Täysistunnon pöytäkirja 143/2006 vp

PTK 143/2006 vp

143. KESKIVIIKKONA 17. TAMMIKUUTA 2007 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

3) Ilmastonmuutos ja energiansaannin turvaaminen

 

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ilmastokysymys on noussut yhdeksi aikamme suurimmista haasteista. Kuluvan talven säät saattavat hyvinkin olla konkreettinen viesti ilmastonmuutoksesta. Samaan suuntaan todistaa myös tiede. Ihmisellä on ilmiselvä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Tämän vahvisti myös Ison-Britannian hallituksen tieteellinen neuvonantaja Sir Nicholas Stern raportissaan aivan äskettäin.

Koko maailman yhteinen velvollisuus ja intressi on ryhtyä entistä tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tämän näkemyksen jakaa myös EU:n komissio tuoreessa ehdotuksessaan keskeisiksi tavoitteiksi ja toimiksi energia- ja ilmastopolitiikassa. Ilmastokysymyksen hoitaminen määritellään siinä suunnannäyttäjäksi muun ohessa myös energiapolitiikassa tehtäville ratkaisuille. Komissio on asettanut erittäin kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuodelle 2020 ja sen jälkeiselle ajalle.

Arvoisa puhemies! Hallitus tukee komission päälinjauksia. Jo tässä vaiheessa hallitus korostaa, että päästöjen vähentämistoimiin on sitoutettava koko teollinen maailma ja kaikki suuret päästäjät.

Suomen hallitus on sitoutunut osaltaan koko maailmanyhteisön ja EU:n jo lähivuosillekin asettamiin tavoitteisiin. Toimeenpanemme parhaillaan Kioton sopimuksen pohjalta EU:n taakanjaossa vuonna 1998 meille vuosille 2008—2012 määrättyjä velvoitteita. Päästöjen pudottaminen noina mainittuina vuosina vuoden 1990 tasolle eli 71 miljoonaan CO2-tonniin on moniin muihin maihin verrattuna kova velvoite. Osa siitä voidaan saavuttaa päästökaupalla ja muilla energiapoliittisilla toimilla, toinen osa teollisuuden ja energiateollisuuden omin ratkaisuin. Myös jätehuollon ratkaisut edesauttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Hallitus on ollut ohjelmansa mukaisesti aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteisössä ilmastokysymyksen tulevienkin ratkaisujen valmistelussa. Tähtäimessä on ollut Kioton ensimmäisen kauden jälkeinen aika vuodesta 2013 eteenpäin.

Puheenjohtajakaudella vastuumme oli luonnollisesti erityisen suuri. Ilmastokysymykset olivat yksi hallituksen keskeisiä prioriteetteja.

Ministerineuvosto hyväksyi lokakuussa päätelmät, joilla linjattiin EU:n tavoitteet Nairobin ilmastokokouksiin, ja joulukuussa päätelmät, joissa määriteltiin EU:n tavoiteaikataulu sekä lähtökohtia tulevalle sopimukselle. EU on ollut varsin tyytyväinen Nairobin istuntojen tuloksiin, ja jäsenmaat ovat kiitelleet Suomea hyvästä toiminnasta. Suomi nosti ilmasto- ja energiakysymykset myös kaikkien kolmansien maiden kanssa toteutettujen huippukokouksien asialistalle. EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa tehtiin Suomen johdolla uusi avaus Helsingissä, nimenomaan Helsingissä. Täällä järjestettiin myös EU:n ja Venäjän ympäristöalan ensimmäinen PPC-kokous. Hallitus ei siis suinkaan ole ollut toimeton ilmastokysymyksen hoitamisessa maailmalla.

Arvoisa puhemies! Ilmastokysymyksessä energiapolitiikka siis näyttelee tärkeintä roolia myös Suomessa. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy näet meilläkin energiantuotannossa. Välikysymyksen tekijät väittävät, että energiapolitiikka on päättämätöntä ja että kansalaisten epätietoisuus energian saatavuudesta ja hintakehityksestä on kasvanut. Kysymyksessä vaaditaan myös ilmastoon ja energiaan vedoten ydinenergiaratkaisujen välitöntä valmistelua ja mahdollisimman suurta energiaomavaraisuutta. Puhutaanpa kysymyksessä myös, kylläkin vähän niin kuin pakon sanelemana, uusiutuvasta ja bioenergiasta.

Arvoisa puhemies! Väitän, että niin aktiivista energiapoliittisten toimien ajanjaksoa on Suomen lähihistoriasta vaikeaa löytää kuin on ollut tämän hallituksen toimikausi vuodesta 2003 lähtien.

Olemme toimeenpanneet 2000-luvun alkuvuosina valmistellun EU:n päästökauppadirektiivin. Uudistimme sähkömarkkinalain ja paransimme energiajärjestelmän toimivuutta. Olemme parantaneet monin keinoin energiatehokkuutta ja energiansäästöjä.

Hallitus on sijoittanut rahassa runsaammin ja tukikohteissa mitaten enemmän kuin koskaan ennen Suomen historian aikaa uusiutuviin ja biopohjaisiin energialähteisiin ja edistänyt sitä tietä energiaomavaraisuutta. Olemme jo veroratkaisuin vahvistamassa kotimaisen turpeen kilpailuasemaa kisassa kivihiilen kanssa. Suomi tukee EU:n parlamentin pyrkimyksiä saada turve määritellyksi YK:n ilmastopaneelissa hitaasti uusiutuvaksi energia-aineeksi. (Ed. Dromberg: Saastuttavia energiamuotoja!)

Olemme luoneet lakisääteisen ja historiamme ensimmäisen, siis historiamme ensimmäisen varavoimajärjestelmän, jolla varmistetaan sähkön riittävyys erilaisissa, myös erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ja olemmepa saattaneet, vaikka oppositio sitä ei kysynyt tietystikään, eduskunnan käsittelyyn lain, jolla myös liikenteessä siirrytään asteittain öljyriippuvuutta vähentäviin biopohjaisiin polttoaineisiin.

Tätä listaa, arvoisa puhemies, voisi jatkaa. Päämäärä näissä toimissa on ollut selvä. Energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta on parannettu, biopohjaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin on panostettu, säästöä ja päästöjen vähentämistä on vauhditettu.

Verrattuna muuhun maailmaan toimet ovat meillä myös tepsineet aika hyvin. Vaikka esimerkiksi sähkö on meidän kaikkien mielestä tietysti edelleenkin liian kallista, me kaikki toisaalta tiedämme toivon mukaan vähintään tämän päivän jälkeen, että suomalainen kuluttaja maksaa sähköstään halvemman hinnan kuin missään muussa läntisen Euroopan maassa, Kreikkaa lukuun ottamatta. Ja sen jälkeen, kun sähköveroa ollaan madallettu, myöskin teollisuus saa sähkönsä erinomaisen kilpailukykyiseen hintaan. (Ed. Dromberg: Nousee koko ajan!)

