Täysistunnon pöytäkirja 140/2004 vp

PTK 140/2004 vp

140. KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2004 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laiksi järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisiä on voimassa nykyisin noin 42 000, jota voidaan pitää esimerkiksi vartijaksi hyväksyttyjen määrään, joita on noin 11 500, verrattuna huomattavan suurena. Järjestyksenvalvontatehtäviä suoritetaan nykyisin ammattimaisesti lähinnä ravitsemisliikkeissä ja tietyissä kokoontumislain mukaisissa yleisötilaisuuksissa.

Järjestyksenvalvontatehtävien suorittaminen liittyykin usein harrastustoimintaan tai lisäansioiden hankkimiseen. Käytännössä huomattava osa järjestyksenvalvojaksi hyväksytyistä suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä satunnaisesti muutaman kerran vuodessa. Edellä mainituilla seikoilla on tietysti huomattava tosiasiallinen vaikutus muun muassa järjestyksenvalvojien käytännön kykyyn toimia tehtävässä sekä oikeudelliseen sääntelyyn ja viranomaisohjaukseen.

Toiminnallisesti tarkasteltuna järjestyksenvalvojista annettu laki on osoittautunut käytännössä varsin toimivaksi. Keskeisimmät epäkohdat ovat liittyneet oikeudellisen sääntelyn tasoon ja yleisluontoisuuteen sekä järjestyksenvalvojakoulutuksen toteuttamiseen. Oikeudellisen sääntelyn johdosta lakiin on jouduttu lisäämään jo aikaisemminkin säädöksiä. Sääntelyn yleisluontoisuus on vastaavasti vaikeuttanut etenkin toiminnan viranomaisvalvontaa, koska lainsäädäntöön ei ole sisältynyt toiminnan viranomaisvalvontaan eikä valvonnassa edellytettyjen tietojen saantiin liittyviä erityissäännöksiä. Poliisin on ollut myös hankala puuttua tiettyihin moitittavina pidettyihin toimintatapoihin, koska lainsäädäntöön ei ole sisältynyt näiltä osin selkeitä ohjeita. Sääntelyn yleisluontoisuus tai sen suoranainen puuttuminen on myös johtanut valtakunnallisesti tarkasteltuna joihinkin epäyhtenäisiin toimintatapoihin.

Järjestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen säätely järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien oikeusturvan varmistamiseksi sekä toiminnan viranomaisvalvonnan tehostamiseksi onkin nyt esityksen tavoitteena eli ajanmukaistaa näitä koskevia määräyksiä. Tietysti tässä tapahtuu myös tämä asetustasolla toteutetun sääntelyn siirtäminen lain tasolle, niihin täällä aikaisemmin ed. Salokin viittasi.

Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi kokonaan uusia säännöksiä käytännössä ilmenneiden toiminnallisten tarpeiden johdosta. Kyseiset säännökset liittyvät muun muassa järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineisiin ja niiden kantamiseen sekä järjestyksenvalvontatoiminnan viranomaisvalvontaan. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen uudistamisen edellytyksenä olisi sisäasiainministeriön määrittämän järjestyksenvalvojan kertauskoulutuksen hyväksytty suorittaminen, ja tämän edellyttämisellä pyritään varmistumaan myös erityisesti järjestyksenvalvojan ammattitaidon säilymisestä, koska merkittävä osa järjestyksenvalvojista toimii tehtävissä edellä kuvatuin tavoin muutoin kuin ammattimaisesti. Peruskoulutusta suorittamattomien järjestyksenvalvojien hyväksyminen olisi mahdollista yksittäisen tilaisuuden ohella myös saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin samanluonteisiin tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuoden aikana. Muutoksella pyritään helpottamaan hallinnollisesti nykyistä menettelyä, jossa tilaisuuden järjestäjän on edellytetty hakevan poliisilta samalle henkilölle hyväksymisen jokaiseen tilaisuuteen erikseen.

Järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineistä ja niiden kantamisesta ehdotetaan nyt säädettäväksi tyhjentävästi lain tasolla. Voimankäyttövälineiden kantamiseen ja kantamistapaan liittyvillä säännöksillä vähennettäisiin voimankäyttövälineiden virheellisestä käytöstä ja voimankäyttövälineiden sieppauksesta mahdollisesti aiheutuvia vaaratilanteita.

