Täysistunnon pöytäkirja 143/2001 vp

PTK 143/2001 vp

143. PERJANTAINA 30. MARRASKUUTA 2001 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Esitys on otsikoitu "Hallituksen esitys laiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta". (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Ed. Vehkaoja, hetkinen. Arvoisat edustajat, tässä vaiheessa saatan kehottaa teitä jo pitämään yksityiset kokoukset salin ulkopuolella.

Puhuja:

Ja niitähän näyttää riittävän! — Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tarkoituksena on, että uusia lapsikorotuksia alettaisiin myöntää vuoden 2002 alusta kaikille henkilöille, jotka saavat kansaneläkettä. Esitys perustuu köyhyyspakettiin ja on siis sen yksi osa. Yksinäisen eläkkeensaajan eläketuloraja liikkuu siinä 5 900 markan pinnassa, jotta hän pääsee alle 16-vuotiaan lapsensa osalta etuudesta osalliseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksellä on ollut erityistä merkitystä, koska esityksen idea perustui hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimukseen viime syksyltä. Tuossa sopimuksessa ei kuitenkaan lähdetty siitä, että uudet lapsikorotukset kohdistettaisiinkin vain kansaneläkettä saaville, vaan kaikille, joille ennen kansaneläkkeen pohjaosan poistamista oli maksettu lapsikorotus, ja ylipäätään siis kaikille eläkkeensaajille.

Hallitus supisti ehdotusta. Aivan ilmeisesti virhe tapahtui sen johdosta, että asia liitettiin viime kevättalvella osaksi köyhyyspakettia. Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei ollut kuitenkaan vielä aika huolestua, koska ei ollut olemassa hallituksen esitystä, josta nämä yksityiskohdat olisivat ilmenneet. Budjettiriihen allakaan ei ollut syytä huolestua, koska koko ajan operoitiin valiokunnalle tutuilla kohderyhmäluvuilla ja markkamäärillä. Näiden perusteella näytti siis koko ajan siltä, että syksyn 2000 sopimuksen mukaan edetään. Tältä näytti vielä budjettiriihen jälkeenkin, ja näin lukee myös keltaisessa budjettikirjassa.

Kun hallituksen esitys saapui, jouduimme toteamaan, että esitys oli supistunut koskettamaan vain kansaneläkkeensaajia. Meille selostettiin nyt, että budjettiriiheen saakka asiaa oli viety laskuvirheillä. Ministeriöstä saatiinkin sitten 4.10. kirje, jossa selostettiin, että budjettiperusteita laskuvirheen takia tullaan muuttamaan. (Ed. Stenius-Kaukonen: Se saatiin vasta marraskuussa, se oli päivätty 4.10.!) — Se oli päivätty 4.10. Näin on. — Kuitenkin asia vaiettiin hallituksen budjetin täydennyksessä, jota vastikään salissa käsittelimme. Näin ollen voimassa olevan budjettiesityksen mukaan valiokunnan käsitellessä hallituksen esitystä kaikki tarvittavat rahat plus 21 miljoonaa markkaa olivat olemassa koko kohderyhmän hoitamiseksi. Asian läpiajaminen niin, että lapsikorotus nyt voidaan maksaa kaikille eläkkeensaajille, tuotti tuskaa. Vasta-argumentteina ministeriöstä kerrottiin, ettei lapsikorotuksia haluttu antaa rikkaille. Ei muistettu sitä, että koko lapsikorotuksen ideana on ollut tasoittaa lapsiperheiden välistä tilannetta silloin, kun perheen huoltajat eivät enää ole työelämässä eivätkä enää siis saa palkkaa vaan selvästi alempaa eläkettä. Todettakoon, että samasta syystä on myös työttömyysturvassa lapsikorotuksia.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän ministeriön tuskan sen vuoksi, että takavuosina oli todellakin tarkoitus päästä kokonaan eroon lapsikorotuksista ja korvata järjestelmä jollakin muulla tavoin. Olen erittäin onnellinen siitä, että ministeri lopuksi hyväksyi vaatimuksemme ja nyt voimme esitellä eduskunnalle siis lapsikorotuksen, jota kaikki eläkkeellä olevat voivat saada, jos heillä on alle 16-vuotiaita lapsia.

Tämä linjausproblematiikka tämän esityksen yhteydessä tuli hyvin esiin, eli tiettyä horjuvuutta esiintyy näissä asioissa. Nimittäin vieläkään ei olla ihan kattavassa tilanteessa. Esimerkiksi sairausvakuutuskorvausta saavat henkilöt eivät saa lapsikorotuksia. Jos sv-korvaus jatkuu esimerkiksi 300 päivää, niin onhan se ongelma.