Kokoomuksen vaatimukselle ydinvoiman lisärakentamisen "valmistelujen aloittamisesta" hallituksen energiastrategian, jonka myöskin käsittelyssä kokoomus oli mukana, sanoma on selvä: Hallitus ei rakenna ydinvoimaa, mutta sen puolesta ovi on myös ydinvoiman lisärakentamiselle auki.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotuista toimista eräät ansaitsevat hieman lähempää tarkastelua vielä:

Hallitus tähtää toimillaan energiatehokkuuden radikaaliin parantamiseen. Hallitus jakaa komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassakin esitetyn 20 prosentin koko EU:n säästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Tähän asti energiatehokkuutta on edistetty lähinnä kannustimilla, kuten investointiavustuksilla, koulutuksella, informaatiolla ja vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla. Arvion mukaan päästöjä on vähennetty näillä toimin noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Säästetty energia vastaa 360 000 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

Hallitus on edistänyt säästötoimia tukemalla energiakatselmuksia ja -investointeja. Vuosina 2003—2006 säästöinvestointeja ja -selvityksiä on tuettu 26 miljoonalla eurolla.

Laitteiden ja rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat pari esimerkkiä niistä EU:n toimista, joissa Suomi on ollut hyvin aktiivisesti mukana.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma asetti tavoitteeksi uusiutuvien ja biopohjaisten energialähteiden käytön edistämisen. Hallituksen energiastrategia, jonka eduskunta käsitteli, täsmensi näitä tavoitteita.

Uusiutuvien energialähteitten osalta tavoite on kasvattaa niiden osuutta vuoteen 2025 mennessä 40 prosentilla ja nostaa uusiutuvien ja biopohjaisten osuus kokonaisenergiasta tämän päivän 25 prosentista 2025 mennessä kolmannekseen. Nousu ei yhtäkkiä tunnu kovin suurelta, nämä lukemat, mutta käytännössä se tietää erittäin suuressa määrin uusiutuvan ja biopohjaisen energian käytön lisäämistä.

Metsähakkeen, peltobiomassan, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun osuus primäärienergiasta ainakin kolminkertaistetaan, siis ainakin kolminkertaistetaan näiden sanottujen vuosien aikaan.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus on tarkoitus nostaa 31,5 prosenttiin.

Kotimaisen energian kasvutavoitteena on siis neljänneksen lisäys vuodesta 2003 vuoteen 2025 mennessä. Muun muassa näiden toimien tavoitteena on öljy- ja hiiliriippuvuuden radikaali vähentäminen edessä olevien vuosien aikana. Kuinka pian kokonaan voidaan näistä luopua, jää nähtäväksi. Radikaali vähentäminen on hallituksen selvä ja hyvin voimallinen tavoite.

Käytännön toimet tukevat hallituksen tätä linjaa. Muutama esimerkki siitä, mitä jo tehty on sanottujen strategisten tavoitteitten tavoittelemiseksi.

Tähän mennessä vaalikauden aikana valtion energiatuella on vaikutettu 443:n uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan hankkeen eteenpäinviemiseen, lähinnä investointeihin ja jossakin määrin myöskin säästötoimiin rahaa on silloin käytetty. Hankkeiden määrä on suurempi, jälleen kerran suurempi, kuin millään vaalikaudella tätä ennen.

Valtion rahaa myönnettiin viime vuonna energiainvestointeihin ja vastaavaan 43,7 miljoonaa euroa. Sekin on yhtenä vuonna enemmän kuin koskaan ennen Suomessa. Vaalikauden heikoimmankin vuoden, vuoden 2003 lukema oli 32,5 miljoonaa euroa.

Investointitukien pääasiallisina kohteina ovat olleet puuta käyttävät hankkeet. Mutta myös tuulienergiainvestointeja on tuettu vaalikaudella ennätysmäärin, 23,2 miljoonalla eurolla. Tämä taitaa olla enemmän kuin koko Suomen historian aikana tähän saakka tuulivoimaa on yhteensä tuettu, eli tämän hallituskauden aikaan sanottu luku arvioni mukaan ylittää sen.

Erityisesti haluan mainita, että vuoden 2002 ydinvoimaratkaisun yhteydessä asetetut niin sanotut risupakettitavoitteet, joihin niin mielellään aina viitataan, ne tullaan saavuttamaan nykyvauhdilla etuajassa. (Ed. Tiusanen: Energiansäästölaki!) Vielä vähän aikaa sitten puhuttiin siitä, että risupakettitavoitteet on jätetty unholaan ja niitä ei saavuteta. Arvoisa puhemies, kerron teille, että ne saavutetaan etuajassa, ja todistus siitä, että näin tulee tapahtumaan, tulee seuraavassa: Kun vuonna 2002 metsätähteen ja -hakkeen käyttö oli noin 1,7 miljoonaa kuutiota, oli se jo viime vuonna keskimäärin 3,8 miljoonaa kuutiota ja loppuvuodesta vauhti oli tuota korkeammalla tasolla. 5 miljoonan kuution taso, se tavoite täyttyy. Ei 2010, joka oli sen loppu, se tavoitetähtäin, vaan jo vuoden 2009 aikaan reilusti tätä menoa.

Käyttöön otetut energiapuun korjuu- ja haketustuki sekä energiakasvituki lisäävät biopohjaisten energiaraaka-aineiden tarjontaa. Viime vuonna voimaan tullut pientalojen lämmitystavan muutostuki lisää puolestaan bioenergian käyttöä.

Hallitus on ponnistellut myös monilta muilta osin välikysymyksessä keksittyä enemmän energiaomavaraisuuden kohentamiseksi. Vielä kerran, eduskunnan käsissä on parhaillaan hallituksen lakiesitys, jolla käyttövelvoitteen keinoin siirrytään siis liikenteessä asteittain biopohjaisten polttoaineiden käyttöön. Tämä vähentää, ja se on tämän startin tärkein asia, alkuvaiheessa nimenomaan liikenteen öljyriippuvuutta. Vähentää öljyriippuvuutta on, ei vain meidän, vaan se on myös Euroopan unionin, meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja tämä askel, jonka eduskunta toivon mukaan kohta ottaa hyväksyessään muutaman päivän päästä tämän lakiesityksen, toivon mukaan, on tärkeä askel tässä. Jatkossa tämä tie merkitsee myöskin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, alkuvaiheessa huomattavan paljon vähemmän, mutta jatkossa huomattavan paljon enemmän. Uskon esimerkiksi, että biodieselin osalta jo ensimmäisessä vaiheessa, kun sitä aletaan käyttää, se nimenomaan merkitsee samalla myöskin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Etanolin kohdalla, jossa teknologia ei ole ihan niin pitkällä, tuo tavoite on ehkä vähän kauempana.

Välikysymyksen tekijät sanovat, arvoisa puhemies, että Vanhasen hallituksen olisi tullut olla energiapolitiikan suunnannäyttäjä Euroopassa. Tietämättä tarkalleen siis mitä suuntaa kokoomus sanomallaan painottaa, Vanhasen hallitus on todellakin ollut suunnannäyttäjä erityisesti bioenergian ja uusiutuvan energian edistämisessä. Tässä tuo tehtävä on hoidettu hyvin. Jos sitä tarkoitettiin, vastaus tulee tässä.

Järjestimme EU-puheenjohtajakauden aikana muun muassa korkean tason työryhmän kokouksen, jossa käsiteltiin ja valmisteltiin EU:n energiapakettia muun muassa uusiutuvasta ja bioenergiasta. Tällä työllä, mikä täällä meillä sai merkittävää lisävauhtia, on Saksan itsensäkin kertoman mukaan tärkeä sija siinä suuren energiareformin valmistelussa, joka Saksan puheenjohtajakaudella ja Saksan toimesta viime kädessä toteutetaan.

