Täysistunnon pöytäkirja 14/2010 vp

PTK 14/2010 vp

14. TORSTAINA 25. HELMIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Korkeakoulujen maksupolitiikka

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Virkkunen, viime viikon kyselytunnilla väititte: "Mitään suunnitelmia siis siitä, että suomalaisille oltaisiin tuomassa lukukausimaksuja, ei hallituksen piirissä ole." Kuitenkin kokoomuksen oman poliittisen valtiosihteerin Heljä Misukan vetämän työryhmän loppuraportissa sivulla 34 kohdassa 3.8, todetaan: "Korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentaminen (mukaan lukien lukukausimaksut)."

Eivätkö hallituksen valtiosihteerit ja hallituksen asettamat työryhmät olekaan hallituksen piirissä millään tavalla? Ja kiistääkö ministeri Virkkunen selkeän strategisen linjauksen lukukausimaksuista, strategian, joka tulee hallituksen piiristä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo mainittu työryhmä ja strategia, josta edustaja puhui, on nimenomaan hallituksen koulutusvientistrategia, eli puhutaan siitä, miten suomalaista koulutusosaamisen vientiä voitaisiin tuotteistaa ja siihen liittyviä palveluita ja tuotteita myydä kansainvälisesti. Tähän liittyy myös työryhmän luonteva esitys siitä, että jatkossa seuraavan hallituksen tulisi myös pohtia tähän liittyvää maksupolitiikkaa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee, että hallitus käynnistää lukukausimaksukokeilun Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, ja tuo on nyt käynnistynyt. Juuri eilen allekirjoitin siihen liittyvän opetusministeriön asetuksen, missä määrittelimme 113 sellaista englanninkielistä maisteriohjelmaa, joista voidaan nyt periä lukukausimaksuja, ja tuota kokeilua seuraamaan on asetettu työryhmä, jossa muun muassa opiskelijajärjestöt ovat mukana.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti hallituksen esitykset tulevatkin jatkossa konsulttipiiristä. Kun valtakunnassa pohditaan työurien pidentämistä, joutuvat yliopistot ensimmäisinä näyttämään päinvastaista mallia ja pukkaamaan ikääntyneimmän osaamisen eläkkeelle. Kajaania ja Kainuuta tämä uusi aluepolitiikka potkaisee kaikkia ikäluokkia koskevasti, eli ilmeisesti ministeri Virkkunen kavereineen on sopinut jo, milloin valot Kainuusta sammutetaan, sillä rakennemuutosalueelle tällainen koulutustoiminnan alasajo on todellinen kuoleman suudelma.

Aikooko hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja vastata itse aluepoliittisista koulutusstrategioista ja -ratkaisuista, vai väitetäänkö täällä, että yliopistojen on ilman riittävää rahoituspohjaa hoidettava myös aluepoliittiset ratkaisut hallituksen puolesta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! On eittämättä niin, että korkeakouluilla on hyvin merkittävä vaikutus omalle alueelleen, ja tämän vuoksi olen täälläkin kyselytunnilla aiemminkin todennut sen, että pidän Kainuun kannalta erittäin tärkeänä sitä, että siellä säilyy jatkossakin korkeakoulutus ja tutkimus. Kainuussa toimii sekä Oulun yliopiston yksikköjä että oma ammattikorkeakoulu, ja Kainuun alueella, niin kuin kaikkialla Suomessakin, tehdään juuri rakenteellisen kehittämisen työtä, missä pohditaan niitä omia vahvuuksia, mille aloille jatkossa tullaan koulutusta ja tutkimusta erityisesti kehittämään ja vahvistamaan ja mitkä ovat ehkä ne alat, joista voitaisiin jatkossa luopua, niin että pääsemme tällaisesta pirstaleisesta koulutus- ja tutkimusrakenteesta kuin meillä Suomessa tällä hetkellä on.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Joskus noin vuosi takaperin päähallituspuolue keskustan varapuheenjohtaja Rantakangas esitti, että pitäisi tehdä hallituksen selonteko aluepolitiikasta, koska hallitus tekee niin huonoa aluepolitiikkaa. Minusta tämä yliopistokeskustelu irtisanomislappuineen ja muineen kuvaa juuri sitä järkyttävää sivistys- ja aluepolitiikkaa, mitä tämä hallitus tänä päivänä tekee. Yliopistoilla on kädessä joukko petettyjä lupauksia: luvattiin, että tuottavuusohjelma ei koske uusia yliopistoja, se koskee edelleen; luvattiin, että työnantajavakuutusmaksut hoidetaan, niitä ei ole hoidettu. Siellä on 40 miljoonan aukko täynnä petettyjä lupauksia. Sitten tullaan askel seuraavaan suuntaan tässä mainiossa fantastisessa sivistyspolitiikassa.

