Ilkka  Kanerva  /kok:

Puhemies! Valittaen joutuu toteamaan, että vanha Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, meille suomalaisille tärkeä ja merkittävä ulkopoliittinen forum, ei ole parhaassa mahdollisessa virityksessään. Se ei ole lähestulkoonkaan huippukuntoinen, aivan jotakin muuta kuin me suomalaiset ja kanssamme samoin asennoituvat tietysti toivoisimme ja odottaisimme. Tietysti Etyj järjestönä tuskin voikaan elää omaa erillistä elämäänsä siitä kansainvälispoliittisesta todellisuudesta, jota maailmanyhteisö läpikäy tai läntinen kulttuuri, mutta Etyjissä on toki nähtävissä myös asioita, jotka selvänä heijastumana eritoten suurvaltasuhteista ja muutoinkin kansainvälisistä suhteista antavat sille omaa luonnehdintaansa. Onhan tietysti terrorisminvastainen taistelu Etyjinkin puitteissa myös lähentänyt suurvaltoja sen toiminnan päämäärien suunnassa.

Etyjissä tietysti on nyt ollut erityisesti havaittavissa painopiste, jossa Etyjin maantieteellisen alueen itäisemmät osat ovat olleet erityisen huomion kohteena, mikä puolestaan on erityisesti ollut omiaan synnyttämään närkästystä varsinkin Venäjän suunnalla. Etyjin jäsenpohja on laajin koko läntisen Euroopan turvallisuuspolitiikkaa pohtivista erilaisista instituutioista, onhan siinä 55 jäsenmaata, niin kuin sanotaan, Vancouverista Vladivostokiin. Kun tärkein toiminta-alue kuitenkin viime kädessä on turvallisuuspolitiikka, on koko lailla selvää, että tämä jäsenpohjan laajuus ja aihepiirin luonne merkitsevät hyvin haasteellista yhdistelmää kaikkineen.

Kun järjestön operatiivinen toiminta on maantieteellisesti keskittynyt järjestön itäosiin, sillä on ollut erityisesti vaalitarkkailun suunnassa paljon näkyvääkin roolia, ajankohtaisimpana tietysti surullisenkuuluisa Ukrainan vaalitapahtumien seuranta, jossa Etyjin puitteissa oli seitsemisensataa vaalitarkkailijaa havaitsemassa, että vaalit eivät täyttäneet alkeellisiakaan kriteerejä demokraattisen vaalin ominaisuuksista. Ilokseni havaitsin, että myös ulkoasiainvaliokunta on kiinnittänyt tähän asiaan ansiokkaasti huomiota.

Kun mainitsen, että Etyj erityisesti vaalitarkkailuissa, kenttäoperaatioissaan ja työryhmissään joutuu kiinnittämään huomiota vanhan Neuvostoliiton alueella oleviin moniin kriisipesäkkeisiin, myöskin niin sanottuihin jäädytettyihin kriiseihin, on aihetta myöskin hieman yllättäenkin todeta, että Etyjillä oli myös vaalitarkkailijoita äsken pidetyissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, joihin muistaakseni ainakin kolme suomalaistakin kansanedustajaa vaalitarkkailijoitten ominaisuudessa otti osaa. Edustajat Akaan-Penttilä, Kiljunen ja Kumpula olivat seuraamassa näitä vaaleja.

Tämä Etyjin toimintakenttä, josta puhun, tietysti heijastuu pahimmoisimmillaan ministeritason hallitustenvälisessä yhteistyössä, ja sen huono, varsin valitettava ilmiö oli se, että Suomen itsenäisyyspäivän aikana pidetyssä Sofian kokouksessa ei kyetty löytämään edes yhteistä linjausta julkilausumaksi vaan pelkästään puheenjohtajamaan yhteenveto siitä, mitä tuossa kokouksessa oli eri puheenvuoroissa painotettu.

Parlamentaarinen yleiskokous, johon Suomenkin eduskunta ottaa osaa, tietysti heijastaa kaikkea tätä, ja sitä vuoropuhelua parlamentaarisella tasolla on pyritty edesauttamaan eri institutionaalisin muodoin, foorumein, tilaisuuksin, vuoropuheluin, operatiivisin toiminnoin, eri yhteistyömuotoja toteuttamalla työryhmissä, vaalitarkkailuissa ja erilaisissa teemakonferensseissa.