Miksikäs emme olisi olleet sitten suunnannäyttäjiä? Bioenergiassa olemme tänään Euroopan ykkönen sähkön hankinnassa ja kakkonen primäärienergiassa. Se on meidän asema Euroopan unionin 27:n jäsenvaltion välisessä kisassa. Olemme kiistatta myös suunnannäyttäjiä energiatehokkuudessa: Suomalainen energiankäyttöteknologia on tänään, niin kuin tässä salissa tiedetään, hyvin kysyttyä maailmalla. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme maailman johtavia maita. Myös ydinjätepolitiikassa olemme näyttäneet muulle maailmalle mallia.

Suomen puheenjohtajakauden aikana järjestettiin Lahdessa EU:n huippukokous, johon myös presidentti Putin osallistui, ja jossa edettiin EU:n ja Venäjän energiasuhteissa. Puheenjohtajakaudella kyettiin myös järjestämään Moskovassa Venäjän ja EU:n PPC-kokous, jossa linjattiin tuon energiayhteistyön konkreettisia asioita. Ensimmäisen kerran työryhmäraporttien valmistelun pohjalta saatettiin tunnistaa monella osa-alueella niitä tehtäväalueita, joilla myös konkreettisin toimin tätä yhteistyötä edistetään. Huippukokous on tärkeä siinä, että siinä määritellään tahtotila ja määritellään päälinjat. Nämä PPC-kokoukset pyrkivät antamaan sisältöä sille, mitä tuon sateenvarjon alla pitää tehdä, ja me onnistuimme pitämään sen kokouksen hyvin tuloksin.

Arvoisa puhemies! Välikysyjät sanovat, että kansalaiset ovat epätietoisia energian hinnan kehityksestä.

Suomi on — ja nyt, kiitos muiden ohessa myös kokoomukselle — siirtynyt jo vuosia sitten kilpailtuihin, yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, ja siellä hinnat vaihtelevat. (Ed. Kuosmanen: Siellä on monopoli!) — Ed. Kuosmanen, käytännössä se tarkoitti sitä, että me luovuimme sähkönhinnan sääntelystä jo aikoja sitten, ja ehkä sittenkin onneksi näin teimme, että luovuimme. Vain siirtohinnat eivät ole tällä hetkellä kilpailun piirissä, sekä tuotanto että kauppa ovat kilpailun piirissä.

Sähkömarkkinoiden toimivuudessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa, ilman muuta näin. Nämä selvitysmiehet, jotka ovat työtä tehneet, he ovat todistaneet sen, että parantamisen varaa on, ja pohjoismaisessa yhteistyössä moniin toimiin, muun muassa Mikko Karan raportin pohjalta, on ryhdyttykin. Yhteiset sähkömarkkinat: Tarvitaan yhteisiä toimia niiden markkinoiden toimivuuden parantamiseksi, (Ed. Kuosmanen: Niitä me tarvitsemme!) ja niihin toimiin on ryhdytty. Mutta myös omilla toimilla voidaan eräin osin yhtä ja toista parannusta saada aikaan. Suositusten vauhdittamana, näiden mitä on tehty, täällä kotimaassa on luotu eduskunnan myötävaikutuksella tehoreservijärjestelmä sähkökapasiteetin turvaamiseksi. Siihen aikaisemmin jo viittasin. Siinä idea on se, että jos tulee ongelmia Ruotsista tai tuolta Venäjältä Suomeen tuotavan sähkön suhteen tai joitain muita ongelmia, meillä on nyt ensimmäisen kerran tehoreservijärjestelmä, jossa on 600—800 megaa sellaista tavaraa, joka voidaan nopeasti 12 tunnin kuluessa ottaa käyttöön, siltä varalta, jos joku hätä jostakin syystä tulee.

Arvoisa puhemies! Huolehtimalla yhteisin pohjoismaisin toimin sähköntarjonnan riittävyydestä Pohjolassa, parantamalla sähkömarkkinoiden toimivuutta monin eri tavoin voidaan muun muassa päästökaupan ja kansainvälisten paineiden aiheuttamaa sähkönhinnan nousua hillitä. Selvitysmies Purasjoen raportti esitteli edessä olevia hallitusneuvotteluja varten näitä koskevia monia, radikaalejakin ehdotuksia. Ne ehdotukset ovat tallella, ja niitä sietää varmasti katsella. Täällä välikysyjät viittaavat myöskin selvitysmies Karan raporttiin. Minulle jäi vähän epäselväksi, että vaadittiinko sen raportin kaikkia esityksiä toteutettavaksi vai ei. Jos vaadittiin, minun täytyy muistuttaa, että kun Mikko Kara esitti, että muun muassa windfall-voitot pitää leikata, olen havainnut monen kokoomuksen johtavan poliitikon jyrkästi vastustavan tällaista esitystä, että näitten windfall-voittojen leikkaamiseen tässä nyt sitten käytäisiin.

Arvoisa puhemies! Toisaalta selvitysmiesten raportit, joihinka viittaan, ovat osoittaneet, niin kuin selvitysmies Purasjokikin sanoi, että vaikka me täällä Suomessa ja Pohjolassa toteamme, että sähkömarkkinoiden toimivuudessa on parantamisen sijaa, meillä on maailman parhaiten toimivat sähkömarkkinat. Ja se osaltaan selittää ymmärtääkseni sitä, mikä on sähkönhinta meillä. Vaikka, vielä kertaalleen, se on meidän kaikkien mielestä tavattoman korkea, kannattaa muistaa yksi asia. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkönhinta maanantaina oli aika tarkkaan reaalisesti samalla tasolla kuin se oli vuonna 1997. (Ed. Kuosmanen: Mutta lauha sää!) Se on välillä ollut selvästi alempana. — Ed. Kuosmanen, se on niin, että se vaihtelee. — Se on välillä alempana ja välillä ylempänä. Tuo esimerkki puhuu puolestaan. Suomessa, arvoisa puhemies, kulutussähkön hinta siirtoineen päivineen oli maanantaina, toissa päivänä, mistä minulla on viimeinen tilastotieto, 11 senttiä kilowattitunnilta. Se on läntisen Euroopan toiseksi halvin, niin kuin sanoin. Verrattakoon tätä hintaa esimerkiksi Saksan hintaan. Saksalainen kotitalous maksoi maanantaina omasta sähköstään 20 senttiä kilowattitunnilta. Meillä 11, Saksassa 20. Tämä kertoo jotain siitä sittenkin, mikä suhteellisesti on tilanne.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut kotimaisen energiantuotannon selkeästi etusijalle tuontienergiaan nähden. Tämä linjaus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että kauppa- ja teollisuusministeri hylkäsi hakemuksen rakentaa 1 000 megan merikaapeli sähkön tuomiseksi Venäjältä Suomeen. Päätöksen taustalla oli myös tarve vauhdittaa investointeja kotimaiseen sähkökapasiteettiin.

