9) Hallituksen esitys laiksi järjestyksenvalvojista
annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisiä on
voimassa nykyisin noin 42 000, jota voidaan pitää esimerkiksi
vartijaksi hyväksyttyjen määrään,
joita on noin 11 500, verrattuna huomattavan suurena. Järjestyksenvalvontatehtäviä
suoritetaan
nykyisin ammattimaisesti lähinnä ravitsemisliikkeissä ja
tietyissä kokoontumislain mukaisissa yleisötilaisuuksissa.
Järjestyksenvalvontatehtävien suorittaminen liittyykin
usein harrastustoimintaan tai lisäansioiden hankkimiseen.
Käytännössä huomattava osa järjestyksenvalvojaksi
hyväksytyistä suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä satunnaisesti muutaman
kerran vuodessa. Edellä mainituilla seikoilla on tietysti
huomattava tosiasiallinen vaikutus muun muassa järjestyksenvalvojien käytännön
kykyyn toimia tehtävässä sekä oikeudelliseen
sääntelyyn ja viranomaisohjaukseen.
Toiminnallisesti tarkasteltuna järjestyksenvalvojista
annettu laki on osoittautunut käytännössä varsin
toimivaksi. Keskeisimmät epäkohdat ovat liittyneet
oikeudellisen sääntelyn tasoon ja yleisluontoisuuteen
sekä järjestyksenvalvojakoulutuksen toteuttamiseen.
Oikeudellisen sääntelyn johdosta lakiin on jouduttu
lisäämään jo aikaisemminkin
säädöksiä. Sääntelyn
yleisluontoisuus on vastaavasti vaikeuttanut etenkin toiminnan viranomaisvalvontaa,
koska lainsäädäntöön ei
ole sisältynyt toiminnan viranomaisvalvontaan eikä valvonnassa
edellytettyjen tietojen saantiin liittyviä erityissäännöksiä.
Poliisin on ollut myös hankala puuttua tiettyihin moitittavina
pidettyihin toimintatapoihin, koska lainsäädäntöön
ei ole sisältynyt näiltä osin selkeitä ohjeita.
Sääntelyn yleisluontoisuus tai sen suoranainen
puuttuminen on myös johtanut valtakunnallisesti tarkasteltuna
joihinkin epäyhtenäisiin toimintatapoihin.
Järjestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen säätely
järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden
kohteena olevien oikeusturvan varmistamiseksi sekä toiminnan
viranomaisvalvonnan tehostamiseksi onkin nyt esityksen tavoitteena
eli ajanmukaistaa näitä koskevia määräyksiä.
Tietysti tässä tapahtuu myös tämä asetustasolla
toteutetun sääntelyn siirtäminen lain
tasolle, niihin täällä aikaisemmin ed.
Salokin viittasi.
Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi
kokonaan uusia säännöksiä käytännössä ilmenneiden toiminnallisten
tarpeiden johdosta. Kyseiset säännökset
liittyvät muun muassa järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineisiin
ja niiden kantamiseen sekä järjestyksenvalvontatoiminnan
viranomaisvalvontaan. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen
uudistamisen edellytyksenä olisi sisäasiainministeriön
määrittämän järjestyksenvalvojan
kertauskoulutuksen hyväksytty suorittaminen, ja tämän
edellyttämisellä pyritään varmistumaan
myös erityisesti järjestyksenvalvojan ammattitaidon
säilymisestä, koska merkittävä osa
järjestyksenvalvojista toimii tehtävissä edellä kuvatuin
tavoin muutoin kuin ammattimaisesti. Peruskoulutusta suorittamattomien
järjestyksenvalvojien hyväksyminen olisi mahdollista
yksittäisen tilaisuuden ohella myös saman järjestäjän
samassa paikassa järjestämiin samanluonteisiin
tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuoden
aikana. Muutoksella pyritään helpottamaan hallinnollisesti
nykyistä menettelyä, jossa tilaisuuden järjestäjän
on edellytetty hakevan poliisilta samalle henkilölle hyväksymisen
jokaiseen tilaisuuteen erikseen.
Järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineistä ja
niiden kantamisesta ehdotetaan nyt säädettäväksi
tyhjentävästi lain tasolla. Voimankäyttövälineiden
kantamiseen ja kantamistapaan liittyvillä säännöksillä vähennettäisiin
voimankäyttövälineiden virheellisestä käytöstä ja
voimankäyttövälineiden sieppauksesta
mahdollisesti aiheutuvia vaaratilanteita.
