutta.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä. On tietysti positiivisiakin puolia tässä kelamaksun poistossa, nimenomaan se, että se helpottaa esimerkiksi kuntien työllistämistä, mutta suuri osa tästä maksusta ihan totuudessaankin, kuten ed. Jaakonsaari totesi, menee tuonne suuryritysten puolelle. Haluaisin kysyä:

Oliko tämä päätös oikeastaan vähän seurausta siitä, että meidän hallituksemme osin nukkui silloin, kun näistä olisi kolmikannassa pitänyt neuvotella? Minä luulen, että tämä ei kaikista mieluisin osa sitä Sata-pakettia ole ministeri Hyssälänkään kannalta.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Tennilä aloitti jo tuolta lähestulkoon vastauspuheenvuoronsa — tiedän, mitä sieltä on tulossa. Ajatelkaapas, ed. Tennilä, teillä siellä suurilla selkosilla Lapissa on pitkät välimatkat. Ajatelkaapa, pienyrittäjät yhdestä kymmeneen ovat suurimpia työllistäjiä Suomessa. Millä meinaatte pärjätä tulevaisuudessa, jos tällaista asiaa kuin esimerkiksi logistiikkaa ei avusteta? Tällä hetkellä yhdenkin kuorma-auton omistava yrittäjä, joka kuskaa teille kananmunat ja leivät ja maidot, maksaa suurimman kelamaksun eli 3,9 prosenttia heti, kun ostaa yhden kuljetusvälineen itselleen. Tällä esimerkiksi sitäkin edesautetaan, että tekin saatte leivän suuhun, ed. Tennilä, siellä Lapin selkosilla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisten työnantajien todellinen huoli ei ole nyt se, että työvoimakustannukset ovat liian isot. Ongelma on siinä, ettei ole tilauksia. Se on se todellinen ongelma. Vienti on pysähtynyt. Tässä annetaan vaan nyt se pitkäaikainen lahjoitus näille työnantajille, jota ne ovat yli 30 vuotta todellakin tähän maahan havitelleet. Tämä on yhtäkkiä tähän nyt kehitetty tämmöinen lahja kapitaalille, kun sinne päin muutenkin kumarrellaan.

Tästä miljardilahjoituksesta, minkä te annatte työnantajille nyt, tulee, arvoisa ministeri, varma perustelu sille, ettei perusturvaa voida jatkossakaan parantaa. Sitä ei voitu parantaa nousukaudella, koska ei haluttu, ja nyt on taas hyvä perustelu, miksi sitä ei voi laman oloissa parantaa. Tämän ikiliikkujan te olette keksinyt. Nousukaudella ei haluta korottaa perusturvaa ja nyt ei voida, kun annatte näitä suuria lahjoituksia työnantajille. Tästä tässä on kysymys.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt kannattaisi asiallisesti paneutua tähän, ja ainakin minä olen ymmärtänyt, että tässä vaihdetaan kelamaksu toiseen veroon. Jos se vaihdetaan sellaiseen veroon, joka parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, eli siirretään se verotaakka mahdollisimman kauas eli lähelle kuluttajaa, niin silloin se parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. (Ed. Tennilä: Höpö höpö!) — No, sehän on aivan selvä asia. — Kuluttaja on aina se viimeinen veronmaksaja, ja tässä tapauksessa rasitetaan suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä tällä kelamaksulla. Mutta jos se poistuu ja siirtyy ja muuttuu sellaiseksi veroksi, joka rasittaa myöskin tuontituotteita, silloinhan asemamme paranee ja silloin työllisyys paranee ja silloin se on hyvä. Huono asia tässä on se, että ei selkeästi kerrota, miten tämä korvataan, millä verolla ja maksulla korvataan.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettuna kyllä raskain mielin luin tätä päätöstä, ja nyt, kun on seurannut tätä keskustelua, todella sydän vuotaa verta. Mutta sanoisin näin, että tämä osoittaa kyllä sen, että solidaarisuus ammattiyhdistysliikkeessä on loppunut tähän. Kun haluttiin betonoida kansaneläkkeen ja ansiosidonnaisen ero, silloin me kysyimme, missä on ay-liikkeen ja etujärjestöjen huoli kaikista köyhimmistä. Se pitäisi nähdä kyllä tässä yhtenä isona eettisenä ongelmana. Hyvää on se, että tulevat nämä työeläkemaksujen korottamiset, mutta eikö sitä todellakaan olisi saatu muulla tavalla tehtyä?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on mahtava mies. Hän ilmoitti valtakunnan päälehdessä, että tällainen tulee. Kepua vietiin taas kuin mätää kukkoa. Ei voi sanoa mitään muuta kuin että hyväksyttää. Mutta mitä tässä tapahtuu? Tässä vaarantuu perusturvan rahoitus. Se tässä on se olennainen asia. Hyöty menee harvoille, ja maksamaan pistetään pienituloinen ihminen. Niinhän tässä käy, koska nämä välilliset verot, joiden kautta tämä kerätään, nimenomaan rasittavat suhteessa eniten pienituloisia. Siitä tässä on kysymys.

Kun katsoo tätä laajaa eläkepolitiikkaa, mitä hallitus on nyt lähtenyt tekemään, niin tämä oli tietty startti, että isolle rahalle ensin ja sitten pistetään kansalle eläkeikä ylös ja köyhä kansa maksamaan. Näinhän tässä käy.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuka vastaa perusturvan rahoituksesta kaikissa tilanteissa viime kädessä? Se on valtio. Meillä on tilanne, jossa Kelan rahoitus muodostuu kolmen eri rahaston kautta. Rahastoihin kerätään rahaa työntekijöiltä, työnantajilta ja valtiolta, niin jatkossakin. Ne väitteet, että tällä esityksellä vaarannetaan perusturva, tai ne väitteet, että tällä esityksellä romutetaan jatkossakin perusturvan korotus, eivät ole totuudenmukaisia. Myönnän keskustan kansanedustajana, että tämä asia ei ole meille helppo, tämä on hankala, ja keskusta edellyttää, että rahoitus Kelassa turvataan pitkällä aikajänteellä, mutta ne, jotka väittävät, että tämä esitys romuttaa perusturvan, eivät puhu totuudenmukaisesti,

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olen aivan samaa mieltä kuin ed. Soini siitä, että valtiovarainministeri Katainen on mahtava mies, mutta hieman eri perusteella kuitenkin.

Minua ihmetyttää se, jos sanotaan, että tällä kelamaksun poistolla ei ole työllistäviä vaikutuksia. Meillä oli viime viikolla mahdollisuus keskustella esimerkiksi kaupan alan työnantajien kanssa, ja siellä tuli erittäin voimakkaasti esille se viesti, että tällä on todella merkittäviä työllistäviä vaikutuksia muun muassa kaupan alalla.

Haluan vielä huomauttaa siitä, kun nimenomaan opposition puolelta on paljon vaadittu hallitukselta kuntatalouteen tähtääviä elvyttäviä toimia, että tämä kelamaksun poisto jos mikä on erittäin elvyttävää toimintaa, se toteutuu jo tämän vuoden puolella, ja sen kokonaisvaikutus vuositasolla vuonna 2010 on lähes 250 miljoonaa euroa.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä totesi täällä, että vastaavia elvytystoimia on tehty muun muassa Ruotsissa. Ministeri Hyssälä, kysyn teiltä, millä perusteella käytätte tästä termiä elvytystoimi, koska kun katsomme, miten komissio määrittää elvytystoimet, siellä on kolme kriteeriä: oikea-aikainen, kohdennettu ja väliaikainen. Tarkoittaako tämä siis, ministeri Hyssälä, että kelamaksun poisto on vain väliaikainen ja kelamaksut tullaan sittenkin palauttamaan uudelleen, ja jollei näin ole, niin millä perusteella voitte käyttää tästä nimitystä elvytys, koska se ei täytä niitä kriteereitä, jotka elvytykselle on asetettu?

Ministeri Hyssälä vielä, miten tämä on ajateltu kompensoida taloudellisesti? Hallitus heittää ilmaan vain väitteitä, että esityksiä tulee, ehkä ympäristöveroilla, ehkä menee teollisuudelle, ehkä tulee yksittäisille ihmisille. Eikö teillä ole suunnitelmaa siitä, miten tämä kaikki rahoitetaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä uudistus on yrittäjien ja työllisyyden kannalta hyvä asia. Työnantajien maksama kelamaksu on työvoimavero, joka rasittaa suomalaisen työvoiman käyttöä. On ihan selvää, että kun tämä työllisyyteen, työllistämiseen, työntekoon kohdistuva vero poistetaan ja korvataan ympäristö- ja energiaveroilla, se on työllisyyden kannalta positiivinen asia.

Puheet siitä, että tällä vaarannetaan perusturvan rahoitus, ovat aivan perusteettomia, (Ed. Tennilä: Eivät ole!) kuten ed. Rehula täällä jo totesi. Perusturvan taso määrätään lainsäädännössä ja maksetaan viime kädessä yhteisistä varoista budjetin kautta. Se, mikä osa rahoista menee suoraan Kelalle tai ei mene suoraan Kelalle, ei ole tässä suhteessa lainkaan oleellista.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä haluaisin kyllä tässä keskustelussa ihan nyt aidosti kysyä vihreiltä ja ed. Ojansuulta, missä on vihreiden solidaarisuus, missä on vihreiden vastuu köyhistä ihmisistä ja perusturvan rahoituksesta. Te olette hallituksessa olleet hyväksymässä tämän paketin, ja nyt te täällä syytätte työmarkkinajärjestöjä siitä, että ne ottivat sosiaalitupoonsa asian, josta hyvin, sanotaanko, tuhlaajamaisesti valtiovarainministeri Katainen 1.10. lehtihaastattelussa ilman mitään neuvottelua lupasi, että valtion pussi on auki, kelamaksu voidaan poistaa.

Mutta eilen, arvoisa ministeri, teidän hallituksenne teki historiaa kielteisessä mielessä. Se irrottautui täysin kolmikantaperiaatteesta ja tuli sopimaan ohi palkansaajajärjestöjen muun muassa eläkeiän nostosta. Tällä päätöksellä te, arvoisa ministeri ja teidän hallituksenne, todella aika välinpitämättömästi heititte kylmän rievun palkansaajaliikkeen kasvoille. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Varmasti moni miettii, miten tämä on mahdollista. Teidän mallinne tarkoittaa eläkeleikkauksia.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy kyllä nyt vähän ihmetellä tuota tapaa, millä tavalla SDP yrittää tästä päästä täysin irti ja pestä kätensä tässä kaiken kansan nähden ja kuullen. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet tätä asiaa hyvin voimakkaasti sopimassa. Minun nähdäkseni teilläkin on siellä aika vahva edustus. Törmäsimme eilen siihen, että työmarkkinajärjestöjen rooli lainsäädännössä on vahva, ja mielestäni tänään törmätään tähän samaan ongelmaan uudelleen. Keskustan tehtävä hallituksessa on mielestäni pitää huolta siitä, että tämä ei ole perusturvan rahoituksesta pois. Se on kaikista tärkein tehtävä. Kelamaksu-uudistuksessa on paljon hyviä puolia, esimerkiksi se, että se tukee kuntia erittäin voimakkaasti, kuntia, jotka ovat suurissa ongelmissa, 200 miljoonalla eurolla. Se on hyvä puoli. Mutta perusturvaan ja sen rahoittamiseen pitää löytää keinot.

Tähän liittyy myös keskustelu siitä, että ansiosidonnaisen turvan parantamista ei mielestäni pidä sitoa perusturvan parantamiseen, vaan Suomesta aidosti voidaan poistaa köyhyys, jos siihen on tahtoa, ja sen tahdon pitää löytyä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on monta kysymysmerkkiä, ja peruskysymysmerkki tulee siitä, mistä tämä rahoitus kerätään. Miljardin aukko tulee, se on selvä, se on faktaa. Meille pitää kertoa, mistä se kerätään, kelle se rasite siirretään. Jos se siirretään taas kansalaisten maksettavaksi puhtaasti niin, että se kohdistuu pienempituloisiin, niin se on sosiaalinen tulonsiirto, eihän siitä mihinkään pääse, ja merkittävä miljardin euron tulonsiirto.

Toinen epäkohta, joka tähän liittyy, on se, että jos joku vakavissaan väittää, että tällä pystytään luomaan työpaikkoja, elvyttämään, niin minä haluan kyllä ne tulokset nähdä.

Ed. Zyskowicz, teidän pitäisi muistaa, että 2000-luvun alussa säädettiin tähän maahan laki, jossa kokeiltiin sotumaksun poistamista, ja se on edelleen voimassa. Siitä on tutkimustulokset, ja se on tuplaten tämän kelamaksun suuruinen noin karkeasti. Se ei ole tuonut näitten tutkimusten mukaan merkittävää määrää uusia työpaikkoja. Joku 10 000 työpaikan määrä on aivan utopiaa, jostakin hatusta otettu, jota kukaan ei pysty koskaan todentamaan. Tämä on (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) mielettömän kallis kokeilu, miljardi euroa ilman tuloksia.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt on ennätyksellisen epä-älyllistä puhetta hallituspuolueitten taholta, ettei tämä miljardin aukko sosiaaliturvassa vaikuttaisi esimerkiksi Sata-komitean työn edellytyksiin. Tätä mieltä on ollut keskustalainen pääjohtaja Huuhtanenkin.

Sitten on nyt pakko, kun puhutaan eläkkeistä, todeta eilinen eläkeleikkaus ja -kaappaus, mikä tapahtui. Sehän tulee heikentämään eläkkeiden tasoa, kun karttuma yli 63-vuotiaan työsuhteen jälkeen tulee päättymään, ja tulee heikentämään osa-aikaeläkeläisten asemaa.

Pidän tosi röyhkeänä sitä, että päivän kahden seminaarin jälkeen tehdään niin merkittäviä eläkepoliittisia ratkaisuja ja historiallisesti ohitetaan kolmikantaneuvottelut. Jo Kansainvälinen työjärjestö edellyttää, että tämän kokoluokan asioissa neuvotellaan ja keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Eero  Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, saatan edustaa täällä kuitenkin erästä työnantajaryhmittymää, omia yrityksiäni, joissa työskentelee yli tuhat ihmistä. Voin vakuuttaa ed. Martti Korhoselle, että kyllä tällä on työllistävä vaikutus, koska se alentaa palkkasummaa ja sitä kautta helpottaa työnantajan kykyä palkata uusia tai pitää vanhoja töissä.

Päivi  Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkemaksun poistaminen on kuntien ja yritysten kannalta myönteinen ratkaisu. Kyllä se on myös työllisyyden edistämisen kannalta myönteinen, koska se vähentää työvoimakustannuksia. Mutta kovin tyhjän päälle jäävät korvaavat rahoituskeinot kansaneläkkeiden turvaamiseksi. On ikävää täällä eduskunnassa joutua käsittelemään ratkaisua, josta vain toinen puoli on tiedossa ja toinen täysin hämärän peitossa. Jos hallitus ei tässä yhteydessä pysty selkeästi kertomaan, millaisilla energia- ja ympäristöveroilla tämä aiotaan korvata, mihin kansalaisryhmiin tämä eniten vaikuttaa, niin olisi kyllä vähintään kohtuullista, että te, ministeri Hyssälä, kertoisitte, mihin mennessä eduskunnalle kerrotaan nämä korvaavat keinot. Milloin saamme ne tietää?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tuntuu olevan taas hallituksen esitys, joka on tullut pyytämättä ja yllättäen kenenkään sitä erityisesti toivomatta. Syntyy mielikuva vanhasta laulusta, jossa todettiin, että aatsipoppaa, pojat keitti soppaa, jonka ne itse syövät. Mitähän lienee vielä tulossa? Mitä komeroissa ja varastoissa on sovittu, mitä eivät hallituspuolueidenkaan edustajat vielä tiedä? Se on kuitenkin varmaa, että tämän montun maksaa Suomen kansa, suomalainen veronmaksaja. Jos on toiveita siitä, että niitä työpaikkoja syntyy, niin mielihyvällä otan ne vastaan, mutta niitä ei näissä sotukokeiluissa ainakaan Kainuuseen ja Lappiin ole tähän mennessä syntynyt.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Rehulalle ja miksei ed. Puumalallekin todeta, että kyllä tämä lainsäädäntö muuttaa meidän sosiaaliturvajärjestelmää sekä meidän perusturvajärjestelmää. Meillä on muun muassa tällä hetkellä Suomessa 680 000 kansaneläkkeensaajaa, joittenka järjestelmä tulee muuttumaan tämän Kela-päätöksen myötä. (Ed. Zyskowicz: Voitteko kertoa, miten?) Tämä tulevaisuudessa rahoitetaan valtion budjetin kautta. Sosiaalivakuutusjärjestelmä tulee poistumaan kokonaan kansaneläkerahoituksen pohjasta tältä osin.

Kysyisinkin ministeri Hyssälältä: Onko hallituksella valmisteilla nyt mitään esitystä siitä, miten kansaneläkkeensaajat voivat luottavaisesti luottaa, että he saavat tulevaisuudessa myös kansaneläkkeensä? Onko meillä valmisteilla mitään pitkäjänteistä järjestelmää, pysyvää järjestelmää, joka tuo sen perusrahoituksen myös kansaneläkkeensaajien eläkepohjaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun hallituksen puoliväliriihessä tehty ratkaisu yleisen eläkeiän nostamisesta jätettiin valmistelematta kolmikannassa, ed. Gustafsson, se on huono asia. Kun taas kelamaksun poistaminen valmisteltiin kolmikannassa, (Ed. Skinnari: Eihän sitä valmisteltu, Katainen ilmoitti, että kelamaksu poistuu!) niin sekin on huono asia.

Puhemies! Mitä tulee näihin väitteisiin perusturvan rahoituksesta, niin vielä kerran selitettäköön: Se, mitä ihmiset saavat perusturvana, säädetään laissa, ja kun se on laissa säädetty, se myös maksetaan. Se, saako Kela rahoituksensa suoraan kelamaksusta vai valtion budjetin kautta, on tässä suhteessa täysin irrelevantti kysymys.

Mitä tulee työllisyysvaikutuksiin, niin totta kai kysyntä on oleellista. Mutta tämä vaikuttaa siihen, että yritysten työvoimakustannukset alenevat, jolloin yritysten kilpailukyky myös täällä vähenevän kysynnän markkinoilla vahvistuu, ja se vaikuttaa myönteisesti suomalaiseen työllisyyteen.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafsson on äärettömän taitava sanankäyttäjä. Tänään hän on todennut täällä salissa, että tässä esityksessä ja näissä keskusteluissa on kyse ennätyksellisen epä-älyllisestä puheesta. Nyt me keskustelemme siitä, pitääkö tehdä yhteistyötä. Itse kuulun siihen joukkoon, joka kannattaa sitä, että asioita valmistellaan kolmikantaisesti. Eilen tässä salissa käytiin keskustelua tietosuojalaista. Vasemmisto-oppositio yksituumaisesti irtisanoutui yhdessä valmistellusta lainsäädännöstä. Se oli silloin toisarvoinen. Tänään tässä ja nyt te peräänkuulutatte tuota kolmikantayhteistyötä, joka minusta on kannatettava asia, jolla kannattaa viedä asioita eteenpäin.

Mutta sitten tähän älylliseen epärehellisyyteen. Ensinnäkin tilanteessa, missä me olemme kansaneläkkeiden rahoituksen kanssa, on vähintäänkin epä-älyllistä ja epärehellistä puhetta se, että täällä kyseenalaistetaan kansaeläkkeiden maksaminen, kansaneläkkeitten rahoitus tulevaisuudessa. Viime kädessä Kela saa aina rahansa valtion budjetista niin tänään kuin jatkossakin. (Ed. Zyskowicz: Se maksetaan, mitä laki edellyttää!)

Puhemies:

Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Gustafsson, Martti Korhonen ja Soini, ja sen jälkeen ministeri vastaa. Jatketaan sitten.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittaus eiliseen Lex Nokia -keskusteluun ja työmarkkinajärjestöjen kantaan siltä osin. Tiettyyn rajaan asti ymmärrän sen, että työmarkkinajärjestöt esimerkiksi olivat siihen esitykseen tyytyväisiä, kun saivat sinne sisälle rakennettua verrattain vahvan työntekijöitten vaikutusmahdollisuuden yt-menettelyn kautta.

Mitä tulee tähän eiliseen hallituksen esitykseen eläkeiän rajusta korottamisesta ... (Ed. Zyskowicz: Ei se ole raju!) — Kyllä se tosiasiallisesti on, kun tutkimusten mukaan vain puolet yli 63-vuotiaista on terveyslähtökohdiltaan kyvykkäitä tekemään työtä ja sitten ollaan kuitenkin poistamassa osa-aikaeläkejärjestelmät ja muut. On se todella hävytön esitys. — Se olisi pitänyt laajapohjaisesti ajan kanssa valmistaa, niin kuin tähän asti on merkittävät eläkeuudistukset Suomessa tehty. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Oli tosi ruma temppu nyt tehdä tällainen esitys ilman kolmikantavalmistelua.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan avoimuudesta ja rehellisyydestä, niin me nyt haluaisimme kerta kaikkiaan avoimesti ja rehellisesti kuulla, mistä se miljardi euroa otetaan. Siitähän tämä homma lähtee liikkeelle. Jos sitä miljardin euron kertymää meille ei kerrota, niin äärettömän huono on sitten alkaa argumentoida joko puolesta tai vastaan. Mutta tässä tapauksessa, kun pelkona on, että se kohdistuu todella epäsosiaalisesti, kun sitä miljardia lähdetään keräämään, tai riskinä on sitten se, että sitä miljardiaukkoa ei pystytä täyttämään, niin silloin me tulemme siihen tilanteeseen, että perusturva vaarantuu. Se on se lopputulema, miljardin euron aukko. Se jää jäljelle.