Tämä Etyjin huomio Yhdysvaltojenkin suuntaan on siinä mielessä Etyjin puitteissa nähty tärkeäksi, että Yhdysvaltain ikään kuin pitäminen eurooppalaisessa keskustelussa mukana on koettu myöskin poliittisesti tärkeäksi. Niinpä tänä vuonna Etyjin yleiskokous valitsikin yhdysvaltalaisen kongressiedustajan Alcee Hastingsin yleiskokouksen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tähän saakkahan tuossa järjestössä on varapuheenjohtajana toiminut myös suomalainen kansanedustaja, ed. Kiljunen, jonka toimikausi päättyi tänä kesänä vastaavassa kokouksessa. Myös seuraava Etyjin yleiskokous tulee pidettäväksi Yhdysvalloissa, ja näin ollen uskon vakaasti siihen, että Yhdysvaltain mielenkiinto tässä foorumissa on ja tulee myöskin jatkossa olennaisesti säilymään.

Etyj kehittää omaa vaalitarkkailumetodiikkaansa aika paljon, ja on tarpeenkin sitä tehdä. Valitettavasti siinäkin suhteessa painopiste on aika lailla itäisessä Euroopassa, jossa näyttää siltä, että elinikäiset valtionjohtajuudet tai perimysjärjestyksessä tapahtuvat vallansiirrot eivät mitenkään täytä alkeellisimpiakaan demokratialle asetettavia perusvaatimuksia, ja tässä mielessä Etyjin vaalitarkkailua tehdään ja toteutetaan kohtalaisen vaativissa puitteissa kaikkineen.

Etyjiähän pitää uudistaa. Se vaatii itse uudistuksia, ja siinä on erilaisia lähtökohtia. Suomalaisten, pohjoismaisten, näkökannat on helppo ymmärtää. Ne ovat aika loogisia kaikelle meikäläiselle ajattelulle, mutta sen sijaan esimerkiksi Venäjä tuntee vatsanpuruja siitä, että Etyjissä huomio näyttää kiintyvän toimiin itäisessä Euroopassa tavalla, joka ei vastaa heidän käsityksiään, odotuksiaan ja tavoitteitaan Etyjin kohdalla. Niinpä Venäjä esittääkin Etyjin uudistamiseksi näkökohtia, joissa konsensusmenettely ulotettaisiin pienimpiinkin yksityiskohtiin Etyjissä, ja jokainen ymmärtää, mihin yksityiskohtiin ulottuva konsensusmenettely käytännössä tulisi johtamaan niin vaalitarkkailussa, työryhmätyöskentelyssä kuin moninaisessa kenttätoimintojenkin toteuttamisessa.

Venäjä pyrkiikin lähiaikoina eri kansainvälisten yhteisöjen kohdalta siihen, että niitten työnjakoa tarkistettaisiin ja että Etyj kokonaankin luopuisi inhimillisen ulottuvuuden puolesta samoin kuin tästä demokratiapuolesta, niin että ne siirtyisivät Euroopan neuvoston kautta toteutettaviksi toiminnoiksi. Venäjä on väläyttänyt, että sen Euroopan neuvoston puheenjohtajakaudella, joka toteutuu 2006, siis aivan nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa, järjestettäisiin eurooppalainen konferenssi, jonka teemana olisi kansainvälisten järjestöjen työnjako.

Suomellahan on Etyjissä edelleen varsin merkittävä ja keskeinen rooli ja korkea profiili, onhan Ahtisaari edelleen puheenjohtajamaan Keski-Aasian erityisedustajana. Samalla on aihetta mainita, että suurlähettiläs Lipponen jätti tehtävänsä missiopäällikkönä Albaniassa joitakin aikoja takaperin. Ensi vuonna tulee kuluneeksi puolestaan 30 vuotta Etykin kokousjärjestelyistä täällä Suomessa, ja niinpä 1.8.2005 tullaankin järjestämään juhlatilaisuus myös Suomen maaperällä, ja Suomen on tarkoitus ottaa Etyjin puheenjohtajuus hoidettavakseen näillä näkymin vuonna 2008.