Ministeri Virkkunen, teidän valtiosihteerinne johti työtä, jonka seurauksena opiskelijajärjestöt nousivat takajaloilleen ja sanoivat, että hallitus väläyttelee lukukausimaksuja. Jos minä olisin ministeri, minä en koskaan antaisi valtiosihteerini allekirjoittaa sellaisia (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työryhmämietintöjä, joista voisi tehdä tällaisen johtopäätöksen, jos en sitä mieltä olisi. Mitä mieltä olette?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! En ole työryhmien työhön niiden keskeneräisenä ollessa pyrkinyt liiaksi puuttumaan, vaan olen antanut työryhmien tehdä esityksiä, ja sitten myöhemmin poliittisesti niihin otetaan kantaa. Mielestäni on aivan luontevaa silloin, kun pohditaan suomalaista koulutusvientistrategiaa, että sen yhteydessä esitetään johtopäätöksenä, että seuraava hallitus tulee käsittelemään lukukausimaksupolitiikkaa — olettaisin, että tulee luontevasti näin tekemään — koska nykyinenkin hallitus otti ohjelmassaan kantaa siihen, että käynnistimme lukukausimaksukokeilun. Jos oikein muistan, niin ministeri Haataiselle muutamia vuosia sitten hänen ollessaan ministerinä tehtiin tällainen työryhmäesitys ja luovutettiin hänelle, missä esitettiin lukukausimaksuja kansainvälisille opiskelijoille. En tiedä, kuinka hän oli ohjeistanut tuon työryhmän.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan kanta lukukausimaksuihin on kielteinen. Ainoastaan EU:n ja Eta-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille olemme koulutusviennin mahdollistamiseksi hyväksymässä lukukausimaksut, ja tämä on nähty tärkeäksi nimenomaan korkeakoulujen piirissä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä:

Miten koulutusvienti on nyt tällä hetkellä vauhdittumassa tuolla koululaitosten parissa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Viime vuodet koko suomalaiseen koulutusjärjestelmään on kohdistunut erittäin suuri kiinnostus nimenomaan meidän peruskoululaistemme hyvien Pisa-tulosten ansiosta. Siksi, kun puhumme siitä, kuinka voisimme muuttaa tätä osaamista tuotteiksi ja palveluiksi, joita voimme myydä kansainvälisesti, mielestäni on tärkeää, että emme keskity pelkästään näihin korkeakoulututkintoihin, niiden myymiseen. Tätä tekevät nuo korkeakoulutus- ja koulutusviennin suurvallat, lähinnä englanninkieliset Australia, Uusi-Seelanti ja Britannia, mutta kyllä se Suomeen tuleva suurin kiinnostus kohdistuu nimenomaan suomalaiseen peruskouluun, koko koulutusjärjestelmään, ja on tärkeää, että pystymme näitä palveluita ja tätä osaamista myös kansainvälisesti myymään.

Nyt kiireellisin toimenpide mielestäni on koota alan toimijat yhteen, ja tuossa strategiassa tuo työryhmä esitti, että Finpron ja Tekesin yhteydessä nyt pyrittäisiin tuotteistamaan näitä hankkeita ja kokoamaan alan toimijat yhteen, koska kansainväliset tarjouspyynnöt, joita Suomeen tulee, ovat volyymiltään niin suuria, että toimijamme eivät yksin välttämättä pysty vastaamaan, vaan on järkevää, että siinä ovat sekä alan yritykset että korkeakoulut tiiviisti mukana.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kannata lukukausimaksuja suomalaisille eikä eurooppalaisille opiskelijoille, eikä tuo raportti niitä myöskään sisällään pidä, jos sen rehellisesti lukee ja rehellisesti sitä tulkitsee. (Ed. Tennilä: Pitäähän se!) EU- ja Eta-alueen lukukausimaksukokeilu on eduskunnassa hyväksytty, ja se on saanut tästä salista enemmistön tuen ja on varmasti 2000-luvun korkeakoulupolitiikkaa. Tuo sitaatti, johon ed. Kyllönen viittasi, koskee siis vain EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ja on ainoastaan nimenomaan osa koulutusvientistrategiaa.