Toinen asia on se, kun näitä työllisyysvaikutuksia täällä väitetään, että tämä lain kokeilu, sotumaksulain poistaminen, on ollut usean vuoden voimassa ja — se on faktaa — sillä ei ole pystytty osoittamaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Te kokeilitte jo matalapalkkatukikokeilua, jonka seuraus oli se, että sata miljoonaa lahjoitettiin yhteiskunnan rahaa, ei uusia työpaikkoja, ja tässä ikävä kyllä on käymässä aivan samalla lailla.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä sivulla 2 sanotaan näin: "Kansaneläkkeet rahoitetaan pääosin valtion varoista ja työnantajan kansaneläkemaksulla. Vuonna 2008 työnantajan kansaneläkemaksun tuotolla kustannettiin noin kolmasosa kansaneläkemenosta." Tämä on fakta, tämä on teidän omassa esityksessänne. Mutta sitten sivulla 5 kerrotaan, mistä otetaan. "Kansaneläkemaksun poistaminen on pääosin tarkoitus rahoittaa energia- ja ympäristöveroja korottamalla." Siis tietystä porukasta, joka on harvalukuisempi, helpotetaan ja pienituloisempi ja isompi porukka pistetään maksamaan. Näin se käy, kun kokoomus vie ja kepu vikisee. Tämä on nimenomaan perusturvapuolue kepulta aivan käsittämätöntä velttoilua.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä vasemmistopuolta, kun tässä nimenomaan on ollut nyt vahva kolmikantainen valmistelu ja tässä on erittäin suuresta kokonaispaketista kysymys. Siitä ei kannata nyt yhtä osaa ottaa pois, koska samanaikaisesti pystyttiin sopimaan, kuten sanoin, muun muassa työeläkemaksujen korottamisesta, mistä meillä ei ollut sopimusta kuin ensi vuoden loppuun. Nyt voitiin tehdä hallitusta korottamisesta sopimus useaksi vuodeksi, jolloinka työeläkkeitten rahoitusta voitiin vahvistaa ja turvata se näissä muuttuneissa olosuhteissa. Tässä on ollut erittäin iso joukko valmistelemassa. Mainitsisin vaikka Ihalaisen, SDP:stä ainakin tämmöinen epiteetti on hänen peräänsä joskus laitettu. Lehdestä luin, että Matti Huutola, vasemmistoliitto, oli kehumassa tätä kokonaispakettia. En usko, että tässä olisi nyt sellaista, ettei olisi laajalla rintamalla katsottu kokonaisuutta, ja katson, että ei kannata ottaa sitä yhtä pois.

Totean tässä, että meillä on lainsäädäntö, joka säätelee näitten maksujen maksamista. Meillä on kansaneläkelaki, ja kaikki lakisääteiset etuudet varmasti maksetaan ja nyt on sovittu jo lakisääteisestä kansaneläkkeen nostamisesta 2011, josta kerroin, takuueläkkeestä. Kaikkein pienintä eläkettä saavien asemaa halutaan vahvistaa. En ymmärrä lainkaan niitä puheita, että perusturvaa ei olisi parannettu, kun nyt on tehty ennätykselliset perusturvan parantamiseen liittyvät lainsäädäntöesitykset, joista on ollut osa jo eduskunnassa. Eilen sovittiin työmarkkinatuen aktivointirahasta, jolloinka kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien, työmarkkinatuella olevien, asema paranee ja syrjäytyminen vähenee, kun saamme tästäkin lakiesityksen eduskuntaan. Siis myöskin työmarkkinatukeen tulee aktivointiraha. Tämä on ollut se ryhmä, joka on jäänyt unholaan tässä kolmikannan sopimuksessa, jossa oltiin ansiosidonnaiseen — mikä on hyvä asia — laittamassa aktiivitoimiin korotusta. Nyt saimme sen eilen sovittua, että se tulee myöskin niille, joitten työmarkkina-asema on heikompi.

Mitä tulee tähän eläkepakettiin, tähän eläkeikään, mitä te täällä kritisoitte, niin täytyy todeta, että meillähän on odotettavissa oleva elinikä kasvanut vuodesta 1970 joka kymmenes vuosi 2 vuotta, jolloinka ihmiset elävät pitempään ja ovat terveempiä. Miksi heidän pitäisi jäädä sitten aikaisemmin eläkkeelle, jos he ovat terveitä ja elävät pitempään? Jos me tekisimme samanlaisen työuran kuin muissa Pohjoismaissa, niin meillä perusturvan rahoitus olisi varmasti aivan pitkäjänteisesti hyvin hoidettu. Miksi te ette kritisoi sitä, että kansaneläkkeen eläkeikä on 65 vuotta ollut koko ajan? Miksi te ette sitä kritisoi? Ovatko ne sitten, jotka ovat kansaneläkkeellä, terveempiä, niin että heidän pitäisi sitten kaikissa oloissa tehdä pitempi työura? Kysyn teiltä tätä.

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että kunnille tästä tulee liki 250 miljoonaa euroa vuodessa helpotusta. Jos kunnat eivät tällä rahalla pysty paremmin työllistämään kuin nyt, niin silloin on vika kyllä kunnissa jossakin asiassa. Tämä on selkeä parannus kuntatalouteen.

Sitten täällä kysyttiin, mikä elvytystoimi. No, tämähän annettiin elvytyspaketin yhteydessä. Allekirjoitan tuon, mitä yrittäjä täällä sanoi, että pystytään paremmin työllistämään. Yrittäjä, jolla on kokemusta täällä, ed. Lehti, juuri totesi, että pystytään työllistämään, ja minä uskon kyllä, että näin tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean sen, mitä sanoin jo aiemmin, että meillä oli laajapohjainen Somera-toimikunta 2000-luvun alussa ja siellä laajapohjaisesti tätä asiaa esitettiin yksimielisesti ja asteittaista poistamista ja se nyt juuri asteittain tässä tapahtuu. Hallitus kehysriihessä, joka on maaliskuussa, sitten tekee näitä rahoituspäätöksiä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä ei ole mikään finanssikriisin täsmäohjus, vaan tämä on elvytystä hehtaaripyssyllä. Erittäin vakavaa on se, että perusetuudet jätetään tässä valtiontalouden heikkenevästä tilanteesta ja poliittisesta tahdosta riippuvaisiksi. Molemmat ovat vakavia asioita. Kansaneläke nimenomaan muuttuu sosiaaliavustuksen luonteiseksi, se ei ole enää vakuutusluonteinen etuus. Myöskin selvästi on käynyt ilmi, että koko tämä 1 100 miljoonan euron rahoitus on auki jatkossa, ja jos se kohdistuu nimenomaan tällaisella pikaisella ratkaisulla energia- ja kuluttajaveropuolelle, se on myös sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja saattaa nousevan kasvun tilanteessa vuonna 2010 ja erityisesti vuoden 2011 tilanteessa vaikeuttaa myöskin meidän yritystoiminnan käynnistymistä. Tämä ei ole loppuun saakka harkittu. Tässä on menty syyhyttä saunaan.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle ja keskustalle: Kyllä ne pohjoisen pienyrittäjän ongelmat ovat aivan jotain muuta kuin kelamaksu. Minä tulen alueelta, jossa on kokeiltu tätä välillisten työvoimakustannusten alentamista. Valitettavasti ne tulokset ovat heikot. Käytännössä on ollut niin, että 40 työntekijän keskimääräisistä palkkakustannuksista on syntynyt sellainen säästö, että teoriassa on voinut palkata sen yhden uuden työntekijän. Tämä on se mittakaava, se on antanut pienen liikkumavaran yrityksiin, mutta vain pienen.

Mutta kun ministeri Hyssälä meni milloin minkäkin entisen vasemmistopoliitikon selän taakse piiloon, niin muistellaan, mitä sanoi keskustataustainen Kelan johtaja Huuhtanen. Hän sanoi, että tässä on kyse isosta periaatteellisesta ratkaisusta. Hän samassa haastattelussa kertoi myös siitä, että näiden etuuksien rahoituspohjaa uhkaa tulevaisuudessa murentuminen. Näin hän sanoi. Tämähän on isoa veroalelinjaa, jossa verotuksen painopistettä siirretään välillisiin veroihin, joita pienituloiset eivät pääse pakoon koskaan. He maksavat jokaisen sentin varmasti. Heillä ei ole sitä mahdollisuutta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mikä on raharikkailla: muuttaa eri tuloja vähemmin verotettaviksi.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verotasolla se on varmasti näin, niin kuin ed. Mustajärvi sanoi: Yhden ja kahden työpaikan yritykseen tällä poistolla ei ole suurta merkitystä. Mutta minä näen sen makrotalouden näkövinkkelistä ja kysyn teiltä, meneekö tämä kansaneläkevakuutusmaksu tällä hetkellä hintoihin. Vastaus on kiistatta, että menee. Rasittaako se tuontitavaroita? Vastaus on, että ei rasita. No, jos se poistetaan, niin silloin suomalaisten tuotteiden kilpailukyky paranee. Se kai on meidän kaikkien etu, ja se parantaa meidän työllisyyttämme. Nyt on vaan erittäin tärkeää hakea oikea kohde tälle korvaavalle maksulle, korvaavalle verolle, niin että se mahdollisimman paljon rasittaisi tuontituotteita.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä sanoi täällä, että tästä laista laajapohjaisesti on yhdessä neuvoteltu ja hänen mielestään ei kannata ottaa yhtä osaa pois kokonaispaketista. Miten hallitus nyt on nostamassa kuitenkin eläkeiän korotuksen aivan irralleen näistä laajapohjaisista neuvotteluista? Tuntuu aivan ihmeelliseltä. Ministeri vielä kyseli, miksi ihmiset eivät voi olla työssä, kun he ovat terveitä. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuntoutussäätiön mukaan 63—67-vuotiaista suomalaisista vain noin puolet on työikäisiä. (Ed. Gustafsson: Työkykyisiä!) — Niin, työkykyisiä, anteeksi.

Samalla täällä kyseltiin myös, miten rahoitetaan työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen. (Puhemies: Minuutti onkin kulunut!) Myöskään tässä esityksessä ei ole kuin ainoastaan viittaus joihinkin maksuihin. Voisiko tähän saada kuitenkin vastausta?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te oppositiossa olette viikosta toiseen kyselleet sitä, miten tämän talouskriisin lääkitsemiseen tarvittava velka maksetaan. Olette pelänneet leikkauksia, mutta nyt kun keinoja aletaan kertoa, niin vastustatte niitäkin. Itse näen niin, että jos tästä tilanteesta selvitään niin helpolla kuin että nuoret pääsevät aikaisemmin työelämään ja että eläkeikä nostetaan pohjoismaiselle tasolle, niin pääsemme kyllä todella helpolla. Toimenpide on erinomainen ja oikean suuntainen.

Mitä sitten tulee tähän työnantajan kelamaksun poistamiseen, niin kyse ei ole siitä, että se olisi lahja yrityksille, toisin kuin ed. Tennilä sanoi, vaan maksu kohdistuu nimenomaan työntekijän palkkaukseen. Maksu on rasite, se joko alentaa työntekijän palkkaa tai korottaa tuotteen loppuhintaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! "Perusturvan päästäminen putoamaan oli - - tietoinen linjaus, joka tehtiin Paavo Lipposen (sd) ensimmäisessä hallituksessa." Tämän paljastaa vihreiden tuolloinen vahva mies Osmo Soininvaara Lapin Kansassa perjantaina 20. helmikuuta tänä vuonna. Tämän linjauksen taustalla oli se — Soininvaara kertoo — että "koska ei haluttu voimakkaasti sosiaaliturvaan perustuvaa yhteiskuntaa, perusetuuksien annettiin jäädä muusta talouskehityksestä jälkeen." Näin siis Soininvaara, joka tietojen mukaan oli vahvasti vaikuttamassa myös siihen hallitusohjelmaan — taisipa keksiä jopa sen pohjaosan leikkaamisen eräänä keinona heikentää näitä perusetuuksia.

Kehitys on tuon jälkeen kulkenut sovitulla tavalla. Niinpä EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella on tässä maassa nyt jo hieman yli 700 000 suomalaista, ja syy tähän on se, että meillä on erittäin heikko perusturva. Se on poikkeuksellisen heikko, kun katsotaan näitä kehittyneitä markkinatalousmaita, ja on kaukana jopa näistä vähemmänkin kehittyneistä EU-maista. Se on siis heikko. Pahimmin ovat jääneet jälkeen työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, joiden jälkeenjääneisyys reaalipalkoista on vuoden 1994 jälkeen yli 30 prosenttia. Tätä se todellisuus on näitten perusturvaetuuksien kanssa.

Kehnosti on mennyt myös eläkeväellä, jolta on leikattu pohjaosa ja on otettu käyttöön taitettu indeksi. Pelkällä kehnolla kansaneläkkeellä kitkuttavien asemaa helpottava 700 euron takuueläke on tulossa voimaan, mutta vasta vuonna 2011, vaalien alla.

Mitä tulee opiskelijoiden, joitten pitäisi nyt valmistua nopeammin, tilanteeseen, niin miten keskityt opiskeluun, jos opintotuki ei riitä toimeentuloon? Se on nyt vain 246 euroa kuukaudessa toisella asteella ja 298 euroa korkeakouluissa. Miten sillä elää? Eihän sillä elä, pakko on mennä töihin. Se pitkittää opiskelua, ja tähän ei ole tulossa mitään muutosta.

Kelamaksun poisto aiheuttaa perusturvan rahoitukseen miljardin euron aukon. Se on fakta. Jos ei ole kysymys rahasta — niin kuin ed. Zyskowicz on täällä väittänyt, että perusturvan rahoituksessa ei ole kysymys rahaongelmasta — niin miksi näitä perusturvaetuuksia ei ole sitten nostettu? Onko se todella ollut vaan haluttomuutta? Rahaa olisi ollut, mutta ei ole haluttu. Ideologiaa, köyhät kyykkyyn, sitäkö se on, vai mikä on ollut syy? Minä uskon, että kyllä nämä raharatkaisutkin vaikuttavat perusturvan tasoon, ja kun sieltä otetaan miljardi pois, niin vaikeaa on se täyttää. Se on ihan varmaa, ja se tullaan näkemään. Jatkossa perustelu perusetujen säilyttämiselle matalina tulee olemaan se, että ei ole rahaa. Nousukaudella ei haluttu, ja laskukaudella ei ole rahaa. Näinhän se tämä ikiliikkuja nyt lähtee toimimaan.

Mitä tulee tähän eläkeiän nostoon, niin siinähän kaikki jää pelkäksi haaveeksi. Meillä on nyt tosiasiallinen tilanne se, että keskimääräinen eläkkeellelähtöikä on juuri tällä hetkellä 59,4 vuotta, ja se on laskussa, ei nousussa. Se muodollinen, se lainmukainen vanhuuseläke alkaa nyt 63-vuotiaana. Sitä voi odottaa 65-vuotiaaksi saakka ja siitä eteenpäin 68:aan, mutta ihmiset lähtevät eläkkeelle aiemmin, vaikka on superkarttumakin tiedossa. Miksi? Koska töissä ei jakseta. Se on se syy. Töissä ei jakseta tai sitten töistä pannaan pois, kun tulee vähennyksiä. Tosiasiahan on se, että nyt juuri pannaan iäkkäämpiä työntekijöitä ulos. Tämä 65—70 vuoden eläkeiästä puhuminen on yhtä suurta haaveilua kuin on Vanhasen haave neljännestä pääministerikaudesta. Siitä ei tule koskaan mitään. Se on vaan semmoista puhetta.

Mutta tästä eläkeiän korottamisesta seuraa eläkeläisille se, että yhä useampi iäkäs työntekijä joutuu suoraan työttömäksi, kun otetaan pois nämä keinot päästä edes jonkunlaiselle eläkkeelle ja eläketulolle. He joutuvat suoraan työttömiksi tai rimpuilemaan työkyvyttömyyseläkkeen kanssa, mikä on tuskallinen prosessi ja missä rimpuilussa ovat nytkin kymmenettuhannet tämän maan työntekijät. Tämähän tästä seuraa. Ja varma menetys työntekijöille on se, että kun nyt 63—65-vuotiaitten osalta töissä olevilla on superkarttuma, niin se ainakin jää saamatta. Sitä työntekijät eivät saa jatkossa.

Tämä on säästölaki, jolla paikataan niitä aukkoja, joita tulee, kun annetaan kelamaksun alennusta, kun annetaan suuria verohelpotuksia isotuloisille. Jostakin ne otetaan aina ne rahat, ja nyt maksumiehiksi pannaan rajulla tavalla nämä huono-osaiset suomalaiset, jotka eivät perusturvaan saa korotusta, ja töissä pitkään olleet mutta sieltä pois joutuvat, työttömiksi joutuvat työntekijät.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaksi vastaväitettä ed. Tennilälle. Ensinnäkin perusturvaetuuksia on korotettu, toisin kuin te väititte. Esimerkiksi kansaneläkettä on nyt tosiasiassa nostettu enemmän kuin koskaan ja vielä on tehty lupauksia vuodelle 2011. Opintotukea on nostettu, ja lapsilisät ja kotihoidon tuki on päätetty sitoa indeksiin — mikä on historiallinen päätös — eräitä mainitakseni.

Toiseksi, en ole sanonut, että perusturva ei ole rahakysymys. (Ed. Tennilä: Sanoitte!) Sen sijaan olen sanonut, että te siellä vasemmistossa annatte nyt väärän todistuksen, jos annatte ymmärtää, että perusturvan rahoitus on vaarassa, koska se kansaneläkemaksu, joka aikaisemmin meni Kelalle, ei enää maksun poistumisen jälkeen menekään Kelalle. Tähän minä esitän sen vastaväitteen, että perusturvaetuuksien taso perustuu siihen, mitä laissa säädetään, ja ne etuudet maksetaan viime kädessä valtion varoista. (Ed. Kuoppa: Mistä rahat?) Eli on aivan turhaa pelottelua väittää, että perusturvan taso on vaarassa sen takia, että Kela ei enää saa kelamaksusta rahaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun miljardin lovi tulee tähän perusturvan rahoitukseen, niin totta kai se näkyy siinä mahdollisuudessa, minkä verran tätä perusturvaa voidaan parantaa. (Ed. Martti Korhonen: Aivan selvää!) Totta kai se näkyy siellä. Onhan se ihan erikoinen markkinatalousmies tuo ed. Zyskowicz, jos hän ilman rahaa tekee näitä tämmöisiä tärkeitä ratkaisuja. (Välihuutoja vasemmalta) Me olemme huolissamme siitä, että jatkossakaan ei perusturvaa kehitetä siten kuin pitäisi. On myöskin kysymys siitä, että kun esimerkiksi työmarkkinatuki on näin surkean pieni, niin myös ansiosidonnainen työttömyysturva on suurella osalla nyt työttömäksi joutuvia tai lomautettuna olevia erittäin heikko, vain 800 euroa kuukaudessa käteen keskimäärin, eikä se nouse muuten kuin nostamalla peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Te iskette myös tätä porukkaa, ja kyllä te sen hyvin tiedätte, mutta eihän sitä täällä passaa tunnustaa.

Puhemies:

Kun ministeri on joutunut lähtemään matkoille, niin käydään nyt sitten debattia tässä teidän keskenne.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ehkä syytä lukea ed. Tennilälle perustuslain 19 §:n 2 momentti, jossa todetaan, että lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa vanhuuden aikana. (Ed. Tennilän välihuuto) Tätä täytyy jokaisen hallituksen ja jokaisen eduskunnan noudattaa, ja lailla säädetään kansaneläkkeitten taso. Nyt kun tuli porvarihallitus, niin tuli 20 euron korotus, kalleuspaikkaluokituksesta johtuen 20 euroa lisää, (Ed. Viitanen: Se oli edellisen hallituksen päätös!) ja sen lisäksi vielä indeksikorotus. Nyt tämän vuoden alusta tuli korkeammat indeksikorotukset kuin mitä palkkojen korotukset ovat, joten voidaan sanoa, että perusturvasta on pidetty erityisen hyvin tässä tapauksessa huolta.

Perustuslaki edellyttää sitä, että jollakin tavalla kerätään, viime kädessä tuloveroilla tai kulutusveroilla. Mutta tältä osin hallitus on sanonut, että kerääminen tapahtuu ympäristöveroilla. Jos vaihtoehdot ovat, että energian hintaa tai työn hintaa korotetaan verojen muodossa, niin ratkaisu on täysin selvä taloudellisesti: energian hinta ylös, se ohjaa kuluttajia oikein, työn hinta alas, koska sillä turvataan työpaikkoja. Ottakaa omat kuntanne esimerkiksi. (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut, ed. Sasi!) Omissa kunnissanne joudutaan miettimään, mistä rahat otetaan. Tämä helpottaa kuntien tilannetta.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sata-komiteallehan annettiin toimeksiannoksi muun muassa parantaa perusturvaa, eikö näin? Tästä varmasti olemme samaa mieltä. Tämä kelamaksun poisto vie 1,1 miljardia pois valtion kassasta viime kädessä, eikö niin? Veronmaksajilta kerätään se raha. Nyt Sata-komitean toimeksiannossa, kun lähdettiin arvioimaan sitten vähän myöhemmin, kuinka paljon se uudistus, että perusturvaa parannetaan — ja muutamia muita epäkohtia, jotka ehdottomasti kipeästi kaipaavat parannusta — mahdollisesti maksaisi, niin arvioitiin, että sen hintalappu on reilu miljardi euroa, eikö näin? Tarkoittaako hallitus nyt, että kun te sanotte, että tämä ei vaikuta meidän perusturvaamme, jota siis pitäisi parantaa, niin tämä kelamaksun poisto ei vaikuta siihen rahamäärään, vaan teillä on jossain piilossa säkki, joka on noin miljardin euron suuruinen, ja te nostatte sen pöydälle ja sanotte, että tällä te nyt parannatte sitten tätä perusturvaa? (Ed. Zyskowicz: Teillähän se säkki on piilossa!) Niinkö? Kun te väitätte, että tämä kelamaksun poisto ei vaikuta millään tavalla perusturvaan, niin kyllähän se vaikuttaa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Perusturvaa pitäisi parantaa, mutta siihen ei nyt ole varaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, minkähän vuoksi täällä viime tammikuuhun saakka, jolloin säädettiin Kelan rahoituksesta niin, että se nyt hoidetaan suoraan valtion budjetista ilman venkuroita, täällä eduskunnassa joka vuosi päätettiin ja säädettiin siitä, että Kelalle osoitettiin rahaa, kun sen rahat eivät riittäneet? (Ed. Zyskowicz: Aivan oikein!) Näin tehtiin. Tämä osoittaa sen, että se uhka on olemassa. Sitten käytiin joka vuosi — kuten tekin tiedätte, kun olitte jo aiemmin hallituksessa — kovaa vääntöä siitä, miten sen kelarahoituksen kanssa oikein tehdään, eli harkittiin sitä, annetaanko sitä rahaa vai ei. Tässähän se ongelma on, ja se toinen ongelma on nyt nimenomaan siinä kohtaannossa. Jos se tulee kulutusverojen kautta sen sijaan että se tulisi pääomaverotuksen kautta tai yrityksen voittojen verotuksen kautta, niin silloin se iskee kaikkein köyhimpiin kaikkein voimakkaimmin. Tässä on tämä ongelman ydin.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle toteaisin, että en tiedä, mikä viiltää niin kovasti, kun sanotaan, että ansiosidonnaisella olevat ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin pelkän kansaneläkkeen varassa elävät tai että ammattiyhdistysliike hyväksyi tämän betonoinnin niin, että kansaneläke ei voi todellakaan nousta ilman, että ansiosidonnainen nousee. Tässä laitettiin kaksi köyhää ryhmää vastakkain, ja ne, jotka ovat kaikista surkeimmassa tilanteessa, kärsivät eniten. (Ed. Sirnö: Kuka laittoi?)

Toiseksi, minimietuuksia on nostettu tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja ensi vuonna kunnallisveron perusvähennystä nostetaan, mikä parantaa kaikista köyhimpien asemaa. Sitä ei ikinä tehty demareiden hallituksissaoloaikana. (Ed. Salo: Ei tietenkään!)

