Täysistunnon pöytäkirja 14/2010 vp

PTK 14/2010 vp

14. TORSTAINA 25. HELMIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Rautatieliikenteen toiminnan turvaaminen

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Rautatieliikenne ei suju. Matkustajat kärsivät, tiedotus tökkii, henkilöstö uupuu ja monille tahoille aiheutuu kohtuuttomia vahinkoja. VR ja Ratahallintokeskus ovat jo pitkään vaatineet ratojen kunnossapitoon lisää määrärahoja toteamalla muun muassa, että nykyrahoin toiminnallisia parannuksia ei voida tehdä. Hallitus on vienyt rahat sekä liikennöinnistä vastaavalta VR-yhtiöltä että rataverkon kunnosta vastuussa olevalta Ratahallintokeskukselta, mikä taas on johtanut siihen, että niillä ei ole ollut voimavaroja huolehtia tyydyttävällä tavalla talviaikaisista tehtävistään.

Miksi hallitus ei ole käyttänyt valtaansa ja omistajaohjaustaan siten, että junat kulkisivat vaikeissakin olosuhteissa edes kohtuullisesti?

Puhemies:

Annan tässä muutaman lisäkysymyksen, ennen kuin ministeri vastaa.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että VR:lle on todellakin satanut viime aikoina lunta tupaan ja matkustajat ovat kiukkuisia, syystäkin. Junat ovat myöhässä, ja ihmiset joutuvat monta tuntia tuolla pakkasessa odottelemaan. Talvi tulee joka vuosi, ja se ei liene mikään yllätys. Tänä talvena nämä Etelä-Suomen talviolosuhteet ovat olleet todella poikkeuksellisen hankalat.

Tässä yhteydessä herää kysymys, miten jatkossa me voisimme paremmin varautua tämän kaltaisia poikkeuksellisia olosuhteita varten ja onko mahdollista, että meillä esimerkiksi voitaisiin kouluttaa joitakin ryhmiä, kuten esimerkiksi siviilipalvelusmiehiä tämmöisiä tilanteita varten. Kysyisin tätä ministeri Vehviläiseltä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! VR:n toimitusjohtaja on todennut, että Liikennevirasto tarvitsisi ratojen kunnossapitoon kaksi kertaa nykyistä suuremman summan. Kysyn nyt teiltä, ministeri Vehviläinen: Aiotteko toteuttaa tämän toiveen ja vaatimuksen?

Poikkeusolosuhteisiin liittyvien palveluiden ja tiedottamisen puutteet ovat myös ärsyttäneet kansalaisia. Kun Helsingistä Kolariin suuntaava juna oli viikonloppuna viisi tuntia myöhässä, Riihimäen asemalta matkustajat ohjattiin yöllä pakkaseen aseman sulkeutuessa. Myöhemmin tilannetta selitettiin sillä, että valot sammuvat automaattisesti tuossa rakennuksessa ja turvallisuussyistä matkustajia ei voitu pitää pimeässä rakennuksessa. Sen sijaan pakkasessa voitiin heitä pitää. Millä lailla poikkeusolojen palveluihin ja tiedottamiseen aiotaan kiinnittää huomiota?

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Som vi har hört så har vi haft förseningar och problem med informationen med Statsjärnvägarna, och det här förorsakar ju kostnader. Det förorsakar kostnader i form av skadestånd enligt den lagstiftning vi har från privata och nu också, får vi höra, från Helsingforsregionens trafik. För det andra så uppstår indirekta kostnader, förlorad arbetstid och andra olägenheter. Min fråga till regeringen blir: Finns det redan i dag någon uppskattning av hur stora helhetskostnaderna är i jämförelse med de satsningar som skulle behövas för att förebygga för-seningar förorsakade av väder?

Eli myöhästymiset aiheuttavat kustannuksia. Ensinnäkin suoria kustannuksia vahingonkorvausvaatimusten muodossa sekä yksityisiltä että nyt myös Helsingin seudun liikenteeltä. Toiseksi syntyy epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle työajan ja muiden epäkohtien muodossa.