Kuluttajan oikeusturvan kannalta kannattaa lisäksi mainita, että hallituskauden alussa uudistettiin sähkö- ja kaasuverkkojen valvontaa, velvoitettiin verkonhaltijat palauttamaan liikaa perityt maksut automaattisesti asiakkaalle ilman pitkäaikaista ja epävarmaa oikeusprosessia, mikä oli tilanne sitä ennen. Samalla parannettiin verkonhaltijoiden oikeusturvaa. Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoonpääsyn helpottamisesta, joka sekin toivon mukaan käsitellään täällä kohta.

Kaikkien näiden mainittujen toimien tavoitteena on turvata kapasiteetin riittävyys, toimitusvarmuus ja kohtuullinen sähkönhinta. Sähkönsaannin varmuus on siis meillä hyvällä tolalla. Näin pitää olla. Esimerkit Ruotsista osoittavat, kuinka tärkeää toimiva ja turvallinen jakelujärjestelmä on.

Arvoisa puhemies! Suomesta on hyvää vauhtia tulossa energiateknologian mahtimaa. Hallitus on panostanut ja panostaa voimallisesti, hyvin voimallisesti energiateknologian tutkimukseen, teknologian kehittämistyöhön, tähän työhön, ja jäljet näkyvät jo. Alan vienti on ollut, ja on tänäänkin, ennätyksellisessä kasvussa.

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat voivat olla toki eri mieltä tämän välikysymyksen tarpeellisuudesta. Asian positiivinen puoli tässä välikysymyksessä kuitenkin mielestäni on siinä, että tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden rakentavaan energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun. Kiitän siitä.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että välikysymysvastauksen ruotsinkielinen käännös lisätään pöytäkirjaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen esittämä valtioneuvoston vastaus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Klimatfrågan har blivit en av vår tids allra största utmaningar. Vädret under denna vinter kan mycket väl vara ett konkret budskap om klimatförändring. Också vetenskapen vittnar i samma riktning. Mänskan har en solklar roll som upphovet till klimatförändringen. Detta bestyrktes nyligen också av den brittiska regeringens vetenskapliga rådgivare Sir Nicholas Stern i hans rapport.

Hela världens gemensamma plikt och intresse är att vidta allt effektivare åtgärder för att dämpa klimatförändringen och för att minska utsläppen av växthusgaser. Denna syn delas också av EU:s kommission i kommissionens färska förslag till centrala mål och åtgärder inom energi- och klimatpolitiken. Skötseln av klimatfrågan framställs där som en vägvisare för bland annat de avgöranden som görs också i energipolitiken. Kommissionen har ställt mycket ambitiösa krav för att minska utsläppen av växthusgaser till år 2020 och även därefter.

Regeringen stöder kommissionens huvudlinjedragningar. Regeringen understryker redan i detta skede att hela den industriella världen och de stora utsläpparna bör förankras i ansträngningarna för att minska utsläppen.

Finlands regering har förbundit sig till de mål som EU och världssamfundet har ställt redan för de närmaste åren. Vi verkställer som bäst de förpliktelser för åren 2008—2012 som Finland på basis av Kyotoavtalet ålades år 1998 i EU:s interna fördelning av bördan. En minskning av utsläppen under dessa år till nivån för år 1990 dvs. 71 miljoner CO2-ton är en relativt hård förpliktelse jämfört med många andra länder. En del av målet kan uppnås med utsläppshandel och andra energipolitiska åtgärder, en annan del med industrins och energiindustrins egna avgöranden. Lösningarna inom avfallshanteringen bidrar också till att uppnå målet.

Regeringen har i enlighet med sitt program tillsammans med det internationella samfundet aktivt deltagit i beredningen av kommande lösningar på klimatfrågan. Regeringen har siktet ställt i synnerhet på tiden efter Kyoto I efter år 2013.

Under ordförandeperioden hade vi givetvis ett speciellt stort ansvar. Klimatfrågorna hörde till regeringens centrala prioriteter.

Ministerrådet godkände i oktober de slutsatser, med vilka man utstakade EU:s mål för klimatmötet i Nairobi, i december de slutsatser i vilka man definierade EU:s måltidtabell samt utgångspunkter för det kommande avtalet. EU har varit rätt nöjd med resultaten av mötet i Nairobi och medlemsländerna har tackat Finland för ett bra arbete. Finland lyfte klimat- och energifrågorna på agendan också för alla de toppmöten som hölls med tredje länder. Under Finlands ledning gjordes i Helsingfors en ny öppning i relationerna mellan EU och Förenta Staterna. Här ordnades också miljöbranschens första PPC-möte mellan EU och Ryssland. Regeringen har ingalunda varit sysslolös när det gällt att sköta klimatfrågan ute i världen.

Energipolitiken spelar den allra viktigaste rollen i klimatfrågan. Lejonparten av utsläppen av växthusgaser i Finland uppstår nämligen vid energiproduktion. Framställarna av interpellationen hävdar att energipolitiken är obeslutsam och att medborgarnas ovisshet om energins tillgänglighet och om prisutvecklingen har ökat. Med en hänvisning till klimat- och energistrategin kräver man också omedelbar beredning av utsläppsfria energilösningar och en så hög energisjälvförsörjning som möjligt. I interpellationen talar man rentav som av ett tvång också om förnybar och bioenergi.

Jag hävdar att det är svårt att finna i Finlands närhistoria en lika aktiv period av energipolitiska åtgärder som under den här regeringens mandatperiod sedan 2003.

Vi har verkställt EU:s direktiv om utsläppshandel som bereddes i början av 2000-talet. Vi förnyade elmarknadslagen och förbättrade energisystemets funktionsduglighet. Vi har på flera olika sätt förbättrat energieffektiviteten och energisparandet.

Regeringen har satsat mera pengar och mätt med stödobjekt mer än någonsin tidigare på förnybara och biobaserade energikällor och därmed främjat energisjälvförsörjningen. Med skatteavgöranden har vi redan stärkt och med den lag som för närvarande är i riksdagen fortsätter vi att stärka den inhemska torvens konkurrenskraft i kampen med kol. Finland stöder EU-parlamentets strävanden att få torv definierad i FN:s klimatpanel som en långsamt förnybar energiråvara.

Vi har skapat ett lagstadgat och i vår historia det första reservkraftsystemet som tryggar elens tillräcklighet i olika exceptionella situationer. Vi har rentav fört till behandling i riksdagen en lag med vilken man också i trafiken gradvis övergår till biobaserade bränslen som minskar beroendet av olja. Man kunde fortsätta listan. Målsättningen har alltså varit klar. Energisjälvförsörjningen har förbättrats, satsningar har gjorts på biobaserade och förnybara energikällor, man har påskyndat sparandet och minskningen av utsläppen.

Jämfört med den övriga världen har åtgärderna bitit rätt bra, trots att vi alla tycker att exempelvis elen fortsättningsvis är alltför dyr. Däremot är vi alla, som jag hoppas, från och med i dag medvetna om att i inget annat land i Västeuropa, med undantag av Grekland, köper konsumenten sin el billigare än den finländska konsumenten. Också industrins elpris är konkurrenskraftigt efter sänkningen av elskatten.

Som svar på samlingspartiets krav att "inleda förberedelser" för utbyggnad av kärnkraft har regeringens energistrategi ett klart budskap. Det är inte regeringen som bygger kärnkraft, men den håller dörren öppen också för utbyggnad av kärnkraft.