Puhemies! Kiinnitän huomiota myös siihen ulkoasiainvaliokunnan näkökantaan, että eduskunnan on aihetta katsoa, miten sen kansainvälisiä toimintoja tullaan jatkossa järjestämään. Onhan aivan selvää, että tämän tyyppisten kertomusten käsittely jälkijättöisesti ei ole kovin relevanttia. Pitäisi miettiä, miten eduskunta voisi jäntevämmin ja ajantasaisemmin seurata tämän kaltaisten asioitten etenemistä kansainvälisillä foorumeilla ja panostaa Suomen valtuuskuntia tässä suhteessa.

Itse olen tyytyväinen Etyjin osalta yhteistyöhön sekä ulkoministeriön että Etyj-edustuston kanssa, mutta viittaan samalla siihen, että tarvetta Weu:n ja erityisesti Nato-parlamentaarikkojen ja Euroopan neuvoston kesken on siinä määrin paljon olemassa eduskunnan puolesta nähtynä, että näitten toimien koordinointitarve on ilmiselvä myöskin eduskunnan kansainvälisten toimintojen ajantasaisen seurannan ja myöskin salissa tapahtuvan käsittelyn kannalta.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muistan elävästi, kuinka vajaa kymmenen vuotta sitten täällä salissa pidettiin puhe, jossa luettiin madonluvut ja tarinan päättymisluvut Etyj-järjestelylle. Silloin nykyisin korkeassa laillisuusvalvontatehtävässä oleva silloinen kansanedustaja katsoi, että Etyj on aikansa elänyt ja se tulee haudata mahdollisimman pian. Minusta ed. Kanervan äskeinen puheenvuoro oli lohdullinen kertomus siitä, että Etyj on edelleen kohtuullisesti voimissaan, ja toivoisin juuri siinä katsannossa kuin ed. Kanerva äsken julkitoi, että ed. Kanerva vielä kuvaisi sitä, millä tavalla suhteessa Itä-Eurooppaan tätä toimintaa voitaisiin tehostaa. Ed. Kanervahan kuvasi, niin kuin tämä mietintökin kuvaa, sitä, kuinka vaalitarkkailuasioissa on saavutettu demokratian säilymisen ja edistämisen kannalta merkittäviä tuloksia, mutta myöskin siinä vuoropuhelussa, joka on täysin välttämätöntä Euroopan unionin ulkopuolellakin.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on keskustelun alla Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vuosikertomus vuodelta 2003. Todellisuudessa tietysti tämä 2004 on kaiken kaikkiaan huomattavasti kriittisempi Etyjin toiminnan osalta. Jos arvoisa puhemies sallii, niin muutamalla sanalla luonnehtisin tämän hetkistä Etyjin tilannetta ja myöskin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa.

Yleiskokouksen toiminnassa tietysti operatiivinen puoli on oikeastaan näkyvämpää ja merkittävämpää kuin konsanaan itse yleiskokouksen toiminta, johon tämä raportointi myöskin osaltaan liittyy, ja tällä operatiivisella puolellahan on kaksi merkittävää toimintasuuntaa. Toinen suunta, johon ed. Pulliainen juuri omassa puheenvuorossaan viittasi, on kansainvälinen vaalitarkkailu, ja toinen puoli on luonnollisesti tämä eri tyyppinen ad hoc -työryhmien työ. Valko-Venäjään liittyvä työryhmä on olemassa, Moldovaan liittyen on olemassa työryhmä, myöskin Abhasian konfliktiin liittyen on työryhmä ja Balkanin alueelle liittyen, jotka kaikki ovat sitä puolta, jossa myöskin parlamentaarikot voivat olla suoraan Etyjin operatiivisessa toiminnassa mukana.

Arvoisa puhemies! Vaalitarkkailun osalta ollaan kuitenkin äärimmäisen kriittisessä tilanteessa, ehkä äärimmäinen-sana on liian voimakas, mutta kriittisessä tilanteessa. Duuman vaalien tarkkailun jälkeen joulukuussa 2003, johon tämä raportti myöskin liittyy, ja sittemmin maaliskuussa, kun presidentinvaalit pidettiin Venäjällä, Venäjän johto on ilmoittanut, että he ovat vähemmän kiinnostuneita siitä, että Venäjän vaaleja vastaisuudessa tarkkaillaan, ja yhteinen peruslähtökohta oli se, että vaalitarkkailu suuntautuu liian yksipuolisesti vain entisen Neuvostoliiton alueelle, entisen Jugoslavian alueelle ja osin sitten muuhun Itä-Eurooppaan, näihin uusiin demokratioihin. Heidän mukaansa kun ongelmia on myöskin lännessä, ja viittaus on tietysti vuoden 2000 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Tältä osin pysyvässä neuvostossa välittömästi Yhdysvaltain edustaja ilmaisi näin, että tervetuloa seuraamaan Yhdysvaltojen vaaleja, ja tämähän toteutui. Ensimmäisen kerran oli merkittävässä länsimaassa Etyjin johtama vaalitarkkailu tänä syksynä marraskuussa Yhdysvalloissa. Tältä osin kuitenkin Yhdysvalloissa ei ollut täyttä yksimielisyyttä, yhteisymmärrystä siitä, että tämä vaalitarkkailu oli suotava, ja liian pitkälle itse asiassa oppositiopuolue demokraatit käytti tätä kansainvälistä vaalitarkkailua hyväksensä, mikä synnytti tarpeetonta ristivetoa Yhdysvalloissa.