Puhemies! Onko olemassa jo laskelmaa myöhästymisten aiheuttamista kokonaiskustannuksista suhteessa siihen rahamäärään, jolla ennalta ehkäisten voi säästyä myöhästymisiltä?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen kysymykseen vastaan kyllä, että tässä vaiheessa emme pysty esittämään näistä kustannuksista tarkkaa arviota, mutta varmasti selvittämisen aiheinen paikka.

Täällä monissa puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota matkustajien näkökulmaan, henkilöstön näkökulmaan, ja mitä nyt aiotaan tehdä ja tuleeko rahaa. Ensinnäkin voin sanoa, että olen äärimmäisen pahoillani kaikkien matkustajien, niin lomamatkustajien kuin myös työmatkalaisten kannalta, että viime viikkoina on aiheutunut kohtuutonta haittaa, ja tiedän, että myös VR ja myös Liikennevirasto tämän saman asian jakaa.

Sitten tähän jatkoon, miten tullaan menettelemään. Olen tänään sen kertonut isomminkin julkisuuteen, että aiomme tehdä tarkemman selvityksen koko suomalaisen liikennejärjestelmän varautumisesta talviolosuhteisiin. Te tiedätte, että nyt ei ole kysymys pelkästään raideliikenteestä. On kysymys myös yhteysaluksista merellä. Siellä ei ole kuin yksi yhteysalus, joka tällä hetkellä toimii. Meidän on käytävä läpi jokainen liikennemuoto liikennemuodolta, mitä siellä pystytään tekemään ja hakemaan parempaa varautumista. Mitä nyt on tapahtunut osoittaa, että meillä ei ole ollut riittävän hyvä varautuminen.

Mutta sitten rahapuolesta sanon sen, että ymmärrän sen, että matkustajat ovat raivoissaan ja suuttuneita. Mutta sitten jotenkin ajattelisin niin, että meidän, jotka olemme vastuussa tästä asiasta, kannattaisi laittaa jäitä hattuun, ja ensin selvittää se, minkälaisia parannuksia tarvitaan. En usko siihen, että vaikka nyt olisi viime joulukuussa annettu tässä salissa 100 miljoonaa euroa rahaa, olisi vältytty näiltä ongelmilta, kun te hyvin tiedätte, että olosuhteet viime viikkoina, viime päivien aikana, ovat olleet hyvin paljon sääolosuhteista riippuvaiset.

Lisähenkilökunnan osalta totean, kun ed. Tiura kysyi siviilipalvelusmiehistä: ajattelisin kyllä niin — ja tiedänkin, Liikennevirasto on minulle eilen esittänyt — että olisi tärkeää, että meillä olisi olemassa tällainen erillinen talvikunnossapidon henkilöstöpankki, josta pystyttäisiin nopeasti saamaan väkeä sinne työhön. Se ei ole ihan niin sanotusti vaan kenen tahansa hommaa, vaan turvallisuusasiat on otettava huomioon, ja siitä syystä meillä ei esimerkiksi Suomessa ole harkittu tätä asiaa, että olisi kysytty armeijaa apuun.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Yhtyykö hallitus meidän käsitykseemme siitä, että ilmastonmuutos ym. seikat edellyttävät, että raideliikenne tulee olemaan tulevaisuuden liikennemuoto, ja tämän vuoksi juuri sen toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja niistä tulee huolehtia? Hallitus on kuitenkin leikannut juuri ratojen kunnossapitoon tarkoitettuja määrärahoja kymmenillä miljoonilla euroilla. Teillä on ollut hallituksessa kolme vuotta aikaa tehdä sellaisia budjetteja, että tällaisiin riskeihin ei törmätä, joissa nyt ollaan. Kysyn: Miksi olette valinneet leikkauskohteeksi juuri ratojen kunnossapitoon tarkoitetut määrärahat?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Minä tiedän sen, että te aina väitätte, että tämä hallitus on leikannut niitä rahoja, minullakin on tuolla laukussa mukana tilastot niistä. Taso on suurin piirtein sama. Tiedätte myös itse, tämä on sama asia perustienpidon puolella kuin perusradanpidon puolella, että tässä salissa aika monta kertaa myös lisäbudjettien kautta annetaan rahaa lisää, mikä on minusta oikein.