Kolmantena, ympäristöverot on erittäin hyvä tapa kerätä rahaa valtion kassaan. Se on myös ekologinen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samaa mieltä tässä ollaan, että kyllä se ympäristövero olisi ihan hyvä tapa kerätä rahaa valtion kassaan. (Ed. Salo: Niin, miksei kerätä?) Olemme muuten, arvoisa ed. Ojansuu, vihreiltä ja hallitukselta jo kaksi vuotta odottaneet esitystä windfall-verosta, jota vieläkään ei kuulu, ja se olisi täysin valmis päätettäväksi. Menetämme 300 miljoonaa vuodessa.

Ed. Zyskowicz, ehkä kokoomuksen äänestäjät kuvittelivat joskus viime vaalien alla, kun puhuitte, että lapsilisien sitominen indeksiin on teille kynnyskysymys, että se kynnyskysymys toteutuisi vaalien jälkeen eikä vasta neljän vuoden päästä. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon nämä lapsiperheet ovat menettäneet rahaa kokoomuksen toimimattomuuden vuoksi näiden neljän vuoden aikana, kun lapsilisiä todellakaan ei ole ollut sidottu indeksiin. Kätevää, te voitte mennä samalla teemalla seuraaviinkin eduskuntavaaleihin, mutta tämä vaan todistaa, että te ette ole lapsiperhepuolue ettekä muuten työväenpuoluekaan, koska irtaannutte kolmikannasta ja teette eläkeleikkauksia todella historiallisesti arveluttavalla ja epäilyttävällä tavalla.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa vasemmisto-oppositio sekoittaa tarkoituksella kaksi asiaa. Valitettavasti nyt ei ole rautalankaa mukana, mutta yritän selittää asiani.

Ed. Guzenina-Richardson ja muut: Totta kai kaikki valtion tulot ja kaikki valtion menot vaikuttavat siihen, paljonko valtiolla on varaa laittaa eri tarkoituksiin, muun muassa perusturvaetuuksiin. Aivan toinen asia on se, mitä te nyt täällä sotkette, ettäkö muka se, minkä verran Kela saa rahaa erilaisista maksuista, määräisi sen, minkä verran Kelan etuuksiin laitetaan. Se, mitä Kelan etuuksina — eläkkeinä, opintotukena, asumistukena, yms. yms. — maksetaan, se määrätään laissa. Se maksetaan, ja se ei riipu lainkaan siitä, kuinka paljon Kela saa suoria tuottoja esimerkiksi kansaneläkemaksuina tai kuinka paljon Kelaa rahoitetaan valtion budjetin kautta.

Mitä tulee lapsilisien indeksiin sitomiseen, ed. Viitanen, ei tarvitse enää kysellä. Me lupasimme, me toteutimme. Historiallinen ratkaisu: lapsilisät sidotaan indeksiin.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Zyskowicz ja Sasi tällaista vanhanaikaista käräjäjuristeriaa käyttäen haluavat kääntää asiat ihan päälaelleen. (Ed. Zyskowicz: Päinvastoin!) Tokihan se, että perusturvan rahoitukseen tehdään yli miljardin aukko ja kolmen vuoden aikana yli 2 miljardia aukkoa, vaikeuttaa jo nykytasoisen perusturvan maksamista. Se on toki lailla taattu, mutta meillä on kasvava aukko valtiontaloudessa.

Täällä ministeri Hyssälä todisteli, että kelamaksua on poistettu silloin, kun on valtiontaloudessa ollut varaa. Hyvinä aikoina on kevennetty kelamaksua. Missä se vara nyt on? Kun me velkaannumme 30 miljardilla muutamassa vuodessa, niin kuin ministeri Katainen on todistanut, niin tällä velkavarallahan tässä nyt tehdään tätä ratkaisua. Tämä on se syy, minkä takia täällä puhutaan, että selvästi jo nykytasoisen perusturvan rahoitus vaarannetaan, kun te ette kerro, miten tulevaisuudessa hankitaan tämä osuus perusturvaan, sen kustannuksiin, valtion tileihin. Jos ei mitään muuta ratkaisua ole, valtionvelan maksavat kaikki veronmaksajat ja se jakautuu hyvin epäsosiaalisella tavalla tulevina vuosina tavallisten kansalaisten maksettavaksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu siihen, onko kysymys täsmäelvytyksestä. Minusta tämä on täsmäelvytystä vain kuntien osalta. Tänä vuonna se 70 jotakin miljoonaa ja ensi vuonna 240 jotakin miljoonaa kunnille ja per kunta ei kovin paljon. Mutta olennaista on siis kokonaisuudessa se, mitä voidaan nopeasti tehdä. Tämä on nopeaa politiikkaa, mutta se pitää kuitata jollakin rahavirtojen ohjailulla, ja ympäristöverot ovat todella hyvä konsti tämän hoitamiseen. Ja mielenkiintoista on se, että sitä varten oli aikaisemmissa hallitusneuvotteluissa ja viime hallitusneuvotteluissa, kaksi vuotta sitten, valmiit listat siitä, mitä voidaan tehdä. Ei mitään muuta kuin kaivetaan naftaliinista listat ja toteutetaan ne.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kansaneläkejärjestelmän yhden peruspilarin tämä murtaa, se on aivan selvä, vaikka etuuksiin ei suoraan vaikutakaan. Mitä tulee sitten tämän elvytysvaikutuksiin, niin pidän kyllä tätä erittäin huonosti valittuna elvytyskeinona tässä äärimmäisen vakavassa talouden tilanteessa. Jälleen annetaan esimerkiksi paljon työllistäville osuuskaupoille, joilla on työvoimaa ja talous erittäin vahvassa kunnossa, miljoonien potti kansaneläkerahoitusta. Eivät ne ota työvoimaa lisää, kun niillä ei ole mitään tarvetta, mutta taas se metallialan yritys siellä Multialla, joka lomautti joulun aikaan 100 miestä töistä, kun ei ollut tilauksia, ei hyödy tästä mitään. Sille pitäisi antaa Finnveran kautta ja suoraa lainaa ja edullista tukea, jotta se pääsee konkurssiuhkastansa yli ja pystyy työllistämään ne ihmiset nyt mahdollisimman pian, kun tilaukset alkavat taas pyöriä. Eli tämä on kyllä erittäin huonoa politiikkaa, niin kuin oli hallituksen hyvätuloisia suosinut veronkevennyspolitiikkakin elvytyksen kannalta. (Ed. Tennilä: Kristillisissäkin on sosiaalista mieltä!)

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Idea työnantajan kelamaksun poistosta tuli tällä erää ensimmäisenä ulos julkisuuteen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen suusta. Työnantajajärjestöt, eli etupäässä Elinkeinoelämän keskusliitto, ovat ajaneet poistoa iät ja ajat. Valtiovarainministeri Kataisen ulostulon myötä hanke sai poliittista tuulta alleen, ja poisto otettiin osaksi työmarkkinajärjestöjen sopimaa sosiaali- ja eläkepakettia, jota on nostalgisesti kutsuttu sosiaalitupoksi.

Kelamaksun eli työnantajan kansaneläkemaksun poisto tekee valtion verotulokassaan vuositasolla yli miljardin euron loven. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikeassa taloustilanteessa olevat kunnat säästävät 200 miljardia euroa vuodessa. Siitä ei kuitenkaan päästä minnekään, että sekä tämän että tulevien hallitusten kiperä tehtävä on miettiä, mistä otetaan varat korvaamaan verotulojen menetys. Velkarahalla ei perusturvaa voida pitkään rahoittaa. Hyvä paikka tämän tässä vaiheessa vastuuttomalta tuntuvan päätöksen korjaamiseen olisi maaliskuun kehysriihi.

Jos positiivisesti ajatellaan, voi kelamaksun poiston nähdä olevan askelmerkki ekologisen verouudistuksen tiellä. Työn verotusta voitaisiin kompensoida ympäristö- ja energiaveroilla. Perusturvan varassa elävien tilannetta tämä ei kuitenkaan helpota, ellei mahdollisten uusien verojen tuottoa takuuvarmasti suunnata perusturvaetuuksien rahoitukseen. Tästä täytyy saada mustaa valkoisella.

Arvoisa puhemies! Ammattiyhdistysliikkeen toimintaan sosiaalitupoa neuvoteltaessa ei voi olla kuin pettynyt. Työmarkkinajärjestöt, palkansaajat mukaan lukien, menivät sementoimaan hamaan tulevaisuuteen asti perus- ja ansioturvan välissä olevan sidoksen. Tämän ansiosta on mahdotonta korottaa perusturvaa ilman, että ansioturvaakin korotetaan. Tämä varmasti tekee vasemmistopuolueissa kipeää. Osana pakettia sovittiin, että kun kansaneläkemaksusta tänä vuonna luovutaan, työeläkemaksua aletaan korottaa vuodesta 2011 alkaen. Kyse on siis ansiosidonnaisen turvan vahvistamisesta ja perusturvan heikentämisestä. Ihmetellä täytyy, milloin ammattiyhdistysliike todella tietoisesti lakkasi olemasta heikomman puolella ja päätti puolustaa niitä, joilla jo muutenkin menee paremmin. (Ed. Tennilä: Milloin te rupeatte siihen?)

Kelamaksun poisto hyödyttää erityisesti suuria yrityksiä, koska maksu on niissä ollut korkein. Pk-yrittäjiä edustava Suomen Yrittäjät onkin ollut huolissaan siitä, että maksun poisto antaa kilpailuetua suurille työllistäjille. (Ed. Gustafsson: Vihreää elitismiä taas kerran!) Kyynikko voisi olla sitä mieltä, että maksun poistolla halutaan parantaa globaaleilla markkinoilla kilpailevien suurten suomalaisyritysten kilpailukykyä siten, että alennetaan niiden työvoimakustannuksia lähemmäs sitä tasoa, jolla monet alhaisemman sosiaaliturvan maista tulevat kilpailevat yritykset ovat.

Summa summarum, kelamaksun poistolla perusturvan tasoa vaarannetaan siirtämällä rahaa kaikkein pienituloisimmilta kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille. Jos tämä on työmarkkinajärjestöjen halu, miten kyyninen onkaan ammattiyhdistysliike.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Me saatoimme kaikki lukea Helsingin Sanomista 10.1., että ministeri Katainen vaati työnantajien kelamaksun poistoa. Tämä oli siinä mielessä suuri kysymys, että ministeri Katainen nosti sosiaaliturvaan suuren taloudellisen aukon, 1,1 miljardia euroa. Tämän seurauksena työmarkkinaosapuolet hyväksyivät niin sanotun sosiaalitupon osana Sata-komitean väliraporttia, jonka yhtenä osana oli tämä työnantajien kelamaksun poistaminen. (Ed. Tennilä: Se oli surkea päätös!)

Sosiaalitupossa on paljon hyvää, sitä ei pidä kiistää. Nyt ongelmalliseksi asian käsittelyn tekee se, että hallitus on eilen puolivälitarkastelussaan yksipuolisesti irtisanoutunut yhteisesti sovituista linjoista ja asioista sekä tavoitteista. Tämä herättää kysymyksiä. Voiko hallituksen toimintamalleihin, sopimuksiin ja sosiaalitupossa oleviin esityksiin ja linjauksiin sekä sen asettamiin tavoitteisiin enää luottaa? Yhteiskuntamme rakentaminen perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin, sopimuksiin ja luottamukseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen sanoi työnantajien kelamaksun poistamisen parantavan työllisyyttä ja olevan osa hallituksen elvytyspakettia. Hämmästelen hänen perustelujaan. Tosiasia on, että kelamaksun poisto vastaa huonosti tämän päivän finanssikriisiin ja työmarkkinoiden vaikeaan tilanteeseen. Kyse työmarkkinoilla on ihan muusta kuin kelamaksusta. Työmarkkinat ovat pysähtyneet, lamaantuneet, yritykset eivät saa työtä, kyse on työn tarjonnan puutteesta. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan työtä.

Kelamaksun poistamisen vaikutuksista yritysten työllisyyteen on tehty myös tutkimuksia eri puolilla Suomea sekä myös Ruotsissa ja Norjassa. Näiden tutkimusten perusteella kelamaksun poistamisella ei ole selkeitä vaikutuksia työllisyyden parantamiseen. Tästä syystä hämmästelenkin ministeri Kataisen kannanottoja.

Arvoisa puhemies! Erittäin suuri kysymys on hallituksen todella hämmästyttävä ja vastuuton taloudenhoito. Maamme talous on lähes vapaassa pudotuksessa, ja samalla hallitus tekee sosiaaliturvaan noin 1,1 miljardin sosiaaliturva-aukon (Ed. Manninen: Te vaaditte vaan lisää menoja!) tietämättä, kuinka sen rahoittaa. Ei kukaan yksittäinen kansalainenkaan suunnittele omaa talouttaan näin. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten se tulee tämän jatkossa rahoittamaan. Hallitus olettaa rahoittavansa sen ympäristö- ja energiaveroilla. Miten ja kenelle hallitus tämän veron kohdentaa, se on vielä täysin epäselvää. Tämän lisäksi hallitus puhuu vielä ottavansa 30 miljardin lainan kolmen vuoden aikana. Hallitus ottaa lainaa, mutta siirtää vastuun tuleville sukupolville ja päätöksentekijöille.

Vastauksena lainanotolle hallitus puhuu rakenteellisista uudistuksista eli työurien pidentämisestä siten, että vanhuuseläkkeen alaraja nostettaisiin 63 vuodesta 65 vuoteen. Hallitus siirtää vielä maksamisen tulevaisuuden ikääntyvien ihmisten tehtäväksi. Minun on vaikea ymmärtää, miten tämä on vastaus olemassa oleviin suuriin työmarkkinaongelmiin, kun samanaikaisesti ihmiset kamppailevat tämän päivän työpaikoista. Vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle siirtymisen ikä nousi, mutta on viime vuoden aikana kääntynyt jälleen laskevaksi. Tähän on monta syytä, mutta yksi syy on varmasti työmarkkinatilanne, jatkuva epävarmuus, lomautukset, yt-neuvottelut ja erilaiset eläkeratkaisut työpaikoilla. Nyt tarvittaisiin vakautta työmarkkinoille, panostuksia työhyvinvointiin ja ihmisten jaksamiseen.

Arvoisa puhemies! Maassamme on noin 680 000 kansaneläkkeen saajaa, joiden eläkkeisiin hallituksen esitys tulee vaikuttamaan. Tänä päivänä noin puolet eläkkeelle jäävistä ihmisistä saa myös kansaneläkettä. (Ed. Manninen: Täysin väärä tieto!) Kansaneläkettä rahoitetaan vakuutusmaksulla ja valtionosuudella. Hallituksen esityksen mukaan tämä tulee muuttumaan. Tulevaisuudessa kansaneläke menettää kokonaan sosiaalivakuutusluonteensa. Järjestelmä muuttuu puhtaasti sosiaaliavustukseksi. Kansaneläke on myös jatkossa sataprosenttisesti riippuvainen valtion budjetista. Tämä on periaatteellisesti iso asia, vaikka rahoitus turvattaisiinkin. Tämän takia Kelan valtuutetut kirjelmöivät valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöön, että kansaneläkkeiden rahoitus ja maksuvalmius on varmistettava pysyvällä, pitkäjänteisellä ja vakaalla tavalla. Ihmisten pitää luottaa edelleen, että hän saa eläkkeensä riippumatta siitä, miten se rahoitetaan. (Ed. Manninen: Sehän nousee!)

Arvoisa herra puhemies! Hallitus perustelee kelamaksun poistoa vahvasti työllisyyden parantamisella. Tästä on ristiriitaisia näkemyksiä. Tästä syystä esitän, että kansaneläkkeen maksuun liittyvä lainsäädäntö menee myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavaksi.

Maria  Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa herra puhemies! On totta, että tällä kelamaksun alennuksella ja myöhemmin sitten kokonaan poistolla voidaan sanoa olevan positiivisia vaikutuksia niin yritysten kuin kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Näin voidaan sanoa. Mutta, sitten tulee se mutta. (Ed. Manninen: Ja näin on!) Paikallaan on kyllä myös se kritiikki, mitä täällä salissa on esitetty ei ainoastaan opposition puolelta vaan myöskin hallituspuolueiden jäsenten puolelta. Voidaan kysyä, ollaanko tässä ainakin osittain kiipeämässä pylly edellä puuhun.

Puhemies! Tiivistetysti, työnantajien kelamaksun alentaminen aiheuttaa, niin kuin täällä salissa on jo kuultu, reilun miljardin vajeen Kelan rahoitukseen. Tällä kelamaksullahan on rahoitettu kansaneläkettä niille, joille ei ole kertynyt riittävästi työeläkettä. Käytännössä tämä maksu jää siis esityksen myötä valtion kontolle, mikä tarkoittaa miljardin lisämenoa valtion budjettiin, eli se raha on nyt käytetty tähän.

Nostan esille kolme asiaa. Ensimmäinen asia, mikä tässä varmasti on useampaakin askarruttanut jo pitkään, on se, miten tuo valtiontalouteen syntynyt uusi menoerä paikataan. Toinen askarruksen aihe on työnantajien kelamaksun poiston väitetyt vaikutukset lamaa ehkäisevänä toimena, ja kolmas pohdinnan paikka löytyy sitten tästä hyödyllisyydestä kuntatalouden tukijana.

Aloitan maksun alentamisen ja myöhemmin siis poiston rahoituksesta. Hallitus on ilmoittanut, että työnantajien kelamaksun poiston aiheuttamaa rahareikää paikataan ensi alkuun velkarahalla ja myöhemmin rahoitus tapahtuu ympäristö- ja muita välillisiä veroja korottamalla. Tämä velkarahan otto on siis jo sovittu, mutta myöhemmäksi jätetyistä välillisten verojen korotuksista ei päätöksiä ole vielä eikä mitään varsinaisen sitovia esityksiään. Eli onkin ihan perusteltua vaatia vastausta siihen, onko tässä käymässä niin, että korotuksen kohteena ovat esimerkiksi sellaiset välilliset verot, jotka kohdistuvat jo valmiiksi pienituloisiin kansalaisiin.

Esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton Teemu Lehtinen on kummastellut asiaa, ja voidaan sanoa, että hänellä ei varmaan ole mitään demarikytköksiä. Teemu Lehtinen on todennut, että kelamaksun poistossa ei saa olla kyse yrityksille annettavasta lahjasta kansalaisten kustannuksella. Toisaalla sitten EK:n Fagernäs on todennut, että hän ei hyväksy kelamaksun palautusta työnantajille uudella nimikkeellä. Eli sieltä sitä rahaa ei olla uudelleen perimässä.

Sitten työnantajien kelamaksun poiston elvyttäviin vaikutuksiin. Käydään nyt läpi tämä ihan kunnolla. Kansainvälisten tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, että eivät nämä työllisyysvaikutukset kyllä ole erityisen positiivisia. Ajatus on kyllä tärkeä ja hyvä. Sen taustahan on siinä, että työnantajien työvoimakustannuksia alentamalla lisättäisiin työllisyyttä ja sitä kautta syntyisi tämä elvyttävä vaikutus, eikö niin? No, täytyy ottaa huomioon, että täällä Suomessa työvoimavaltaisella pk-sektorilla, johon valtaosa suomalaisista yrityksistä kuuluu, siis yli puolet, kelamaksu on ollut valmiiksi jo pienempi kuin pääomavaltaisilla yrityksillä, eli poistamisen hyöty jää suhteessa huomattavasti pienemmäksi. Ja mikä erityisen huomioitavaa: näillä yrityksillä tämä viimeinenkin pitkän aikavälin hyöty valuu sosiaalitupossa sovitun työeläkemaksun korotuksen kautta pois. Elikkä eiväthän työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset tästä hyödy, ei tämä ole heille sellainen elvyttävä toimi, jota siellä tarvittaisiin. (Ed. Gustafsson: Ei todellakaan!)

Työeläkemaksujen korotus kohdistuu samalla tavalla kaikkiin palkkatuloihin, ja näin katsoen siis työvoimavaltaisten pienempien yritysten verotus itse asiassa kiristyy ja pääomavaltaisten kevenee, ja tämä ei kuulkaa muuten ole linjassa Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelman kanssa. Oletteko lukeneet, mitä siellä lukee? Kannattaa katsoa. (Ed. Manninen: Eihän se näin ole!) — Kyllä, näin siellä lukee, että tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, helpotetaan niiden toimintamahdollisuuksia.

Sekin on hyvä ottaa huomioon, että kun ensi alkuun tuota maksua alennetaan tuo 0,8 prosenttia, niin täytyy olla aika iso yritys, jotta maksun poisto vaikuttaisi työllisyyttä lisäävästi. Oletteko tehneet laskelmia, kuinka iso yrityksen täytyy olla, että tällä maksun poistolla voisi palkata yhden työntekijän? Laskekaa ihan huvin vuoksi. Lisätalousarviossa on linjattu, että tällä maksun poistolla luodaan 10 000 uutta työpaikkaa. Nyt olisi ihan kiva katsoa, millä laskelmilla hallitus on tähän lukuun päätynyt. (Ed. Uotila: Hatusta!) — Joo.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä kelamaksun poiston kuntataloutta tukeva vaikutus. Kelamaksun poisto helpottaa kuntien taloudellista tilannetta tänä vuonna 78 miljoonaa, ja ensi vuonna vuosivaikutus olisi noin 280 miljoonaa. Tosin tämä ei ole ihan reaalisumma, koska kunnille ei jää sitä kokonaisuutena. Tämä maksun poistuminen vähentää kuntien saamia valtionosuuksia yhteensä vuositasolla noin 70 miljoonalla, eikö niin? Kun puhutaan nyt tästä vaikutuksesta kuntien talouteen, niin otetaan tämä huomioon. Jos nyt sitten otetaan vertailuun tämän Kela-maksun poiston kustannus eli 1,1 miljardia, voidaan sanoa, että aika kalliiksi tulee tämä kuntien tukeminen.

Vähän on tässä kyllä kiristyksen makuakin, tohdin, rohkenen sanoa, (Puhemies: No niin, 5 minuuttia on tullut käytettyä jo!) sillä sosiaalitupossahan työantajapuoli asetti sellaisen ehdon, että jos kelamaksua ei poisteta, sosiaalitupossa sovitut muutkin kohdat raukeavat, ja näihin kuuluvat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvamaksun parannus sekä työeläkejärjestelmän turvaaminen, mutta kalliiksi tulee.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi alkuun ed. Guzenina-Richardsonille toteaisin, että tässä on nyt pikkuisen vakavammasta asiasta kyse kuin siitä, että täällä huvikseen laskeskeltaisiin joitakin vaikutuksia. Tässä on kysymys siitä, että ollaan poistamassa työnantajien kansaneläkevakuutusmaksua ja ollaan tilanteessa, joka ensiksikin on luvattu ja jossa toisekseen keskusta edellyttää, että rahoituksesta tehdään päätökset pysyvällä kestävällä tavalla jatkossa. (Ed. Kangas: Mitä Katainen sanoo?)