Kun viime päivinä on puhuttu kotiäitien eläketurvan heikkoudesta, on tämän työskentelyn aikana syttynyt lamppu ainakin valiokunnan puheenjohtajan päässä. Ehkäpä kotiäitien eläketurvaa voitaisiin tulevaisuudessa parantaa yksinkertaisella tavalla: lisäämällä kansaneläkkeeseen lapsikorotuksia sen mukaan, miten kauan ja kuinka monta lasta kukin on kotosalla hoitanut aikanaan käyttämättä kunnallisia päivähoitopalveluja.

Arvoisa puhemies! Tämä viimeinen osa oli tietenkin puheenjohtajan yksityisajattelua. Totean vielä tähän loppuun, että valiokuntamme mietintöön liittyy vastalause, ja varmasti sen allekirjoittajat esittelevät vastalauseen sisällön.

Edustajat Lindén ja M. Korhonen merkitään läsnä oleviksi.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, mitä valiokunnan puheenjohtaja totesi tämän asian käsittelystä, haluan todeta, että on erittäin tärkeää, että eduskunta on palauttanut kansaneläkkeisiin lapsikorotukset uudelleen maksettaviksi. Lapsikorotusten poistamisesta päätettiin samaan aikaan kuin päätettiin edellisen eduskunnan aikana kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamisesta. Lapsikorotuksen leikkaukset aloitettiin vasta vuonna 98, joten viime vuoden lopussa oli 105 markkaa vielä jäljellä lasta kohti.

Viime syksynä eduskunta pelasti nämä eläkkeensaajat siltä, että heidän käteenjäävä eläkkeensä olisi todella markkamääräisesti pienentynyt. Monen kohdalla eläke on reaalisesti pienentynyt, mutta pohjaosan leikkauksen takia ei markkamääräisesti. Mutta nyt niiltä eläkeläisiltä, joilta on myös poistettu lapsikorotuksia samaan aikaan, on myöskin pienentynyt markkamääräisesti eläke. Kun ajatellaan, kenestä on ollut kysymys, minkälaisista eläkkeensaajista: eläkkeensaajista, joilla on elätettävinään alaikäisiä lapsia, niin tilanne on ollut täysin kohtuuton.

Eläkkeellä olevat henkilöt, joilla on alaikäisiä lapsia, ovat luonnollisesti yleensä työkyvyttömyyseläkkeellä, eli he ovat menettäneet työkykynsä sairauden vuoksi ja ovat menettäneet tietysti silloin paitsi terveytensä myöskin työnsä. Monella tilanne on vielä tapahtunut sellaisessa vaiheessa, että heidän eläkkeensäkään ei ole ehtinyt karttua. On useita niitä eläkeläisiä, joilla on pelkkä kansaneläke, ja he ovat yleensä sellaisia, jotka ovat lapsesta saakka olleet niin vammaisia, että heillä ei ole ollut edellytyksiä tehdä työtä. Esimerkiksi verenvuototautia sairastavia Suomessa on noin 200 henkilöä, mutta eivät he ole olleet kykenemättömiä saamaan lapsia ja huolehtimaan heistä. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa kansaneläkkeen lapsikorotus on aivan olennainen lisä, pieni lisä, ei riittävä, mutta pieni lisä eläkkeeseen.

Sitten on tietysti niitä, jotka ovat nuorena, esimerkiksi opiskeluaikana, menettäneet terveytensä. Opinnot ovat vielä kesken, mutta työeläkettä ei ole vielä kertynyt. Näin ollen he ovat saattaneet jäädä myöskin kokonaan vaille työeläkettä tai saaneet korkeintaan pienen työeläkkeen. Myöskin näille henkilöille lapsikorotus on aivan olennaisen tärkeä.

Yhtä lailla voi sanoa, että kaikkien kohdalla, jotka työnsä ovat menettäneet, eläke on tietysti enimmillään 60 prosenttia siitä palkasta, joka heillä aikaisemmin oli. Käytännössähän sellaista ei enää ole kenelläkään, jotka vuoden 96 jälkeen ovat jääneet eläkkeelle, koska juuri äsken käsittelimme lakia, jossa, voi sanoa, monien ihmisten huomaamatta on pienennetty sekä päivärahojen että eläkkeiden tasoa, kun eläkkeen perusteena olevasta palkasta on tehty suurimmillaan 5 prosentin korotus. Nyt tuolla lailla, jonka äsken hyväksyimme, tätä alennusta vähän pienennettiin.