Itsekin kannan huolta tästä perusväylänpidon kokonaisuudesta, mutta se, että me olisimme jotenkin järjestelmällisesti leikanneet, ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa. Mutta jokainen tietää sen, että kun näitä raha-asioita päätetään, niin ei niitä päätetä muutaman päivän yksittäisen asian perusteella. Niitä päätetään lisäbudjetti- ja budjettineuvottelujen yhteydessä, ja sitten eduskunta täällä lopullisesti päättää. Tämä sama asia koskee koko perusväylänpidon rahoitusta, sekä tienpitoa että radanpitoa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä sitä, että te, ministeri Vehviläinen, vähättelette tätä ratojen kunnossapidon parantamisen tarvetta ja lisärahoituksen tarvetta. Kyllähän sille aivan selvästi on tarvetta, jotta tämä raideliikenne saadaan sujuvammaksi. On hyvä, että olette tämän selvitysryhmän asettanut, mutta eihän tämä tilanne ole mikään uusi. Olemme vuosien varrella useita kertoja tästä samasta aiheesta keskustelleet, ja aina te olette jonkun selvitysryhmän asettanut. Mutta kyllä nyt olisi tekojen aika eikä selvitysryhmien aika.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Totean kyllä nyt sen, että minä en todellakaan vähättele. Tunnen aivan erinomaisen hyvin ne tarpeet. Mutta sitten, mitä viime viikkojen aikana on tapahtunut, niin tiedän, että loppiaisen aikaan Liikenneviraston rataosasto sanoi, että se kaikki, mitä tarvitaan nyt talvikunnossapitoon ja nimenomaan täällä Ilmalan ja päärautatieaseman välillä, siellä on piikki auki. Siellä ei ole kyllä ollut nyt radanpidon rahoituksesta pulaa, mitenkä se asia kaiken kaikkiaan hoidettaisiin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olin sanomassa saman. Joulukuussa on annettu rahat. Ne eivät ole helmikuun lopussa vielä lopussa. Lähes koko budjetti on vielä käyttämättä. Rahapulaa ei pidä syyllistää siitä, että Pasilan ja Ilmalan ratapihoilla ei vaihteita kyetä hoitamaan. Kyllä siinä pääsyy on tämä lumen tupruaminen. Se aiheuttaa viivästyksiä kaikkialla tässä yhteiskunnassa. Kuinkahan monta on niitä ihmisiä, jotka ovat maanteillä myös myöhästyneet eri asioista. Ei meillä perustienpidossakaan ole riittävästi rahaa, jos katsotaan pitkässä juoksussa.

Eilinen päivä puhuttiin myös raha-asioista, köyhyydestä, tunnustettiin, että yhteiskunta ei ole kyennyt tarpeeksi osoittamaan rahaa tähän tarkoitukseen. Tuntuu, että jokaiseen asiaan vastaus on vain se: lisää rahaa. Ehkä tässä ratapuolella pitää katsoa, niin kuin ministeri Vehviläinen ja Liikennevirasto tekevät, miten asiat organisoidaan ja teetetään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ihan pikkuisen ainakin eri mieltä kuin pääministeri, että ei rahalla tätä mitenkään ratkaista, koska rahaa käytetään myös ihmisten palkkaukseen. Tiedot, mitä olemme saaneet sekä Ratahallintokeskuksen puolelta että VR:n henkilöstömitoituksen puolelta osoittavat, että ei ole varauduttu tämmöisiin lumisiin olosuhteisiin, mitä Suomessa on. Nämä ongelmat, jotka ovat olleet nyt viime päivinä, ovat tosi extremejä, mutta ongelmia on ollut aika pitkään. Ed. Räsänen muun muassa viittasi siihen, että selvityksiä ja työryhmiä on ministeri perustanut ennenkin.