Viranomais- sekä järjestyksenvalvontatoiminnan välisen rajanvedon selkiyttämiseksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, ettei poliisi, rajavartija tai tullimies voisi toimia järjestyksenvalvojana. Sääntelyllä pyrittäisiin korostamaan ja selkiyttämään turvallisuus-, lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä suorittavien viranomaisten palveluksessa olevien tiettyjen henkilöiden sekä järjestyksenvalvontatehtäviä suorittavien henkilöiden välistä työnjakoa muun muassa, kun ajatellaan henkilöiden toimivaltuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä johtosuhteita.

Järjestyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös yleisötilaisuuden välittömään läheisyyteen ylläpitämään tilaisuuden järjestystä ja turvallisuutta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärsin tästä lakiesityksestä, että tässä ei nyt kovin suuria uudistuksia tuoda olemassa olevaan käytäntöön nähden, vaan tässä lähinnä säännöksiä laitetaan lain tasolle. Mutta ihan muutama näkökohta.

Täällä sanotaan, että jatkossa ehdotetaan lakiin sellaisia muutoksia voimankäyttösäännöksissä, että ne olisivat jokamiehen kiinniotto-oikeuden tasolla myöskin koulutetun turvallisuuspalvelun ammattilaisen osalta. En tiedä, onko näin välttämättä oikein. Kyllä minä pidän tänä päivänä koulutetun turvallisuusvartijan ammattitaitoa huomattavasti parempana kuin jokamiehen kiinniotto-oikeuteen perustuvaa säädöstöä, koska heillä on myöskin ammattitaitoa hoitaa vaikeita asiakkaita ja sitä kautta säännökset voisivat olla pitemmällekin meneviä.

Toinen asia, mihin kiinnitän huomiota, josta olen tehnyt kirjallisen kysymyksenkin, on se, voiko jatkossa koulutettu poliisimies toimia järjestyksenvalvojana. Järjestyksenvalvojana voidaan toimia jo esimerkiksi siten, että poliisikoulutuksen saaneen henkilön tai Tullin tai Rajavartiolaitoksen virkamiehen lapset harrastavat esimerkiksi urheilua, jalkapalloa — pelaavat jalkapallo-ottelua — ja esimerkiksi näitten nuorten kanssa monet poliisimiehet toimivat tänä päivänä järjestyksenvalvojina antaen oman ammattitaitonsa tällaiseen talkootyöhön. Katson kyllä, että silloin, kun tähän aletaan puuttua ja rajoittaa virkamiehen oikeutta vapaa-aikana osallistua ammattitaitonsa mukaiseen kökkätyöhön, mennään liian pitkälle jo ihan perustuslain yhdenvertaisuuden periaatteenkin kannalta. Toivoisin, että hallintovaliokunta säätelee tämän asian niin, että näissä asioissa ei mennä kohtuuttoman pitkälle ja köpälle, niin kuin Pohjanmaalla sanotaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin samaan asiaan, minkä ed. Salo otti esiin.

Kun lukee hallituksen esityksen sivuilla 10 ja 11 olevia perusteluita ja vertaa sitten, arvoisa puhemies, seuraavassa kohdassa olevaa poliisilain 9 d §:ää, niin kyllä täytyy sanoa, että minun mielestäni nyt on menty liian pitkälle. Myönnän, arvoisa puhemies, sen ja tiedän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen aikaisemmalta ajalta jopa siinä, että kun Helsingin poliisilaitos kielsi poliisimiestä ajamasta taksia, korkein hallinto-oikeus hyväksyi sen, ja sama tilanne on nyt hiljakkoin ollut myöskin järjestysmiestehtävissä olleen poliisin osalta. Mutta minusta nyt perustuslaillista oikeutta rajoitetaan aika pitkälle. Minun mielestäni olisi kuitenkin kannattanut pohtia sitä, että olisi eritasoisia järjestysmiestehtäviä, kuten ed. Salo täällä totesi. Hyvin usein nämä tehtävät liittyvät perheen, useimmiten lasten, harrastustoimintaan, jossa lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että jonkinlainen järjestysmies on oltava siellä, ja silloin usein tällaisessa tilanteessa poliisimies, joka on siellä mukana lasten kanssa, ilmoittaa, että hän voi toimia ja laittaa sen nauhan käteensä.