Nämä henkilöt ovat siis tilanteessa, jossa on perhe elätettävänä ja tulot pienenevät enimmillään 60 prosenttiin. Monilla on vielä tulevan ajan oikeus mennyt, joten työeläke ei ole ollut lähelläkään täyttä, vaan on voinut olla 10—20—30 prosenttia palkasta, ja silloin tietysti kansaneläke on sitä hieman paikannut. Näille henkilöille sairaus aiheuttaa koko ajan kuluja. Silloin lasten elatus on usein vaikeaa. Saimme aikaan sen, että niiltä, joilla oli vielä maksussa viime vuonna lapsikorotus, sitä ei tänä vuonna poistettu. Nyt tällä esityksellä, jota käsittelemme, aletaan uudelleen maksaa lapsikorotuksia niille eläkkeensaajille, jotka ovat jääneet eläkkeelle vuoden 96 jälkeen, jos heillä on alaikäisiä lapsia.

Valiokunnan puheenjohtaja puhui ja selvitti siitä, että vastoin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien viimesyksyistä sopimusta hallitus toi tänne esityksen, jossa lapsikorotusten piiriin tulevien lasten määrä oli puolet sovitusta. Mehän emme puhu suurista joukoista, suurista lasten määristä. Meillä on suuri joukko eläkeläisiä, meillä on 1 250 000 omaa eläkettä saavaa eläkeläistä, ja heille maksetaan 7 600 lapsesta lapsikorotusta. Hallituksen esitys oli, kun siinä lapsikorotus palautettiin vain kansaneläkkeensaajille, että korotusta alettaisiin maksaa 9 000 lapsesta elikkä noin 5 000—6 000 eläkkeensaajalle. Muutos, jonka valiokunta teki, tarkoittaa sitä, että lapsikorotuksen piiriin lisättiin vielä 8 000 lasta. Sanon, että tämä oli vähintään oikeus ja kohtuus, että kaikki nämä eläkkeensaajat, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia, saavat tämän lapsikorotuksen. Indeksikorotuksen kanssa siihen taitaa tulla peräti markka lisää.

Pitkään sitten puhuttiin siitä, että tämä on osa köyhyyspakettia ja korotusta ei voi antaa niille, jotka eivät saa kansaneläkettä. Kuka ei saa kansaneläkettä ensi vuonna? Toisessa kuntaryhmässä eläkeläispuolisolle, jonka työeläke on 5 034 markkaa, kansaneläkettä ei enää makseta; jos työeläke on 5 033 markkaa, niin kansaneläkettä maksetaan. Eihän siinä voi olla mitään oikeutta eikä kohtuutta, että tämä 5 034 markkaa saava ei saisi kansaneläkettä. Ykköskuntaryhmässä raja on vähän suurempi, 5 900 markkaa suurin piirtein, mutta työeläkkeethän ovat verollisia ja näistä kummastakin jää sellainen 4 000—5 000 markkaa käteen. Ei todella voi puhua suurituloisista. Kun meillä kaikista näistä eläkeläisistä on 95 000 sellaisia, jotka saavat yli kymppitonnin eläkkeen, voi sanoa, että kyllä erittäin harvoin osuu, että joku näistä 8 000 lapsesta olisi sattunut näille vajaalle sadalletuhannelle eläkeläiselle näiden 1 250 000:n joukosta.

Arvoisa puhemies! Aivan ällistyttävän paljon on joutunut tämän syksyn aikana tekemään työtä, jotta tämä muutos saatiin aikaiseksi. Nyt ei voi muuta tietysti todeta kuin että olen tyytyväinen, kun se lopulta onnistui.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan todeta myöskin tyydytyksellä, että asia kansaneläkkeiden lapsikorotuksista on edennyt tähän vaiheeseen, ja lausun kiitokset ed. Stenius-Kaukoselle, joka varmasti on siellä ansiokkaasti tätä asiaa vienyt eteenpäin ja puolustanut näitä lapsikorotusasioita. (Ed. Stenius-Kaukonen: Ed. Hyssälä, olen pahoillani, että joudun lähtemään, mutta joudun lähtemään valiokuntaan neuvottelemaan vielä erinäisistä kysymyksistä!) — Tässä joutuvat kaikki lähtemään kohta neuvottelemaan erinäisistä suomalaisista viroista.

