Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Rakennusten ja muun rakennetun ympäristön
kokonaisarvo on maassamme noin 300 miljardia euroa. Tämä on
kaksi kolmasosaa maamme kansallisvarallisuudesta. Noin puolet siitä on
asuntokantaa, vajaa puolet toimistotilakantaa. Väylien
arvo on puolestaan noin 20 miljardia euroa ja kunnallistekniikan noin
40 miljardia euroa. Rakentamisen työllisyysvaikutukset
ovat Suomessa erittäin merkittävät. Ala
työllistää lähes puoli miljoonaa
henkilöä. Kansantalouden toiminnasta 10—15
prosenttia perustuu rakentamiseen.
Edellä mainitut luvut todistavat kiistatta, ettei ole
yhdentekevää, kuinka pääsääntöisesti
hyviä rakennussuunnitelmia toteutetaan ja kuinka operatiivista
toimintaa johdetaan. Tämän päivän
rakentamisessa ongelmat kohdentuvat juuri työmailla tapahtuvaan
toimintaan. Korkean laadun ja hyvän työturvallisuuden
ylläpito edellyttää aktiivista, osallistuvaa
työmaitten työnjohtoa. Tämä ei
ole onnistunut toimiston pöydän takaa ohjaten,
vaan vaatii fyysistä läsnäoloa eri työpisteissä,
niin montussa, kerroksilla kuin telineilläkin.
Rakennusmestarikoulutusta lopetettaessa ajatuksena oli, että työnjohtotehtäviin
tulee rakennusmestarien tilalle ammattikorkeakoulun suorittaneita
insinöörejä, joitten ammattinimike on rakennusinsinööri
amk. Opetusministeriön taholta on esitetty, että rakennusmestarikoulutus
lopetettiin vuonna 2001 sen takia, ettei koulutukseen hakeutuvia
ollut tarpeeksi. Tämä ei mielestäni kuitenkaan
pidä paikkaansa. Todellinen syy on jo aiemmin tehdyssä ilmoituksessa,
että rakennusmestarikoulutus tultaisiin joka tapauksessa
lopettamaan. Kukapa tällaiselle koulutusalalle haluaisi
hakeutua, jos tiedetään, että ammattinimike
on häipymässä ja koulutus ollaan lopettamassa?
Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että vain harvalla
amk-insinöörillä on motivaatio sijoittua työmaamestariksi.
Yleensä he sijoittuvat suunnittelu- ja toimistotehtäviin,
mihin heidän koulutuksensakin ammattikorkeakoulussa tähtää.
1990-luvulla yleistyneet laatu- ja toimintajärjestelmät
lisäsivät urakoitsijan työnjohdon tehtäviä.
Tietotekniikan soveltaminen on alan työmailla lisääntymässä,
mikä helpottaa eräiden työnjohtotehtävien
hoitamista mutta edellyttää heiltä uuden
tyyppistä osaamista. Talonrakentamisen pohjatöissä vastaavalla
työnjohtajalla tulee olla vähintään
rakennusmestarikoulutus. Insinöörien haluttomuus
toimia työnjohtotehtävissä rakennustyömailla
on käytännössä koettu tosiasia
yhteiskunnassamme. Rakennus- ja maanrakennusalalla on jo tällä hetkellä pulaa
vastaavista vanhemmista ja nuoremmista rakennusmestareista. Tilanne
tulee lähivuosina huononemaan entisestään
suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.
On arvioitu, että tämän hetken 20 000 mestarin
vahvuudesta poistuu seuraavien viiden vuoden sisällä 4 000—5 000
henkilöä. Nämä luvut tukevat
teollisuuden käsitystä työmaamestareitten
saannin edelleen vaikeutumisesta.
Lisäksi uusittu maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vastaavan
työnjohtajan ja valvojan nimeämistä myös
pientalotyömaille. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus
tukee pientalovaltaista rakentamista. Hallituksen hyvän
linjauksen eteenpäinvienti edellyttää työmaakokemusta omaavien
mestarikoulutuksen käynnistämistä.
Arvoisa herra puhemies! Suomen Kuvalehti selvitti taannoin eri
ammattiryhmien arvostusta maassamme. Kyselyn mukaan suomalaiset
arvostavat entistä enemmän kädentaitoja
ja konkreettista osaamista. Kymmenen nopeimman arvostusta kasvattaneen
ammattiryhmän joukossa olivat rakennusmies ja kirvesmies.
Rakennusmestarit sijoittuivat sijaluvulle 49 ollen listalla arkkitehtien
jälkeen rakentajista seuraavia. Selvitys kertoo selvin
luvuin siitä arvostuksesta, jota rakennusmestarit maassamme
nauttivat. Todettakoon sivuhuomautuksena, että kansanedustajat sijoittuivat
vertailussa huomattavasti sijan 200 huonommalle puolelle.