Arvoisa puhemies! Toivoisin myös sitä, että kun valiokunta tätä käsittelee, se pohtisi sitä, millä tavoin tämä koulutus järjestetään, koska tämä uusi järjestelmä on varmasti hyvä, en kiistä sitä, mutta jossakin vaiheessa tuntuu siltä, että on menty liian pitkälle muodollisuuksiin eli pitäisi olla erilaisia vaihtoehtoja. Minä hyväksyn sen, että ravintoloitten ja muitten vahtimestarina pitää olla ehdottomasti koulutettu, mutta kun on joku lasten jalkapallo-ottelu, jossa on aavistuksen verran yleisöä jne., pitäisi ainakin pohtia sitä valiokunnassa, voiko niitä asettaa eri kriteereihin.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Rajamäeltä, ovatko tässä järjestyksenvalvojat samoja henkilöitä kuin seuraavassa laissa eli poliisilaissa — 42 § eli poliisihenkilöstön täydentäminen — jossa itse asiassa näille täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluville annetaan itse toimintaan oikeutus, elikkä he voivat toimia järjestyksenvalvojina. Äsken te mainitsitte, että he voivat toimia läheisyydessä, että he eivät olisi itse järjestyksenvalvojina, mutta seuraavassa laissa sanotaan, että voidaan asettaa järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä myös liikenteenohjaajaksi. Pykälä jatkuu: "Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä sekä järjestyksenvalvojan kelpoisuusvaatimuksista, valtuuksista ja velvollisuuksista säädetään järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) - -." Mutta kun näin selkeitä lisätehtäviä, suoraan poliisille kuuluvia tehtäviä annetaan täydennyspoliisihenkilöstölle, niin kysyn, ovatko tässä kysymyksessä nyt järjestyksenvalvojat, kun se ei käy selkeästi ilmi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kaikkeen siihen, mitä ed. Vistbacka äsken sanoi. Haluaisin vain tuoda esille myöskin ministerille, joka varmaan myöskin sen sieltä "Savonmualta" hyvin tietää. Tänä päivänä järjestyksenvalvojan saaminen nuorisoseuran tanssitilaisuuksiin, erilaisiin tilaisuuksiin, on äärimmäisen hankalaa. Se on pyytelyä, kerjäämistä, usein palkattomaan työhön, joka tehdään viikonloppuisin, iltaisin ja öisin. Kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla me tätä hommaa vaikeutamme, tietävät myöskin sitä, että harrastustoiminta ja vapaa-aikatoiminta vähenee.

Yksi merkittävä asia, joka on tullut ihan lähikuukausina esille, on se myöskin, että näissä nuorisotilaisuuksissa tänä päivänä käytetään huumeita, minkä tietää siitä, että paikalla on myöskin huumeruiskuja. Niin kuin arvaatte, kun kokematon järjestyksenvalvoja laittaa kätensä jonkun taskuun ottaakseen sieltä esimerkiksi tavaraa pois tai riisuakseen tätä henkilöä, työntää kätensä taskuun, jossa on huumeruisku, seurauksena saattaa olla jopa elinikäinen vakava sairaus tai vähintään hepatiitti tai joku muu sairaus. Mitkään urheiluseurat, mitkään järjestöt eivät tällä hetkellä korvaa kustannuksia, että nämä henkilöt voisivat käydä esimerkiksi rokottautumassa, suojautumassa näitä vaarallisia tauteja vastaan. Toivon, että hallintovaliokunta kiinnittäisi näihinkin käytännön ongelmiin huomiota, koska sen me tiedämme ainakin, että yksikin nuori järjestyksenvalvoja, joka sairastuu vakavaan immuunikatosairauteen, tulee yhteiskunnalle elämän mittaan hyvin kalliiksi, ja varsinkin sen takia, että näihin tehtäviin on erittäin vaikea tänä päivänä saada rahallakaan päteviä henkilöitä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo otti mielestäni tärkeän asian esille, että järjestyksenvalvojia on tilaisuuksiin erittäin vaikea saada. Olen ollut itse sellaisissa tilaisuuksissa kohtuullisen usein, ja tilanne on saattanut olla perin hankala, koska tarpeellisia järjestyksenvalvojia ei ole löytynyt. Toivon kuitenkin, että tämä hallituksen esitys tuo siihen parannuksen. Mielestäni näin äkkiseltään kuultuna järjestelmä, jossa olisi eritasoisia järjestyksenvalvojia erilaisiin tilaisuuksiin, olisi erittäin järkevä.