Arvoisa puhemies! Voiko opetusministeri vielä kerran tässä salissa sanoa sen, että suomalaisille opiskelijoille ei tule lukukausimaksuja tämän hallituksen aikana eikä niin kauan kuin kokoomus on hallituksessa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuten olen monta kertaa todennut, hallituksen ohjelmassa on päätetty, että käynnistämme lukukausimaksukokeilun Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, ja hyvin rajatussa ohjelmamäärässä tämä on nyt käynnistetty. Mitään sellaisia suunnitelmia tai keskusteluja hallituksen piirissä ei ole ollut, että tätä linjausta tultaisiin muuttamaan. Itse en tule esittämään suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Aloitan vakavasti. Eduskuntaryhmässämme käytiin syvällinen keskustelu siitä, että eduskunnan keskustelukulttuuriin on tullut sellaista, ei puhuta totta. (Hälinää) Ed. Saarinen ei saanut äsken kommentoida ministeri Vehviläisen kommenttia. Luen Ratahallintokeskuksen lausunnosta: "Perusradanpidolla on kehyksen mukaan käytettävissä lähes 50 miljoonaa euroa pienempi summa kuin vuosina 2008—2009. Me edellytämme, että ministeri puhuu täällä totta, myöskin kansanedustajat puhuvat totta.

Mitä tulee lukukausimaksuihin, niin iso riski on se, että mitä isompi kokoomus on, sitä isompi riski on se, että maahan tulee ennemmin tai myöhemmin lukukausimaksut. Tuon tämän kirjelmän ministerille.

Puhemies:

Ed. Gustafsson, totuudessa pysymisestä puheen ollen ed. Saarinen sai kommentoida niin kuin muutkin saman kysymyksen esittäneet kansanedustajat.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson, te olette ollut tässä salissa kansan valitsema kansanedustaja todella kauan (Kokoomuksen ryhmästä: Liian kauan!) ja te tunnette myös erittäin hyvin, minkä verran laitetaan lisää rahaa muun muassa perustienpitoon ja perusradanpitoon täällä lisäbudjettien kautta, joten jos te vertaatte vuoden 2010 budjettia siihen, mitä on ollut 2008 tai 2009, niin te löydätte sieltä tämmöisen idean, että nyt on leikattu. Muistakaa se, että vuosi sitten täällä hyväksyttiin ensimmäinen lisätalousarvio ja siinä tuli liikenteelle 140 miljoonaa euroa, 50 miljoonaa euroa perustienpitoon ja radanpitoon myös, en muista nyt tarkkaan summaa. Mutta minusta, kun täällä nyt vaaditaan puhumaan totta, niin kannattaa myös katsoa sitä, minkä verran pitkin vuotta laitetaan rahaa.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Viime keväänä täällä salissa käsiteltiin uutta yliopistolakia. Siinä yhteydessä käsiteltiin myös lukukausimaksuja. Silloin ei vain kokoomus vaan keskusta, Rkp ja vihreät myös hyväksyivät sen pykälän, jossa avattiin ensimmäinen portti lukukausimaksuille. (Ed. Zyskowicz: Se olisikin loistava vientibisnes!) Tosin siinä hylkäämisäänestyksessä vasemmistoliitto taisi olla ainoa puolue, joka äänesti tästä syystä koko lain hylkäämistä.

Mutta mielenkiintoista tässä on se, että nyt, pääministeri Vanhanen, te olette tilannut jenkkikonsulttifirmalta selvityksen siitä, minkälaista politiikkaa seuraavalla hallituskaudella pitäisi tehdä. Tutustuin riihen raporttiin, minkä vastaava yritys teki ennen viime hallitusneuvotteluja. Siellä suositeltiin muun muassa eläkeiän nostamista, suurempaa vastuuta terveydenhoidosta yksittäisille ihmisille ja lukukausimaksuja myös suomalaisille. Kun täällä sanotaan, että minä en tule sitä esittämään, niin käykö niin, että kansalle sanotaan, että me emme esitä, mutta te tilaatte jenkkikonsulttifirmalta esityksen lukukausimaksuista ja sanotte, että tämähän on objektiivinen totuus, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sen ovat konsultit esittäneet, tämän me toteutamme?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minun tietojeni mukaan tässä salissa kukaan ei ole äänestänyt sen puolesta, että tulee lukukausimaksut suomalaisille, eikä ole otettu edes siihen suuntaan askelta. Tämän perustelen myös koko hallituksen puolesta hyvin selkeällä tavalla.