Viranomais- sekä järjestyksenvalvontatoiminnan
välisen rajanvedon selkiyttämiseksi esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi, ettei poliisi,
rajavartija tai tullimies voisi toimia järjestyksenvalvojana.
Sääntelyllä pyrittäisiin korostamaan
ja selkiyttämään turvallisuus-, lupa-
ja valvontaviranomaistehtäviä suorittavien viranomaisten
palveluksessa olevien tiettyjen henkilöiden sekä järjestyksenvalvontatehtäviä suorittavien
henkilöiden välistä työnjakoa
muun muassa, kun ajatellaan henkilöiden toimivaltuuksia,
oikeuksia ja velvollisuuksia sekä johtosuhteita.
Järjestyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös yleisötilaisuuden
välittömään läheisyyteen
ylläpitämään tilaisuuden järjestystä ja
turvallisuutta.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärsin tästä lakiesityksestä,
että tässä ei nyt kovin suuria uudistuksia
tuoda olemassa olevaan käytäntöön
nähden, vaan tässä lähinnä säännöksiä laitetaan
lain tasolle. Mutta ihan muutama näkökohta.
Täällä sanotaan, että jatkossa
ehdotetaan lakiin sellaisia muutoksia voimankäyttösäännöksissä,
että ne olisivat jokamiehen kiinniotto-oikeuden tasolla
myöskin koulutetun turvallisuuspalvelun ammattilaisen osalta.
En tiedä, onko näin välttämättä oikein.
Kyllä minä pidän tänä päivänä koulutetun
turvallisuusvartijan ammattitaitoa huomattavasti parempana kuin
jokamiehen kiinniotto-oikeuteen perustuvaa säädöstöä,
koska heillä on myöskin ammattitaitoa hoitaa vaikeita asiakkaita
ja sitä kautta säännökset voisivat
olla pitemmällekin meneviä.
Toinen asia, mihin kiinnitän huomiota, josta olen tehnyt
kirjallisen kysymyksenkin, on se, voiko jatkossa koulutettu poliisimies
toimia järjestyksenvalvojana. Järjestyksenvalvojana
voidaan toimia jo esimerkiksi siten, että poliisikoulutuksen
saaneen henkilön tai Tullin tai Rajavartiolaitoksen virkamiehen
lapset harrastavat esimerkiksi urheilua, jalkapalloa — pelaavat
jalkapallo-ottelua — ja esimerkiksi näitten nuorten kanssa
monet poliisimiehet toimivat tänä päivänä järjestyksenvalvojina
antaen oman ammattitaitonsa tällaiseen talkootyöhön.
Katson kyllä, että silloin, kun tähän
aletaan puuttua ja rajoittaa virkamiehen oikeutta vapaa-aikana osallistua ammattitaitonsa
mukaiseen kökkätyöhön, mennään
liian pitkälle jo ihan perustuslain yhdenvertaisuuden periaatteenkin
kannalta. Toivoisin, että hallintovaliokunta säätelee
tämän asian niin, että näissä asioissa
ei mennä kohtuuttoman pitkälle ja köpälle,
niin kuin Pohjanmaalla sanotaan.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin samaan asiaan, minkä ed.
Salo otti esiin.
Kun lukee hallituksen esityksen sivuilla 10 ja 11 olevia perusteluita
ja vertaa sitten, arvoisa puhemies, seuraavassa kohdassa olevaa
poliisilain 9 d §:ää, niin kyllä täytyy
sanoa, että minun mielestäni nyt on menty liian
pitkälle. Myönnän, arvoisa puhemies,
sen ja tiedän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
aikaisemmalta ajalta jopa siinä, että kun Helsingin
poliisilaitos kielsi poliisimiestä ajamasta taksia, korkein
hallinto-oikeus hyväksyi sen, ja sama tilanne on nyt hiljakkoin
ollut myöskin järjestysmiestehtävissä olleen
poliisin osalta. Mutta minusta nyt perustuslaillista oikeutta rajoitetaan
aika pitkälle. Minun mielestäni olisi kuitenkin
kannattanut pohtia sitä, että olisi eritasoisia
järjestysmiestehtäviä, kuten ed. Salo
täällä totesi. Hyvin usein nämä tehtävät
liittyvät perheen, useimmiten lasten, harrastustoimintaan,
jossa lainsäädäntö kuitenkin
edellyttää, että jonkinlainen järjestysmies
on oltava siellä, ja silloin usein tällaisessa
tilanteessa poliisimies, joka on siellä mukana lasten kanssa,
ilmoittaa, että hän voi toimia ja laittaa sen
nauhan käteensä.