Mutta erityisesti, arvoisa herra puhemies, kun ed. Anneli Kiljunen piti ennen ed. Guzenina-Richardsonia puheenvuoron, on kyllä kohtuutonta tässä salissa tulla väittämään, että tämä päätös tulee vaikuttamaan 680 000:n kansaneläkettä saavan elämään, asemaan, tilanteeseen, (Ed. Uotila: Kyllä se huolta aiheuttaa!) aivan kohtuuton väite tilanteessa, missä meillä on kansaneläkkeitä varten voimassa oleva lainsäädäntö, joka kulkee aivan eri maailmassa kuin väittämät, joita täällä esitetään ja jotka ehkä toimivat työväentalolla, mutta eivät eduskunnan istuntosalissa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella ihmeellistä, että oppositio ei anna poistaa tätä kelamaksua työnantajalta, kun suurin yksittäinen työnantaja tässä maassa on kuntatyönantaja. Lähes puoli miljoonaa ihmistä työskentelee kunnissa. (Vasemmalta: Poistakaa niiltä, mutta ei muilta!) Te olette pää punaisena huutaneet koko syksyn (Ed. Gustafsson: Ei meillä pää punainen ole!) ja tämän kevään siitä, että kunnille pitää antaa lisää rahaa, ja nyt kun sitä annetaan 78 miljoonaa jo huhtikuun alusta ja ensi vuonna 254 miljoonaa — te ette ole lukeneet hallituksen esitystä, se on täällä sanottu — te ette antaisi sitä kunnille. Valtiohan korvaa tämän Kelan aukon ihan täydellisesti. (Välihuutoja vasemmalta) Siis perusturva kelamaksujen kohdalta ei heikkene tippaakaan tästä. Ihmiset saavat ihan saman kansaneläkkeen (Puhemies: No niin, minuutti onkin kulunut!) tämän jälkeenkin.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä otan erittäin mielelläni oppositiosta käsin nämä kokoomuksen ohjeet seuraavaan vaaliohjelmaani, jos kerran on olemassa tällainen aivan uskomattoman upea pohjaton kassa. Minä tulen vaatimaan myöskin sitä, että työntekijöiden kaikki sosiaaliturvamaksut poistetaan. Sairausvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut, kaikki, voidaan poistaa, koska ne ovat lakisääteisiä, laki määrää, että ne maksetaan. Ihanaa, me voimme vapauttaa kaikki toisemme näistä erilaisista sosiaaliturvamaksuista, koska te kerroitte, että turva on lakisääteistä ja rahaa löytyy. Aivan upea asia, otan teidät konsultikseni. (Naurua)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varapuheenjohtaja, ed. Guzenina-Richardson esitti viime syksynä moittien hallitusta, että hallitus ei ole ryhtynyt riittävän voimakkaisiin toimenpiteisiin, ja esitti, että valtion pitää maksaa osa yritysten palkoista, jos yrityksillä menee huonosti. Mutta sehän tosi paljon maksaisi, sehän olisi kallis toimenpide. Mutta kun teidän ehdotuksenne pohjalta hallitus nyt tekee tämmöisen realistisen ehdotuksen, niin miten te nyt voitte sitä omaa ehdotustanne vastustaa, kun teidän ehdotustenne pohjalta hallitus on nyt todella reagoinut ja esittää demareitten peruslinjausten mukaista ehdotusta?

Vuoden 1996 alusta poistettiin työntekijöitten kelamaksu, ja silloin oltiin samassa hallituksessa. Romahtivatko kelaetuudet siinä yhteydessä? En minä ainakaan huomannut. Ette te vastustaneet silloin työntekijöitten kelamaksun poistoa, vaan ihan hyvin kelajärjestelmä on toiminut ja Kelan eläkkeitä on maksettu siitä huolimatta, joten oikeastaan tehdään ihan samaa politiikkaa, mitä silloin 1995 tehtiin kokoomuksen ja demareitten kesken tässä asiassa.

Totuus on se, että jos otetaan kunnat, niin siellä on kovia paineita tällä hetkellä leikata sosiaali- ja terveystoimessa. Tämä on merkittävä injektio näille kunnille, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jolla näitä työpaikkoja kyetään nyt merkittävästi säilyttämään.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siihen, että ed. Sasi muisti tämän minun avaukseni nimenomaan siitä, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat joutuneet erityisiin taloudellisiin vaikeuksiin esimerkiksi tilauskannan pienennyttyä, tuettaisiin täsmätoimisesti. Niiden laskelmien mukaan, jos me haluaisimme turvata esimerkiksi 25 000 työpaikkaa lisää, hintalapuksi tulisi noin 200 miljoonaa.

Ed. Sasi tarkastaa tämän laskelman ja tulee sen jälkeen jatkamaan keskustelua, koska Saksassa tämä esittämäni malli on otettu käyttöön. Tosin siellä kutsutaan sitä lyhennetyksi työviikoksi, mutta idea on sama. Työntekijä tekee töitä neljä päivää viikossa, saa pitää perjantain vapaata. Valtio kustantaa kuitenkin työntekijälle täyden palkan, eli hänen palkkatasonsa ei pienene. Minun mielestäni tässä on todella hyvä idea myöskin meille Suomeen ottaa käyttöön. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Se on nimenomaan kohdennettua (Puhemies: Kyllä me nyt menemme puhujalistaan!) täsmätointa, (Ed. Kimmo Kiljunen: Se on se pohjaton kassa!) jolla on erittäin vahvat elvyttävät vaikutukset.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varsin selkeä. Täältä näkyy kyllä, kuka saa helpotukset, ja myöskin, kuka maksaa. Eli kun lähdetään menemään täältä toiselta sivulta: Kansaneläkkeet rahoitetaan pääosin valtion varoista ja työnantajan kansaneläkemaksuilla. Vuonna 2008 työnantajan kansaneläkemaksun tuotolla kustannettiin noin kolmasosa kansaneläkemenoista. No, jos tällainen on se potti, joka loppusivuilla on, että se kustannus on 1 015 miljoonaa, niin eihän se hatulla ilmaan lyöden se raha tule kasaan. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kyllä tulee!) Täällä lopussa lukee: "Kansaneläkemaksun alentaminen ja poisto rahoitettaisiin aluksi valtion lainanottoa kasvattamalla." Siis velkaa ottamalla nimenomaan ja sitten energiaveroilla ja ympäristöveroilla.

Arvoisa puhemies! Meille yksi tärkeimmistä asioista Suomessa on tulevaisuudessa, että meillä on edullista energiaa. Mistä sitä saadaan ja mihin hintaan, se on paljon suurempi kilpailukykyasia teollisuudelle kuin tällaiset kelamaksut. Jos kokoomuskin ja kepu lähtevät tästä, että mahdollisimman kallista energiaa yrityksille ja vielä mummonmökeille, pieneläkeläisille ja muille kallis sähkö, niin ei se mitään elvytä, päinvastoin. Kyllähän te tämän tiedätte.

Arvoisa puhemies! Katsotaan näitä asioita veropoliittisesta katsannosta, katsotaan vähän historiaa ja sitä, mitä on tapahtunut. Perussuomalaisten mielestä verot pitää asettaa maksukyvyn mukaan. Nimenomaan: verot pitää asettaa maksukyvyn mukaan. Mitä meillä on tehty niille, joilla on paljon rahaa ja omaisuutta? Varallisuusvero on poistettu. Tälläkin hetkellä monet firmat kepuloivat käytännössä palkkatuloja pääomatuloiksi. Jos olet tavallinen ihminen verokortilla, niin et kierrä mitään veroja. Nyt taas vähennetään pääoman ja niiden, joilla on, rasituksia ja ne kerätään kaikilta, eli niiltä ihmisiltä, jotka eivät pysty kiertämään veroja, eivät varmaan haluakaan kiertää, käyttävät vähäiset tulonsa kulutukseen, ruokaan ja energiaan, sähkölaskuihin ja muihin. Tämä on nyt sitä velkaelvytystä, josta kokoomus oli kovasti vielä joskus huolissaan. Nyt tehdään. Tämä on hyvin informatiivinen tämä esitys. Yleensä hallituksen esitykset ovat pitkiä kuin nälkävuodet eikä niistä yksinkertainen kansanmies saa selvää, mutta tästä saa. Täällä kerrotaan, mitä otetaan pois ja millä se maksatetaan sitten joskus tulevaisuudessa. Maksaja on köyhä kansa.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä menettelytapa on käsittämätön. Täällä nyt Rkp:tä ei ole tietenkään paikalla, kun hekin saavat nämä tietonsa ilmeisesti valtakunnan päälehdestä, vihreitä ei ole paikalla, mutta sitä minä ihmettelen, että Suomen keskusta antaa kokoomuksen tanssittaa. Kokoomuksen tamburiini takoo ja kepu tanssii. Kyllä tämä on aivan käsittämätöntä. Johtava pääministeripuolue on näin vietävissä, perusturvapuolue keskusta.

Tästä on nyt kysymys, ja onhan se nyt täysin selvää, että jos veropohja hapertuu, niin totta kai se jatkossa vaikuttaa myös eläketasoihin. Kyllä täältä sekin löytyy. Katsoin, ed. Zyskowicz, aivan oikein, ja ed. Rehulakin todisti, kaiku vastasi, kun kiveen huusin, eli esityksellä ei ole vaikutusta kansaneläkkeensaajien asemaan. Tämäkin lukee täällä. Tämä on hyvä paperi. Tämä on ihan selkeä, mutta mikä on tämä ydin? Ydin on, että pääomalle helpotukset ja köyhä kansa maksaa. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä työnantajien kansaneläkemaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,8 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta, eli maksu poistuu kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta työnantajilta. Työnantajan kansaneläkemaksun tuottojen tänä vuonna tapahtuva aleneminen korvattaisiin Kelalle korottamalla valtion kansaneläkkeestä maksamaa perusrahoitusosuutta 53 prosentista 76 prosenttiin. Ajatuksena on jatkossa poistaa kelamaksut kokonaan vuoden 2010 alusta, mutta niiden tarkka rahoitussuunnitelma on vielä auki. Tähän sisältyykin esityksen suurin epävarmuus.

Toisaalta tämä on mahdollisuus todelliseen ekologiseen verouudistukseen. Työn verotusta voidaan keventää ja vastaavasti ympäristö- ja energiaverotusta kiristää. Koska muutos hyödyttää nyt yrityksiä, niin suurin osa ympäristömaksuistakin on kohdistettava yrityksiin windfall-verona ja muina vastaavina maksuina. Jossain määrin ympäristömaksuja on kohdistettava yksityiseen kulutukseenkin. On huomattavaa, että ympäristömaksut kohdistuvat suhteessa rankimmin pienituloisiin, joten pienituloisten osalta tätä on kompensoitava vähentämällä eniten pienituloisten muuta verotusta. Se olisi myös tukea työllisyydelle.

Työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaan kelamaksun poistoa kompensoitaisiin myös työeläkemaksujen korotuksilla. Jotta selviämme tulevaisuudessa vanhenevan väestön hyvästä hoidosta, tämä toimenpide on välttämätön. On myös huomattava, että työeläkemaksujen korotukset kohdistuvat rankimmin pk-sektoriin. Esitystä mietittäessä onkin huomioitava tarkkaan, että pk-sektorin toimintaedellytykset turvataan, ovathan pienet ja keskisuuret yritykset suhteellisesti ottaen parhaita työllistäjiä.

Kelamaksun poiston positiivinen puoli on se, että yritys, joka työllistää eniten, hyötyy eniten. Tuki on tuntuva esimerkiksi työvaltaisilla palvelualoilla. Positiivista on myös se, että se vahvistaa kuntataloutta. Silti hanke on kallis saatavaan työllisyyshyötyyn nähden. Kelamaksun poisto maksaa noin miljardi euroa vuosittain. Se on tukea työnantajille, muttei varsinaisesti synnytä työpaikkoja. Se, mikä esityksessä kaikkein eniten arveluttaa, on heikompiosaisten asema. He eivät saa joutua maksajiksi. Perusturvaan tarvitaan vielä paljon enemmän kuin tuo miljardi. Nythän Kelan kontolla on kansaneläke, sairauspäiväraha, peruspäiväraha, opintotuki ja minimivanhempainrahat.

Kuilu kaikkein heikompiosaisten ja hyvin toimeentulevien välillä on kasvanut viime lamasta asti. Joka kymmenes lapsi elää köyhyysrajan alapuolella, ja monet pienituloiset eläkeläiset säästävät lääkkeistä, jotta raha riittäisi edes ruokaan. Tätä menoa emme voi enää puhua hyvinvointiyhteiskunnasta, vaan hyvinvointi polarisoituu osalle väestöä. Nyt on aika parantaa perusturvaa ja on löydettävä keinot työttömyyden ja rakennetyöttömyyden poistamiseksi. Yksi syy, miksi tähän jamaan on ajauduttu, on juuri siinä, että osa väestä uupuu liikaan työmäärään ja osalle ei ole töitä. Täytyy löytää keinot työllistää kaikki, myös osa-aikatyökykyiset. Mitä suurempi osa väestöstä työskentelee, sitä paremmin voimme huolehtia myös niistä, jotka eivät selviä ilman yhteiskunnan tukea.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Talouden tilanne Suomessa on äärimmäisen vakava, ja siitä eilenkin kuulimme hallituksen ministerien toimesta. 4,4 prosentin miinus bruttokansantuotteessa tänä vuonna edellyttää kyllä voimakkaita elvyttäviä toimenpiteitä. Onko tämä nyt käsittelyssä oleva kelamaksun poistaminen sitten elvyttävä toimenpide? Kyllä se sitä tietysti jossain määrin on, mutta mielestäni se on kyllä äärimmäisen huonosti harkittu elvytystoimenpide. Otan kaksi esimerkkiä, jotka jo aikaisemmin tuossa mainitsin.

Tunnen erittäin hyvin oman maakunnan osuuskaupan, jonka palveluksessa on muistaakseni noin 1 500 työntekijää. Se on tuottanut ja tuottaa tänäkin vuonna voittoa erittäin paljon. Tulorahoituksella rakennetaan komeita huoltoasemakeskuksia ympäri maakuntaa eikä velkaa tarvitse niihin ottaa. Tämä osuuskauppa on pystynyt palkkaamaan niin paljon työntekijöitä kuin se tarvitsee. Se saa kuitenkin tässä kelamaksun poistossa erittäin merkittävän potin lahjoituksena kelamaksuvapauden myötä. Se ei tarvitse sitä missään tapauksessa, ja se ei elvytä millään lailla, se ei laske tuotteiden hintoja. Vaikka se saisi tämän, se jää vararahastoihin.

Toinen yritys, jonka johtajan kanssa maanantaina keskustelin tilanteesta, on eräs metalliyritys Multian kunnassa. Sillä oli vielä syksyllä 110 työntekijää. Tällä hetkellä, kun tilaukset loppuivat, sillä on 10 työntekijää, 100 lomautettuna. Kun tämä kelamaksun alennus tulee, niin kun ei palkkoja makseta lomautuksen aikana, niin ei kelamaksun alennuksesta myöskään tule senttiäkään. Sen firman talous tässä ahdinkotilanteessa konkurssin häämöttäessä joka päivä ovella tarvitsisi nyt kipeästi yhteiskunnan siltaa yli tämän kriisin, jotta ne työpaikat säilytettäisiin. Mutta se ei hyödy tästä mitään tällä hetkellä, kun ei ole palkanmaksukykyä eikä ole tilauksia.

Finnveralta oli yrittäjä kysynyt suhdannelainaa mutta totesi, että suhdannelainan ehdot ovat niin raskaat, että ei sitä voi ottaa, ja Finnvera on nimenomaan tämä riskirahoituslaitos, joka on yhteiskunnan, valtion, toimesta perustettu ja rahoitettu. Tänne pitäisi panna nyt rahoitusta niin, että tällaiset työnantajat, työpaikat säilyisivät. Mutta hallitus kylvää osuuskaupoille ja kaikenlaisille muille miljoonia ja miljoonia kelarahoitusta. Ei tämä ole ollenkaan järkevää, tämä ei ole järkevää. Tämä on päinvastoin samanlaista tuhlausta kuin hallituksen veropolitiikka oli viime syksynä tälle vuodelle. Kaikkein suurituloisimmille annettiin mittavat veronkevennykset aivan turhaan. Ne olisi pitänyt kohdentaa täysin toisella lailla. Tämä on pohjaltaan elvytystoimenpiteenä täysin virheellinen malli. Näillä varoilla pitäisi nyt päästää nämä yritykset, jotka ovat ahdingossa, kohdennetusti yli tämän surullisen ja vaarallisen tilanteen, mikä meillä on.

Herra puhemies! Täällä on puhuttu kuntien tilanteesta. Tämä hyödyntää tietysti kuntia paljon, koska kunnilla ja kuntayhtymillä on paljon työntekijöitä, mutta kyllä valtiolla on mahdollisuuksia monella eri tavalla, yhteisövero-osuutta korottamalla kunnille, valtionosuuksia korottamalla, harkinnanvaraista valtionavustusta lisäämällä jne., kohdentaa kunnille, niille keskustalaisille kunnille esimerkiksi, jotka ovat kaikkein ahtaimmalla, köyhät kunnat maaseudulla, lisää rahoitusta, jotta ne eivät ajaudu palvelujen leikkaamiseen. Tiedän omasta kunnastani, että tämä tilanne on tällä hetkellä hyvin vaarallisella tavalla päällä. Eli kunnille pitää kyllä rahoitusta antaa, ja hallitus taisi eilen luvatakin yhteisövero-osuuden lisäämistä ja vähän valtionosuuttakin lisää. Mutta tämä malli, jota tässä nyt tarjotaan, ei ole viisas siihenkään.

Pitkällä tähtäyksellä totean, että itse olen ja oma puolueeni on ajanut sitä linjaa, että palkkaperusteisista maksuista pitäisi päästä yritysten tuottavuusperusteisiin maksuihin. Mutta kun olemme tässä katastrofaalisessa talouden tilanteessa, niin tämä esitys on siltä osin täysin kelvoton.

Herra puhemies! Tämä murtaa myös kansaneläkejärjestelmän yhden keskeisen peruspilarin eli sen rahoituksen yhden osan. Tätä ihmettelen, että Suomen keskusta, joka on ollut aina perusturvapuolue ja kansaneläkejärjestelmän tuki, on antanut tässä periksi. (Puhemies: Nyt on 5 minuuttia kulunut!) Ministeri Pekkarinen sanoi, että hän ei tätä hyväksy ennen kuin rahoitus on järjestetty, mutta ei sitä ole mistään kuulunut, mikä se rahoitus on. Pääjohtaja Huuhtanen tuomitsee tämän täysin, ja ympäristöveroilla näin suurta summaa ei voida ajatella korvattavaksi. Silloin maksavat eläkeläiset pienistä eläkkeistään asumiskustannukset ja yritykset kaatuvat niihin, jos niitä lisätään siinä mitassa, mitä tämä aiheuttaa.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nostan tässä kelamaksun alentamiskysymyksessä kärkeen kuntapuolen näkökulman. Maksun alennushan koskisi myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia, ja maksujen poistamisen nettovaikutuksen kuntiin on laskettu olevan noin 254 miljoonaa euroa. Se ei ole vähäpätöinen summa, eikä sen vaikutus kuntatalouteen ole vähäpätöinen. Myös Kuntaliitto on suhtautunut positiivisesti hallituksen esittämään linjaan. Kelamaksun poisto vähentää jo tänä vuonna kuntien työvoimakustannuksista 78 miljoonaa euroa. Se tuo kunnille liikkumavaraa tässä tilanteessa, jossa kuntien verokertymä taantuman vuoksi pienenee.

Kunnat ja kuntayhtymät hyötyvät suurena työllistäjänä kelamaksun poistosta. Ne työllistävät noin 20 prosenttia kaikesta suomalaisesta työvoimasta. Kuntien vuosittaisista menoista yli 60 prosenttia on käytännössä palkkamenoja, joten niiden palkanmaksukyky helpottuu huomattavasti. Tässä vain faktaa, joka kaikkien on hyväksyttävä.

Yritysten osalta kelamaksun alentamispäätös on myös merkittävä. Todellinen vaikutus yrityskentässä on kattava, sillä maksu poistuu kaikkiaan 94 prosentilta työnantajista, jotka kuuluvat enimmäkseen ensimmäiseen maksuluokkaan. (Ed. Kuoppa: Suurimman hyödyn saavat suurimmat yritykset!) Samalla tuetaan myös paljon peräänkuulutettua kulutusta, koska työllistäminen helpottuu. Vastapainona työntekijöitä irtisanova ei hyödy uudistuksesta lainkaan, vaan säästö tulee vain työllistävälle yritykselle. Tästä taas hyötyy työntekijä, koska maksu on ollut palkkaa alentava tekijä. Kuluttaja hyötyy, koska maksu on ollut hintaa ja hintoja nostava tekijä. Myös EK:sta on vakuutettu, että työnantajien kelamaksun poisto parantaa yritysten kilpailukykyä. Samoin Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja on sitä mieltä, että kelamaksun poistaminen antaa erityisesti työvaltaisille aloille mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen. Tässä on siis kyse yrityksen verorakenteen sorvaamisesta työllisyydelle suotuisaksi.

Hyödyt ovat tässä kysymyksessä helposti lueteltavissa. Visaisin kysymys todellakin liittyy tämänkin salin keskustelua noudatellen rahoituspohjan turvaamiseen. Tuottojen aleneminen korvataan korottamalla valtion kansaneläkkeistä maksamaa perusrahoitusosuutta. Myöskään pelättyä vaikutusta perusturvan heikkenemiseen ei voi tulla, koska perusturva on lakisääteistä ja siihen (Ed. Erkki Virtanen: Mutta rahalla ei ole mitään merkitystä!) on rahoitus löydettävä. Kelamaksu ei ole millään tavalla ollut korvamerkittyä tähän.

Hallitus on kaavaillut nostavansa yritysten ympäristö- ja energiaverotusta kiriäkseen kiinni valtiontalouteen syntyvää aukkoa. Suunta ja valinta on aivan oikea. Peruskysymys liittyykin siihen, onko tämä toimenpide riittävä. Varsinkin jos kustannuksista tulee yrityksen kannalta nollasummapeliä, koko uudistuksen vaikutus myös kansantaloudessa jää nollan tienoille.

Arvoisa puhemies! Kun kuluvat valtiopäivät avattiin, opposition edustajat kävivät varsin kummallista keskustelua muun muassa tämän kelamaksun ympärillä. Laskettiin ja arvioitiin pelkästään syntyvien työpaikkojen määrää. Jokainen, joka on lukenut tämänkin päivän lehdet ja tarkistanut sieltä työllisyys- ja työttömyystilastot, ymmärtää, että erityisesti jokainen säilytetty työpaikka on noteerattava tässä taloustilanteessa myöskin.