Edellä mainituista syistä rakennusalalla on tarvetta
erityisesti rakennusmestarikoulutuksen saaneista työnjohtajista.
Myös muilla tekniikan aloilla on pulaa ammattitaitoisista
työnjohtajista. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
työelämäläheisen korkeakouluopetuksen
järjestäminen ja kehittäminen. Tämän
tehtävän toteuttamista tukee rakennusmestaritasoisen
koulutuksen järjestämisen uudelleenkäynnistäminen.
Yrityksissä syntynyt selvä tarve työnjohtajille
tulee ottaa huomioon koulutuspolitiikan valintoja tehtäessä.
Ongelma voidaan ratkaista järjestämällä rakennusmestarin
160 opintoviikon ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus,
joka sisältää pakollisen 40 opintoviikon
ennakkoharjoittelun.
Herra puhemies! Haluaisin vielä painottaa, että rakennusmestarikoulutuksen
uudelleenkäynnistäminen ei vaadi mielestäni
budjettivaroja. Tarvittavat muutokset ovat tehtävissä uudelleensuuntaamalla
aloituspaikkoja ja palvellen näin samanaikaisesti elinkeinoelämän
tarpeita ja yksittäisen opiskelijan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.
Kun lakialoitteen rakennusmestarikoulutuksen käynnistämisestä on
allekirjoittanut lähes 130 kansanedustajaa, toivon sivistysvaliokunnan
ottavan asian käsittelyynsä, samoin hallituksen
kunnioittavan eduskunnan enemmistön tahtoa ja ryhtyvän
tarpeellisiin toimenpiteisiin lakialoitteen hyväksymiseksi.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin
tarpeellinen lakialoite, ja nuo luvut, 300 miljardia euroa rakennuskannasta, osoittavat
sen, että ei ole mistään vaatimattomasta
asiasta kyse. Se on vakava asia ja kansantalouden kannalta äärimmäisen
tärkeä. Pari asiaa, joihin haluaisin kiinnittää huomiota,
ovat nimenomaan laatujärjestelmät ja takuuasiat,
jotka vaativat entistä enemmän panostusta, kun
kuluttajansuoja on tullut korostuneesti näihin mukaan.
Mutta sitten ennakkoharjoittelu. Ennakkoharjoittelu on äärimmäisen
tärkeä asia, jotta työmaille ei tule
työnjohtoa, insinöörejä, jotka
eivät koskaan ole työmaalla käyneet.
Ennakkoharjoittelu edesauttaa sitä, että nuori
rakennusmestariopiskelija oppii suhtautumaan ennen opintojen alkua
kunnioittavasti ammattimiehiin, joiden apumiehenä hän
joutuu harjoitteluaikana toimimaan. Henkilökunnan kanssa
toimiminen on aivan ratkaisevaa, jotta myös sitten työt
työmaalla onnistuvat. Valmis insinööri
harvoin menee sinne montun pohjalle. En itse ole kokemuksessani nähnyt
vielä kertaakaan, että he sinne menevät. Mutta
jos he ovat harjoitteluaikanaan siellä olleet, sen jälkeen
ei ole mitään tuskaa valmiin työnjohtajan
mennä sinne silloin, kun tilanne sen työmaalla
vaatii. Siksi nimenomaan tämä 40 opintoviikkoa
työmaalla, ennen kuin varsinainen opiskelu alkaa, on erittäin
tärkeä asia.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen teki erittäin
hyvän lakialoitteen siitä, että arvioitaisiin
uudelleen sitä, pitäisikö rakennusmestarikoulutus
käynnistää jälleen. Minä vähän
perustelisin sitä, kun hän sanoi, että aikaisemmin
se loppui siitäkin syystä, että kun se oli
loppumaisillaan, siihen ei ollut halukkuutta. Kyllä varmasti
näinkin on, mutta nyt on hiljattain kokeiltu eräässä ammattikorkeakoulussa
insinöörikoulutusta, jossa olisi painotettuna
tämä alue, mutta siihenkään
ei valitettavasti hakijoita ole ollut. Vetovoima on ollut heikompi
sillä alueella.
Mikä siinä on sitten syynä? On varmaan
moniakin eri syitä, mutta minä toivoisin, että kun tätä asiaa
sitten pohditaan, meillä olisi entistä parempi
työelämän ja koulutuksen vuoropuhelu. Pohdittaisiin
sitä, minkälaista osaamista me työelämässä tarvitsemme,
ja sitten pohdittaisiin myös määrällistä ennakointia,
tehtäisiin entistä parempaa, koska tämä lakialoite
osoittaa sitä, että meillä ei ihan kohdallaan
ole Suomessa koulutus tai koulutus ei täysin vastaa työelämää.
Keskustelu päättyy.