Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Meille kaikille lienee tullut selväksi se, että kuntajaotus on maassamme auttamattomasti vanhentunut. On ollut myös havaittavissa positiivinen muutos asenteissa kuntaliitoksiin. Tänä päivänä eivät enää ratkaisuihin vaikuta yhtä voimakkaasti tunteet ja valtapoliittiset tekijät, kuten aikaisemmin on ollut tilanne. Asioita pystytään arvioimaan viileämmin ihmisten palvelujen taloudellisen tuottamisen kannalta kuin pelkkää kunnallista itsenäisyyttä painottaen. Toivottavasti tämä kehityssuunta vain voimistuu, ettei monien toiminnallisesti mahdottomuuksien edessä olevien kuntien tarvitsisi mennä pahimman eli katastrofin kautta. Yhtä toivottavaa on, että niin sanotut kauluskunnat ymmärtäisivät myös kasvukeskusten suuruuden voiman, eli esimerkiksi Jyväskylän seudun painoarvo on monen asian osalta aivan toista luokkaa, jos Jyväskylän väkiluku on lähes 120 000 asukasta, kuin että se on yli 80 000 asukasta. Vastaavia suuruusluokaltaan eri kokoisia esimerkkejä löytyy eri puolilta maatamme.

Haluan esittää kiitokseni kuntaministeri Hannes Manniselle aktiivisuudesta kuntaliitosten aikaansaamisessa. Maassamme on tehty viime aikoina onnistuneita päätöksiä tältä osin. Nyt esillä oleva lakiehdotus on siitä jälleen hyvä esimerkki. Pyritäänhän näilläkin ehdotuksilla kannustamaan kuntajaon muutoksen kohteena olevia kuntia tekemään tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia.

Pidän myös oikeana sitä, että kunnilla on niitä koskevan kuntajaon muutosten perusteella velvollisuus laatia hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus, jos kuntien määrä vähenee tai perustetaan uusi kunta. Juuri hallinnon ja palveluiden oikea ja taloudellinen tuottaminenhan on eräs keskeinen syy tehdä kuntaliitoksia. Tuolla järjestämissopimuksella voidaan tarvittaessa epäilevimmällekin tuomaalle, lainausmerkeissä nämä kaksi sanaa, osoittaa kuntaliitoksen järkevyys.

Pidän oikeana myös sitä, että laskennallista yhdistymisavustusta koskevaa säännöstöä tarkennetaan, niin että poistuu mahdollisuus keinotella kuntaliitoksilla. Yhtä oikeaa on se, että kansanäänestystilanteet täsmennetään laissa. Sen sijaan mielestäni laskennallinen yhdistymisavustuksen enimmäismäärä 6,7 miljoonaa euroa on säädetty liian matalalle tasolle. Sen tulisi olla joustava liitoksen merkittävyys huomioiden. Vastaavasti tulisi suhtautua investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen, jonka enimmäismääräksi on vakiintunut 1,68 miljoonaa euroa kuntajaon muutosta kohden. Merkittävimmät säästöt monen kuntajaon uudistuksen osalta syntyvät muun muassa siitä, että taloja, teitä ja energiahuoltoa ei rakenneta hajalleen ja kalliisti. Syntyvät säästöt peittävät aivan varmasti ne kulut, joita valtiolle edellä mainittujen avustusten vuoksi syntyy. Korkeampikin yhdistymisavustus tulisi siten korkojen kanssa valtiolle välillisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Pidän nyt esillä olevaa kuntajakolain muutosehdotusta hyvänä ja vielä kerran sanon, että pidän kuntaministerin aktiivisuutta tervetulleena.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuntaliitosten vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä. Itse olen kuitenkin varovainen vetämään johtopäätöksiä lyhyen aikavälin tarkastelun pohjalta, kuntaliitosten vaikutukset kun saattavat ilmetä vasta vuosikymmenien kuluttua ja meillä on hyviä esimerkkejä niin onnistuneista kuntaliitoksista, mutta on myöskin huonoista tai epäonnistuneista kuntaliitoksista. Onnistunutta kuntaliitosta leimaavat eri osapuolten keskinäinen arvostus ja yhteistyön toimivuus, kun taas epäonnistunutta yhdistymistä hallitsevat pitkäaikaiset ristiriidat ja asukkaiden katkeruus. Yleensähän kuntaliitoksia tehdään tulopohjan vahvistamiseksi, elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Kun väkeä ja verotuloja on enemmän, taloudenpito on vakaampaa. Liitoksissa on siis kyse monta kertaa yhdistyneen kunnan kasvuedellytysten turvaamisesta.

Vaikka näistä kuntaliitosten vaikutuksista esitetäänkin erilaisia arvioita, kyllä minulla on vahvasti se käsitys, että hyödyt ovat haittoja suurempia, joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Tosiasia on, mihin ed. Vielmakin viittasi, että kyllä tämä meidän nykyinen kuntarakenteemme on peräisin hevosvetoiselta aikakaudelta. Se kaipaa uudistamista. Se kaipaa muutosta.