Uskon vakaasti, että kelamaksun poistamisella on suuri merkitys yrityksille lomautusten ja irtisanomisten ristitulessa. Kunnissa taas maksuista vapautuvilla varoilla pystytään suoraan panostamaan palvelutuotantoon. Asia ei siis ole niin yksinkertainen, että tulokset voitaisiin todeta vain ynnäämällä uusien työpaikkojen määrä. Pitää osata katsoa kokonaisuutta.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Työnantajan kansaneläkemaksua on usean kerran alennettu vuosina 1990—2000 osana elvytystoimia, kuten täällä perusteluissa sanotaan, jo kolme kertaa 1990-luvun alussa ja sen jälkeen vuosina 1997, 1999, 2000, 2002, 2006, 2008, ja tämä alennus on luontevaa jatkoa näille toimenpiteille. Näillä alennuksilla on pyritty parantamaan työnantajien kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä. Suunta onkin aivan oikea, ovathan työllistämisen kustannukset maassamme suhteellisen korkeat verrattuna muuhun Eurooppaan. Tältä osin olisinkin kaivannut näihin lakiesityksen perusteluihin tarkempaa tietoa.

Kuten ed. Pulliainen täällä aikaisemmin sanoi, kelamaksun alennus ja poisto ovat nopeita elvytystoimia, ja tärkein tavoite työnantajan kelamaksun alennukselle juuri nyt on se, että työnantajien työvoimakustannukset kevenevät merkittävästi väliaikaisesti. Aikataulutus on juuri se keskeinen asia elvytyksen kannalta. Sekä kunnat että yritykset hyötyvät tästä juuri nyt, kun työpaikkojen säilymisen eteen on todellakin tehtävä kaikki mahdollinen. Pitempiaikaisena ja perusteltuna tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden turvaaminen sekä se fakta, että työeläkerahastot on turvattava ja taantuman jälkeen työeläkemaksujen korotus on väistämättä edessä.

Kansaneläkemaksun alentaminen ja poistaminen kokonaan työnantajilta sitten myöhemmin — tämä esitys tulee syksyllä meille — on tähän taloustilanteeseen sopiva toimenpide, jolla on myös elvyttävä vaikutus, ja tästä maksun poistostahan on sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sosiaalitupon yhteydessä. "Suurin elvytysvaikutus maksun poistolla on juuri kuntatalouteen", näin sanoi SAK:n edustaja tänään muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Samaa mieltä on myös Kunnallinen työmarkkinalaitos, ja myös Kuntaliitto tukee tätä esitystä.

Maksun alentaminen helpottaa kuntia kahdellakin tavalla. Ensinnäkin kuntien maksurasite keventyy tänä vuonna 78 miljoonaa euroa, ja kun maksu kokonaan poistuu ensi vuonna, 248 miljoonaa euroa pysyvästi. Summa on suuri, ja kohdennettaessa maksu juuri työnantajamaksuun kunnat myös hyötyvät siitä tasapuolisesti. Toisaalta kunnat myös hyötyvät verotulojensa kautta, kun kunnassa sijaitsevien yritysten irtisanomis- ja lomautuspaineet vähenevät ja näistä osa jää toivottavasti toteutumatta. Luonnollisesti myös yritykset hyötyvät maksun alentamisesta. Yrityksissä kyse tässä taloustilanteessa on enemmänkin työpaikkojen säilymisestä, mikä sekin on äärettömän tärkeä tavoite.

Taantuman aikana alennus rahoitetaan velkarahalla, kuten täällä on moneen kertaan todettu, ja sen päätyttyä, taantuman jälkeen, mahdollisesti energia- ja ympäristöveroja korottamalla ja mahdollisilla muilla, vielä auki olevilla toimenpiteillä. Maksun alentamisen ja sen täysin poistamisen budjettivaikutus on suuri, mutta mielestäni on järkevää energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteidenkin kannalta kohdentaa kustannusrasitusta enemmän juuri energiankulutukseen ja kulutukseen ylipäätään. Tämä edistää myös hallituksen tärkeää ekologista verouudistusta.

Sitä vastoin kelamaksun poisto ei rapauta palveluita tai heikennä ihmisten, suomalaisten, perusturvaa. Sosiaalietuuksista pidetään jatkossakin huolta, kuten hallitus on tähänkin asti tehnyt, muun muassa nostamalla pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä korottamalla lukuisia muita vähimmäisetuuksia.

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on nyt vaikea ja ennusteet synkkenevät entisestään. Kelamaksun poistolla saadaan aikaan positiivinen vaikutus, kun työnantajien vaikeaa tilannetta helpotetaan. Julkisten menojen lisääminen sekä maksujen ja verojen keventäminen on tässä tilanteessa järkevää politiikkaa. Näillä toimilla autamme parhaalla tavalla myös yksityisiä ihmisiä säilyttämään työpaikkansa. Muutoksen ymmärtäminen vaatiikin, kuten tämänkin esityksen ymmärtäminen, laajempaa tarkastelua ja perspektiiviä, katsomista eteenpäin eikä tuijottamista ainoastaan tähän hetkeen. (Ed. Kanerva: Olipa selväjärkinen puheenvuoro!)

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen hyvyyttä tai huonoutta arvioitaessa itselleni tulee vastattavaksi neljä kysymystä.

Ensimmäinen kysymys on, elvyttääkö kelamaksun poisto. Siitä on täällä laajasti keskusteltu. Tosiasia on se, että tällä kelamaksun poistolla pystytään teoreettisesti työllistämään yksi ihminen 35:tä työntekijää kohti. Meillä on Lapista, Kainuusta ja saaristokunnista kokeilu, jonka tulokset osoittavat, että kelamaksun poistolla ei ole saatu mitään aikaan. Ed. Lehti todisti täällä, että kyllä hänen yrityksissään tämä vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta elvytykseen. Ed. Lehti ilmoitti, että hänen yrityksissään työskentelee 1 000 ihmistä. Se tarkoittaa sitä, että mikäli käy niin kuin hän on luvannut, tämän kelamaksun poiston seurauksena hänen yrityksiinsä tulee 30 työntekijää lisää. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, tapahtuuko näin.

On ollut runsaasti puhetta tämän kelamaksun poiston kuntia elvyttävästä vaikutuksesta. Se on aivan totta. Kuntien tilanne helpottuu, ja se toivottavasti vaikuttaa myöskin siihen, että lomautuksilta ja jopa irtisanomisilta voidaan välttyä tai ainakin tehdään niitä vähemmän. Mutta miksi siihen tarvittiin nimenomaan kelamaksun poisto, jolla on aivan varmasti, kun rehelliseksi heittäydytään, hankalia sivuvaikutuksia, jopa uhkiakin? Miksi kunnille ei palautettu niiltä vietyjä asiakasmaksujen korotuksia? Eikö se nyt olisi ollut huomattavasti helpompi ja ongelmattomampi keino?

Toinen kysymys on, turvaavatko kelamaksut työeläkkeitten rahoituksen, kuten valtiovarainministeri on perusteluissaan laajalti esittänyt. Kyllä tietysti turvaavat, jos niiden avulla saavutetaan yksimielisyys siitä, että työeläkemaksuja pitää korottaa, kuten työntekijäjärjestöt ja myöskin eläkkeitä tuottavat yritykset ovat jo pitkään vaatineet. Mutta mihin kelamaksun poistoa tarvittiin nimenomaan siinä? Eduskuntahan päättää työeläkemaksujen korotuksista ja niitten suuruudesta. Kun eilen päätettiin, että eläkeikää korotetaan, mikä kuuluu siihen samaan kategoriaan kuin tämä asia eli eläkemaksut, niin ei siinäkään kysytty sen paremmin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjenkään mielipidettä. Jos kerran on välttämätöntä korottaa, niin miksi piti siitä huolimatta antaa työnantajille ikään kuin siitä kompensaationa kelamaksun poisto? Mehän voimme päättää, jos tarvis on. Tässä tapauksessa sitä nyt ei voitu päättää ja piti antaa kelamaksu, mutta eläkeikää pystyttiin nostamaan eikä annettu mitään kompensaatiota niille, jotka siitä joutuvat kärsimään.

Ja kolmanneksi, vaarantuuko perusturva? Ei se tietenkään juridisteoreettisesti vaarannu. On vähän liian löysää puhetta oppositioltakin sanoa, että kansaneläkkeet pienenevät sen takia, että nyt kelamaksu poistetaan. Kyllähän ne rahoitetaan, mutta ei se ole se peruskysymys tässä. Kysymys on siitä, että jokainen, joka on nyt viimeiset 10 vuotta istunut tai 10 vuoden aikana istunut tässä salissa ja pidemmällekin, tietää, että kun puhutaan perusturvaetuuksien, erityisesti isojen perusturvaetuuksien, korotuksista, heikennyksistä tai ylipäätään rahoituksesta, niin on turha väittää, ettei miljardilla olisi siinä mitään merkitystä. Ei tässä nyt sentään painokonetta voida niitten turvaamiseksi ryhtyä pyörittämään, vaikka laissa lukeekin, että niitten rahoitus on turvattava.

Neljänneksi se keskeisin kysymys: toteutuuko tällä päätöksellä oikeudenmukaisuus? Ei toteudu, koska jos tämä rahoitusvaje kompensoidaan esimerkiksi energia- tai muita kulutusveroja korottamalla, kuten tulee käymään, niin sehän vaikuttaa tietenkin suoraan kuluttajiin eli näitten etuuksien nauttijoihin ja sitten se vaikuttaa sitä kautta, että yritykset tietenkin korottavat myöskin hintoja näitten verojen seurauksena. On aivan varmasti niin, että välilliset verot ovat merkittävästi epäoikeudenmukaisempia (Puhemies: 5 minuuttia!) kaikkein pienituloisimmille, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, kuin välittömät verot, pääomaverotuksesta ja osinkoverotuksesta ja osinkojen voittoverotuksesta puhumattakaan. Tässä on se ongelman keskeinen ydin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtanen palasi puheenvuorossaan kysymykseen siitä, miten tämä kelamaksun poistaminen vaikuttaa vai vaikuttaako perusturvan rahoitukseen ja tasoon. Haluan vielä kerran todeta selvyyden vuoksi sen, että totta kai, ed. Virtanen, voidaan sanoa, että mikä tahansa valtion tulo, minkä veron tahansa nostaminen tai alentaminen tai mikä tahansa valtion meno vaikuttaa siihen, paljonko valtiolla on varaa. Voidaan sitten sanoa, että se, paljonko valtiolla on varaa, vaikuttaa osaltaan myös siihen, paljonko valtiolla on varaa kohentaa erilaisia sosiaalisia etuuksia, muun muassa perusturvaetuuksia. Tämä on yksi asia, ja se on tietysti näin.

Mutta on aivan eri asia antaa nyt ihmisten tuolla turuilla ja toreilla saada sellainen kuva, että kun Kelan rahoitus suoraan kelamaksujen kautta tämän uudistuksen myötä vähenee, niin sillä olisi välitön uhkaava vaikutus perusturvaetuuksien rahoitukseen.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan samaan asiaan kuin ed. Zyskowicz. Täällä vasemmisto-opposition edustaja toisensa jälkeen tankkaa ja asettaa epäilyksen varjoa siihen, miten jatkossa perusturvaetuuksien rahoitus tässä maassa hoidetaan. (Ed. Kangas: Syytä on epäillä!) Hallitus lähtee siitä, että tämä kelamaksun poistaminen yrityksiltä kompensoidaan, ja me eduskunnassa olevat hallituspuolueitten edustajat, keskusta mukaan lukien, edellytämme, että hallitus tuo tänne sellaisen esityksen, jolla rahoitus turvataan kestävällä, pitkäjänteisellä tavalla. Se, että kerta toisensa jälkeen, aivan niin kuin ed. Zyskowicz täällä sanoi, pyritään viestittämään, että tällä esityksellä horjutetaan perusturvaa, on kohtuuton väite.

Sitten toinen asia. Ed. Erkki Virtanen kritiikissään arvioi kymmenen vuotta pidemmälle historiaan asioita. Vaalikaudella 1995—1999 oli olemassa kansaneläkevakuutusmaksu, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) jolloin poistettiin esimerkiksi kansaneläkkeen pohjaosa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en äskeisessä puheenvuorossani sanonut, että se välittömästi vaarantaa perusturvan rahoitusta, koska eihän se tee niin niinkään välittömästi. Mutta minä sanoin, että pitää tarkastella sekä sitä rahoitusta että sen rahoituksen mahdollistamien etujen vaikutusta niihin etuuksiin, joita sillä rahoitetaan. Sanoin, että on populistista väittää, että miljardin muutoksilla siihen rahoituspohjaan ei olisi mitään vaikutusta. Sanoin, että kun tässä salissa on keskusteltu etuuksien korottamisesta tai niitten korottamatta jättämisestä, niin keskeisenä perusteluna sille, että niitä ei ole korotettu, on aina käytetty sitä, että ei ole riittävästi rahoitusta, että valtion rahoitusasema vaarantuu, tai vastaavia. (Ed. Zyskowicz: Mutta milloinkaan ei ole sanottu, että Kelan rahat ei riitä!) Jos rehellisiksi heittäydymme, niin kyllä se nyt näin on. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Konsultoikaapa vaikkapa puhemies Niinistöä asiassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Luulen, että emme sittenkään ole ed. Virtasen kanssa kovin paljoa tässä yhteydessä eri mieltä. Viittasinkin siihen, että tuolla turuilla ja toreilla ei pitäisi nyt antaa sitä mielikuvaa ihmisille, että koska Kela ei enää tämän jälkeen saa kelamaksujen tuottoa, sitä kautta Kelan rahoittamat etuudet, kuten kansaneläke, olisivat vaarassa. Pelkäänpä, että oppositio tällaista, voi sanoa, hämäävää viestiä turuilla ja toreilla levittää, kun jo tässä salissakin tämän henkisesti eräät puhujat puhuivat.

Mitä tulee siihen, onko varaa korottaa etuuksia, esimerkiksi perusturvaetuuksia, niin en muista, että tässä salissa olisi perusteltu esimerkiksi kansaneläkkeen korottamatta jättämistä joskus sillä, että Kelalla ei ole riittävästi rahaa. Kyse on tästä valtion kokonaistaloudesta, ja kuten sanoin, siihen vaikuttavat kaikki valtion tulot ja kaikki valtion menot. Siinä suhteessa tämä kelamaksu ei ole erityisasemassa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on ihmetelty, että keskusta on kääntänyt takkinsa. Se oli ennen perusturvapuolue ja Kela-puolue, ja nyt se on näitä turvia murentamassa. Suuresti pitää ihmetellä. Samoin vihreät ovat syyllistäneet vasemmistoa tästä kelamaksun poistamisesta. Muistutan vaan, että vihreät ovat hallituksessa ja ovat olleet nämä hyväksymässä. (Ed. Pulliainen: Kyllä se tuntuu, että ollaan hallituksessa, älä siitä huomauttele!)

Sitten puhutaan, että miljardi euroa ei tunnu missään, annetaan nyt helpotus sinällään. Hyvä, kun ed. Zyskowicz täällä tunnusti, että nyt annetaan miljardin euron alennus ja sitten katsotaan myöhemmin, mitä on varaa maksaa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa. Näinhän se menee.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksun alentamista. Esitys on osa hallituksen elvytyspakettia, johon hallitus sanoo lukevansa myös jo ennen laman tuloa päätetyt rikkaitten ja hyvätuloisten veronalennukset. Samaan aikaan lamalla pelottelun varjolla ajetaan pysyviä heikennyksiä eli miinusmerkkistä elvytystä. Tämä laki on esitetty voimassa olevaksi tämän vuoden loppuun asti. Toisin on veronalennusten ja pysyvien huononnusten ja leikkausten. Tässä mielessä hallituksen esitys on eräänlaista elvytystä.

Tämä on kuitenkin elvytystä väärästä päästä ja lukeutuu porvarihallituksen linjaan tukea hyväosaisia, jotka pärjäävät, ovat ajat huonot tai hyvät. Tämä ei ole tehokasta elvytystä. Tämä ei kohdistu kipeimmin elvytystä tarvitsevan kotimaisen kysynnän lisäämiseen. Tällä lailla jaetaan jopa 800 miljoonaa euroa yritysten taseisiin, joissa nämä rahat laman aikana pysyvätkin. Yrityksissä ei olla tyhmiä, eiväthän yritysten rahat irtoa nyt investointeihin. Yrityksissä tiedetään, että lisätuotannolla tai nykyiselläkään tuotannolla ei ole kysyntää ja jaetut rahat pysyvät yritysten taseissa, jos niitä ei heti jaeta osinkoina yritysten omistajille.

Lama-ajan osingonjaossa eivät auta hurskaat ja halvat sanat, joita jopa kokoomuksesta lentelee. On hölmöyttä luottaa kohtuulliseen osingonjakoon, kuten jo alkuvuodesta on nähty. Vaikka rahat olisivat huvenneet ja tilaukset loppuneet, niin viime vuoden kaikkien aikojen ennätysosingoista on tultu alaspäin vain hitusen.

Todellista elvytystä olisi tukea kotimaista kysyntää ohjaamalla tukea kansalaisille ja kuntien palveluihin. Tällä kansaneläkemaksujen poistolla lupaillaan maksumiehiksi osin työntekijöitä. Lopuista maksumiehistä hallitus ei puhu mutta vihjailee nostavansa vastaavasti ympäristö- ja energiaveroja. Pelkään pahoin, että tämän yrityslahjan maksajiksi pannaan tavalliset pienyrittäjät ja erityisesti asumiskustannukset tulevat nousemaan sähkön ja energian hinnan nousun myötä.

Hallitus on usean kerran kertonut, että se ei suorita leikkauksia, mutta suuri puhallus on tämä, mikä eilen ilmoitettiin: porvarihallitus haluaa nostaa eläkeiän 65 ikävuoteen. Viimeisten hallitusten ja erityisesti tämän hallituksen satojen miljoonien, jopa miljardien vuosittaiset menetykset kertyneinä rikkaitten ja hyvätuloisten veronalennuksina pannaan nyt maksuun. Näitä veronalennuksia laitetaan nyt työntekijät maksamaan, vaikka nämä ovat jo ansainneet eläkepäivänsä.

Hallitus vakuuttaa auttavansa ihmisiä jaksamaan työssä yhä pitempään, mutta suun soittaminen ei kuitenkaan auta. Sanoja vastaan puhuvat teot, ja pakko onkin hallituksen kannustin. Tosiasiassa hallitus ajaa työsuojelupiirejä alas ja vähentää siellä väkeä. Työsuojeluviranomaisilla olisi oikeus mennä auttamaan työpaikoille ja katsomaan, jaksavatko siellä ihmiset tehdä 65 ikävuoteen asti työtä. Onko hallitus tietoinen siitä, että Suomessa sadattuhannet ihmiset tekevät kolmivuorotyötä? Lääkärien mukaan kolmivuorotyötä ei tulisi teettää yli 55-vuotiailla, mutta hallitus tarjoaa kolmivuorotyön jatkoa 65 ikävuoteen asti.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lähtisin arvioimaan tätä työnantajien kansaneläkemaksun poistoesitystä sillä tavalla, että kovin suuria demokratian tyylipisteitähän tämä valmistelu ei kaiken kaikkiaan pysty saamaan mutta sitten itse tämä esitys on monella tavalla kaksijakoinenkin esitys. Niin kuin varmaan täällä monessa puheenvuorossa on jo todettu, niin kiistatta tähän esitykseen liittyy monia erittäin myönteisiä vaikutuksia. Ensinnäkin täällä on rakenteellisia parannuksia, koska tähän poiston kokonaispakettiin sidotaan myös työeläkemaksun muutos. Näin parannetaan hieman etupainotteisesti työeläkerahastojen tilannetta.

On aivan kiistaton tosiasia, että tällä on myös elvyttäviä vaikutuksia eli tämä vähentää työllistämisen kustannuksia tässä tilanteessa. Itselläni oli tilaisuus eilen illalla keskustella muun muassa kuljetusyrittäjien kanssa, jotka totesivat, että kun heiltä poistetaan 3,9 prosentin kansaneläkemaksu, niin totta kai sillä on heidän yritystensä kannattavuutta parantava vaikutus nimenomaan tällaisessa taantumatilanteessa, ja näitä esimerkkejä on erittäin paljon. (Ed. Kuoppa: Paljonko lupasivat ottaa uusia työntekijöitä?) On aivan selvä asia, että tämä parantaa yritysten kilpailukykyä ja pitää niitä yrityksiä omalta osaltaan pystyssä.

On myös aivan kiistaton tosiasia, että tämä vahvistaa pysyvästi kuntataloutta. Täällä on heitetty jo esille, kuinka suurista miljoonamääristä on kysymys. Voidaan kai jollakin tavalla ajatella myös niin, että tällä ollaan omalla tavallaan edistämässä myös ekologista verouudistusta.

Mutta sitten kun tätä hallituksen esitystä katsoo, mennään tavallaan tämän esityksen toiseen puoleen, esityksen perusteluissa todetaan: "Tarkoituksena on, että kansaneläkkeiden kestävä rahoitus turvataan jatkossa pysyvällä tavalla." Tämä on aivan ehdottoman välttämätöntä. Näin täytyy ehdottomasti toimia. Se on iso asia.

Tästä tullaan tietysti sitten ongelmaan. Kelamaksun poisto, niin kuin on todettu, vie Kelan rahoituksesta pois vuositasolla runsaan 1,1 miljardia euroa vuoden 2010 tasossa, mutta samaan aikaan sitten toteamme, että Suomen kansantalouden suurimmat haasteet tulevina vuosina ja vuosikymmeninä johtuvat väestön ikääntymisestä. Suuret ikäluokat ovat saavuttamassa eläkeiän, eivätkä nuoret ikäluokat tai maahanmuutto korvaa tästä aiheutuvaa työvoimamäärän vähenemistä. Todetaan, että työikäinen väestö on ensi vuosikymmenen loppuun mennessä vähentynyt 180 000 hengellä. Toki tähän hallitus on nyt tekemässä eläkeiän jatkoa koskevia muutoksia.

Joka tapauksessa työvoiman määrä vähenee, ihmiset ikääntyvät, ja tähän voidaan lisätä se, että Kelan etuisuuksien kulut tällä hetkellä kasvavat vuosittain noin 4,5 prosenttia ja vielä enemmän, kun nyt sovitut uudet muun muassa indeksisidokset tulevat voimaan. On pakko todeta, että olen henkilökohtaisestikin erittäin huolissani Kelan rahoituksesta tulevaisuudessa.