Vissa av de ovannämnda åtgärderna tarvar en närmare granskning: Regeringen siktar med sina åtgärder på att förbättra energieffektiviteten radikalt. Det sparmål på 20 procent för hela EU som har presenterats också i kommissionens handlingsplan för energieffektivitet fördelar regeringen fram till år 2020. Hittills har man främjat energieffektiviteten närmast med sporrar såsom investeringsbidrag, utbildning, information och frivilliga energisparavtal. Med dessa åtgärder har utsläppen minskat med uppskattningsvis cirka två miljoner ton per år. Den insparade energin motsvarar den årliga förbrukningen för cirka 360 000 egnahemshus.

Regeringen har främjat sparåtgärderna genom att stöda energikartläggningar och investeringar. Åren 2003—2006 har sparinvesteringar och -utredningar understötts med cirka 26 miljoner euro.

Energieffektivitetskraven på anordningar och byggnader är ett par exempel på EU:s åtgärder i fråga om energieffektivitet. Finland stöder dem.

Regeringsprogrammet ställde som mål att främja användningen av förnybara och biobaserade energikällor. Regeringens energistrategi, som riksdagen behandlade, preciserade målen.

I fråga om förnybara energikällor är tillväxtmålet fram till 2005 40 procent, alltså 40 procent samt en höjning av andelen förnybar och biobaserad energi av den totala energin från 25 procent i dag till cirka en tredjedel 2025. På det hela taget förefaller inte ökningen angiven i dessa tal så särskilt stor, men i praktiken innebär de att användningen av förnybar och biobaserad energi ökat i avsevärd omfattning.

Andelen skogsflis, åkerbiomassa, återanvändningsbränslen och biogas av primärenergin kommer att åtminstone trefaldigas under 15—20 år.

Andelen el som produceras med förnybara energikällor höjs till 31,5 procent av den totala elförbrukningen.

Tillväxtmålet för inhemsk energi är att öka den med en fjärdedel från år 2003 till år 2025. Syftet med bland annat dessa åtgärder är att radikalt minska beroendet av olja och kol. Hur snabbt man kan frångå dessa helt återstår att se. En radikal minskning är en av regeringens klara och strategiska målsättningar.

Regeringens konkreta åtgärder har stött denna linje. Under denna valperiod har man med statligt energistöd hittills påverkat 443 projekt som stöder användningen av förnybar energi, främst investeringar och en del sparåtgärder. Antalet projekt är större än under någon tidigare valperiod.

Staten beviljade i fjol 43,7 miljoner euro för energiinvesteringar och motsvarande. Också det är på ett år mera än någonsin tidigare i Finland. Till och med under valperiodens sämsta år, år 2003 var noteringen 32,5 miljoner euro.

Investeringsstöden har främst satsats på projekt som använder trä. Men också investeringar i vindenergi har under valperioden understötts med ett rekordbelopp, 23,2 miljoner euro. Detta torde vara mera än någonsin i Finlands historia. Jämfört med hur mycket vindkraften totalt har understötts hittills överstiger beloppet under denna regeringsperiod enligt min uppskattning tidigare stöd.

Jag vill särskilt nämna att de mål angående hyggesrester som ställdes i samband med kärnkraftverkslösningen år 2002 kommer med nuvarande takt att uppnås i förtid. När användningen av hyggesrester och skogsflis år 2002 var cirka 1,7 miljoner m3, var den i fjol cirka 3,8 miljoner m3. Målet om 5 miljoner m3 torde uppnås redan år 2009 och inte 2010 som planerat.

De stöd för drivning och flisning av energived som tagits i bruk samt stödet för energiväxter ökar utbudet av biobaserad energiråvara. Stödet för ändring av uppvärmningen i småhus, som togs i bruk i fjol ökar för sin del användningen av bioenergi.

Regeringen har också till många andra delar kämpat mer än vad man kommit på i interpellationen för att höja energisjälvförsörjningen. Jag erinrar ännu en gång om att riksdagen som bäst behandlar regeringens proposition, enligt vilken man med hjälp av ett användningsåläggande i trafiken gradvis övergår till att använda biobaserade bränslen. Tillika med Europeiska unionen är det vår gemensamma målsättning att minska beroendet av olja. Detta steg, som riksdagen förhoppningsvis tar genom att anta ett lagförslag inom några dagar, är viktigt. I fortsättningen innebär det också att utsläppen av växthusgaser minskar, till en början avsevärt mindre, men i längden betydlig mer. Jag tror när det gäller exempelvis ibruktagande av biodiesel att redan det första skedet uttryckligen bidrar till att reducera växthusgasutsläppen, främst i fråga om etanol, där teknologin ännu inte avancerat så långt. Vi har lite kvar till målet.

Framställarna av interpellationen säger att regeringen Vanhanen borde ha varit en vägvisare för energipolitiken i Europa. Utan att vara helt säker på vilken riktning samlingspartiet avser med sitt budskap, har regeringen Vanhanen faktiskt varit en vägvisare framför allt när det gällt att främja bioenergi och förnybar energi. Uppgiften har blivit väl skött, om det var det som avsågs kommer svaret här.

Under EU-ordförandeperioden ordnade vi bland annat ett möte för en arbetsgrupp på hög nivå, där man behandlade och beredde EU:s energipaket bl.a. om förnybar och bioenergi. Detta arbete, som avancerade avsevärt hos oss, var enligt uppgift från Tysklands sida ytterst viktigt med tanke på den stora energireform som under Tysklands ordförandeperiod förs vidare och som Tyskland i sista hand bereder.

Och varför skulle vi inte ha varit en vägvisare? Inom bioenergi går vi i spetsen för EU i fråga om anskaffning av el och kommer som god tvåa i fråga om primärenergi. Vi är otvivelaktigt vägvisare också i energieffektivitet: den finländska driftsteknologin för energi är efterfrågad ute i världen. Vi hör till de ledande länderna i fråga om kombinerad produktion av el och värme. Vi har också i vår kärnavfallspolitik utgjort ett föredöme för den övriga världen både i fråga om beslutsfattandets långsiktighet och i fråga om politiken för hantering av avfall.

I Lahtis arrangerades under Finlands ordförandeperiod ett toppmöte, vid vilket också president Putin deltog, och där energirelationerna mellan EU och Ryssland avancerade. Under ordförandeperioden lyckades man också ordna i Moskva ett PPC-möte mellan Ryssland och EU. Mötet stakade ut linjer för konkreta samarbetsfrågor. På basis av den beredning arbetsgrupperna redovisade för i sina rapporter blev det för första gången möjligt att inom ett flertal sektorer precisera uppgiftsområdena för ett breddat samarbete med konkreta åtgärder. Toppmötets betydelse framgår av att det utgör det forum som formulerar de strategiska avsikterna och riktlinjerna. Dessa PPC-möten strävar att samla arbetsuppgifterna under samma paraply och vi lyckades genomföra mötet med goda resultat.

Framställarna av interpellationen säger att medborgarna svävar i ovisshet om hur priset på energi utvecklas.

Finland har, också tack vare samlingspartiet, redan för flera år sedan övergått till en konkurrensutsatt, samnordisk elmarknad. Och där varierar priserna. Redan för flera år sedan avstod man från att reglera priset på el. Endast överföringspriserna berörs inte av konkurrens.

