Täysistunnon pöytäkirja 140/2004 vp

PTK 140/2004 vp

140. KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2004 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

14) Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta

 

Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakennusten ja muun rakennetun ympäristön kokonaisarvo on maassamme noin 300 miljardia euroa. Tämä on kaksi kolmasosaa maamme kansallisvarallisuudesta. Noin puolet siitä on asuntokantaa, vajaa puolet toimistotilakantaa. Väylien arvo on puolestaan noin 20 miljardia euroa ja kunnallistekniikan noin 40 miljardia euroa. Rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat Suomessa erittäin merkittävät. Ala työllistää lähes puoli miljoonaa henkilöä. Kansantalouden toiminnasta 10—15 prosenttia perustuu rakentamiseen.

Edellä mainitut luvut todistavat kiistatta, ettei ole yhdentekevää, kuinka pääsääntöisesti hyviä rakennussuunnitelmia toteutetaan ja kuinka operatiivista toimintaa johdetaan. Tämän päivän rakentamisessa ongelmat kohdentuvat juuri työmailla tapahtuvaan toimintaan. Korkean laadun ja hyvän työturvallisuuden ylläpito edellyttää aktiivista, osallistuvaa työmaitten työnjohtoa. Tämä ei ole onnistunut toimiston pöydän takaa ohjaten, vaan vaatii fyysistä läsnäoloa eri työpisteissä, niin montussa, kerroksilla kuin telineilläkin.

Rakennusmestarikoulutusta lopetettaessa ajatuksena oli, että työnjohtotehtäviin tulee rakennusmestarien tilalle ammattikorkeakoulun suorittaneita insinöörejä, joitten ammattinimike on rakennusinsinööri amk. Opetusministeriön taholta on esitetty, että rakennusmestarikoulutus lopetettiin vuonna 2001 sen takia, ettei koulutukseen hakeutuvia ollut tarpeeksi. Tämä ei mielestäni kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellinen syy on jo aiemmin tehdyssä ilmoituksessa, että rakennusmestarikoulutus tultaisiin joka tapauksessa lopettamaan. Kukapa tällaiselle koulutusalalle haluaisi hakeutua, jos tiedetään, että ammattinimike on häipymässä ja koulutus ollaan lopettamassa? Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että vain harvalla amk-insinöörillä on motivaatio sijoittua työmaamestariksi. Yleensä he sijoittuvat suunnittelu- ja toimistotehtäviin, mihin heidän koulutuksensakin ammattikorkeakoulussa tähtää.

1990-luvulla yleistyneet laatu- ja toimintajärjestelmät lisäsivät urakoitsijan työnjohdon tehtäviä. Tietotekniikan soveltaminen on alan työmailla lisääntymässä, mikä helpottaa eräiden työnjohtotehtävien hoitamista mutta edellyttää heiltä uuden tyyppistä osaamista. Talonrakentamisen pohjatöissä vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään rakennusmestarikoulutus. Insinöörien haluttomuus toimia työnjohtotehtävissä rakennustyömailla on käytännössä koettu tosiasia yhteiskunnassamme. Rakennus- ja maanrakennusalalla on jo tällä hetkellä pulaa vastaavista vanhemmista ja nuoremmista rakennusmestareista. Tilanne tulee lähivuosina huononemaan entisestään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. On arvioitu, että tämän hetken 20 000 mestarin vahvuudesta poistuu seuraavien viiden vuoden sisällä 4 000—5 000 henkilöä. Nämä luvut tukevat teollisuuden käsitystä työmaamestareitten saannin edelleen vaikeutumisesta.

Lisäksi uusittu maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vastaavan työnjohtajan ja valvojan nimeämistä myös pientalotyömaille. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tukee pientalovaltaista rakentamista. Hallituksen hyvän linjauksen eteenpäinvienti edellyttää työmaakokemusta omaavien mestarikoulutuksen käynnistämistä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen Kuvalehti selvitti taannoin eri ammattiryhmien arvostusta maassamme. Kyselyn mukaan suomalaiset arvostavat entistä enemmän kädentaitoja ja konkreettista osaamista. Kymmenen nopeimman arvostusta kasvattaneen ammattiryhmän joukossa olivat rakennusmies ja kirvesmies. Rakennusmestarit sijoittuivat sijaluvulle 49 ollen listalla arkkitehtien jälkeen rakentajista seuraavia. Selvitys kertoo selvin luvuin siitä arvostuksesta, jota rakennusmestarit maassamme nauttivat. Todettakoon sivuhuomautuksena, että kansanedustajat sijoittuivat vertailussa huomattavasti sijan 200 huonommalle puolelle.