Ensi vuonna meillä toteutuu poikkeuksellisen monta, peräti kymmenen, kuntaliitosta, mitkä vähentävät kuntien lukumäärää kahdellatoista. Meillä on esitetty myös arvioita, että tällä vuosikymmenellä saattaisi toteutua vielä 50—80 kuntaliitosta. Itse pidän kyllä tämäntapaista arviota hieman ylimitoitettuna.

Näissä kuntaliitoksissa valtion porkkanarahat eli yhdistymisavustus ja sitten toisaalta investointi- ja kehittämishankkeiden tuki ovat olleet tärkeä kannustin. Uskonkin, että ellei valtio tällä tavalla olisi tullut mukaan kuntaliitoksiin, niin meillä olisi moni kuntaliitos jäänyt tekemättä. Kuntaliitoksille annetun tuen vastineeksi valtio tietenkin perustellusti odottaa kunnilta tehokkaampaa palvelurakennetta. Suuremman yksikkökoon toivotaan tuovan mukanaan tehokkuushyötyjä ja kustannussäästöä. Toistaiseksi kunnille ei kuitenkaan ole asetettu minkäänlaisia toimintojen tehostamisvelvoitteita yhdistymistuen vastineeksi. Yhdistymiskunnat ovat perinteisesti tehneet yhdistymissopimuksen, johon on kirjattu muun muassa yhdistymisavustuksen käyttö. Käytännössä näissä sopimuksissa on tiukasti paalutettu työntekijämäärä ja palvelurakenne vähintään viideksi liitoksen jälkeiseksi vuodeksi. Niinpä liikkumavara tässä tilanteessa nopeisiin rakenteellisiin muutoksiin on jäänyt hyvin pieneksi.

Mielestäni nyt tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä oleellinen muutos onkin, että jatkossa yhdistyvien kuntien on laadittava suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tällä hetkellähän kunnilla ei tällaista velvollisuutta tämäntapaisen suunnitelman tekemiseen ole. Saattaa olla, että tämän lakiesityksen hyväksyminen hieman vähentää kuntaliitosintoa, ei pelkästään tulevaisuudessa vaadittavan suunnitelman vuoksi, vaan osittain myös siksi, että jatkossa investointi- ja kehittämishankkeiden tuki olisi harkinnanvarainen. Tukia voitaisiin myöntää sellaisille hankkeille, joilla tehostetaan ja yhteensovitetaan kuntien palvelurakenteita, ja jatkossa kunta ei voi enää asettaa investointi- ja kehittämishankkeiden tuen saamista kuntajaon muutoksen ehdoksi.

Joka tapauksessa pidän tätä esitystä kannatettavana, koska se antaa hyvät mahdollisuudet sellaisiin liitoksiin, joissa myös rakenteelliset uudistukset voivat toteutua, ja juuri tuottavuutta parantavia rakenteellisia uudistuksia kuntakentällä mielestäni tarvitaan.

Herra puhemies! Jatkossa on kuitenkin oleellista, miten selkeitä tavoitteita kunnille tässä suunnitelmassa käytännössä edellytetään. Mielestäni hallintovaliokunnan tulisikin mietinnössään tätä problematiikkaa hieman pohdiskella, mutta kaikkinensa kyseessä on ihan hyvä ja kannatettava lakiesitys.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä lakiesitys on varmasti ihan hyvä ja oikein hyvään tarpeeseen tulee, ja toivottavasti kuntajako tähän suuntaan menee, mihin tällä hallituksen esityksellä pyritään. Mutta kiinnitän yhteen asiaan huomiota.

Jos jossakin lakiesityksessä niin juuri tässä olisi pitänyt hallituksen ja asianomaisen ministeriön olla monisanaisempi. Nyt tässä vain pohdiskellaan sitä, millä tavalla valtionosuusvirrat ovat menneet ja millä tavalla sitten näiden tukivirtojen odotetaan kehittyvän vuoteen 2009 saakka, jossa sitten arvioidaan, että valtiolle tulisi lisämenoja kai 10 miljoonaa euroa. Huom., jälleen kerran tulevalle hallitukselle piikkiinmenoja lisää. Mutta ei ollenkaan arvioida sitä, mikä on ollut nyt toteutuneitten kuntaliitosten toiminnallinen tulos, mitä kokemuksia on saatu. Juuri tämä paikkahan olisi ollut se, jossa olisi voinut markkinoida onnistuneita kuntaliitoksia ja varoittaa epäonnistuneista.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti ihan oikeaan asiaan huomiota, ja minä ymmärsin, että tässä lakialoitteessa halutaan nimenomaan tätä toimintasuunnitelmaa vaatimalla saada myöskin niitä rakenteellisia todellisia säästöjä siitä kuntaliitoksesta, mikä sitten aikanaan muodostuu. Nyt on varsin monessa tapauksessa käynyt niin, että kuntaliitos on tehty, mutta mitään suuria rakenteellisia muutoksia ei ole samanaikaisesti tehty, eli maksaja, joka maksaa niitä lisääntyviä valtionosuuksia ja investointitukia, ei ole saanut rahallensa riittävää vastinetta. Ymmärrän, että tätä halutaan nyt painottaa, ja uskon, että meidän hallintovaliokuntamme varmasti siihen kiinnittääkin riittävää huomiota, kun kuuntelin pitkäaikaisen apulaiskaupunginjohtajan ja hallintovaliokunnan jäsenen ed. Vielman puhetta.