Kun tätä rahoitusgäppiä nyt sitten mietitään, niin on tietysti äärettömän tärkeää, että maksumiehiksi eivät joudu ne, jotka maksun poistamisesta eivät millään tavalla hyödy, ja ehkä Elinkeinoelämän keskusliiton suuntaan voisi todeta tällaisena heittona sen, että tulevilla rahoitusratkaisuilla ei saa heikentää pk-yritysten kannattavuutta. Kaiken kaikkiaan kyllä odotan erittäin suurella mielenkiinnolla, minkälaisia rahoitusesityksiä nyt sitten Kelan rahoituksen turvaamiseksi tuolta valtiovarainministeriön suunnasta tulee.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Minä en ajattele, että kelamaksun poisto välittömästi aiheuttaisi turvattomuutta kansalaisissa. Suurempaa huolta on varmaan aiheuttanut se eilinen uutinen siitä, että eläkeikää tullaan nostamaan kahdella vuodella. Siitä jaettava tarkka informaatio olisi nyt tärkeätä kansalaisten mielten rauhoittamiseksi.

Kelamaksun alentaminen, josta nyt puhutaan, on osa hallituksen elvytyspakettia. Työnantajien kelamaksu on osa työvoimakustannuksia. Näitä kustannuksia alentamalla hallitus pyrkii vahvistamaan yritysten kykyä kilpailla tuotteiden hinnoilla jyrkästi heikentyneillä markkinoilla. Hallitus kertoo tuovansa myöhemmin esityksen siitä, että vuoden 2010 alusta kelamaksu poistetaan kokonaan. Ymmärrän hyvin, että työmarkkinajärjestöt ovat tarttuneet ministeri Kataisen tarjoukseen kelamaksun poistamisesta, mutta tarjousta ei olisi mielestäni pitänyt tehdä nyt.

Kysymys kuuluu, onko tällainen ratkaisu perusteltu tai tarpeellinen tässä tilanteessa. Onko teollisuutemme nyt vaikeuksissa nimenomaan sen takia, että sen tuotteet ovat liian kalliita tai työvoimakustannukset liian korkeita? Ovatko työpaikkamme nimenomaan ja juuri sen takia uhatut, että työn hinta on liian korkea? Onko tämä taantuma samaa juurta kuin 1990-luvun alun lama?

Monien mielestä nyt on käsillä kokonaan toisen tyyppinen tilanne. Eikö kysyntä ole nyt pysähdyksissä siitä syystä, että rahamarkkinat ovat kriisiytyneet? Suomen vienti ei vedä, koska EU:n vienti Yhdysvaltoihin ei vedä. Amerikkalaiset kuluttajat ja yritykset painivat valtavien velkaongelmiensa kanssa, eivätkä pankit uskalla lainata rahaa kulutukseen. Kysynnän elpymiseen tarvitaan ostohalujen ja ostovoiman syntymistä. Jos tätä ei tapahdu, eivät edullisetkaan tuotteet käy kaupaksi. Obama Amerikassa tekee parhaansa, mutta me emme voi saada Yhdysvaltain taloutta liikkeelle.

Siksi kelamaksun poistaminen on nyt tarpeeton liike. Sen aika olisi saattanut olla sitten muutaman vuoden päästä, kun kysyntä maailmalla elpyy ja kilpailu on taas kovaa ja kiihkeätä. Jos olisin itse ollut tuota sosiaalitupoa neuvottelemassa, olisin yrittänyt saada aikaan sellaisen sopimuksen, jossa työeläkemaksuja nostetaan nyt mutta kelamaksusta vapaudutaan muutaman vuoden päästä, ei vuoden 2010 alusta. Kun Saksa sukeltaa, Suomikin sukeltaa, vaikka työn hintaa laskettaisiinkin. Politiikkaa tulee tehdä ajassa. Tilanne on nyt eri kuin esimerkiksi Lipposen hallitusten aikana.

Hallituksen esityksessä todetaan, että kelamaksun poistaminen lisää yhteisöveron tuottoja. "Yhteisöveron tuotto muodostuisi yksityisten työnantajien kansaneläkemaksun alentamisen ja poiston vuoksi lähivuosina suuremmaksi kuin ilman näiden toimenpiteiden toteuttamista. Kuntien osalta maksun poistamisen vuositason kokonaisvaikutus" — siis positiivinen — "yhteisöveron tuottoon on arvioitu 44 miljoonaksi euroksi." Tämä on kiinnostava arvio tässä hallituksen esityksessä. Eikö siis ollutkaan kyse siitä, että vaihtoehtoina ovat työntekijän irtisanominen ja kelamaksun poistaminen? Näyttää, että varsinainen kytkös onkin siinä, että kelamaksun poistamisella halutaan kasvattaa yritysten voittoja, joihin sitten voidaan kohdistaa yhteisöverotusta tietysti. No, Suomessa tilanne yritysten kannalta on käsittääkseni suhteellisen hyvä sikäli juuri nyt, että yritysten taseet ovat keskimäärin hyvässä kunnossa. Tämäkin eroaa siitä 1990-luvun tilanteesta. Minusta ei ole olemassa riittäviä perusteita vahvistaa yritysten taseita entisestään tässä tilanteessa.

Kelamaksun poistamisessa, arvoisa puhemies, on kyse yritysten verotuksen keventämisestä. Tämä elvytystoimi maksaa valtiolle miljardin vuodessa. Miten tämä tulonmenetys katetaan, se on vielä auki. Valtiovarainministeri on väläytellyt ympäristöverojen korotuksia. Kaikilla verojen korotuksilla on elvytykselle vastakkaisia vaikutuksia. Kohdistuivatpa nämä verotuksen korottamisen kustannukset sitten yrityksiin tai hintojen ja maksujen korotuksina yksittäisiin kansalaisiin, vaikutukset ovat elvytykselle vastakkaisia. Verotusta siis kevennetään yhdestä kohdasta miljardilla ja luvataan kiristää toisesta kohdasta miljardilla. Mitä elvytystä se on?

Tärkeätä on tietysti siirtää — ja tämä on hyvä ajatus mielestäni tuossa pohdiskelussa — painopistettä ympäristöverotuksen suuntaan. Hyvä se on silloin, jos verotus ohjaa yritysten ja kansalaisten käyttäytymistä luontoa ja ilmastoa suojelevaan suuntaan. Ongelma vain on — ja se on tietysti meillä oppositiossa sama kuin hallituspuolueilla, kun näitä ympäristöveroja mietitään — että jos toivottu käyttäytymisen muutos tapahtuu toivottuun suuntaan, niin silloinhan verotulot vähenevät vastaavasti.

Työmarkkinajärjestöjen hyväksymässä sosiaalitupossa ansiokasta on sitoumus työeläkemaksujen korotuksiin. Tällä päätöksellä järjestöt ilmaisivat halunsa huolehtia siitä, että tulevien eläkkeiden turvaaminen ei kohtuuttoman suuressa määrin kaadu meidän lastemme maksettavaksi. Kelamaksun alentamisen ja poistamisen aika mielestäni ei ole ainakaan nyt, vaan vasta muutaman vuoden päästä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Käsillä olevan lakiesityksen hyvänä puolena voi pitää taloustaantuman ja elvyttämisen ajassa sitä, että sen arvioidaan helpottavan työllistämistä tai ainakin vähentävän tarvetta lomauttamiseen ja jopa työntekijöiden irtisanomiseen. Valitettavasti lakiesitykseen liittyy kuitenkin monia kyseenalaisia puolia.

Ensinnäkin, lakiesityksen elvyttävistä vaikutuksista on esitetty kovin erilaisia arvioita suhteessa käytettävään rahamäärään. Kelamaksun poiston työllisyysvaikutukseksi on arvioitu jopa 10 000 henkeä. Kuitenkin jopa kaksinkertaisen työllisyysvaikutuksen saisi aikaan 0,8 miljardilla eurolla työllistävien hankkeiden kautta, esimerkiksi tukemalla julkista palvelutuotantoa ja investointeja.

Toiseksi, työvoimavaltaiset pienyritykset eivät tule hyötymään kelamaksun poistosta selkeästi, sillä todellisia hyötyjiä tulevat olemaan pääomavaltaiset yritykset. Tällainen arvovalinta on vastoin aikaisempaa lainsäätäjän tahtoa, sillä aikaisemmin on päinvastoin haluttu korottaa pääomavaltaisten yritysten kelamaksua.

Kolmanneksi, lainsäätäjän alkuperäinen ajatus työnantajien yhteisestä rahallisesta panoksesta kansaneläkeläistenkin elättämiseen jää nyt sivuun. Työnantajien ja valtion vastavuoroisuus heikkenee, koska vastavuoroisuus muuttuu nyt vain yhdensuuntaiseksi ja yritysten osalta yhteiskuntavastuu heikkenee.

Neljänneksi, on yhä epäselvää, kuka maksaa jatkossa syntyvän budjettivajeen. Hallituksen esityksessä todetaan, että kelamaksujen poisto rahoitetaan pääosin energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Ilman todellisia toimenpiteitä ja suunnitelmia on kuitenkin pelättävissä, että 1,1 miljardin aukko tultaneen rahoittamaan todellisuudessa velkarahalla, vai, arvoisa puhemies, kysyn vain, rahoitetaanko maksun poisto jatkossa esimerkiksi kiireessä päätetyllä ja ilman kolmikantaa valmistellulla eläkeiän nostolla.

Viidenneksi, on huomioitava se, että vuonna 2010 Kansaneläkelaitoksen maksutuottojen alennus olisi arviolta 1 070 miljoonaa euroa. Kun kansaneläkkeestä tulee sataprosenttisesti valtion rahoittama 53 prosentin sijasta, alkavat budjettien yhteydessä myös uudenlaiset poliittiset väännöt, jotka vähentävät työnantajien maksujen suomaa ennakoitavuutta ja Kelan toimintavarmuutta. Kun kansaneläke nyt menettää sosiaalivakuutusluonteensa, tulee siitä yleistä sosiaaliturvaa, jolloin muutokset saattavat heijastua viime kädessä kansaneläkkeen saajiin. Yli miljardin kompensoitava rahoitusosuus tulee varmasti myös syömään perusturvauudistuksen rahoitusosuutta. Sitä sutta, joka söi Sata-komitean loputkin eväät, ei tarvitse pitkään täällä salissa etsiä.

Arvoisa puhemies! Haluan kannattaa kansanedustaja Anneli Kiljusen tekemää ehdotusta tämänpäiväisessä käsittelyssä. Nimittäin on erittäin tärkeää, että näiden esittämieni seikkojenkin valossa myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tulee ottamaan kantaa hallituksen esitykseen.

Mutta, arvoisa puhemies, kaikkein oudointa koko asiassa on se, että hallituksen esityksessä lähdetään yhä siitä, että kelamaksua tarvitaan elvyttävien vaikutusten vuoksi. Millä ihmeen perusteella kelamaksua voidaan pitää elvyttävänä, sillä EU-komission mukaan elvyttävien toimenpiteiden tulisi olla väliaikaisia? Kelamaksun poistaminen on kuitenkin tarkoitettu pysyväksi. Siksi yhä enemmän alkaa näyttää siltä, että kelamaksun poisto on ujutettu niin sanotun elvytyspaketin sanotuksi osaksi vain ja ainoastaan ideologisista syistä. Nimittäin tyylipisteitä asian valmistelukaan ei saa, kun asiaa ei juurikaan hallituksessa valmisteltu eikä siitä ollut keskusteltu edes hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa silloin, kun asia sitten tuli julkisuuteen valtiovarainministerin suulla.

Näiden taustojen vuoksi tuntuu yhä enemmän siltä, että kyseessä oli sini-ideologian valinta. Nimittäin sekä EK jo iät ja ajat että myöhemmin kokoomus ovat halunneet jo Lipposen ensimmäisen hallituksenkin aikaan tätä ideologista valintaa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Eikö olisi riittänyt, että kelamaksua on viimeisen 12 vuoden aikana alennettu jo 6 kertaa, joista viimeisimmän kerran viime vuonna? Ei kuitenkaan, arvoisat kansanedustajat, riittänyt, sillä nyt maksun taso on enää kolmasosa vuoden 1989 keskimääräisestä maksutasosta.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin käyn muutaman kohdan osalta läpi tämän lakiesityksen plussia ja miinuksia, täytyy kuvailla hiukan tuntojaan tämän lakiesityksen valmistelun suhteen, ja teen sen pienen kirjallisen esimerkin kautta.

Mestarikirjailija Mika Waltari kirjoitti aikanaan kaupunkilaispojaksi mainion ja osuvan maalaiskuvauksen "Vieras mies tuli taloon", joka saavutti suuren suosion. Mutta koska tämä pienoisromaani herätti paljon kysymyksiä ja vaati myöskin jälkiselvitystä siitä, miksi oikein kävi niin kuin kävi ja mitä oikein tapahtui, Waltari kirjoitti siihen jälkinäytöksen, joka myöskin saavutti suuren suosion, ja tämä romaanipari itse asiassa oli varsin onnistunut kokonaisuus.

Mutta näin kansanedustajan kannalta, joka täällä tämän lakiesityksen osalta ihmettelee, missä on se valta, joka kuuluu kansanedustajalle, voi todeta, että täällä näytellään kyllä jonkin asteista jälkinäytöstä sen jälkeen, kun työmarkkinajärjestöt eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä tempasivat tämän asian itselleen ja päättivät, minkälaisin suuntaviivoin tässä asiassa edetään. No, lopputulos voi vielä muodostua ei varmaankaan mestariteokseksi mutta jonkunlaiseksi kohtuulliseksi kirjalliseksi tuotokseksi ja todellisuudeksi kuitenkin.

Täällä ed. Timo Korhonen toi hyvin esille lakiesityksen eri puolia. Haluan yhtyä siihen. Totean myöskin, että tämä rakenteellinen uudistus, joka kohdistuu tähän eläkemaksun poistoon, kelamaksun poistoon, ja sen osittaiseen korvaamiseen tällä työeläkemaksulla, kyllä nopeuttaa ja vahvistaa eläkkeiden rahastointia. Siinä mielessä se on positiivinen toimi.

Kun täällä on epäilty ja kielletty elvytysvaikutuksia, niin katson, että kyllä tällä on myöskin selkeästi elvyttävä vaikutus juuri siellä yritysmaailmassa, jossa tämä vaikuttaa nopeasti, ja yhtä hyvin myös siellä kuntataloudessa, jossa tällä on vähintään yhtä suuri merkitys. Lisäksi hallitus on luvannut, että kuntatalouteen ei kohdistu uutta verorasitusta sitten, kun tätä aukkoa lähdetään paikkaamaan, eli tästä tulee kyllä kuntataloutta pysyvästi vahvistava elementti, tämän veron alennuksesta. Kuntataloushan työllistää varsin paljon.

Myöskin yritysten osalta on todettava se, että täällä annetaan tällainen kuva, että vain pääomavaltaiset yritykset tästä hyötyisivät ja ne olisivat jotenkin suuria yrityksiä. Monet näistä yrittäjistä ovat pienyrittäjiä, esimerkiksi juuri autoilijat, liikenneyrittäjät, joilla on iso kalusto, maksavat isoa kelamaksua, voisivat työllistää vähän enemmän. Tämän kelamaksun poiston kautta he saavat kyllä dynamiikkaa siihen omaan talouteensa ja heillä on mahdollisuus työllistää edellyttäen sitten, että niitä ajotaitoisia kuorma-autonkuljettajia löytyy tästä maasta riittävästi.

Tähän kelamaksuun liittyy myöskin sellainen kummallisuus, että näitä poistorajojahan ei ole tarkistettu aikoihin. Ne ovat tainneet olla parikymmentä vuotta ihan siinä entisellään, niin että jo oli aikakin jotain tälle tehdä.

Vielä voi sanoa sen, että tähän kohdistuva verouudistus on parhaimmillaan varmasti ekologinen, niin kuin täällä on jo moneen kertaan todettu. Meillähän on tarvetta uudistaa verotusta jo ilmastonmuutoksen vuoksi. Tässä tulee yksi hyvä syy nopeuttaa sitä ja kohdistaa tätä verorasitusta sitten vaikkapa öljylämmittämiseen tai johonkin vähemmän epäekologiseen toimintaan.

Mutta kaiken kaikkiaan näkisin, että tämä verouudistuskin on tältä osin valmisteltava hyvin nopeasti, koska kyllähän miinuksena ja haittapuolena ilmiselvästi on se, että kun Kela maksaa eläkkeitä, hoitaa meidän sosiaaliturvaamme, niin tästä muodostuva aukko on paikattava niin nopeasti, että tästä ei Kelalle muodostu toimintaa uhkaavaa tekijää. Tämä on otettava hyvin vakavasti ja hoidettava maaliin asti, niin kuin hallitus on luvannut.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ed. Kaunistolle vaan sen verran sanonut, kun hän sanoi, että tämä on elvyttävä toimenpide ja vaikuttaa myös pieniin yrityksiin elvyttävästi ja otti esimerkin kuljetusalasta, että minulla on tässä muutamia laskelmia eri yrityksistä, jotka ovat toimialoiltaan erilaisia. Muun muassa 50 työntekijän kuljetusalan yrittäjä tulee hyötymään kelamaksun poiston myötä 42 000 euroa vuositasolla, ja me voimme arvioida, että se tarkoittaa noin yhden hengen palkkakustannuksia. Onko se sitten elvyttävää tähän tarkoitukseen, sitä voimme kukin arvioida. Metallialalla vastaava tilanne on, että elvyttävä toimenpide on noin 65 000 euroa vuositasolla.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa ja kaikissa tilanteissa jokainen työpaikka on arvokas, sekä säilytetty työpaikka että luotu työpaikka. Erityisen tärkeää on huolehtia yritysten kannattavuudesta ja kilpailukyvystä ja mahdollisuudesta toimia. Se on myöskin tämän uudistuksen tarkoituksena.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ollenkaan kiistä tätä ed. Kauniston sanomaa, vaan näen muitakin vaihtoehtoja näille elvyttäville toimenpiteille. Meidän suuri ongelmamme on se, että näiden kuljetusalan yrittäjien ja metallialan yrittäjien, jotka ovat hyvin, voi sanoa, eivät työvoimavaltaisia vaan pääomavaltaisia, suuri ongelma on se, että heillä ei ole työtä. Nyt meidän pitäisi saada kaikenlaisia sen tyyppisiä toimenpiteitä, että työnantajat saisivat työtä, jotta nämä työntekijät pystyttäisiin pitämään työpaikoissaan.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen elvytyspaketin yhtenä tärkeänä tavoitteena on turvata suomalaisten yritysten elinkelpoisuus ja sitä kautta pitää yllä työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia. Nyt keskustelussa oleva työnantajien kansaneläkemaksun alentaminen tukee omalta osaltaan yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuutta työllistää.

Ministeri Hyssälä otti omassa esittelyssään jo esiin sen, että valtiovarainministeriössä on arvioitu kelamaksun poiston tukevan työvoiman kysyntää, tosin usean vuoden aikavälillä, yhteensä noin 10 000 hengellä. Haluan muistuttaa, että noin 94 prosenttia yksityisistä työnantajista kuuluu ensimmäiseen maksuluokkaan, joten kelamaksun poistolla luulisi olevan merkitystä työllistämisen lisäksi myös irtisanomisten ja lomautusten vähentymisessä. Tuohon edelliseen sananvaihtoon viitaten summat eivät kuulostaneet suurilta, ja uskonkin, että ennen kaikkea tällä on pk-sektorilla psykologinen merkitys.

Ed. Kallis otti omassa puheenvuorossaan aiemmin iltapäivällä erittäin hyvin esiin sen, miten kelamaksun poistolla vaikutetaan yritysten kilpailukykyyn, ja oletankin, että ed. Lauslahti jatkaa tästä samaisesta aiheesta, joten en puutu siihen enempää kuin ottamalla yhden pohjoismaisen vertailun esimerkiksi. Esimerkiksi kaupan alalla työllistämisen välilliset kustannukset ovat Tanskassa 28 prosenttia, Norjassa 38 ja Ruotsissa 42. Meillä ne ovat 60 prosenttia, joten tämä välillisten kustannusten alennus otetaan varmastikin ilolla suomalaisessa kaupassa vastaan.

Ed. Guzenina-Richardson väitti, että tämä kelamaksun poisto suosii vain suuria yrityksiä. Haluan muistuttaa, vaikka en opettaja haluaisi ollakaan, että Suomen bruttokansantuotteesta 45 prosenttia koostuu viennistä, joten meidän yskivä vientiteollisuutemme, joka on hyvin pääomavaltaista ja joka maksaa tällä hetkellä toisen tai kolmannen maksuluokan kelamaksua, odottaa varmasti kuin kuuta nousevaa vuotta 2010, jolloin maksut poistuvat kokonaan. Tällä on myös yritysten investointeja tukeva vaikutus, vaikka varsinainen kannustin lieneekin tänään myöhemmin käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista.

Opposition edustajat ovat väittäneet, että loppujen lopuksi tämä kelamaksun poisto jää veronmaksajan kustannettavaksi, ja ed. Guzenina-Richardson vielä viittasi Veronmaksajain Keskusliiton Teemu Lehtisen lausuntoon. Valitettavasti hän luki virkkeestä vain tämän osan: "Kelamaksun poistossa ei saa olla kyse yrityksille annettavasta lahjasta." Tämä tiedote, jonka on Veronmaksajain Keskusliitto lähettänyt 30.1., kuuluu: "Kelamaksun poistossa ei saa olla kyse yrityksille annettavasta lahjasta - -, vaan yritysten verorakenteen muuttamisesta työllisyyden hyväksi." Näin juuri tehdään ja rahoitus kerätään pääosin elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla, mitä myös Veronmaksajain Keskusliitto on pitänyt oikean suuntaisena. Se on myönnettävä, että rahoituksen tässäkin vaihtoehdossa olisi hyvä ollut olla meillä valmiina.

Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi on syytä painottaa, että peruspalveluiden ja sosiaalietuuksien maksamiseen ja määriin tällä yritysten ja kuntien työllistämisvaikutuksia parantavalla esityksellä ei ole vaikutusta. Taantuman aikana työllisyyden turvaamisen on oltava prioriteettilistan kärjessä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus on romuttamassa sosiaaliturvan rahoituksen perusteita poistamalla työnantajan kansaneläkemaksun. Laman laskujen maksajaksi on hallituksessa päätetty ottaa kaikkein pienituloisimmat ihmiset: eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet. Energia- ja ympäristöverojen korotukset tulevat kaikille varmasti eivätkä vaan pelkästään, kuten täällä edellinen puhuja totesi, teollisuudelle. Kyllä ne maksut tulevat lankeamaan kaikille, jotka käyttävät palveluja elikkä energiaa, ja myöskin ympäristömaksut tulevat nousemaan.

Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että ensi vuonna työnantajat hyötyvät noin 1 110 miljoonaa euroa, josta yksityisen puolen osuus on 725 miljoonaa euroa. Ministeri Katainen on vaatinut, että elvytykseen käytetyillä euroilla on saatava mahdollisimman monta työpaikkaa. Nyt hallitus arvioi, että tällä yli miljardin euron lahjoituksella työnantajille syntyy vain noin 10 000 työpaikkaa ja nekin vuosien kuluessa. Lisäksi hallitus toteaa: "Kansaneläkemaksun poistamisen vaikutus olisi suurin pääomavaltaisissa yrityksissä, jotka maksavat nyt toisen tai kolmannen maksuluokan mukaista kansaneläkemaksua." Tämäkin helpotus hyödyttää eniten suuria yrityksiä, jotka jakavat myös jopa kymmeniä miljoonia osinkoja omistajilleen.