Viimeisessä osassa puheenvuoroaan ed. Salo puhui, että tämän hallituksen esityksen ei tulisi asianmukaistaa pelkästään turvallisuustoimenpiteen kohteena olevien oikeusturvan varmistamista, kuten tässä esityksessä sanotaan. Myös minun mielestäni kyllä pitää huomioida kaikella kunnioituksella myös se, joka sen työn sitten tekee. Myös heilläkin täytyy olla suoja vaaratilanteita varten. Molempien osapuolten pitää olla tasa-arvoisesti ja asianmukaisesti yhdenvertaisina osapuolina.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tässä on tärkeätä ottaa huomioon, kuten ed. Vistbackakin totesi, oikeusviranomaisten ja eri oikeusasteiden kannanottoja nimenomaan ammattimaisten järjestyksenvalvontatehtävien suorittamiseen liittyen. Siltä osin tätä on syytä selkiyttää. Poliisin oikeudet ja velvollisuudet eivät muutu esimerkiksi hänen toimiessaan eri tyyppisissä talkootehtävissä; hän on kuitenkin poliisi. Samoin on rajamiehen ja tullimiehen osalta, tietyt velvollisuudet ovat olemassa. Eli näihin on oikeuspuolelta kiinnitetty huomiota, ja tätä on syytä selkiyttää. Itse kunkin oikeutta lastensa tai muussa harrastustoiminnassa älköön kuitenkaan tietenkään rajoitettako, mutta järjestyksenvalvontaoikeuksissa ja -velvollisuuksissa on oltava hyvin tarkkana. Näitä rajanvetoja tältä osin on syytä myöskin eduskunnan arvioida. Näihinhän on puututtu eri yhteyksissä.

Ed. Ojansuu puuttui täydennyspoliisikysymykseen. Täydennyspoliisien tehtävän mielekkyydestähän, tai sanotaan huonosta mielekkyydestä, on monta kertaa viime aikoina ollut puhetta. Me emme ole saaneet riittävästi esimerkiksi Etelä-Suomessa täydennyspoliisin tehtäviin kiinnostuneita. Sen takia tässä seuraavassa asiassa mahdollistettaisiin täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluvalle toimiminen täydennyspoliisihenkilöstön koulutukseen liittyvässä tilaisuudessa järjestyksenvalvojana ja liikenteenohjaajana, mikä antaa tiettyjä jokamiehenoikeutta suurempia oikeuksia myös täydennyspoliisille sellaisessa tilanteessa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä tarkennan vielä, että ymmärrän ministerin puheenvuoron täysin oikein: Kuvitellaan, että konstaapeli Salon poika harrastaa jalkapalloa aktiivisesti ja tulee viikon mittainen Helsinki-cup tänne Helsinkiin, jossa tarvitaan mittaamaton määrä koulutettuja järjestyksenvalvojia liikenteenohjaukseen sekä huolehtimaan yleisön turvallisuudesta kentän ulkopuolella. Voiko jatkossa konstaapeli Salo osallistua poliisikoulutuksensa mukaisesti näihin järjestyksenvalvontatehtäviin nauha kädessä, jos esimerkiksi hänen oma poikansa pelaa jalkapalloa siellä samalla kentällä? Hän saattaa koulutuksensa perusteella olla jopa esimiestehtävissä johtamassa sitä toimintaa, koska ajatellaan, että poliisin koulutukseen sisältyy niin paljon osaamista, jotta häntä voidaan menestyksellisesti käyttää tällaisen tilaisuuden osalta, ja hän tekisi tämän ilman palkkaa. Onko se mahdollista jatkossa?

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Tältä osin esityksessä on vedetty erityisesti ammattimaiseen järjestyksenvalvontatehtävään liittyvät rajaukset ja yksittäisten talkootehtävienkin osalta. Täytyy muistaa, että viranomaisilla on kuitenkin tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Tältä osin näitä tällaisia poikkeustilanteita on syytä myöskin valiokunnassa sitten erikseen arvioida.

Keskustelu päättyy.

​​​​