Elmarknadens funktionsduglighet kan fortsättningsvis bli bättre, det är klart. De utredningsmän som handlade på uppdrag av mig kom i sina bedömningar till samma slutsats. De presenterade flera förslag för att förbättra den nordiska elmarknadens funktionsduglighet. Detta arbete har förts vidare inom det nordiska energisamarbetet, bl.a. på basis av Mikko Karas rapport. Påskyndat av rekommendationerna har man i hemlandet skapat ett effektreservsystem för att trygga elkapaciteten, som jag hänvisade till redan tidigare. Idén med systemet är att om det exempelvis uppstår problem med elen som importeras från Sverige eller Ryssland så har vi för första gången ett effektreservsystem, som omfattar 600—800 MW och som snabbt kan tas i bruk inom 12 timmar, om det av någon orsak uppstår en nödsituation.

Genom att med gemensamma nordiska åtgärder sörja för ett tillräckligt utbud av el i Norden, genom att på många olika sätt förbättra elmarknadens funktionsduglighet kan man i viss utsträckning dämpa den höjning av elpriset som bl.a. utsläppshandeln och internationellt tryck har skapat. Utredningsman Purasjokis rapport presenterade för de stundande regeringsförhandlingarna många, också radikala förslag om detta. Förslagen är fortsättningsvis aktuella och tål säkert att titta på. Interpellanterna hänvisar här också till utredningsman Karas rapport. Det blev lite oklart för mig huruvida man krävde att samtliga förslag i rapporten skulle genomföras eller inte. Om man krävde det är jag tvungen att påminna om att när Mikko Kara föreslog att bl.a. windfall-vinsterna skall reduceras så har jag märkt att mången ledande politiker inom samlingspartiet bestämt motsätter sig ett dylikt förslag att man skulle börja skära i windfall-vinsterna.

Å andra sidan har utredningsmännens rapporter visat att på det hela taget fungerar elmarknaden hos oss bättre än kanske någon annanstans i världen. Det förklarar för sin del varför vårt elpris är vad det är. Också om vi tycker att det är oskäligt högt bör vi komma ihåg en sak. Enligt Energimarknadsverkets statistik är priset på el i dag reellt på samma nivå som år 1997! För värme har prisutvecklingen också pekat uppåt, men har varit stabilare än för el. I Finland var priset på konsumtionsel med överföring och allt på måndag 11 c/kWh. Det är nästbilligast i Västeuropa. Exempelvis i Tyskland är motsvarande pris nästan 20 c/kWh, och det beskriver situationen kanske bäst.

Regeringen har klart ställt inhemsk energiproduktion i främsta rummet framom importenergi. Denna linjedragning bidrog till handels- och industriministeriets beslut att avslå den ansökan som gällde byggandet av en 1 000 MW:s havskabel för införsel av el från Ryssland till Finland. Bakom beslutet fanns också ett behov att påskynda investeringar i inhemsk elkapacitet.

Med avseende på konsumentens rättsskydd lönar det sig att nämna att i början av regeringsperioden förnyades övervakningen av el- och gasnäten, nätinnehavarna förpliktades att automatiskt och utan en långvarig och oviss rättsprocess returnera till kunder de avgifter som uppburits för mycket. Samtidigt förbättrades nätinnehavarnas rättsskydd. Dessutom har regeringen överlåtit till riksdagen en proposition om att göra det lättare för småskalig elproduktion att komma med i nätet.

Samtliga ovannämnda åtgärder syftar till att trygga kapacitetens tillräcklighet, leverenstrygghet och ett rimligt pris på el. Vi har det bra ställt vad gäller elleveranssäkerheten. Så skall det vara. Exemplen från Sverige visar hur viktigt det är med ett fungerande och tryggt distributionssystem.

Finland håller i en rask takt på att bli en energiteknologisk stormakt. Regeringen har satsat och satsar kraftfullt på att utveckla energiteknologin. Och spåren märks. Branschens export växer rekordartat.

Riksdagsledamöterna kan ha olika åsikter om denna interpellations behövlighet. Det positiva i saken är dock att den erbjuder ett utmärkt tillfälle att föra en konstruktiv energi- och klimatpolitisk diskussion.

Ed. Kalevi Lamminen merkitään läsnä olevaksi.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoro:

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toisinaan, kun poliitikko arvioi omia toimiaan, niin saavutukset voivat kohota huikeisiin mittasuhteisiin, ja tästä me juuri kuulimme oikein mestarinäytteen, ja mikä parasta, lähestulkoon liikuttumatta. Ministeri Pekkarisen itsetunto on kyllä hyvällä tasolla. Niin pitää ministerillä tietysti ollakin. Kun Suomen etua ajetaan, ministerin itsetunnon täytyy olla hyvällä tasolla. (Ed. Ahde: Totuus ei pala tulessakaan!)

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista koko maapalloa koskevista uhkista. (Ed. Pulliainen: Nytkös se kokoomus sen hoksasi?) Arvioiden mukaan maapallon lämpötila nousee viidellä asteella seuraavien sadan vuoden aikana. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat muuttamaan merenpinnan kohoamisen ja kuivuuden vuoksi. Taudit leviävät, eliölajit kuolevat sukupuuttoon ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä. Kilpailu puhtaasta vedestä ja elinkelpoisesta maasta johtaa lähes väistämättä valtioiden välisiin konflikteihin. Suomessa mietitään, ehtiikö 40 miljoonaa vuotta kestänyt mänty sopeutua ilmastonmuutokseen tai miten Helsingissä varaudutaan puolentoista metrin tulviin. Kotoiset joulun ja tammikuun vesikelit ovat pieniä murheita verrattuna esimerkiksi hurrikaani Katrinan New Orleansissa tekemiin valtaviin tuhoihin. On aivan selvä, että asia on tärkeä kaikkien hyvinvoinnin kannalta.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta tilastojen mukaan teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöt kasvavat silti edelleen. Ihmiset kaikkialla maailmassa haluavat parantaa hyvinvointiaan ja omia elinolojaan, eikä tästä voi tietenkään syyttää ketään. Kehitysmaissa kyse voi olla alkeellisista elinolojen parannuksista ja kehittyneissä maissa esimerkiksi terveydenhuollon viimeisten uudistusten käyttöönotosta. Elintason nousu tarkoittaa kuitenkin väistämättä maailman energiantarpeen kasvua ja valitettavasti myös lisääntyviä päästöjä.

EU:n komission tuoreen energia- ja ilmastopaketin mukaan unionin jäsenmaiden on sitouduttava yksipuolisesti leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. EU on ottamassa edelläkävijän roolin päästöjen leikkaamisessa, ja hyvä näin. Komission kaavailut vähähiilidioksidisesta taloudesta tai esimerkiksi ministeri Heinäluoman puheet öljyttömästä Suomesta ovat kauniita ajatuksia, mutta vaativat toteutuakseen suunnattoman määrän ponnisteluja sekä selkeää, vahvaa poliittista tahtoa. Jotta uudistuksilla olisi todellista merkitystä, on ilmastotalkoisiin saatava mukaan niin Kiina kuin Intiakin ja monet muut kasvavat talousalueet.