Nyt on olemassa se uhkatilanne, että kongressissa on jopa keskusteltu siitä vaihtoehdosta, että lakisääteisesti estettäisiin tulevaisuudessa kansainvälinen vaalitarkkailu Yhdysvalloissa. Jos näin tapahtuisi, olen täysin vakuuttunut, että duumassa tähän suhtauduttaisiin mielihyvällä ja seuraukset olisivat sen kaltaiset, että kaksi johtavinta Etyj-maata mahdollisesti kieltäisivät kansainvälisen vaalitarkkailun ja sen seurannaiset sitten ovatkin jo huomattavasti vakavammat, koska siitä sitten olisi lumipalloefekti siinä, että niissä maissa, joissa selkeästi on ongelmia vaalien järjestämisen osalta, en viittaa Yhdysvaltoihin, että siellä varsinaisia ongelmia olisi, mutta niissä maissa, joissa on selkeästi ongelmia, alettaisiin yhä nihkeämmin suhtautua kansainväliseen vaalitarkkailuun. Tämä on nyt Etyjillä ja myöskin parlamentaarisella puolella suurimpana, keskeisimpänä haasteena nyt miettiä, kuinka kansainvälisen vaalitarkkailun legitiimisyyttä vahvistettaisiin.

Arvoisa puhemies! Minä olen vakavasti esittänyt sen ajatuksen myös kirjallisena kysymyksenä hallitukselle, olisiko mahdollista pohtia Suomessa vuonna 2006 presidentinvaaleja järjestettäessä, että tänne kutsuttaisiin Etyjin vaalitarkkailijat. En epäile sitä, etteikö Suomen vaalit suoritettaisi demokraattisesti, me olemme kypsä demokratia, mutta ennen kaikkea kansainvälisen vaalitarkkailun legitimaation puolesta olisi tarkoituksenmukaista, että vaalitarkkailu itse asiassa tehtäisiin rutiininomaiseksi suoritukseksi ympäri Etyj-aluetta ja silloin mukaan lukien myöskin Suomi.

Arvoisa puhemies! Saattaisi olla jopa sellainen tilanne, että meilläkin olisi hyödyllistä kuunnella kansainvälistä vaalitarkkailua. Meidänkin vaaleissamme on yksittäispiirteitä, joista saattaa olla hyödyllistä saada kokemusta kansainväliseltä tasolta, ja näin voisimme itse asiassa viedä eteenpäin omaa vaalijärjestelmäämme. Meillä muun muassa vaalirahoituksessa on kysymyksiä, jotka olemme pyrkineet ratkomaan, mutta siinä saattaisi olla myöskin kansainvälisellä vaalitarkkailulla oma roolinsa ja sanomisensa.

Arvoisa puhemies! Tämä on vaalitarkkailun kriisi, mutta meillä on vielä suurempi kriisi ja ongelma itse Etyjin osalta, mikä näkyy myöskin Sofian ministerineuvoston kokouksessa, joka juuri on pidetty. Ennen kaikkea Venäjän hallitus on ilmaissut, että se on erinomaisen tyytymätön Etyjin tämän hetkiseen toimintaan. Järjestö on ilman muuta kriisissä. Se näkyi jokin aika sitten budjettikriisinä, nyt siinä on poliittinen kriisi päällä. Venäjä on lähtenyt liikkeelle siitä, että Etyjissä liian paljon niin sanottu kolmas kori eli ihmisoikeuskori on ollut hallitseva. Sen korin allahan myös kansainvälistä vaalitarkkailua tehdään.