Vtt:n tekemien laskelmien mukaan miljoonan euron sijoitus rakentamiseen työllistää keskimäärin 17 henkilöä vuodeksi. Miljardin euron sijoitus työllistäisi 17 000 henkilöä vuodeksi. Miksi vuokra-asuntotuotantoa ei vauhditeta, koska on pula asunnoista, on pula työpaikoista? Miksi ette tässä tilanteessa alenna korkotukilainojen omavastuukorkoa, joka vauhdittaisi rakentamista ja alentaisi asumiskustannuksia?

Hallituksen päätös eläkeiän nostamisesta on irti todellisesta elämästä. Jo nyt, jos on terveyttä ja halua, on mahdollisuus työskennellä 68-vuotiaaksi. Vuonna 2007 oli työkyvyttömyyseläkkeellä 271 000 henkilöä. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 25 500 henkilöä. Joka vuosi vähintäänkin kolmannes eläkkeelle jäävistä henkilöistä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle elikkä he eivät saavuta edes sitä 63 vuoden eläkeikää. On aika ihmeellistä, että tässä tilanteessa vaaditaan eläkeiän nostamista. Onko tarkoitus, että tehdään tämmöinen rollaattorilla töihin kulkeva suuri ihmisjoukko, joka on menettänyt työkykynsä, mutta hallituksen vaatimuksesta heidän pitää työpaikalle mennä?

Kysymys on tietenkin siitä, että jo osittainkin, lievästikin, työkyvytön henkilö ei saa työpaikkaa, vaan työpaikat saavat nuoret ihmiset, joilla on täysi työkyky. Kun katsoo näitä irtisanottujen ja lomautettujen listoja yrityksissä, niin kyllä siellä se vanhempi porukka lentää pihalle kuin leppäkeihäät. Näin ollen tämä hallituksen esitys tulee kyllä lyömään kovasti kynsille niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet monen kymmenen vuoden työuran työpaikalla. Sitten kun heidän olisi kaiken järjen mukaan oikeus päästä eläkkeelle, niin hallitus nostaa eläkeikää, jotta he joutuvat roikkumaan työttömyysturvan varassa.

Tämä perusturvahan on Suomessa täysin riittämätön. Täällä ed. Sasi puhui, että Suomessa turvataan ihmisten perusoikeudet ja perusturva. Minkä tähden monta sataatuhatta ihmistä joutuu hakemaan toimeentulotukea, jos Suomessa perusturva on riittävä? Kysymys on siitä, että perusturva on aivan liian alhainen.

Täällä eräät edustajat ovat olleet huolissaan autoilijoitten kohdalla, että kun he nyt saavat tämän kansaneläkevakuutusmaksun alennuksen, se hyödyttää heidän tilannettaan. Kysymys on pääasiassa siitä, että autoilijoilla ei ole tällä hetkellä ajoja. Koska tuotanto on vähentynyt, yritykset ovat vähentäneet, ajotarpeet ovat vähentyneet. Vaikka ne olisivat kuinka kilpailukykyisiä, niin ei Suomessa määrättyä enempää määrää niitä ajoja ole. Meidän pitäisi saada elinkeinoelämä elikkä vienti vetämään.

Tämä kansaneläkevakuutusmaksun poisto ei vaikuta tippaakaan siihen, mitä kansainvälisillä markkinoilla tapahtuu. Mutta se, että työnantajat saavat tässä vastikkeettoman miljardilahjoituksen valtiolta, on täysin käsittämätöntä ja täysin perusteetonta, koska tällä hallituksen esityksellä ei taata yhdenkään uuden työpaikan syntymistä tähän maahan. Ehkä osingot vähän omistajille nousevat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuopalle, kun hän otti nyt tämän eläkeiän nostamisasian näin voimakkaasti esille, tämmöisenä anekdoottina muistutan, että tässä on Neuvostoliiton mallista kysymys. 1980-luvulla kävi Neuvostoliitossa sillä tavalla, että kun jostakin syystä tuottavuus rupesi alenemaan aika paljon, niin sitten luotiin semmoinen systeemi, että kyllä oli tietty eläkeikä, mutta kannustettiin tulemaan uudestaan töihin siihen samaan paikkaan. Elikkä työaikaa jatkettiin tällä tavalla ylöspäin ja se toimi vallan näppärästi. Minullakin oli paljon tiedemaailman kavereita, jotka tulivat uudestaan hommiin.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentoin vaan lyhyesti tätä ansiokasta ed. Kuopan puheenvuoroa siltä osin, että jos kuuntelin oikein, niin hän sanoi, että hallitus ei edistä millään tavalla vuokra-asuntotuotantoa. Mutta on vain todettava, että esimerkiksi jo tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus esittää varattavaksi 125 miljoonaa euroa korjausavustuksen myöntämiseen asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöihin, ja sen lisäksi hallitus esittää myös uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä asuntojen korjaamiseen vuosina 2009 ja 2010 hyväksyttävien korkotukilainojen valtuutta lisättäväksi 250 miljoonalla eurolla eli yhteensä lähes 1 200 miljoonaan euroon.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin tähän asuntotuotantoon: Korjausavustukset ovat sinänsä tärkeitä työllisyyden kannalta, mutta ne eivät lisää uusia asuntoja. Nyt mitä tulee siihen, mitä hallitus on esittänyt, asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa on tullut ilmi, että kun Suomessa on rakennettu periaatteessa keskimäärin 30 000 asuntoa vuodessa, niin tälle vuodelle arvioidaan, että asuntotuotanto, uusrakentaminen, putoaa 18 000 asuntoon. Se on todella raju pudotus, ja se aiheuttaa kymmenientuhansien rakennusalan työntekijöitten työttömyyttä.

Sitten tähän eläkeikään ed. Pulliaiselle. Tässä on nyt vaan käynyt niin, että suomalainen työelämä on niin kova, että kolmasosa kaikista eläketapahtumista on työkyvyttömyyseläkkeitä elikkä vuodesta toiseen noin 25 000 suomalaista joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, koska heidän terveytensä ei kestä 63 ikävuoteen. (Puhemies: Minuutti!) Nyt tätä ollaan nostamassa. Mitä järkeä tässä on? 68 vuoteen voi nykyiselläkin lailla tehdä töitä. Tehkööt töitä. Mutta minkä takia pakotetaan ne, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joitten terveys ei kestä sitä, tälle pitemmälle eläkeiälle?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin on ihan selvä asia, että jos henkilö on työkyvytön, niin hän on kyvytön tulemaan sitten sen nykyisen eläkeiän saavutettuaan töihin. Tämä on ihan selvä asia. Mutta olennaistahan on, että tämä asia koskee sitä fraktiota, jolla ei ole työkyvyttömyydestä kysymys.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kyllä nämä pitkään työelämässä olleet ja eläkkeelle haluavat nykyisen lain mukaan tulevat joka tapauksessa häviämään tässä eläkeiän nostossa. Se tapahtuu kahta kautta. Ensinnäkin, jos työkyky loppuu ennen tätä uutta eläkeikää, jota suunnitellaan, siinä on edessä yleensä sitten vaan se, että jäädään työttömiksi, jos ei saa työkyvyttömyyseläkettä, jos ei ole sitä mahdollisuutta, jäädään työttömiksi ja loppuaika sitten roikutaan sillä huonolla työttömyysturvalla, jolloin eläke pienenee. Toisekseen tappiota tulee siitä, että kun nyt on tämä superkarttuma 63:sta 65:een, se jää joka tapauksessa saamatta, vaikka olisi jotenkin 65:eenkin saakka töissä. Siis kyllä tässä säästölaki on tekeillä. Säästöjä tällä haetaan. (Eduskunnasta: Leikkauslaki!) — Leikkauslaki se on.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä työkyvyttömyyseläkkeessä on vielä se ongelma, että työkyvyttömyyshakemuksista hylätään keskimäärin noin 20 prosenttia vuosittain. Siis tuhannet ihmiset putoavat käytännössä vaille minkäänlaista toimeentuloturvaa. He joutuvat toimeentulotukiluukulle. Ja tämä eläkeiän korottaminen lisää ja pahentaa entisestään tätä ongelmaa. Se on kaksi vuotta pitempi aika odottaa, jotta pääsisi sitten sinne eläkkeelle, vanhuuseläkkeelle, kun tätä eläkeikärajaa nostetaan. Tämä on mielestäni täysin kohtuutonta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat tehneet jopa 40 vuotta raskasta, kuluttavaa työtä ja menettäneet työkykynsä. Jostain syystä kumminkin vakuutusyhtiöt ovat tässä jumalan asemassa Suomessa ja määräävät, oletko sinä työkykyinen vai työkyvytön, näkemättä ja tutkimatta tätä työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ajattelin ajoittaa päivän helmellä, joka tuli Kallikselta. Hän oivalsi, että kysymys on makrotaloudesta, ja kysyi, miksi meillä ei tuontituotteisiin kohdistuisi näitä välillisiä veroja. En tiedä, onko se mahdollista, mutta ajatuksena se on erittäin hieno idea, jolla me pystymme suomalaista työvoimaa käyttämään.

Tietenkin tässä on pohdinta siitä, että supistuvien eurojen kansantalous huutaa avuksi elvytystä. Samaan aikaan valtiomme velkaantuu, jolloin tietenkin on ensimmäinen pohdinta, joka itsellenikin tuli, miksi tarvitaan tällainen miljardiluokan tulojen poistuminen meidän järjestelmästämme. Varmasti monella meistä ristiriitaiset ajatukset alkavat kiertää mielessä.

Työpaikoilla taantuma näkyy tällä hetkellä asiakaskatona, töitä ei riitä enää kaikille tehtäväksi. Kysymys tuleekin, onko kelamaksun poisto oikea tapa elvyttää vai onko kelamaksun poisto matka kohti uusia sosiaaliturvan rahoitusrakenteita vai onko kelamaksun poisto uusi rakenne, jossa me pyrimme Suomen kilpailukykyä parantamaan.

Lyhyellä tähtäimellä kelamaksun poisto tuskin luo uusia työpaikkoja, saati välttämättä edes auttaa työpaikkojen vähentämiskierteessä. Uudistuksella ei luultavasti ole suoranaisia työllistämisvaikutuksia, ei ainakaan heti. Yritysmaailmassa eletään asiakkaalta saatujen tilausten kautta, ja jos ei ole töitä, niin harvempi yritys on lomauttamatta tai irtisanomatta väkeä kelamaksun takia. Sen suhteellinen osuus on aika pieni. Yritykset todennäköisimmin pohtivat, että nyt on vähemmän tappiota tai ehkä vähän enemmän tulosta syntymässä, tai ehkä yrittäjät miettivät, voidaanko hintoja vähän laskea vai voidaanko olla korottamatta niitä, jolloin omaa kilpailukykyä pohditaan.

Kelamaksun poisto muuttaa sosiaaliturvan rahoitusrakenteita. Se ei poista meidän sosiaaliturvaamme, vaan se muuttaa puhtaasti rahoitusrakennetta. Yritykset eivät enää maksa sitä, vaan valtio. Valtion tulot tietenkin tulevat meiltä suomalaisilta. Maksun poisto jättää valtion kassaan noin miljardin loven. Merkittävin muutos tuleekin olemaan siinä, kuka tulevaisuudessa maksaa kansaneläkkeet. Kuka on se suomalainen, joka maksaa sen miljardi euroa? Miljardiaukko on tarkoitus rahoittaa aluksi lainanotolla, myöhemmin ympäristöveroja kasvattamalla. Tässä tietenkin herää kysymys, mitä ympäristöveroja, milloin ja kehen ne kohdistuvat.

Muutos tulee näkymään myös yritysten kustannusrakenteissa. Tähän asti kelamaksu on ollut sisällä yritysten tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Niinpä osa rahoituksesta on tullut ulkomailta vientiyritystemme tulojen kautta. Jatkossa lasku kansaneläkkeistä saattaa tulla aiempaa suoremmin meille suomalaisille esimerkiksi sähkölaskun kautta. Jatkossa yritykset voivat tehdä investointeja ilman lisäkustannuksia työvoimakuluihin. Se on hyvä asia. Tietenkin tämä kohdistuu tiettyyn määrään yrityksiä.

Tosiasia on kuitenkin se, että pidemmällä tähtäimellä yrityksemme tarvitsevat kustannuskilpailukykyä. Kelamaksun poisto muiden toimenpiteiden kanssa, mukaan lukien tuottavuuden parantaminen, varmistaa suomalaisten työpaikkoja ja toivottavasti tuo niitä lisää. Kelamaksun poisto on toisaalta osa kilpailukykymme vahvistamista, mutta kevennykseen on oltavakin vankat syyt. Tavoite on pitää Suomessa jatkossakin vientieuroja tuovia työpaikkoja ja ohjata kysyntää Suomessa suomalaisille tuotteille, varmistaa suomalaisten työpaikat ja hyvinvointivaltiomme rahoitus.

Valitettavasti yksittäisenä toimena kelamaksun poisto ei vain riitä. Suomalaiset yritykset maksavat tämän jälkeenkin kansainvälisesti kallista hintaa työvoimastaan, kalliissa maassa kun elämme. Kilpailukyvyn parantaminen vaatii ennen kaikkea tosi toimia tuottavuuden parantamiseksi toiminnan kehittämisen kautta.

Puhemies! Lopuksi, kilpailukykymme säilymisen kannalta ei ole kovin hyvä tilanne, jos meidän työeläkemaksujamme joudutaan korottamaan seuraavina vuosina. En näe sitä missään nimessä suositeltavana. Rahoitus tulee varmistaa ihan muuta kautta, esimerkiksi eläkkeellesiirtymisaikoja myöhentämällä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen esitys kelamaksun poistamisesta yrityksiltä on kädenojennus nimenomaan pääomavaltaisille suuryrityksille. Pk-yrityksillä kelamaksun osuus on huomattavasti pienempi kuin edellä mainituilla yrityksillä, ja siksi sen poistamisen hyöty jää hyvin pieneksi. Uudistus jättää kuitenkin melkoisen loven Kelan kassaan, niin kuin on täällä monta kertaa tänään todettu. Ja keskeinen kysymys kuuluukin, miten Kelan rahoitus turvataan tässä tilanteessa. Toistaiseksi olemme kuulleet ministeri Kataiselta vain epämääräisiä ajatelmia yritysverotuksen tai ympäristöverojen korottamisesta vajeen kattamiseksi. Julkisessa keskustelussa on tullut myös hyvin esille se, että eri eturyhmillä on tähän hyvin hyvin erilaisia ratkaisumalleja. Muun muassa Suomen Yrittäjät vastustavat kelamaksun poiston kompensoimista uusilla yritysveroilla hyvin rankasti.

Kun tehdään päätös, joka tulee hyvin kalliiksi jollekin taholle, kuten nyt tässä tapauksessa Kelalle, tulisi samalla ehdottomasti määrittää myös se, miten toimenpide rahoitetaan. Eihän hallitus voi tehdä päätöstä kelamaksun poistosta, ellei se samalla päätä ja itse tiedä, miten tämä vajaus peitetään. Valtionvelan lisääminen ei voi olla vastaus tämän tyyppisessä tilanteessa varsinkaan, kun velkaa joudutaan lisäämään joka tapauksessa merkittävästi. Oloissa, jolloin tehdään kalliita elvytystoimia talouteen, kelamaksun poisto on vähintäänkin kummallinen ratkaisu, joka on kyllä kallis, mutta ei juurikaan elvytä taloutta saati työllistä. Eikö tässä tilanteessa pitäisi hakea aitoja ratkaisuja nopeista työllistämistavoista?

Tämän tyyppisessä yritysten tukemisessa ja veron kaltaisen maksun poistamisessa on aistittavissa hyvin vahva aatteellinen pohjavire. Tässä porvarihallitus toteuttaa omaa politiikkaansa aidoimmillaan. Yritysten tukemisen maksumiehiksi joutuvat jälleen kerran tavalliset veronmaksajat. Sitä on mielestäni turha meistä kenenkään tässä salissa kiistää, ollaan sitten hallituksessa tai oppositiossa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Siirrymme siis nyt nopeatahtisesta keskusteluosuudesta niin sanottujen tavallisten puheenvuorojen jaksoon, joita myös koskee 5 minuutin suositus.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On erinomaisen mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua, ja tavallaan joutuu onnittelemaan oppositiota siitä, kuinka mainiosti se on pakottanut keskustelun jatkumaan elvytyspolitiikasta. Ensin vaadittiin hirmuisella vauhdilla nopeasti elvytystoimia, ja jokainen tietää, että niitä toimia, jotka ovat nopeita elvytystoimia, on äärimmäisen vähän. Yksi sellainen on juuri se konsti, mitä nyt käytetään. Ja sitten kun sitä käytetään, se on väärä ase väärään paikkaan jnp. Tämä ei ollut tämän nykyisen opposition ikiliikkujakeksintö, se on kaikkien aikaisempienkin oppositioitten, elikkä onnittelut vaan, näin on. Hallitus, kun ei ole vaihtoehtoja, on pakotettu käyttämään juuri ne vähät konstit hyväkseen, ja siitä pääsee sitten arvostelemaan, eikä tässä ole mitään sen kummallisempaa.

Tässä äsken sanotussa ei ollut mitään arvostelua, ei pienimmässäkään määrin, onnittelua senkin verran enemmän. Kysymyshän on siitä, että nyt on tehty se, mikä on voitu. Tiedetään tarkkaan, mihinkä se täsmä kohdistuu. Se kohdistuu kuntapuolelle, ja se kaikki muu on tässä moneen kertaan todettu, että jos sillä joitakin myönteisiä vaikutuksia on jonkun työpaikan säilyttämiseen, niin se on jo arvo sinänsä, ja siinä kaikki.

Sitten kun lasku on maksettava jonakin päivänä, niin millä tavalla se voitaisiin tehokkaasti hoitaa? Nyt tähän kokonaisuuteen liittyy hyvin merkittävä näkökohta. Nimittäin nythän hallituksen elvytystoimet, itse asiassa kaikki sellaiset kertakäyttöiset toimet, kohdistuvat rakennustoimintaan, rakennusteollisuuteen, infran rakentamiseen jnp., ja juuri sillä puolella mättää pahemman kerran. Tuore selvitys osoittaa, että harmaa ja musta talous on vienyt viime vuonnakin 400—500 miljoonaa euroa siitä rakennuspotista vahingoksi yhteiskunnalle päältä pois. Elikkä toisin sanoen, kun nyt sitä puolta halutaan pitää yllä, niin ei sentään harmaan ja mustan talouden koijareille pidä antaa näitä rahoja, vaan pitää ottaa käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Se tuo välittömästi sitten sitä takaisinpäin elikkä vähemmällä saa enemmän. On hyvä, että hallitus on tehnyt kuulemma tätä koskevia myönteisiä kannanottoja tällä viikolla niin, että tässä asiassa toimitaan aivan oikealla tavalla.

Sitten näistä käyttövarallisuuksista. Kauppalehdessä oli erinomaisen mielenkiintoinen aukeama viime viikolla, jossa sitten mietittiin, että kun ei sieltä pankeista nyt loppujen lopuksi sitä rahaa oikein tulekaan tähän rahoitukseen, niin eihän siinä mitään muuta ole kuin että rahoitusjohtajat ilmoittivat, että mehän teemme sillä tavalla, että me otamme omasta kassasta, koska talouden noususuhdanteen aikana, joka oli pitkä ja harras, kerrytettiin varantoja ja kassaa ja nyt otetaankin käyttövarat kassasta, mitäpäs sitä muualta sitten anomaankaan.

Mutta se asia, arvoisa puhemies, mikä tässä on nyt oikeastaan semmonen, jossa kannattaa olla erittäin tarkka ja valpas, oli hallitus aivan mikä tahansa, on osingonmaksu tässä tilanteessa. Se on kova juttu. Meillähän on kokemuksia aikaisempien hallituksien ajoilta varustamoliiketoiminnasta. Kun sieltä koko ajan valitettiin tänne, että ei kannata, ei kannata, ei kannata, niin sitten kun silloinen hallitus, eräs niistä, todella kaivoi kuvettaan ja antoi apua, pelkkää rahaa, silkkaa rahaa, riihikuivia seteleitä, ja yksi merkittävä varustamo kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja ilmoitti, että jaetaan se raha ylimääräisinä osinkoina osakkeenomistajille. Näin ei saa nyt käydä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos ed. Pulliaiselle siitä tunnustuksesta, että oppositio on osannut pitää esillä tätä elvyttävää talouspolitiikkaa.

Haluan kuitenkin tarkentaa vielä siihen nähden, että me emme ole todellakaan tässä vaiheessa vaatineet kelamaksun poistoa, mutta pitkällä juoksulla emme ole myöskään vastustaneet sitä, vaan olemme muun muassa käyneet keskustelua siitä, että kelamaksu voitaisiin pitkäjänteisesti poistaa, vaiheittain, hallitusti sillä tavalla, että se ei toisi sosiaaliturvajärjestelmään myöskään rahoitus- eikä rakenneongelmia.

Mutta sitten toinen asia, jota me olemme kyllä myös vaatineet, on se, että tämä vastaava rahoitus olisi voitu kohdentaa uudella tavalla. Tämä 800 miljoonaa tai 1,1 miljardia euroa olisi voitu kohdentaa erilaisiin työllistäviin hankkeisiin, muun muassa investointeihin, rakentamiseen, peruskorjaukseen, infran kunnostamiseen ja palveluihin, ja tätä kautta olisi voitu työllistää noin 20 000 työntekijää Suomessa näiden 10 000:n asemesta, mitä hallitus on itse esittämässä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos otetaan vaan pelkästään tämä kuntapuoli esille, niin joka tapauksessa se kuntapuolihomma on hallituksen pakko hoitaa jollakin tavalla, ja siinä se, niin kuin minä olen todennut jo muutaman kerran täältä paikaltani, kohdistuu sen 250 miljoonan euron osalta kuntiin ja sitten tulevat yhtiöverojärjestelyt uudestaan ja sieltä tulee lisää, elikkä siis joidenkin instrumenttien pitää olla käytettävissä ja sitten vielä valtionosuushomma päälle.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässäkin asiassa varmaan olemme samaa mieltä, että kunnat tarvitsevat lisää tukea selviytyäkseen. Tämä kelamaksuraha olisi voitu kohdentaa esimerkiksi sillä tavalla, että tämä 200 tai 600 miljoonaa olisi kohdennettu kuntien palveluitten vahvistamiseen ja sitten muilta osin näihin äsken mainitsemiini investointeihin ja rakentamiseen, infran kunnostamiseen. Kyse on siitä, miten me haluamme kohdentaa tämän vastaavan määrärahan. Me sosialidemokraatit olisimme tehneet tämän elvyttävästi, eri tavalla kuin hallitus on tehnyt ja esittää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ja tähän oppositio olisi sanonut, että tämä on diskriminoivaa politiikkaa, miksi ette sitä yksityiselle puolelle kohdista. Siksi hallitus vastasi tähän tekemällä niin kuin teki.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta nyt osittain ja vuodesta 2010 kokonaan on saanut ristiriitaista palautetta monestakin eri syystä. Perusajatuksena työnantaja perusturvan rahoittajana on kyseenalaistettu ja arvioitu useaan kertaan. Siihen tehdyistä radikaaleista muutoksista on kuitenkin tähän mennessä pidättäydytty sillä perusteella, että niihin ei ole ollut varaa. Peruskysymys varmaan tänään tässä salissa onkin ollut, onko meillä nyt siihen varaa, kun ainoa vaihtoehto tuntuu olevan kasvattaa velkaa, jotta tämä saadaan tehtyä.