Me kuitenkin omassa vaihtoehtobudjetissamme koetimme tätä pitkäaikaista vajausta ja rataliikenteen tulevaisuuden kehittämistä varten esittää 40 miljoonaa lisää. Valitettavasti rkp:läisistä ja kokoomuslaisista ei tainnut olla ryhmäkurin rikkoneita Tiura eikä Nylundkaan, jotka olisivat silloin tukeneet tätä resursointia, eli kysymys on vähän pitkäaikaisempi kuin tämä. Emme toki ministeriltä odota vastausta siihen, että yksi Ilmalan lämmityslaite ei ole tarpeeksi tehokas, mutta toimia tämän estämiseksi, että tulevina talvina olisi, tarvittaisiin. Lisätalousarvioesitys on netissä nähtävissä. Siellä on liikenne- ja viestintäministeriölle 0 euroa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pitkäaikainen näkökulma on. Siinä on paljon perusteita nostaa sitä esille. Tiedämme sen, että sekä maantiepuolella että ratapuolella pitkäaikaisesti meillä on iso haaste, millä pystymme pitämään perusliikenneverkon kunnossa. Mutta on vaikea hyväksyä sitä, että näitten lumipyryjen keskellä aiheutuvat ongelmat jotenkin kaadetaan sen päälle, että joulukuussa budjettikäsittelyssä eduskunta ei osoittanut rahaa. Siellä on piikki auki tehdä näitä töitä, siellä on piikki auki tehdä töitä nyt, niin että junat kulkevat, eikä tästä pidä nyt syyllistää sitä, että joulukuussa ei 40:tä miljoonaa lisätty VR:n puolelle.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Totean todellakin sen, että jos Liikennevirasto on tehnyt tammikuun alussa jo päätöksen, että ei ole siitä pula, niin silloin meidän on sitä syytä uskoa.

Sitten näistä vastuista ja tästä laajemmasta selvityksestä, jos puhutaan nyt tämän raideliikenteen osalta, niin minä luulen, että tässäkään salissa ei ihan täysin ole selvillä, mitä on Liikenneviraston vastuulla eli sen entisen Ratahallintokeskuksen vastuulla ja mitä on VR:n koko konsernin vastuulla. Osassa on niin, että Liikennevirasto vastaa, mutta käytännössä se palvelu ostetaan esimerkiksi vaikka VR-Rata Oy:ltä. (Ed Kumpula-Natri: Ja silloin se on budjettirahoitteinen!) — No ei, minä sanoisin niin, että silloin meidän täytyy tässä selvityksessä käydä nimenomaan myös näitä vastuita ja rooleja läpi.