Arvoisa puhemies! Toivoisin myös sitä, että kun
valiokunta tätä käsittelee, se pohtisi
sitä, millä tavoin tämä koulutus
järjestetään, koska tämä uusi
järjestelmä on varmasti hyvä, en kiistä sitä, mutta
jossakin vaiheessa tuntuu siltä, että on menty
liian pitkälle muodollisuuksiin eli pitäisi olla
erilaisia vaihtoehtoja. Minä hyväksyn sen, että ravintoloitten
ja muitten vahtimestarina pitää olla ehdottomasti
koulutettu, mutta kun on joku lasten jalkapallo-ottelu, jossa on
aavistuksen verran yleisöä jne., pitäisi
ainakin pohtia sitä valiokunnassa, voiko niitä asettaa
eri kriteereihin.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Rajamäeltä,
ovatko tässä järjestyksenvalvojat samoja
henkilöitä kuin seuraavassa laissa eli poliisilaissa — 42 § eli
poliisihenkilöstön täydentäminen — jossa
itse asiassa näille täydennyspoliisihenkilöstöön
kuuluville annetaan itse toimintaan oikeutus, elikkä he
voivat toimia järjestyksenvalvojina. Äsken te
mainitsitte, että he voivat toimia läheisyydessä,
että he eivät olisi itse järjestyksenvalvojina,
mutta seuraavassa laissa sanotaan, että voidaan asettaa
järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä myös liikenteenohjaajaksi.
Pykälä jatkuu: "Järjestyksenvalvojaksi
hyväksymisestä sekä järjestyksenvalvojan
kelpoisuusvaatimuksista, valtuuksista ja velvollisuuksista säädetään
järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999)
- -." Mutta kun näin selkeitä lisätehtäviä,
suoraan poliisille kuuluvia tehtäviä annetaan
täydennyspoliisihenkilöstölle, niin kysyn,
ovatko tässä kysymyksessä nyt järjestyksenvalvojat,
kun se ei käy selkeästi ilmi.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kaikkeen siihen, mitä ed.
Vistbacka äsken sanoi. Haluaisin vain tuoda esille myöskin
ministerille, joka varmaan myöskin sen sieltä "Savonmualta"
hyvin tietää. Tänä päivänä järjestyksenvalvojan
saaminen nuorisoseuran tanssitilaisuuksiin, erilaisiin tilaisuuksiin,
on äärimmäisen hankalaa. Se on pyytelyä,
kerjäämistä, usein palkattomaan työhön,
joka tehdään viikonloppuisin, iltaisin ja öisin.
Kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla me tätä hommaa
vaikeutamme, tietävät myöskin sitä,
että harrastustoiminta ja vapaa-aikatoiminta vähenee.
Yksi merkittävä asia, joka on tullut ihan
lähikuukausina esille, on se myöskin, että näissä nuorisotilaisuuksissa
tänä päivänä käytetään huumeita,
minkä tietää siitä, että paikalla
on myöskin huumeruiskuja. Niin kuin arvaatte, kun kokematon
järjestyksenvalvoja laittaa kätensä jonkun
taskuun ottaakseen sieltä esimerkiksi tavaraa pois tai
riisuakseen tätä henkilöä, työntää kätensä taskuun,
jossa on huumeruisku, seurauksena saattaa olla jopa elinikäinen
vakava sairaus tai vähintään hepatiitti
tai joku muu sairaus. Mitkään urheiluseurat, mitkään
järjestöt eivät tällä hetkellä korvaa
kustannuksia, että nämä henkilöt voisivat
käydä esimerkiksi rokottautumassa, suojautumassa
näitä vaarallisia tauteja vastaan. Toivon, että hallintovaliokunta
kiinnittäisi näihinkin käytännön
ongelmiin huomiota, koska sen me tiedämme ainakin, että yksikin
nuori järjestyksenvalvoja, joka sairastuu vakavaan immuunikatosairauteen,
tulee yhteiskunnalle elämän mittaan hyvin kalliiksi,
ja varsinkin sen takia, että näihin tehtäviin
on erittäin vaikea tänä päivänä saada
rahallakaan päteviä henkilöitä.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Salo otti mielestäni tärkeän
asian esille, että järjestyksenvalvojia on tilaisuuksiin
erittäin vaikea saada. Olen ollut itse sellaisissa tilaisuuksissa kohtuullisen
usein, ja tilanne on saattanut olla perin hankala, koska tarpeellisia
järjestyksenvalvojia ei ole löytynyt. Toivon kuitenkin,
että tämä hallituksen esitys tuo siihen
parannuksen. Mielestäni näin äkkiseltään
kuultuna järjestelmä, jossa olisi eritasoisia
järjestyksenvalvojia erilaisiin tilaisuuksiin, olisi erittäin
järkevä.