Lähtökohtana Venäjän hallituksella on se, että koko tämän kolmannen korin asialista, ihmisoikeuskysymykset, pitäisi siirtää sille eurooppalaiselle järjestölle, joka primäärisimmin keskittyy ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin, eli Euroopan neuvostolle ja Etyjistä tehtäisiin turvallisuuskysymyksiin keskittyvä elin. Toisena ehdottomana vaatimuksena, mitä Venäjä pitää esillä, on se, että nimenomaan näiden kansallisten Etyj-maatoimistojen, joita on ennen kaikkea Itä-Euroopassa niillä alueilla, joilla on vaikeita kriisejä, tilannetta pitäisi arvioida uudelleen ja tarpeen mukaan supistaa Etyjin operatiivista läsnäoloa näillä vaikeimmilla alueilla, sillä alueella valitettavasti, arvoisa puhemies, jossa Etyj on osoittanut parhaimmat kyntensä. Tietysti nämä luottamusta lisäävät toimet ovat keskeinen osa Etyjin toimintaa, mutta ilman muuta Etyjin varsinainen operatiivinen panos on ollut Moldovan kaltaisissa, Georgian kaltaisissa Karabahin kaltaisissa tilanteissa, joissa maatoimistojen kautta on pyritty löytämään neuvotteluratkaisuja jäätyneisiin konflikteihin. Jos näitä lähdetään supistamaan, niin pelkäänpä, arvoisa puhemies, pahoin, että Etyj järjestönä supistuu kyllä merkityksettömyyteen ja me olemme silloin koko kansainvälisen eurooppalaisen turva-arkkitehtuurin osalta myöskin vaikeassa kulmassa.

Elämme nyt itse asiassa hyvin kriittistä pistettä, ja minusta on tärkeätä, että myöskin täysistuntotasolla me ymmärrämme, että tämä parlamentaarinen työ, jota Etyjissä on tehty, haluaa vahvasti tukea Etyjiä niillä keskeisillä osa-alueilla, joilla se on todella voinut kontribuoida kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ja myöskin ihmisoikeuksien, demokratian edistämiseksi. Tässä suhteessa tämä parlamentaarinen työ on omassa, myöskin tärkeässä arvossaan.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti pidän erittäin suuressa arvossa sitä vaalitarkkailutyötä, jota Etyj on toteuttanut jo pitkään. Se on ollut eräs tapa edistää laillisten vaalien toteuttamista ja sitä, että ainakin vaalivilpit jäävät mahdollisimman pieniksi.

Mitä sitten tulee Etyjin rooliin, olen ulkoasiainvaliokunnan kanssa samaa mieltä, että tämmöinen parlamentaarinen yhteistyö nimenomaan valiokunnan suuntaan on erittäin tärkeää.

Toteaisin sitten muutaman sanan vielä tähän keskusteluun poliittisesta dialogista osana ihmisoikeuksien vahvistamista. Esimerkiksi tilanne Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa on erittäin vaikea, ja kysymykseen, mitä kautta, mitä kansainvälistä mekanismia käyttäen nämä maat saataisiin muutetuksi demokraattisiksi ja ihmisoikeuksia kunnioittaviksi, ainakaan itselläni ei ole mitään vastausta, miten asiassa edettäisiin ja millä järjestöllä voisi olla todelliset mahdollisuudet näihin maihin vaikuttaa. Ihmisoikeusryhmän puheenjohtajana tapasin asiantuntijoita, jotka kertoivat erittäin vakavista ihmisoikeusloukkauksista näissä molemmissa maissa, ja tilannehan on jatkunut jo pitkään samankaltaisena.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Ehkä perimmiltään kaikkein ongelmallisinta ed. Anttilan mainitsemassa katsannossa on se, että vakavia ratkaisuyrityksiä edes näissä jäätyneissä kriiseissä ei ole oikein miltään maailman taholta kyetty vakavasti ottaen esittämään. Niiden ikään kuin kuvitellaan hoituvan jollain tapaan itsestään, että niihin ei valistunut kansainvälinen kehitys pure.

Se, minkä vuoksi, puhemies, pyysin puheenvuoroa, on ed. Pulliaisen kysymys heijastumista. Itse löydän kaksi sellaista, jotka meidän on aihetta noteerata.