Parhaassakin tapauksessa pystymme vain rajoittamaan tulevan muutoksen rajuutta ja sen vaikutuksia. Kun tarkastellaan koko maailmaa, ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa vähemmän kuin se, että ei tehtäisi yhtään mitään. Uusien selvitysten mukaan Pohjola ja Suomi kuuluvat ilmastonmuutoksen hyötyjiin erityisesti metsätalouden ja turismin tuodessa meille lisätuloja. Tällaisten laskelmien lopputulokset riippuvat kuitenkin siitä, mikä kaikki huomioidaan, mitä arvostetaan ja kuinka korkealle. Jo pelkästään suomalaisen luonnon monimuotoisuuden ja ominaispiirteiden säilyminen edellyttää, että teemme kaiken sen, mitä tehtävissä on.

Arvoisa herra puhemies! Suomen mahdollisuudet vaikuttaa suoraan maailman kokonaispäästöihin ovat kiistatta pienet. Osuutemme koko maailman päästöistä on alle 0,3 prosenttia, ja kaiken lisäksi teollisuutemme on jo nyt puhtaudessaan huippuluokkaa. Tämän ymmärrämme erittäin hyvin. Kokoomus ei välikysymyksessä väitäkään, että yksi Suomen hallitus ja sen toimet voisivat kääntää muutoksen suunnan. Ei sellaista usko kukaan. Mielestämme hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt selkeitä linjanvetoja eikä osoittanut selkeää poliittista tahtoa eikä tehnyt valintoja oman leiviskänsä hoitamiseksi.

Suomi voi omalla panostuksellaan, esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttaa niin EU:ssa kuin laajemminkin kansainvälisillä foorumeilla. Suomen tulee lunastaa oma roolinsa myös uusien turvallisten ja mahdollisimman puhtaiden teknologioiden kansainvälisenä edelläkävijänä ja tehdä meiltä löytyvästä energia-alan osaamisesta uusi vientituote.

Kuluvan vaalikauden aikana ihmisten tietoisuus energiasta ja ilmastosta on kasvanut. Näistä asioista on tullut jokapäiväisiä puheenaiheita kodeissa ja työpaikoilla. Suomalaisten epätietoisuus energian saatavuudesta kaikissa olosuhteissa ja sähkön hintakehityksestä on lisääntynyt. Punamultahallitus ei ole kyennyt vastaamaan valitettavasti tähän huutoon. Sen energia- ja ilmastopolitiikkaa on leimannut päämäärättömyys ja päättämättömyys. Suomella olisi viimeistään puheenjohtajamaana ollut mahdollisuus nousta EU:n energiapolitiikan suunnannäyttäjäksi, mutta tähän ei joko ollut halua tai hallituksella riittävää yhteistä tahtoa, yhteistä näkemystä toimenpiteistä. Hallitukselta on puuttunut ja puuttuu edelleen selkeä ja määrätietoinen ohjelma, jolla huolehdittaisiin tulevaisuuden energiantarpeista sekä vastattaisiin ilmastonmuutoksen väistämättä aiheuttamiin ongelmiin. Vuosikymmenien ennakoiminen eteenpäin on toki aina hankalaa ja epävarmaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta menemään siitä, mistä aita on matalin. Vastuu pitää kantaa, ei siirtää tuleville vuosille ja tuleville hallituksille.

Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn energia- ja ilmastopoliittisen selontekonsa reilu vuosi sitten. Selonteko ei sisältänyt kovin montaa uutta päätöstä, vaan se perustui pitkälti jo viime vaalikaudella linjattuihin periaatteisiin. Ympäripyöreää kantaa avoimesta suhtautumisesta kaikkiin vähäpäästöisiin tai päästöttömiin sekä kustannustehokkaisiin energiantuotantomuotoihin tuskin voidaan pitää uutena innovatiivisena avauksena. Myös uusiutuvien energialähteiden tukeminen — niin hyviä ja tarpeellisia kuin nuo toimet ovatkin — on käytännössä jatkoa jo aiemmin tehdyille linjauksille. Selonteko myös kohdentui vahvoilla laseilla lähiajan tarkasteluun, niin kuin energiapolitiikassa ei olisi jo opittu tähän mennessä, että esimerkiksi uuden kapasiteetin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto vievät vuosia.

Hallituksen haparoivaa energia- ja ilmastopolitiikkaa voisi kuvata talon rakentamiseksi tiili kerrallaan, ilman piirustuksia tai kokonaiskäsitystä lopputuloksesta. Hallitus on toisaalta kunnostautunut teettämällä useita eri aihealueita käsitteleviä tutkimuksia, joista esimerkkeinä voidaan mainita vaikka kaksi erillistä sähkömarkkinoiden toimintaa koskevaa selvitystä. Nämä raportit ovat olleet laadukkaita, mutta niiden osalta poliittinen yhteenveto ja toteutettavista toimista päättäminen ovat jääneet kokonaan tekemättä. Olemme kyllä kuulleet kauppa- ja teollisuusministerin omat kommentit näistä suosituksista, ja siitä ministerille suuret kiitokset. Emme kuitenkaan ole edelleenkään kuulleet, että hallitus olisi useiden ansiokkaiden raporttien pohjalta muodostanut mitään yhtenäistä kantaa tai ryhtymässä mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin.

Energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 2006 eduskunta hyväksyi kahdeksan lausumaa, joissa velvoitettiin hallitusta aktiivisiin toimiin ilmasto- ja energiapolitiikassa. Näiden painavien lausumien liittäminen talousvaliokunnan mietintöön oli yksimielinen päätös. Tämä yksituumaisuus kuvastaa hyvin sitä, että kyseessä on kansallinen ja yhteinen haaste hallitus—oppositio-asemasta riippumatta.

Eduskunta muun muassa velvoitti hallituksen ryhtymään toimiin kohtuuhintaisen energian saannin turvaamiseksi sekä huolehtimaan energiantuotannon monipuolisuudesta ja mahdollisimman suuresta omavaraisuudesta. Eduskunta myös edellytti hallituksen ryhtyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella aktiivisiin toimenpiteisiin kansainvälisen ilmastopolitiikan aikaansaamiseksi. Silti mitään laajempia uusia toimia ei ainakaan opposition korviin ole näiden velvoittavien lausumien tiimoilta kuulunut. Uutena toimena ei voida pitää merikaapelihankkeen torjumista, vaikka periaatteellisella tasolla kyse onkin omavaraisuudesta kiinnipitämisestä. Hyvä kysymys on, miksi Suomen teollisuus halusi merikaapelia ja lisää tuontienergiaa.

Uutena toimena ei voida myöskään pitää esitystä biopolttonesteiden käyttövelvoitteen asettamisesta, sillä siihen hallituksen ajoivat EU-taholta tulleet ukaasit. Tässä kysymyksessä kokoomuksen piti vaatia moneen kertaan hallitusta täyttämään edes EU:n määrittämä 5,75 prosentin taso, kun alun perin hallitus suunnitteli tyytyvänsä 3 prosentin tasoon vuoteen 2010 mennessä. (Ed. Bryggare: Näinköhän se meni?)