Kun työmarkkinajärjestöt niin sanotussa sosiaalituporatkaisussa saivat omia tavoitteitaan eteenpäin muun muassa ansioturvaan ja vuorotteluvapaaseen ja muihin asioihin liittyen, oli tältä puolelta, hallituksen puolelta tarjouspakettina kelamaksun poisto, jonka siis valtiovarainministeri soolona lupasi. Sitä vastoin eilen tehty esitys eläkeiän korottamisesta on jätetty ainoastaan hallituksen sooloilun varaan. Siitä ei ole keskusteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa, ei kolmikannassa, vaikka tiedämme, että tähän pakettiinkin liittyvillä työeläkemaksujen korotuksilla nämä työnantajapuolet ja työntekijäpuolet yhä edelleen enenevässä määrin vastaavat meidän koko eläkejärjestelmästämme. Tästä huolimatta on jätetty tässä harkinnassa eläkeiän korotuksista nämä vastuulliset tahot kokonaan ulkopuolelle.

Esitys poistaa tämä kelamaksu elvytyksen nimissä ei tunnu perustellulta siitä syystä, että kyseessä ei ole määräaikainen esitys, kyseessä ei ole työllistävä toimi, vaan kyseessä on uudenlainen niin sanottu menoautomaatti tuleviksi vuosiksi.

Työnantajan kulujen vähentäminen keinona työpaikkojen luomiseksi ei ole tämän hetken paras peruste ja pelastaja, sillä tällä hetkellä kyse on kysynnän puutteesta, ei niinkään työnantajamaksujen suuruuksista.

Hallituksen esittämä 10 000 uutta työpaikkaa ei myöskään ole uskottava, sillä tutkimuksen perusteella niillä alueilla, joilla tätä on käytetty, noin puolet yritysten saamasta hyödystä on mennyt palkkojen korotuksiin ja toinen puoli on jäänyt näille kyseisille yrityksille omaan käyttöön. Tässä kyseisessä tutkimuksessa erityisesti Pohjois-Suomesta oli yli 2 000 yritystä, joiden kohdalla työllistämisvaikutukset olivat siis nolla.

Ongelmallisin kohta tässä esityksessä on tietenkin tällä hetkellä vielä oleva epämääräisyys vastaavista tuloista valtiolle. Noin miljardin menovaje ei ole mikään pikkujuttu, ja yksi lause tässä kyseisessä esityksessä, että ne tullaan kattamaan muun muassa ympäristöveroilla, ei ole nyt riittänyt vakuuttamaan sen enempää oppositiota kuin yrittäjiä tai muitakaan tahoja. Muun muassa yrittäjien puolelta on vahvasti kritisoitu sitä linjaa, että heille on tulossa saman kokoinen maksu kuin tämä kelamaksu ja nimitys on vaan toinen. Se ei elvytä yhtään mitään heidän mielestään.

Hallitus on jotenkin kääntänyt tämän koko keskustelun esittäen tämän nyt hienona vaihtoehtona kuntapelastukseksi. Se on totta, että kunnille tästä tulee lähes 250 miljoonan hyöty tulevina vuosina ja kuntapuolelle sen lisäksi tarvitaan myöskin muuta tukea, mutta kyllähän tässä suurimpana tahtojana asialle ovat olleet suuryritykset.

Eräs tämän lakiesityksen ongelmallinen kohta on se, että tässä pääomavaltaiset suuryritykset ovat se suurin voittaja ja laskua maksavat pienimmät pk-sektorin yritykset, sillä kun näiltä kaikilta poistetaan kokonaan kelamaksu (Puhemies: 5 minuuttia!) ja työnantajamaksut kuitenkin kasvavat, ovat ne työvoimavaltaiset pk-sektorin yrittäjät ne, jotka tulevat tästä eniten maksamaan. Hyötyjinä ovat siis ne 20 suuryritystä, joittenka pääoma on nyt jo varsin mittava, jotenka tästä asiasta varmaankin tulemme vielä keskustelemaan useamman kerran.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tämän ratkaisun yhteydessä on käytävä myöskin tähän taloustilanteeseen ja finanssikriisiin liittyvää arviointia. Viime syksynä useampaan otteeseen pyysin tältä paikalta, samoin kuin sosialidemokraattinen ryhmä ja sosialidemokraattinen puolue, että hallitus arvioisi vakavan taloustilanteen pohjalta uudelleen muun muassa verolinjaansa. Erityisesti tuloveronkevennyksen kohdentuminen suurituloisille ja ruuan arvonlisäveroon liittyvä puolen miljardin euron pelivara olisi mielestämme pitänyt arvioida tavalla, joka olisi tukenut pienituloisten ostovoimaa ja kysyntää ja taloutta ja työllisyyttä.

Tässä ratkaisussa nyt nimenomaan hallitus samalla periaatteella hoitaa ikään kuin omansa. Tässä tapauksessa suuryritysten intressin mukaisesti kansaneläkemaksun poistaminen, 1 100 miljoonan euron pelivara, tulee olemaan myöskin tässä syöksyvän talouden tilanteessa vakava pelivarakysymys. Tässä on tietysti vakuutuspoliittisesti se ongelma, että nyt kansaneläke muuttuu sosiaaliavustuksen luonteiseksi, se ei ole selkeästi enää vakuutusluontoinen etuus ja se tulee olemaan valtiontaloudesta ja poliittisesta tahdosta myöskin riippuvainen. Tältä osin on ollut erittäin huolestuttavaa, että hallitus on puhunut ikään kuin että asia joskus rahoitetaan velkarahan jälkeen kehitettävillä uusilla ympäristö- ja kuluttajaveroilla. Tämä luo myöskin vaaran, että se kohdentuu myös tavalla, joka ei pienituloisten eläkkeensaajien ja palkansaajien kannalta ole oikeudenmukainen, mutta ei myöskään taloustilanteen kannalta oikea.

Tässä ratkaisussa on muun muassa Kansaneläkelaitoksen valtuutetut nähnyt juuri kansaneläkevakuutuksen ja sosiaalivakuutusmuotoisen etuuden rahoitukseen liittyvän vaaran. Minä pidän sitä hyvin arvokkaana, että eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat 10.2. yksimielisesti kantaneet tästä asiasta huolta ja nimenomaan todenneet, että Kelan toimeenpanema sosiaaliturvan moninaisuus ja tärkeys ihmisten toimeentuloturvan kannalta edellyttävät laitokselta ehdotonta toimintavarmuutta ja että nimenomaan kansaneläkkeen rahoitus on katettava ensi vaiheessa lisäämällä valtion lainanottoa ja on kiinnitettävä myöskin myöhempiin rahoitustarpeisiin huomiota.

Kun tässä yhteydessä kelpaa tietysti ammattiyhdistysliikkeen ja sosialidemokraattinen ay-liikkeen selkä piiloutumiseen, on käytävä läpi myöskin sosiaaliturvan laajemmat järjestelyt, joissa ovat olleet työmarkkinajärjestöt mukana. Hallitushan ei ole Sata-komitean ja sosiaaliturvan uudistamistyöhön oppositiota huolinut. Oli erittäin tärkeää, että SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen ja ammattiyhdistysliikkeen johdon arvovalta ja henkilökohtainen kyky toimia tässä vaikeassa tilanteessa aikaansai sen, että porvarihallitus joutui selkeästi tinkimään eräistä ratkaisuista. Eräs sellainen oli nimenomaan uhka ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta, joka oli olemassa. Se pelko poistui. Tämä on erittäin tärkeä asia. Sata-komiteassahan oli esillä työttömyysturvan keston leikkaaminen 100 päivällä. Erittäin tärkeätä on ollut myöskin se, että pätkätyöntekijöiden asemaan tuli korjaus ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirin pääsyä helpottamalla. Nämä ovat erittäin tärkeitä ratkaisuja tilanteessa, jossa opposition mielipiteitä ja panosta ei ole haluttu. Ammatillinen työväenliike on pystynyt tässä työmarkkinajärjestökentässä tämän tekemään.

Osana sitä pakettiahan järjestöt sopivat työantajien ja palkansaajien maksamien työeläkemaksujen nostamisesta ja siitä, että eläkemaksun nousu korvataan palkansaajille tuloverotuksen pienentämisellä. Lisäksi ne järjestöt ehdottivat työantajien kelamaksun poistamista. Tässä on nyt todettava, että tämä on tältä osin tietysti työmarkkinajärjestöjen näkemys, mutta ei se ole mikään poliittinen sitoumus eikä kenelläkään ole ollut tietenkään valtakirjaa esimerkiksi sosialidemokraattisen puolueen ja eduskuntaryhmän puolesta tämän tyyppisiä ratkaisuja tehdä. Tässä on hallituksen turha mennä näiden neuvotteluiden taakse. Tätä on tarkasteltava koko sosiaaliturvan ja perusturvan rahoituksen näkökulmasta, ja nimenomaan siinä (Puhemies: 5 minuuttia!) tällä 1 100 miljoonan euron pelivaralla hallitus harrastaa hehtaaripyssyammuntaa talouden elvyttämisessä, kun tarvittaisiin täsmätoimenpiteitä ja kuntatalouden tukemista paitsi yhteisöverolla, myöskin selkeällä valtionosuuksien nostoilla. Nyt tätä voimavaraa ei ole. Minä pelkään, että tässä ollaan 90-luvun alun tilanteessa. Hallitus hoitaa löysät omillensa ja tekee tätä omaa edunvalvontapolitiikkaansa, ja pian ollaan perusturvan ja meidän hyvinvointivaltiomme perustan murentamisessa konkreettisilla esityksillä tässä salissa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt toteuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ikiaikaisen toiveen ja poistaa työnantajien kansaneläkemaksun. Valtiovarainministeri on ajamassa hankkeen läpi elvytyksen nimissä. Jos kysymys olisi elvytystoimesta, maksun määräaikainen poistaminen riittäisi. (Ed. Rajamäki: Juuri näin!) Muistan joskus takavuosina jonkun lausahtaneen, että kokoomuksen puheenjohtajien tehtäviin kuuluu toimia EK:n juoksupoikina. (Ed. Pulliainen: Eikä uskalla lipsua!) Ei ole tainnut tilanne tässä suhteessa muuttua.

Kansaneläkkeen runsaan 3 000 miljoonan euron vuotuisesta rahoituksesta vajaat kaksi kolmannesta on tullut valtiolta ja runsas kolmannes työnantajan kansaneläkemaksuina, joita työnantajat vuonna 2008 maksoivat 1 083 miljoonaa euroa. Tämä määrä on jatkossa kerättävä muiden verojen ja maksujen tuotoilla. Yksityisen työnantajasektorin osuus kansaneläkemaksusta oli vuonna 2008 noin 720 miljoonaa euroa. Tästä pienten työnantajien osuus oli selvästi alle puolet eli runsaat 300 miljoonaa euroa. Julkinen sektori maksoi vuonna 2008 työnantajan kansaneläkemaksuja noin 360 miljoonaa euroa. Kuntien osuus tästä oli runsaat 260 miljoonaa euroa, valtion vajaat 90 miljoonaa euroa ja seurakuntien vajaat 10 miljoonaa euroa.

Työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan lisäbudjettiesityksen mukaan noin 0,8 prosenttiyksiköllä 1. huhtikuuta 2009 alkaen ja loppuosa poistetaan vuoden 2010 alusta alkaen. Suhteellisesti eniten työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta hyötyvät pääomavaltaiset vientiyritykset, joiden työvoimakustannuksista se on keskimäärin noin 2,5 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poisto on työmarkkina- ja muussa poliittisessa keskustelussa liitetty työeläkemaksujen korotukseen. Tämä on kovin kyseenalaista, koska työeläkemaksut ja kansaneläkemaksut eivät ole asiallisesti sidoksissa toisiinsa. Tel-maksuja joudutaan joka tapauksessa korottamaan. Ansiosidonnaisten eläkkeiden maksun turvaaminen on työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta tärkeää, mutta kelamaksun poistuessa nämä varat jäävät pois perusturvan rahoituksesta. Voi olla oikeaoppista, että perusturva rahoitetaan yleisistä verovaroista, mutta tämän periaatteen noudattaminen on käytännön tasolla kovin selektiivistä.

Hallitus on luvannut pääosin täyttää työnantajan kansaneläkemaksun täyttämän aukon energia- ja ympäristöveroilla. Näin perusturvan rahoitus hoidettaisiin toisin keinoin. Ei voi välttyä ajatukselta, että rahoitus olisi jatkossa nykyistä hatarammalla pohjalla. Toivotaan kuitenkin parasta. Suurten työnantajien strateginen tavoite on ollut päästä eroon työnantajan kansaneläkemaksusta, mutta selvää on, ettei suurteollisuus hevin ota itselleen vastaavaa vero- tai maksuerää rasituksekseen muuta kautta. Ratkaisu asiassa pitää tehdä lähikuukausina, eikä tämän ratkaisun tekemisen yhteydessä ole itsetarkoituksellista välttää poliittisen jännitteen syntymistä. Kannattaa siis tarkoin pitää silmällä, miten valtiovarainministeri esittää kansaneläkemaksuaukon täytettäväksi. (Ed. Rajamäki: Hyvä puhe!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kansaneläke on syntynyt aikana, jolloin keskustapuolueen edeltäjä, sosialidemokraatit, vasemmistoliiton edeltäjäpuolue ovat olleet hallituksessa ja olleet sitä tekemässä, ja tuolloin saatiin hyvin merkittävä kansanvakuutus aikaiseksi. Nyt sen maksupohjaa ollaan kaventamassa ja siirtämässä tämä tähän saakka työnantajien maksama kansaneläkemaksu budjetin rasitteeksi.

Hallituksen ohjelmassa, Vanhasen—Kataisen vai pitääkö sanoa Kataisen—Vanhasen hallituksen ohjelmassa, on maininta siitä, että mikäli budjetin alijäämä ylittää 2,5 prosenttia kansantuotteesta, niin hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin menojen vähentämiseksi ja tämän alennuksen kompensoimiseksi. (Ed. Pulliainen: Mistähän se johtuu? Mistä se on poikinut?) — Tarkoittaako ed. Pulliainen, että se on kopsattu jostakin aikaisemmasta hallitusohjelmasta? (Ed. Pulliainen: Minä luulisin, en ole varma!)

Hallitusohjelma joka tapauksessa näin sanoo, ja nyt tämäkin päätös lisää, eikö vain, ed. Pulliainen, tätä alijäämää, mikä hallituksella on. (Ed. Pulliainen: Niin se tekee, ja velkaa otetaan!) — Velkaa otetaan, bruttokansantuote pienenee, jolloinka tämä prosenttiluku kasvaa. — Ja kun tässä on ollut paljon puhuttu puolivälitarkastelu hallituksella, niin sen yhteydessä on todettu hyvin selkeästi, että hallitusohjelmaa ei muuteta. Eli millä tavalla sitten tämä alijäämä leikataan?

Jo pari viikkoa sitten hallitukselta lähti paimenkirje asiasta, jonka valtiovarainministerin lisäksi oli pääministeri Vanhanen allekirjoittanut. Tuossa paimenkirjeessä myös on mainittu paimenet, Sailas, Hetemäki, Vihriälä, ja he paimentavat ministeriöitä tämän hallitusohjelman tunnustuksen perään, juuri tämän 2,5 prosentin perään, välittömiin toimenpiteisiin, lukee tässä hallitusohjelmassa. Näin ollen, mitä ne voivat olla? Eivät ne ole sitä, että eläkeikää nostetaan kahdella vuodella tai että lähinnä kuntatalouteen vaikuttavaa kiinteistöveroa nostetaan.

Ne ovat molemmat kyseenalaisia esityksiä, mutta ne eivät vaikuta tähän alijäämään, joten sieltä on tulossa vielä — varsin selvästi näin on odotettavissa — sitten niitä vaikuttavia toimenpiteitä, välittömästi vaikuttavia toimenpiteitä vuoden 2009 talousarvion alijäämän kompensoimiseen. Mitä ne sitten ovat, en tiedä; tietävätkö hallituspuolueiden arvoisat kansanedustajat, onko ajatuksia siitä? Mutta tämä tämänpäiväinen hallituksen esitys 11/2009 vp eli työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen ja käytännössä poistaminen edesauttaa tätä leikkaamista, menojen leikkausta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä esitetään siis kaikkien työnantajien kansaneläkemaksua alennettavaksi 0,801 prosenttiyksiköllä huhtikuun alusta 2009. Tämä varmasti vaikuttaa kunnissa ja vaikuttaa yrityksissä, mutta sen vaikuttavuuden lisäksi ainakin allekirjoittaneeseen tämä hallituksen esitys vaikuttaa huolestuttavalla tavalla.

Huolestuneella ja ehkä varsin mietteliäällä mielellä olen tutustunut tähän hallituksen esitykseen. Sivulla 6 on seuraava lause: "Kansaneläkemaksun poistaminen lisäisi valtion menoja vuositasolla noin 1 110 miljoonaa euroa." Se on reilu miljardi pois meidän rahoituspohjastamme, valtion rahoituspohjasta, ja se miljardi on jostakin katettava, jonkun maksettava. Se huoli, mikä allekirjoittaneella on, on se, että sen maksaa tavallinen veronmaksaja, Suomen kansa, jollakin tavalla, jossakin muodossa. (Ed. Pulliainen: Terävä havainto!)

Viime hetkillä sain käsiini hallituksen politiikkariihen kokonaisen kannanoton. Sieltä pikkuhiljaa omaan pieneen maalaisjärkeeni koetin painaa näitä asioita ja havaitsin, että eläkeiän noston taustalla on ajatus siitä, että palvelut ja etuudet voidaan turvata vain, jos työllisyysaste nousee nykyiseltä noin 70 prosentin tasolta yli 75 prosentin tasolle. Jotenkin tulee taas se vaikutelma, että nyt tarvitaan kansasta lisää tehoja, lisää kykyjä, lisää voimaa, energiaa, ja kansahan jaksaa vielä painaa, ja vaikka tekee kipeää, niin ei se haittaa. (Ed. Pulliainen: Toinen terävä havainto!)

Sellainen mukava ylläri oli täällä hallituksen puolivälitarkastelun riihikuivassa sivussa numero 4, että kun — jos en ihan harhakuvitelmaa kokenut ja heikosti asiakirjoja lukenut — tässä aiemmin lanseeratussa sosiaalitupossa päätettiin, että vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistetaan, niin nyt täällä paperissa lukee jo kirkkain kirjaimin, että vuorotteluvapaata uudistetaan. Tulipahan sellainen mielikuva, että joskohan tännekin löytyy kiva piiska, jolla karsitaan vuorotteluvapaalle lähtijöiden määrää ja mahdollisuuksia ylipäätänsä vuorotteluvapaata käyttää.

Sen lisäksi täällä on todennäköisesti tulevaisuuden maksuja lisäävä kuntien kiinteistöverojen korotusmahdollisuus, koska verojen rajoja aiotaan nostaa, ja se tietysti kolahtaa kansalaisen nilkkaan kohonneina kiinteistöveroina, ja kukas siellä sitten muu on maksajana kuin mökin mummo ja talon matti. Sen lisäksi täällä puhutaan myös maltillisesta tuloverotuksen keventämisestä, kun toisella sivulla kerrotaan, että koko Suomen verotulojen pohja täytyy miettiä uudestaan ja valtiovarainministeri on asettanut verotuksen kokonaisuudistusta selvittävän työryhmän, jonka tehtävänä on kehittämisehdotusten löytäminen niin, että verojärjestelmä nykyistä paremmin tukee kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta. Jotenkin tuntuu, että sen veropohjan kasvattajana ja maksajana on Suomen kansa. (Ed. Pulliainen: Kolmas terävä havainto!)

No ei siinä mitään, tuottavuusohjelma pyörii eduskunnassa, tuottavuusohjelma pyörii valtiolla, ja jatkossa tuottavuusohjelma näyttää pyörivän myös kunnissa. Sehän tarkoittaa kuntatyöntekijöille lisää tekemistä, lisää ahkeroimista ja mielellään pienemmällä porukalla. Tulen siihen lopputulemaan, että (Ed. Pulliainen: Neljäs terävä havainto!) veronmaksaja maksaa tämän miljardigäpin, joka on meidän rahoituspohjassamme tämän päätöksen jälkeen. (Ed. Pulliainen: Viides terävä havainto!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, Oulun vaalipiirissä on teräviä kansanedustajia.

Tässä haluaisin viitata myös siihen keskusteluun, mikä on käyty, että tämä on ikään kuin kolmikannasta lähtenyt ja ammattiyhdistysliikekin on tämän asian sitten siunannut. Ammattiyhdistysliikkeeltä taas, esimerkiksi SAK:n suunnalta, on tullut sellaista viestiä, että tämä asiahan on hallituksen päättämä ja SAK on ikään kuin päässyt mukaan tähän yhteiseen päätöspöytään niin, että se on tämän siunannut mutta on sitten samalla muutaman muun asian ehkä saanut eteenpäin, kun joka tapauksessa tämä kansaneläkemaksumiinustus olisi toteutunut hallituksen päätöksellä. Eli kyllähän tässä tämä niin sanottu kolmikanta on sillä tavalla vähän mennyt syyhyttä saunaan, että se on ajatellut antaa tälle muodollisen siunauksen ajatellen samalla saavansa jostakin vähän lisää. Tässä kyllä on se suuri, ihan periaatteellinen linjaus tehty, jolla on pitkä tie edessään, ja se tie on synkkä. Tässä viittaan myös minä pääjohtaja Huuhtasen käsityksiin asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa näemme ed. Tiusasen kanssa asiantilan vähän toisella tavalla. Puhumme samasta asiasta, mutta vähän eri vinkkelistä. Minä taas luen koko tämän tilanteen sellaisena, että hallitus joutuu lippalakki kourassa kääntymään työmarkkinajärjestöjen puoleen ja etsimään sen uuden tulopoliittisen ratkaisun mekanismin, sen kurjuuden jollakin tavalla hallintaan saamisen, joka edessämme on. Tämä on vasta ensimmäinen pienen pienen pieni askel, ed. Tiusanen.

Keskustelu päättyi.