Toinen on kieltämättä se, että tämä painopisteen siirtyminen itäiseen Eurooppaan tuntuu sillä tavalla, että Venäjä pyrkii vuorostaan aika lailla kiinnittämään huomiota meitäkin läheisesti sliippaavalla tavalla Baltian maiden vähemmistökysymysten ongelmiin. Se on asia, joka ikään kuin tuodaan vastavyörytyksenä tähän keskusteluun mukaan.

Toinen heijastuma, joka aika helposti on Etyjissäkin nähtävissä, on Venäjän pyrkimys Ivy-ryhmän blokin keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen. Onko nyt sitten näin tapahtumassa? Eräs ratkaisupäivä on tapaninpäivä, mitä tässä suhteessa tulee tapahtumaan, mutta selvä pyrkimys on ollut nähtävissä siitä, että Ivy-maiden kesken yhteistyön koordinaatiota lisätään kaikessa siinäkin työskentelyssä, mikä näkyy Etyjin parlamentaarisella tasolla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa nostettu esiin Etyjin vaalitarkkailutyön tärkeys. Itse haluan sitä myös korostaa, vaikka omakohtaisia kokemuksia ei olekaan, vaan lähinnä olen seurannut asioita tiedotusvälineiden kautta ja täältä kollegoilta kuullut.

Nyt kun viitataan tähän ajankohtaiseen tilanteeseen Ukrainassa, johon varapuhemies Kanerva ensin viittasi, näkisin kyllä aika pitkälle niin, että siinä on nyt kyse aika suuresta asiasta. Vaikka aina tietysti ne ihmiset, jotka mitäkin aikaa elävät, ajattelevat niin, että juuri tämä meidän elinaikamme on kaikkein tärkein ja tätä tullaan historiassa muistamaan, niin kyllä siitäkin huolimatta tämänkin tiedostaen väittäisin, että Ukrainan kohdalla on kysymys sellaisesta esimerkkitapauksesta, joka saattaa hyvin pitkälle heijastua koko entisen Neuvostoliiton alueelle ja ehkä laajemminkin. Toivon tietysti henkilökohtaisesti kaikkea hyvää sen asian suhteen, ja tiedän, että Etyj on omalta osaltaan ollut merkittävästi vaikuttamassa siihen, että vaalit tullaan siellä uusimaan.

Sitten ihmisoikeusnäkökulmaan, johon ed. Ulla Anttila viittasi, niin ihmisoikeusneuvottelukunnan keskusteluissa, kun sain olla mukana, siellä yhdeksi painopistealueeksi, kun näitä maakohtaisia tilanteita arvioitiin Suomen näkökulmasta, nostettiin myöskin meidän lähialueillamme olevat asiat. Vaikka nyt Turkki on pinnalla voimakkaasti EU-jäsenyyteen liittyen, niin kuitenkin meidän täytyy muistaa, että esimerkiksi Minsk on tästä pisteestä lähempänä kuin Oulu, jos mennään lentotietä. Esimerkiksi Valko-Venäjällä ja muualla tässä lähellä olevilla alueilla tapahtumat heijastuvat hyvin voimakkaasti myöskin meille, ainakin viiveellä. Siinä mielessä on ihan positiivista, että Suomi ottaa aktiivisen otteen myös siihen suuntaan.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kanerva äsken mainitsi Ivy-maat. Voitaisiin, ed. Kanerva, ajatella sillä tavalla, että jos Ivy-maat keskenään lisäävät koordinaatiotaan ja pyrkimyksiään, se voisi olla äärimmäisen hyvä asia siinä katsannossa, että sitten muut Etyj-maat pyrkisivät olemaan mahdollisimman paljon dialogissa sen porukan kanssa sen takia, että kilpailevia foorumeita ei taida oikein löytyä etsimälläkään. Elikkä jos on edes joku, niin sitä käyttäisi sitten mahdollisimman täydellisesti hyväksi.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälisestä vaalitarkkailusta vielä sen verran, että täällä on nyt viitattu Ukrainan tilanteeseen, joka kertoo todella sen, että kansainvälisellä vaalitarkkailulla on poliittista merkitystä. Vastaavan tyyppiset tilanteet tietysti olivat vuonna 2000 Belgradissa Serbiassa, jossa Milosevicin väärentämät vaalit johtivat sitten vallanvaihdokseen, ja 2003 Georgiassa, jolloin Shevardnadzen, silloisen presidentin, väärentämät vaalit — näin voidaan sanoa, koska se oli Etyjin vaalitarkkailun lopputulos — johtivat myöskin vallanvaihdokseen ja tavallaan regiimin vaihdokseen enemmän kuin vain hallituksen vaihdokseen. Ja nyt ollaan Ukrainassa myöskin saman tyyppisessä asetelmassa.