Edellä mainituista syistä rakennusalalla on tarvetta erityisesti rakennusmestarikoulutuksen saaneista työnjohtajista. Myös muilla tekniikan aloilla on pulaa ammattitaitoisista työnjohtajista. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on työelämäläheisen korkeakouluopetuksen järjestäminen ja kehittäminen. Tämän tehtävän toteuttamista tukee rakennusmestaritasoisen koulutuksen järjestämisen uudelleenkäynnistäminen. Yrityksissä syntynyt selvä tarve työnjohtajille tulee ottaa huomioon koulutuspolitiikan valintoja tehtäessä. Ongelma voidaan ratkaista järjestämällä rakennusmestarin 160 opintoviikon ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus, joka sisältää pakollisen 40 opintoviikon ennakkoharjoittelun.

Herra puhemies! Haluaisin vielä painottaa, että rakennusmestarikoulutuksen uudelleenkäynnistäminen ei vaadi mielestäni budjettivaroja. Tarvittavat muutokset ovat tehtävissä uudelleensuuntaamalla aloituspaikkoja ja palvellen näin samanaikaisesti elinkeinoelämän tarpeita ja yksittäisen opiskelijan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Kun lakialoitteen rakennusmestarikoulutuksen käynnistämisestä on allekirjoittanut lähes 130 kansanedustajaa, toivon sivistysvaliokunnan ottavan asian käsittelyynsä, samoin hallituksen kunnioittavan eduskunnan enemmistön tahtoa ja ryhtyvän tarpeellisiin toimenpiteisiin lakialoitteen hyväksymiseksi.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tarpeellinen lakialoite, ja nuo luvut, 300 miljardia euroa rakennuskannasta, osoittavat sen, että ei ole mistään vaatimattomasta asiasta kyse. Se on vakava asia ja kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeä. Pari asiaa, joihin haluaisin kiinnittää huomiota, ovat nimenomaan laatujärjestelmät ja takuuasiat, jotka vaativat entistä enemmän panostusta, kun kuluttajansuoja on tullut korostuneesti näihin mukaan.

Mutta sitten ennakkoharjoittelu. Ennakkoharjoittelu on äärimmäisen tärkeä asia, jotta työmaille ei tule työnjohtoa, insinöörejä, jotka eivät koskaan ole työmaalla käyneet. Ennakkoharjoittelu edesauttaa sitä, että nuori rakennusmestariopiskelija oppii suhtautumaan ennen opintojen alkua kunnioittavasti ammattimiehiin, joiden apumiehenä hän joutuu harjoitteluaikana toimimaan. Henkilökunnan kanssa toimiminen on aivan ratkaisevaa, jotta myös sitten työt työmaalla onnistuvat. Valmis insinööri harvoin menee sinne montun pohjalle. En itse ole kokemuksessani nähnyt vielä kertaakaan, että he sinne menevät. Mutta jos he ovat harjoitteluaikanaan siellä olleet, sen jälkeen ei ole mitään tuskaa valmiin työnjohtajan mennä sinne silloin, kun tilanne sen työmaalla vaatii. Siksi nimenomaan tämä 40 opintoviikkoa työmaalla, ennen kuin varsinainen opiskelu alkaa, on erittäin tärkeä asia.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen teki erittäin hyvän lakialoitteen siitä, että arvioitaisiin uudelleen sitä, pitäisikö rakennusmestarikoulutus käynnistää jälleen. Minä vähän perustelisin sitä, kun hän sanoi, että aikaisemmin se loppui siitäkin syystä, että kun se oli loppumaisillaan, siihen ei ollut halukkuutta. Kyllä varmasti näinkin on, mutta nyt on hiljattain kokeiltu eräässä ammattikorkeakoulussa insinöörikoulutusta, jossa olisi painotettuna tämä alue, mutta siihenkään ei valitettavasti hakijoita ole ollut. Vetovoima on ollut heikompi sillä alueella.

Mikä siinä on sitten syynä? On varmaan moniakin eri syitä, mutta minä toivoisin, että kun tätä asiaa sitten pohditaan, meillä olisi entistä parempi työelämän ja koulutuksen vuoropuhelu. Pohdittaisiin sitä, minkälaista osaamista me työelämässä tarvitsemme, ja sitten pohdittaisiin myös määrällistä ennakointia, tehtäisiin entistä parempaa, koska tämä lakialoite osoittaa sitä, että meillä ei ihan kohdallaan ole Suomessa koulutus tai koulutus ei täysin vastaa työelämää.

Keskustelu päättyy.