Siitä annan kiitosta ja kunniaa sekä VR:n puolelle että Liikenneviraston puolelle, että he aloittivat siellä vuodenvaihteessa nämä niin sanotut aamun ryhtipalaverit, joissa käydään yhdessä läpi se, miten se päivä hoidetaan ja myös miten tulevia päiviä hoidetaan. Tässä selvitystyössä tulee käydä läpi myös se, mikä on infran kunto, mitä siellä tarvitsee tehdä, tai tarvitaanko minkälaisia investointeja, jotta tätä pullonkaulaa saataisiin avattua.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on keskusteluissa tullut ilmi, niin nämä olosuhteet ovat tällä hetkellä aivan erityiset, ja kuten pääministerikin omassa puheenvuorossaan totesi, tämä ongelma ei ole pelkästään rahalla ratkaistavissa. Nyt on niin, että tuolla Pasilan ratapihalla on, ymmärrykseni mukaan, noin 300 vaihdetta, jotka pitäisi pitää puhtaana lumesta, jotta ne ovat turvalliset ja käytettävissä. Tästä syystä kysyisin vielä: Onko olemassa joku viisasten kivi nyt, millä tämä asia voitaisiin ratkaista?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Puhemies! Minä sanon, että se viisasten kivi on toivottavasti tulevana viikonloppuna tuleva suojasää. Se on viisasten kivi siihen. Nyt on ollut niin pitkä pakkasjakso ja lunta enemmän kuin vuoden 1982 jälkeen. Te tiedätte, jos olette seuranneet tätä uutisointia, että se on kyllä niin, että joka puolella meistä toimijat odottavat, että tulee sula sää ja suojasää, ja silloin tämä ongelma on ainakin vähäksi aikaa ratkaistu.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vihreiden pääideologi, entinen ministeri Osmo Soininvaara, on Helsingin Sanomissa todennut, että aluepolitiikka estää rautateitten kehittämisen, ja hän on ottanut esimerkiksi Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistämisen. Minä en nyt pysy vihreiden ajatuksenjuoksussa mukana, mutta eipä ole ensimmäinen kerta. Kuinka vasta suunnitteilla oleva investointi, josta ei vielä ole lopullista päätöstä eikä rahoja ole osoitettu, kuinka sellainen hanke aiheuttaa tämän päivän raideliikenneongelmat? Minun mielestäni kunnon kalusto, riittävä henkilöstö ja kattava rataverkko ovat koko Suomen kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeitä ja niin ne ovat tärkeitä aluepolitiikan kannaltakin. Kysyn nyt ministeri Vehviläiseltä mutta myöskin työministeri Sinnemäeltä: Kumman koulukunnan kannattajia te olette? Oletteko te sitä mieltä, että hyvä rataverkko ja aluepolitiikka tukevat toisiaan, vai oletteko ehkä samaa mieltä kuin vihreät Osmo Soininvaaran mukaan, että ne ovat toisilleen vastakkaisia?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Luin myös huolella tämän entisen edustaja Soininvaaran puheenvuoron, ja siinä oli paljon hyvää asiaa, mutta siihen kiinnitin myös huomiota, että siellä sanottiin taas, heti jo oli vaatimus, että 100 miljoonaa lisää rahaa sinne tukiin eli voitaisiin ostaa 100 miljoonalla. Minusta tuntuu, että tässä on käymässä vähän huutokauppa rahasta.

Mutta sitten itse tämä yhteysvälin Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys: Minä pidän, ja koko hallitus pitää, ja koko eduskunta hyväksyessään selonteon piti sitä tarpeellisena kahdesta syystä. Henkilöliikenteen osalta oli juuri laitettu takaisin tämä Kemijärven yöjunaliikenne, ja se tarkoittaa, että silloin voidaan tulevaisuudessa ajaa sillä sähköistetyllä raiteella sinne Kemijärvelle saakka. Vielä isompi kysymys liittyy puuhuoltoon: Kemijärvellä oli juuri lopetettu sellutehdas, ja se tuo totta kai puuvirtoja alaspäin. Katsoin tänään sen, paljonko oli arvioitu: on arvioitu, että sieltä tulee noin miljoona tonnia puutavaraa alaspäin. Voi olla, että Soininvaara ei tiennyt tätä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viimeisen 15 vuoden aikana meille on infraan syntynyt selkeä pitkäaikainen vaje. Se näkyy sekä ratapuolella että tiepuolella erityisesti nimenomaan perusradanpidon ja perustienpidon puolella. Tämä on ongelma, jonka me tiedämme, ja siihen pitää meidän löytää vastauksia, mutta kyllä ratojen pitää silti näkyä tämän lumimyräkän altakin. VR ja Ratahallintokeskus ovat tehneet erittäin paljon hyvää työtä. Ministeri Vehviläinen on saanut paljon aikaan uusia investointeja. Tämä kulkee ihan omalla tahdillaan eteenpäin. Mutta ei pidä nyt syyllistää liikaa näitä tahoja, jotka tekevät sitten poikkeusolosuhteissa kovaa työtä, koska on helppo sanoa nyt sitten, kun ongelma on syntynyt, että ikään kuin lunta ei olisi Suomessa koskaan ennen satanut. Tämäkin pitää pitää mielessä.