Minusta, arvoisa puhemies, on kuitenkin suuri, suuri virhe arvioida kansainvälistä vaalitarkkailumenestystä ikään kuin vain näiden kolmen tyyppisen esimerkin kautta, joissa vaalitarkkailulla todella vaikutetaan suoraan jo poliittiseen prosessiin ja vallankäytön rakenteisiin. Kansainvälisellä vaalitarkkailulla on syvempi merkitys, joka toimii siinä mielessä, että kaikissa maissa, ennen kaikkea nyt näissä uusissa demokratioissa ja jatkossa myös muualla, pyritään noudattamaan niitä kriteereitä, joiden Kööpenhaminassa vuonna 90 sovittiin olevan demokraattisten, oikeudenmukaisten vaalien peruslähtökohta. Siinä suhteessa vaalitarkkailu onnistuu aina myöskin silloin, kun Etyjillä ei ole huomautettavaa siihen, että vaalit ovat epäonnistuneet.

Petri  Neittaanmäki  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tulin juuri saliin, joten en tätä aiempaa keskustelua ole valitettavasti kuullut. Mutta omalta osaltani valtuuskunnan jäsenenä haluan tuoda esille sen, että Etyj todellakin näiden kenttätoimintojen kautta on erittäin merkittävä ja tärkeä organisaatio. Tämä Ukrainan esimerkki osoittaa mielestäni juuri sen, että tarkkailutehtäviä ei tule missään nimessä ajaa alas, näitä perinteisiä kenttätoimintoja, vaan niitä tulee lisätä, jotta pääsemme todelliseen demokratiaan niin lähialueillamme kuin laajemminkin maailmassa.

Haluan tässä yhteydessä myöskin tuoda esiin kiitokseni aktiiviselle, pitkäaikaiselle valtuuskunnan jäsenelle Kimmo Kiljuselle, joka on erittäin arvostettu henkilö Etyjin piirissä ja on osallistunut erittäin aktiivisesti eri tyyppisiin tehtäviin, mikä tästä ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä tulee myöskin esille, samaten kuin valtuuskunnan puheenjohtajalle Ilkka Kanervalle, joka on nyt tällä vaalikaudella johtanut meidän valtuuskuntaamme. Työ jatkuu. Nyt on Ukrainassa vaalitarkkailutehtävä tapaninpäivänä. Itselläni ei ole tietoa, onko Suomen valtuuskunnan jäseniä tähän tehtävään lähdössä, mutta varmasti Etyjin raportteja tullaan tarkasti seuraamaan maailmalla. Tässä suhteessa järjestö on jälleen tärkeän tehtävän edessä.

Ilkka Kanerva /kok:

Vielä, puhemies, ed. Pulliaiselle: En ole ihan vakuuttunut siitä, kuinka hyvin tämä Ivy-yhteistyö menee. Heillä oli aloite juuri Etyjin uudistamiseksi tavalla, joka huonosti istuu sen järjestön parempaan tehoon liittyviin pyrkimyksiin. Kun heillä oli myöskin yhteinen aloite äskeiseen Sofian ministerineuvoston kokoukseen, niin se haukkasi kyllä pahasti tyhjää näissä olosuhteissa. Venäjä on pari vuotta takaperin vetäytynyt tunnetulla tavalla Balkanilta. Georgiassa tapahtui niin kuin tapahtui. Mitä on tapahtumassa Ukrainassa? Meillä on jonkunlainen käsitys siitä. Näillä viittaan siihen, että Ivyn yhtenäisyys on aika koetuksella, enkä tiedä, onko Ivystä pitkän päälle miksikään vastuunottajaksi. Sen vastuunoton täytyy tapahtua luultavasti jollakin muulla pohjalla kuin tällä Ivy-kontekstilla. Sen vuoksi en nyt ihan olisi valmis tässä yhteydessä vielä takkiani siihen naulakkoon ripustamaan.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen otti esille vaalitarkkailun merkityksen kuten moni muukin edustaja. Vaalitarkkailu ei ole merkityksellistä ainoastaan siinä tapauksessa, että seurauksena järjestetään uudet vaalit. Itselläni oli mahdollisuus olla Azerbaidzhanissa vaalitarkkailijana, ja huomasin, että jo se, kun me olemme läsnä vaalitilanteessa ja seuraamme vaaleja, aiheuttaa jo myönteisiä toimenpiteitä vaalitapahtumassa, joten näen todella merkityksellisenä, että eri maissa tarkkailua edelleen suoritetaan.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljunen puhui niistä kehittämispyrkimyksistä, mitä Etyjissä pitäisi tehdä. Itse, kun olen istunut Euroopan neuvostossa kohta jo kaksitoista vuotta, näkisin kylläkin ed. Kiljusen täällä keskustelussa esille tuoman ehdotuksen niin, että pitäisi selkeyttää Euroopan neuvoston ja Etyjin tehtäväkuvaa. Kuten me kaikki tiedämme, ihmisoikeusasiathan ovat se tärkein tehtävä, mikä Euroopan neuvostolla on, joka sitten laajenee myöskin hyvin inhimillisille alueille aina tasa-arvokysymyksiin ja koulutukseen ja tutkimukseen asti, elikkä se alkaa jo lähennellä taas niin sanotusti EU:n kenttää. Mutta nimenomaan vaalitarkkailu on meille se yhteinen tärkeä kenttä, missä me kuljemme, puhumattakaan demokratiakysymyksistä, joissa tarvittaisiin todellakin selkeyttämistä, mikä tehtäväkenttä on Etyjin ja Euroopan neuvoston välillä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Dromberg otti erinomaisen vakavan aiheen esille eli sen, mikä on todellisuudessa se työnjako, joka on Euroopan neuvoston ja Etyjin välillä. On eräitä muitakin järjestöjä, joilla ollaan samalla tontilla niin sanotusti. Vaalitarkkailun osaltahan työnjako on sovittu. Tässähän oli aikoinaan sellaisia tilanteita vielä 90-luvun lopulla, joissa Euroopan neuvosto antoi oman lausuntonsa, Euroopan parlamentti omansa ja Etyj oman lausuntonsa ja sitten isäntämaalle jäi tilaisuus valita näistä kansainvälisistä vaalitarkkailulausunnoista se, mikä oli kaikkein mieleisin. Tätä kutsutaan termillä forumshopping ja tämä todettiin mielettömäksi. Vasta nykyisin nämä johtavat kansainväliset vaalitarkkailijatoimielimet antavat yhden yhtenäisen lausunnon. Odihr eli Etyjin toimisto on siinä pitkäaikaisen vaalitarkkailun suorittaja, Etyjin puolelta ikään kuin poliittiselta puolelta sitten annetaan tämä yhteinen julkilausuma ulos, eli tässä tämä koordinointi tapahtuu aina vaalitarkkailun yhteydessä.

Mutta toinen kysymys on sitten se, millä tavalla muuten tämä niin sanottu ihmisoikeusagenda toteutuu näiden järjestöjen välillä. Etyjillä on tietenkin rooli turvallisuusulottuvuuden kautta tarkastella ihmisoikeuskysymystä, kun taas Euroopan neuvosto katsoo tietysti enemmän normienannon näkökulmasta ja ihmisoikeusulottuvuus on siinä ikään kuin vahvemmin demokratiaan kytketty kuin Etyjillä sinänsä.

Mutta olennaisin ongelma, jonka toin esille tässä yhteydessä, on se, minkä Venäjän hallitus on tuonut esille, että Etyj tavallaan putsattaisiin kokonaan irti näistä ihmisoikeuskysymyksistä. Hyvin kuitenkin tiedämme, että kun Etyj-prosessi käynnistyi 1975 Helsingissä ja vaikka kolmas ihmisoikeuskori oli ikään kuin vähämerkityksellisin, todellisuudessa tämän turvallisuusarkkitehtuurin kehityksen kannalta sitten vuoden 1975 kolmannen korin vaikutus on ollut kaikkein ratkaisevin siihen järjestelmään, joka tänä päivänä meillä on. Olisi kohtuuton tilanne, jos Etyjistä nimenomaan tämä kolmas kori tästä turvallisuusnäkökulmasta otettaisiin pois. Tämän tyyppiseen työnjakoon en itse näkisi, että olisi mielekästä mennä. Tässä ovat tietyn tyyppiset valtapoliittiset pyrkimykset kyllä takana.