Arvoisa puhemies! Kysymykselläni opintoajoista sivuaisin aiempaa.

Lukukausimaksuja korkeakouluopiskelijoille on esitetty välillä koulutusviennin edistämiseksi, välillä yliopistojen rahoituksen parantamiseksi ja välillä opintojen nopeuttamiseksi. Lukukausimaksut tutkintoon johtavassa koulutuksessa niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille opiskelijoille olisivat kuitenkin mielestäni haitallisia niin kansainvälistymisen kuin koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Siksi tämä lukukausimaksukokeilunkin arviointi pitäisi tehdä aidosti silloin, kun se on toteutettu.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee opintoaikojen lyhentämistä. Siihen on parempiakin keinoja. Opiskelijajärjestöt ovat eilen julkaisseet omat näkemyksensä opintoaikojen tiivistämisestä ja opintojen alun vauhdittamisesta. Siinä on iso joukko hyviä ehdotuksia, joilla he arvioivat, että lähes kolmella vuodella pitenisi työura ja aikaistuisi valmistuminen.

Onko ministeri Virkkunen perehtynyt näihin ja miten hän suhtautuu näihin ehdotuksiin?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Opiskelijajärjestöjen kanssa on jo useampi vuosi käyty tätä keskustelua, ja erityisesti viime keväänä tämä keskustelu tiivistyi, kun hallitus päätti, että meidän on pystyttävä pidentämään työuria. Silloin käynnistettiin useita työryhmiä myös selvittelemään eri kohtia tässä työuran vaiheessa. Itselläni opetusministeriössä työskentelee tuo nimenomaan opintoihin siirtymisen sujuvoittamista käsittelevä työryhmä, joka jättää nyt esityksensä maaliskuun puolivälissä. Opiskelijajärjestöt ovat olleet mukana jo tuossakin työssä, ja nyt sitten ne jättivät eilen myös omat esityksensä.

Itse ajattelen, ja hallitus jo viime keväänäkin linjasi erityisesti siihen suuntaan, että päähuomiomme on siinä kohdassa, kun toiselta asteelta siirrytään korkea-asteen opintoihin, että tätä väliä pystyttäisiin lyhentämään, koska meillä Suomessa korkea-asteen opinnot aloitetaan keskimäärin vasta 21-vuotiaana, eli moni ylioppilas hakee kaksi kolme vuotta sitä omaa opiskelupaikkaansa. Tätä väliä ennen kaikkea pyrimme nyt lyhentämään ja sujuvoittamaan.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyen on tullut julki ehdotus, että opetusministeriön työryhmä harkitsee pääsykokeista luopumista ja sillä opintojen aloittamisen aikaistamista. Opiskelijajärjestöt puolestaan ehdottavat alakohtaisia valtakunnallisia pääsykokeita, jotka painottavat hakijoiden soveltuvuutta alalle. Joka tapauksessa siis sitä väliä pitää tehostaa. Onko ministerillä tässä vaiheessa jo näkemystä, mikä malli olisi paras? Joka tapauksessa varmaan jotain on suunnitteilla.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nimenomaan nämä mallit ovat olleet keskusteluissa päällimmäisinä. Tuo oma työryhmäni vielä tällä hetkellä hioo näitä lopullisia esityksiään, enkä vielä luonnollisestikaan niihin ole ottanut kantaa, kun niitä ei vielä edes ole luovutettu lopullisessa muodossaan. Mutta yliopistot ovat menossa yhä enemmän nyt tähän, että pienten oppiainekohtaisten sisäänottojen sijasta ollaan tekemässä laajempia kandiohjelmia, jotta sisäänotot ovat laajempia. Myöhemmin vasta maisterivaiheessa erikoistutaan tiukemmin, mikä on järkevää.

Samoinhan ylioppilaskirjoituksia on itse asiassa kehitetty jo pitkään nimenomaan korkeakoulujen toiveista, mutta olen hiukan pettynyt siihen, että korkeakoulut eivät ole hyödyntäneet kuitenkaan ylioppilaskirjoitusten tuloksia. Eli kyllä se, että tähän suuntaan mennään, että ylioppilaskirjoitusten pohjalta jo otettaisiin nykyistä isompi erä opiskelijoita, on mielestäni perusteltu ja tervetullut askel. Se helpottaa monen nuoren jatko-opintoihin pääsemistä sujuvasti.