Rouva puhemies! Tässähän tapahtui niin, että viime kaudella, kun kansaneläkkeen lapsikorotukset poistettiin, se ei ollut suinkaan erehdys eikä niitä sattumalta poistettu, vaan se oli ihan tietoista meininkiä. Olin itse silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja todellakin suruksemme huomasimme, että näin tulee tapahtumaan. Ed. Stenius-Kaukonen ansiokkaasti kertoi jo, mistä ryhmistä tässä on kysymys: vammautuneista ja sairaista ihmisistä, joilla on pieniä lapsia.

Silloin 95, kun korotus vielä maksettiin, summa oli 262 markkaa kuukaudessa, ja silloin näitä lapsia oli 30 000 ja ikäraja oli 16 vuotta. Me olemme kuitenkin keskustaryhmässä miettineet sitä, että eihän 16-vuotias vielä kuitenkaan millään tavalla tule toimeen tällaisessa perheessä, jossa on paljon sairautta. Usein silloin vielä ollaan koulussa ja opiskellaan ja hyvin harva on työelämässä. Katsomme näin ollen, että 18 vuoden ikärajan on tässä ilman muuta vaatimuksena oltava, ja siitä olemme tehneet lakialoitteen, ja se on tässä esityksen rinnalla meidän esityksenämme, vastalauseena.

Muutosesityksessä myöskin tulemme esittämään korotusta. Nythän käy niin, että se, mitä hallitus esittää, ei vastaa sitä, mikä on leikattu, saati sitten tietenkään, että palautettaisiin niille perheille, joista tämä on vuosikaudet ollut poissa. Mutta tämä taso pitäisi myöskin huomioida, koska samaan aikaanhan näille perheille on tullut muitakin leikkauksia. Kotihoidon tuki on juuri näiltä perheiltä leikattu ja myöskin lapsilisät ja indeksikorotukset jätetty tekemättä. Näin ollen myöskin meillä on tässä esityksessämme yksityiskohtaisesti muutosesitys tähän tasoon, ja se löytyy tästä meidän lakialoitteestamme, jonka ensimmäinen allekirjoittaja olen, ja yksityiskohdat muutenkin löytyvät sieltä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on myönteinen. Siinä korjataan vakava virhe, jonka Lipposen ensimmäinen hallitus teki ja joka on omalta osaltaan vaikeuttanut kaikkein köyhimmässä asemassa olevien lapsiperheiden tilannetta.

Ihmettelen vain sitä, miksi lapsikorotuksen rajaa ei tässä yhteydessä korjattu 18 vuoteen, kuten on laita työttömyysturvan lapsikorotuksen kohdalla, joka on 18 vuodessa. Yli 16-vuotiaat, alaikäiset lapset ovat vanhempiensa elatusvastuulla, he kuluttavat paljon, ja ajattelen, että kaiken kaikkiaan lapsipoliittisissa etuuksissa pitäisi päästä yhdenmukaiseen lapsen iän määrittelyyn. Luonteva raja on juuri tuo 18 vuotta, joka on myöskin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen raja.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä jo totesi muun muassa ed. Stenius-Kaukonen, että lapsikorotusten poistaminen tapahtui samaan aikaan, kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin. Viittaan siihen, että myöskin kansaneläkkeen pohjaosan palauttaminen on tällä hetkellä kesken, ja tuntuu vähän hankalalta, kun ei valtioneuvostossa asia tunnu etenevän, sitä odottaisi kyllä. Ministeri Perhokin, joka osallistui asian päättämiseen, on paikalla.

Mutta, puhemies, tämä on hyvä asia, että nyt asia näin etenee, ja kiitokset myös valiokunnan ulkopuolelta valiokunnan kaikille jäsenille. Täällä mainittiin ed. Stenius-Kaukonen nimeltä, mutta uskon, että koko valiokunta tässä asiassa on toiminut hyvin.

Ed. Hyssälän välihuutoon, kun hän sanoi, että kaikkihan täällä kohta lähtevät valitsemaan merkittäviä henkilöitä, totean, että kyllä tämänkin talon ensimmäinen tunti tässä täysistunnossa meni vähän päiväjärjestyksen ulkopuolelta, johtunee siitä, että nuo valinnat eivät sisällöltään ehkä ole niin tärkeitä, mutta ne nimet ovat, jotka siinä esiintyvät.

Yleiskeskustelu päättyy.