Herra puhemies! Tiedustelen arvoisalta ministeriltä, koska myös kalustopula on ollut eräs sellainen asia, joka VR:n puolelta on nyt tullut esille: Mistä johtuu sitten, että VR:llä tällä hetkellä on tilanne, että esimerkiksi sekä tavarapuolella että eräin osin myös henkilöliikenteen puolella ollaan kalustopulassa?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! VR:n osalta omistajaohjaus kyllä kuuluu ministeri Häkämiehelle, joka ei nyt ole täällä paikalla.

Tiedämme tästä kalustoasiasta sen ensinnäkin, että VR julkisti viime perjantaina 150 miljoonan euron kalustohankinnat, ja siitä varmasti kaikki olemme tyytyväisiä.

Mutta sitten kalustopulaan vaunujen osalta, onko niitä riittävästi? Kyllä siellä pitäisi olla noin 10 000 vaunua kaiken kaikkiaan, mutta niistä osa tällä hetkellä seisoo, mikä ei tietenkään ole hyvä. Vuoden aikana on tullut vaunujen kierron suhteen hitautta, ja se on semmoinen pullonkaula, että se pitää saada ratkaistua. Olen kahden viikon aikana tavannut sekä VR:n johtoa että metsäteollisuuden johtoa tämän kysymyksen ääreltä, ja he aikovat lähiviikkoina selvittää, mitenkä tilanteesta päästäisiin molempien osapuolten kannalta hyvällä tavalla eteenpäin.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Uskon, että jokainen suomalainen ymmärtää, että sääolosuhteet ovat erittäin poikkeukselliset. Jokainen on tehnyt omassa taloyhtiössään tai kiinteistössään lumitöitä ja tietää tämän asian.

Mutta se asia, jota on vaikea suomalaisena ymmärtää, on se, miten tietoyhteiskunta ei toimi näiden myöhästymisten osalta, miten voi olla niin, että kuulutukset toistavat itseään ja tulevat nauhalta, valotauluilla on vanhat lähtöajat. Sehän suomalaisia ärsyttää, kun voisi käydä kotona välillä, voisi hakeutua vaikka hotelliin lämpimään, jos tietäisi, koska se juna lähtee.

Olisiko ministerillä tähän jotakin neuvoa, miten saataisiin oikea tieto perille junan käyttäjille niissä tapauksissa, joissa myöhästymisiä on?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tämä on aivan olennainen kysymys, ed. Haaviston kysymys siitä, että kun meillä on hienot tietoyhteiskuntajärjestelmät, ja sitten jos ne pettävät, niin ne pettävät. Tuntuu, ettei ole olemassakaan tämmöistä varajärjestelmää. Tämä nähtiin muun muassa Riihimäen asemalla, kun oli automatisoitu, että valot lähtevät kello 23, eikä ihmisiä ei voitu jättää sinne pimeään. Pitäisi kai ajatella, että siinä tilanteessa löytyy jostakin vasara, jolla hakataan se taulu rikki ja käännetään se toiseen asentoon. Meidän pitää katsoa tämä todella tarkkaan, miten voidaan korvata, että aina on olemassa jonkinlainen varajärjestelmä.