Mutta hän kiinnitti myöskin puheessaan ihan oikeaan asiaan huomiota, että avustusten enimmäismäärä on nyt rajattu 6,7 miljoonaan euroon. Eihän tämä kattosäännös kuitenkaan saa olla sellainen, että se estää esimerkiksi kahden vähän suuremmankin kunnan yhdistymistä tulevaisuudessa. Toivoisin, että tämä kattoraja tästä poistetaan ja jätettäisiin harkinta sitten ministeriölle aikanaan ratkaista, mikä se enimmäismäärä kussakin tapauksessa on, koska kahta samanlaista räätälöityä kuntajärjestelyä ei varmasti Suomessa tehdä. Mutta kaiken lisäksi, vaikka rahaa on käytettävissä ja toimintasuunnitelmia jatkossa vaaditaan, suurin ongelma meidän kuntajaossamme ovat edelleen asenteet ja myöskin poliittiset voimasuhteet. Näittenkin kunnallisvaalien jälkeen, kuten huomaatte, monet pitävät paikoistaan kynsin hampain kiinni, ja se on ehkä se tärkein syy, että näitä rakenteellisia kuntaliitoksia ei saada aikaiseksi. Varsinkin niiden puolueiden, jotka esiintyvät julkisuudessa kuntapuolueina, pitää myöskin katsoa näissä asioissa ihan avoimesti omaan peiliin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen sanoi hyvin pitkälle sitä, mitä itsekin ajattelin, että tämän hallituksen esityksen sisältö on sellainen, että tästä esityksestä olisi saanut vähän laajemmankin ja siihen olisi voitu tuoda näitä hyviä ja vaikkapa huonojakin kokemuksia esimerkkeinä ja kannustamaan.

Yksi asia, mikä tästä puuttuu mielestäni kokonaisuudessaan, on se, että kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä. Entä ne kunnat, jotka tekevät jo ilman kuntaliitosta yhteistyötä? Kyllä se on eräs aste ja saattaa johtaa tietyillä alueilla kuntaliitoksiin.

Olen samaa mieltä kuin ed. Salo, että tämän rahasumman katto, mikä on asetettu, tulisi poistaa, koska saattaa olla, että jotkut liitokset maksavat enemmän mutta tuovat huomattavia uusia ajatuksia taikka edistystä, niin että on aivan turha pitää tällaista euromääräistä kattosummaa täällä esityksessä mukana.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut ministeri Mannisen puheita siitä, millä tavoin hän on kannustanut kuntia jopa kuntaliitoksiin, niin olisi odottanut todella sitä, mitä ed. Pulliainen täällä totesi, että tässä hallituksen esityksessä olisi analysoitu tarkemmin niitä hyötyjä, mitä näistä kuntaliitoksista on kokemusten perusteella saatu.

Myös se, mitä ed. Nurmi otti esiin, on minun mielestäni varteen otettava seikka lähinnä sen johdosta, että monilla alueilla on tällainen kunnallinen imago ikään kuin niin tärkeä kuntalaisten keskuudessa, että mitään liitoksia ei pystytä tekemään, mutta se yhteistyö, toiminta, mitä eri aloilla tehdään, voi olla jopa samaa kuin kuntaliitos.

Olisin odottanut, että tässä esityksessä ministeri Mannisen toimesta olisi nyt sitten syvällisemmin pohdittu niitä ja kannustettu myös lain perusteluissa tällaiseen toimintaan, kerran lakiesitys nimenomaan lakinimikkeenä "laiksi kuntajakolain muuttamisesta" tänne eduskuntaan on saatettu.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Pulliainen ja Vistbacka aivan oikein peräänkuuluttivat mielestäni tilannekatsausta tehdyistä kuntaliitoksista. Jokin aika sitten julkistettiin selvitys, joka oli hyvin kriittinen tehtyjä kuntaliitoksia kohtaan. Tuota selvitystä referoitiin julkisuudessa hyvinkin paljon, ja se saattoi vaikuttaa osittain kuntaliitoshalukkuuteen kielteisesti. Se oli hyvin teoreettinen selvitys. Pitäisi tehdä juuri hyvin käytännönläheinen selvitys, niin kuin varmaan edustajat Pulliainen ja Vistbacka tarkoittivat.

Esimerkiksi Jyväskylän seudulla Jyväskylän kaupungin ja Säynätsalon kuntaliitos vuonna 93 alusta on huippuhieno esimerkki, miten vapaaehtoisella kuntaliitoksella pelastettiin 4 000 asukkaan pienen kunnan tulevaisuus ja yli 400 työpaikan vaneritehdas.