Viimeisessä osassa puheenvuoroaan ed. Salo puhui, että tämän
hallituksen esityksen ei tulisi asianmukaistaa pelkästään
turvallisuustoimenpiteen kohteena olevien oikeusturvan varmistamista,
kuten tässä esityksessä sanotaan. Myös
minun mielestäni kyllä pitää huomioida
kaikella kunnioituksella myös se, joka sen työn
sitten tekee. Myös heilläkin täytyy olla
suoja vaaratilanteita varten. Molempien osapuolten pitää olla tasa-arvoisesti
ja asianmukaisesti yhdenvertaisina osapuolina.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tässä on
tärkeätä ottaa huomioon, kuten ed. Vistbackakin
totesi, oikeusviranomaisten ja eri oikeusasteiden kannanottoja nimenomaan
ammattimaisten järjestyksenvalvontatehtävien suorittamiseen
liittyen. Siltä osin tätä on syytä selkiyttää.
Poliisin oikeudet ja velvollisuudet eivät muutu esimerkiksi
hänen toimiessaan eri tyyppisissä talkootehtävissä;
hän on kuitenkin poliisi. Samoin on rajamiehen ja tullimiehen
osalta, tietyt velvollisuudet ovat olemassa. Eli näihin
on oikeuspuolelta kiinnitetty huomiota, ja tätä on
syytä selkiyttää. Itse kunkin oikeutta
lastensa tai muussa harrastustoiminnassa älköön
kuitenkaan tietenkään rajoitettako, mutta järjestyksenvalvontaoikeuksissa
ja -velvollisuuksissa on oltava hyvin tarkkana. Näitä rajanvetoja
tältä osin on syytä myöskin
eduskunnan arvioida. Näihinhän on puututtu eri
yhteyksissä.
Ed. Ojansuu puuttui täydennyspoliisikysymykseen. Täydennyspoliisien
tehtävän mielekkyydestähän,
tai sanotaan huonosta mielekkyydestä, on monta kertaa viime
aikoina ollut puhetta. Me emme ole saaneet riittävästi
esimerkiksi Etelä-Suomessa täydennyspoliisin tehtäviin kiinnostuneita.
Sen takia tässä seuraavassa asiassa mahdollistettaisiin
täydennyspoliisihenkilöstöön
kuuluvalle toimiminen täydennyspoliisihenkilöstön
koulutukseen liittyvässä tilaisuudessa järjestyksenvalvojana
ja liikenteenohjaajana, mikä antaa tiettyjä jokamiehenoikeutta
suurempia oikeuksia myös täydennyspoliisille sellaisessa
tilanteessa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä tarkennan vielä,
että ymmärrän ministerin puheenvuoron
täysin oikein: Kuvitellaan, että konstaapeli Salon
poika harrastaa jalkapalloa aktiivisesti ja tulee viikon mittainen
Helsinki-cup tänne Helsinkiin, jossa tarvitaan mittaamaton määrä koulutettuja
järjestyksenvalvojia liikenteenohjaukseen sekä huolehtimaan
yleisön turvallisuudesta kentän ulkopuolella.
Voiko jatkossa konstaapeli Salo osallistua poliisikoulutuksensa
mukaisesti näihin järjestyksenvalvontatehtäviin
nauha kädessä, jos esimerkiksi hänen
oma poikansa pelaa jalkapalloa siellä samalla kentällä?
Hän saattaa koulutuksensa perusteella olla jopa esimiestehtävissä johtamassa
sitä toimintaa, koska ajatellaan, että poliisin
koulutukseen sisältyy niin paljon osaamista, jotta häntä voidaan
menestyksellisesti käyttää tällaisen
tilaisuuden osalta, ja hän tekisi tämän
ilman palkkaa. Onko se mahdollista jatkossa?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Tältä osin esityksessä on
vedetty erityisesti ammattimaiseen järjestyksenvalvontatehtävään
liittyvät rajaukset ja yksittäisten talkootehtävienkin
osalta. Täytyy muistaa, että viranomaisilla on
kuitenkin tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Tältä osin
näitä tällaisia poikkeustilanteita on
syytä myöskin valiokunnassa sitten erikseen arvioida.
Keskustelu päättyy.