Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Kysymykselläni opintoajoista sivuaisin
aiempaa.
Lukukausimaksuja korkeakouluopiskelijoille on esitetty välillä koulutusviennin
edistämiseksi, välillä yliopistojen rahoituksen
parantamiseksi ja välillä opintojen nopeuttamiseksi.
Lukukausimaksut tutkintoon johtavassa koulutuksessa niin suomalaisille
kuin ulkomaalaisille opiskelijoille olisivat kuitenkin mielestäni
haitallisia niin kansainvälistymisen kuin koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta.
Siksi tämä lukukausimaksukokeilunkin arviointi
pitäisi tehdä aidosti silloin, kun se on toteutettu.
Mutta varsinainen kysymykseni koskee opintoaikojen lyhentämistä.
Siihen on parempiakin keinoja. Opiskelijajärjestöt
ovat eilen julkaisseet omat näkemyksensä opintoaikojen
tiivistämisestä ja opintojen alun vauhdittamisesta.
Siinä on iso joukko hyviä ehdotuksia, joilla he
arvioivat, että lähes kolmella vuodella pitenisi
työura ja aikaistuisi valmistuminen.
Onko ministeri Virkkunen perehtynyt näihin ja miten
hän suhtautuu näihin ehdotuksiin?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Opiskelijajärjestöjen kanssa
on jo useampi vuosi käyty tätä keskustelua,
ja erityisesti viime keväänä tämä keskustelu
tiivistyi, kun hallitus päätti, että meidän
on pystyttävä pidentämään
työuria. Silloin käynnistettiin useita työryhmiä myös
selvittelemään eri kohtia tässä työuran
vaiheessa. Itselläni opetusministeriössä työskentelee
tuo nimenomaan opintoihin siirtymisen sujuvoittamista käsittelevä työryhmä,
joka jättää nyt esityksensä maaliskuun
puolivälissä. Opiskelijajärjestöt
ovat olleet mukana jo tuossakin työssä, ja nyt
sitten ne jättivät eilen myös omat esityksensä.
Itse ajattelen, ja hallitus jo viime keväänäkin linjasi
erityisesti siihen suuntaan, että päähuomiomme
on siinä kohdassa, kun toiselta asteelta siirrytään
korkea-asteen opintoihin, että tätä väliä pystyttäisiin
lyhentämään, koska meillä Suomessa
korkea-asteen opinnot aloitetaan keskimäärin vasta
21-vuotiaana, eli moni ylioppilas hakee kaksi kolme vuotta sitä omaa
opiskelupaikkaansa. Tätä väliä ennen
kaikkea pyrimme nyt lyhentämään ja sujuvoittamaan.
Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Tähän liittyen on tullut
julki ehdotus, että opetusministeriön työryhmä harkitsee
pääsykokeista luopumista ja sillä opintojen
aloittamisen aikaistamista. Opiskelijajärjestöt
puolestaan ehdottavat alakohtaisia valtakunnallisia pääsykokeita,
jotka painottavat hakijoiden soveltuvuutta alalle. Joka tapauksessa
siis sitä väliä pitää tehostaa.
Onko ministerillä tässä vaiheessa jo
näkemystä, mikä malli olisi paras? Joka
tapauksessa varmaan jotain on suunnitteilla.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Nimenomaan nämä mallit ovat
olleet keskusteluissa päällimmäisinä.
Tuo oma työryhmäni vielä tällä hetkellä hioo
näitä lopullisia esityksiään,
enkä vielä luonnollisestikaan niihin ole ottanut
kantaa, kun niitä ei vielä edes ole luovutettu
lopullisessa muodossaan. Mutta yliopistot ovat menossa yhä enemmän
nyt tähän, että pienten oppiainekohtaisten
sisäänottojen sijasta ollaan tekemässä laajempia
kandiohjelmia, jotta sisäänotot ovat laajempia.
Myöhemmin vasta maisterivaiheessa erikoistutaan tiukemmin,
mikä on järkevää.
Samoinhan ylioppilaskirjoituksia on itse asiassa kehitetty jo
pitkään nimenomaan korkeakoulujen toiveista, mutta
olen hiukan pettynyt siihen, että korkeakoulut eivät
ole hyödyntäneet kuitenkaan ylioppilaskirjoitusten
tuloksia. Eli kyllä se, että tähän
suuntaan mennään, että ylioppilaskirjoitusten
pohjalta jo otettaisiin nykyistä isompi erä opiskelijoita,
on mielestäni perusteltu ja tervetullut askel. Se helpottaa
monen nuoren jatko-opintoihin pääsemistä sujuvasti.