Itse tämä tietoliikennejärjestelmä on Liikenneviraston käsissä. Se ei maksa paljon, se on 5 miljoonaa, ja sitä on jatkuvasti tehty. Mutta alkuvuodesta, kun oli ensimmäiset häiriöt, huomattiin, että se ei pelaa riittävän hyvin. Sen takia sitä ei voida vielä maaliskuun loppuun mennessä ottaa käyttöön, valitettavasti. Minä todellakin pidän tärkeänä, että se tulee nopeammin kuin pian.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä ministeriön ja VR:n uuden johdon johtaminen ja henkilöstöpolitiikka sekä sen kielteiset vaikutukset myöskin turvallisuuteen ja toimintaan pitää arvioida. On myöskin sillä tavalla, että tässä maassa alue- ja elinkeinokehityksen kannalta raideliikenne pitää nyt nostaa ihan uuteen asemaan. Sen jälkeen kun sosialidemokraatit ajoivat läpi Kerava—Lahti-rataoikaisun, (Naurua kokoomuksen ryhmästä) ei ole pääratoihin ollut riittäviä panostuksia. 2000-luvun alussa valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja SDP:n eduskuntaryhmän toimesta pantiin Kerava—Lahti-rataoikaisu käytäntöön. Nyt Savon radalla uhkaavat paino- ja nopeusrajoitukset. Tämä on vakava kysymys.

Herra puhemies! Haluan nimenomaan vielä tarkentaa tavaraliikenteen suorituskykyä. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat nyt avainkysymys. Taksoja on nostettu jopa 100—150 prosenttia tietyillä rataosilla. Miten ministeriö toimii tässä vakavassa tilanteessa?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tuo, mitä lopussa sanoitte, on nimenomaan kyllä VR:n ja näiden metsäyhtiöitten välinen asia eikä liikennepoliittinen kysymys. (Ed. Rajamäki: Hallitusta pitäisi koskettaa!)

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä kyllä nyt vähätellään matkustajien kärsimyksiä. Nämä junaliikenteen nyt kärjistyneet ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään. Muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunta on yksimielisesti ja toistuvasti vaatinut perusradanpidon rahoituksen merkittävää lisäystä, mutta hallitus ei ole asialle korvaansa lotkauttanut. Nyt sitten kaikki ongelmat ovat kasaantuneet, lumi on aiheuttanut kaaoksen ja hintaa maksavat tavalliset matkustajat, joiden työpäivää epävarma junaliikenne pidentää ja hankaloittaa. Ihmiset värjöttelevät ulkona tietämättä, milloin juna lähtee ja lähteekö se ollenkaan. Kukaan ei sitä heille kerro, ja se jos mikä matkustajia raivostuttaa.

Arvoisa ministeri Vehviläinen, kysymys on matkustajan oikeudesta jatkaa matkaansa mahdollisimman pienin haitoin ja viivein, vaikka sitten toisella kulkuvälineellä, tai vaikka siirtyä sinne sisätilaan pakkasesta värjöttelemästä. Tieto muutoksesta tarvitaan tuoreeltaan, jolloin myös matkasuunnitelmaan on helpoin tehdä muutoksia. Nämä jatkuvat tiedotusongelmat eivät ole tästä informaatiomaailmasta.

Kysynkin teiltä nyt, kun totesitte, että katsotaan. Tämä vaatii myös henkilöitä ja resursseja, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tämä asia saadaan kuntoon. Mitä aiotte tehdä muuta kuin katsoa tätä asiaa?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Matkustajien raivostumisesta ja pahasta mielestä olen täysin samaa mieltä teidän kanssanne, mutta yritin kertoa jo aikaisemmin, että en pelkästään katso, vaan tässä on se, että pystytään uudistamaan Liikenneviraston johtama informaatiojärjestelmä matkustajille, joka tarkoittaa niitä kuulutuksia ratapihoilla ja sitten myös asemilla. Sen lisäksi tietysti tarvitsee saada muutakin informaatiojärjestelmää parannettua. Tämä pitää tehdä yhdessä VR:n ja Liikenneviraston kanssa. Sitä ei tehdä ministeriössä, se tehdään siellä operatiivisessa työssä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​