Hallituksen mielestä Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on se, että kodin sijaintipaikasta tai varallisuudesta riippumatta jokaisella suomalaisella nuorella on mahdollisuus maksuttomien korkeakouluopintojen kautta päästä myös korkeimpaan opiskeluun kiinni. Se on meidän vahvuutemme, että me avaamme tämän kaikille, niin kuin olemme tehneet vuosikymmenten ajan. Tästä hallitus pitää kiinni.

Mutta sen lisäksi — ja tämän kanssa ei ole ristiriidassa se — me pyrimme myös myymään suomalaista koulutusta Eta-alueen ulkopuolelle. Siihen me olemme antaneet mahdollisuuden maisteriohjelmien myymisellä. Miksi meidän pitäisi tehdä hyväntekeväisyyttä ympäri maailmaa, kun me voimme saada myös maksun niillä edellytyksillä, että sitten on stipendijärjestelmät olemassa. Tästä me olemme päättäneet. Niillä yliopistoilla, jotka kokevat, että niillä on mahdollisuus jotain myydä, on ollut mahdollisuus tulla tähän järjestelmään mukaan. Niiden yliopistojen, jotka kokevat, että heillä ei ole sellaista, jota he voivat kaupata Eta-alueen ulkopuolelle, ei tarvitse tähän järjestelmään lähteä mukaan. Minusta on suomalaisen yhteiskunnan etu, että me viennin vaikeuksien oloissa löytäisimme myös tästä korkealaatuisesta koulutuksesta sellaista, jota voisimme myydä maailmalle, ja se ei avaa (Puhemies: Nyt on minuutti täyttynyt!) suomalaisille eikä eurooppalaisille opiskelijoille Suomessa lukukausimaksua.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen, onko ennen tämän hallituksen läpi runnomaa esitystä ollut korkeakouluissa kenellekään mahdollisuus asettaa lukukausimaksuja, ja onko tämän hallituksen päätöksillä avattu ensimmäistä kertaa Suomen historiassa korkeakoulujärjestelmässä maksullisuuden, lukukausimaksujen, portti? Tämä on kysymys. Onko ensimmäistä kertaa avattu lukukausimaksujen portti? Tapahtuiko se tämän hallituksen esityksestä tämän hallituksen aikana?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kaudella on avattu se, että meidän yliopistomme pystyvät myymään osaamistaan maailmalle. Se on yleinen tapa maailmassa. Siihen ei sisälly pienintäkään piilotettua ajatusta siitä, että me ryhtyisimme suomalaisilta nuorilta perimään maksua. Miksi me sen tekisimme? Meidän vahvuutemme on se, että suomalaiset yhteiskuntaluokkaan katsomatta voivat saada ilmaisen korkeakouluopetuksen. Sen takia, tämän osaamisen takia, Suomi pärjää. Me emme tule asettamaan suomalaisille lukukausimaksua.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Jo tätä ennenkin korkeakouluilla on ollut mahdollisuus myydä koulutusta. Muun muassa MBA-koulutus on ollut Suomessakin hyvin suosittu tuote, koska se ei varsinaisesti ole ollut tutkintoon johtavaa koulutusta. Kolme vuotta sitten mahdollistettiin jo tilauskoulutus ryhmille, että saa maksullisesti myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta Eta-alueen ulkopuolisille ryhmille.

Eli tämä mahdollisuus avautui jo joitain vuosia sitten, ja nyt olemme käynnistäneet myös tällaisen pilotti- ja kokeiluhankkeen siitä, että meillä on tarjolla myös englanninkielisiä maisteriohjelmia, joista voidaan periä lukukausimaksuja sillä edellytyksellä, että yliopistoilla on stipendijärjestelmät olemassa näitä varten. Yliopistot ilmoittivat 113 ohjelmaa tähän mennessä. Ne ovat tosin näitä kaksivuotisia maisteriohjelmia, kaikki englanninkielisiä. Noin puolet niistä on Aalto-yliopistossa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​