Asioita edistääkseen ja patistellakseen kokoomus vaati jo marraskuun lopulla pääministeriltä eduskunnalle annettavaa energia-asioita koskevaa ilmoitusta. Sellaista ei eduskuntaan saapunut, joten kokoomukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asiasta välikysymys. Energia- ja ilmastopolitiikka koskettaa jokaista suomalaista. Se on aihealue, josta tarvitaan keskustelua ja myös päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Sähkön saannista ja omavaraisuudesta on huolehdittava. Yritysten ja kotitalouksien ei pidä joutua murehtimaan sitä, että kylmänä talvipäivänä sähkönpuute johtaisi säännöstelyyn ja tolkuttomiin hintapiikkeihin. Kuluttajien on pystyttävä vaikuttamaan energian tuotantoon ja käyttöön omilla valinnoillaan. Energiaa on tuotettava mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja turvallisesti hyödyntämällä kaikkein uusimpia teknologioita ja kaikkein uusinta tietämystä.

Kokoomuksen ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa kotimaisen, turvallisen ja monipuolisen energiantuotannon rakenteen saavuttaminen, tieliikenteen päästöjen vähentäminen, alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sekä EU:n päästökaupan uudistaminen.

Kaikkein keskeisintä ilmastonmuutoksen ja maapallon lisääntyvän energiantarpeen yhdistelmän kannalta on, että Kioton ilmastosopimuksen jälkeen saadaan aidosti globaali ilmastosopimus, jossa ovat mukana kaikki saastuttajat. Ei ole mitään järkeä, että maailma etenee kaksilla tai useammilla eri rattailla ja eri ehdoilla ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Euroopassa EU:n sisäisen päästökaupan ongelmiin on puututtava pikaisesti. Nyt päästökauppa on aiheuttanut eurooppalaiselle teollisuudelle kilpailuhaittoja sekä siirtänyt teollisuutta pienempien päästörajoitusten maihin. Järjestelmää on välttämätöntä uudistaa.

Suomen omaa tilannetta voidaan kuvata muutamalla faktalla. Sekä energian että sähkön kulutus tulevat kaikissa todennäköisissä arvioissa kasvamaan tulevien vuosien aikana. Myös päästömme ovat nykyisillä energiaratkaisuilla kasvussa. Kasvihuonekaasujen vähentämiskustannukset ovat kuitenkin meillä kolmanneksi suurimmat Euroopassa.

Samanaikaisesti elämme yhä enemmän tuontienergian varassa. Sähkön nettotuonti on viimeisten 12 kuukauden aikana ollut reilut 13 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Venäjän osuus tuontisähköstä on jo nyt 70 prosenttia. Tuonnin osuus näyttäisi tulevaisuudessa kasvavan, ellei uutta tuotantokapasiteettia saada rakennettua oman maan rajojen sisälle. Uutta kapasiteettia tarvitaan sekä lisääntyvän sähköntarpeen tyydyttämiseen että korvaamaan käytöstä nopealla tahdilla poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Haasteet eivät ole mitenkään yksinkertaiset.

Suomen riippuvuus energiantuonnista ei saa enää kasvaa nykyisestä. Energiankulutuksen nopea kasvu, ilmastonmuutos ja energiavarojen keskittyminen tietyille alueille ovat tehneet energian toimitusvarmuudesta ja hintakehityksestä entistä haavoittuvamman. Energia on siirtynyt pysyväksi osaksi ulkopolitiikan agendaa. Lähi-idän öljyntuottaja-alueiden poliittinen epävakaus on edelleen uhka energiamarkkinoille. Kilpa energiasta näkyy myös EU:n ja Suomen lähialueilla poliittisten jännitteiden lisääntymisenä. Öljyn ja kaasun siirtäminen valtioiden läpi tai merten ali on noussut polttavaksi puheenaiheeksi. Venäjän sisäinen kehitys — talouden riippuvuus energian myynnistä, suurvalta-aseman tavoittelu ja sisäpoliittisen epävakauden mahdollisuus — tuo oman arvaamattomuutensa naapurimaamme energiapolitiikkaan. Muuttuvassa maailmassa Suomen energiansaanti ei saa olla liian riippuvainen maan rajojen ulkopuolella tapahtuvasta kehityksestä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi jo selontekoa antaessaan pitänyt vähintään aloittaa pidemmän aikavälin strategian valmistelu. Tuolloin oli jo aivan yleisesti tiedossa, että päästöjä on vähennettävä Kioton tasosta. Tarvitsemme juuri sitä, mitä eduskunta hallitukselta edellytti, siis lisää kotimaista, ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta energiantuotantoa.

Jotkut ovat väittäneet, ettei kokoomuksella olisi omaa energia- tai ilmastopoliittista linjaa tai että se perustuisi yksinomaan ydinvoiman lisärakentamiselle. (Ed. Pulliainen: Niinhän se on!) Molemmat väitteet ovat tyystin perättömiä. Kokoomuksen mielestä kotimaisten päästöttömien polttoaineiden ja energialähteiden osuutta energiantuotannossa on lisättävä määrätietoisesti. Suomen on käytettävä hyväksi kaikki uusiutuvien energialähteiden, erityisesti vesivoiman ja bioenergian, mahdollisuudet. On panostettava energiansäästöön ja hajautettuun energiantuotantoon. Myös jäte on hyödynnettävä energialähteenä, eikä annettava sen vain maatuessaan lisätä metaanipäästöillään kasvihuoneilmiötä. Suomen on pysyttävä kehityksen kärjessä bioenergian kehittämisessä, oli kyse sitten puusta, peltoenergiasta tai teollisuuden sivutuotteista tai mistä hyvänsä. Kokoomus ei kuitenkaan hyväksy sellaista bioenergian tuottamisvimmaa, jossa raaka-aineen tuottamisesta tehdään pääasia ja lopputuloksesta sivuasia. Uusista ratkaisuista on kehitettävä yhä toimivampia ja ympäristöystävällisempiä. Bioenergia vaatii mittavia satsauksia alan tutkimukseen ja kehitykseen sekä ennakkoluulotonta mieltä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Tavoitteeksi on siis asetettava Suomi uusiutuvien energialähteiden kehittelyn ja osaamisen suurvaltana.

Vaikka kaikki tämä toteutetaan täysimääräisesti, ei se vielä riitä kokonaistarpeen tyydyttämiseen. Lopulta joudumme vastaamaan kysymykseen perusvoimamme tuotannon ratkaisusta. Kokoomuksen mielestä perusvoimaratkaisuna puhdas ja turvallinen kotimainen ydinvoima on parempi vaihtoehto kuin kivihiili tai sähkön tuominen Venäjän ydinvoimaloista. Nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 vähentää vuosittaisia päästöjämme pyöreästi arvioituna 10 miljoonalla tonnilla. Ei ole siis ihme, että ammattiyhdistysliike on jo herännyt vaatimaan seuraavaan hallitusohjelmaan kirjausta kuudennesta ydinvoimalayksiköstä. Kyse on paitsi ympäristöystävällisyydestä myös kohtuuhintaisen energian saatavuudesta ja tätä kautta luonnollisesti työllisyydestä.

Jos ydinvoiman lisärakentamispäätös ei olisi Matti Vanhasen alullepanemana lykkääntynyt 1990-luvun alkuvuosina, olisi tuo nyt vasta rakenteilla oleva laitos jo käynnissä ja mahdollisesti kuudetta yksikköä jo rakennettaisiin. Tilanne olisi siis aivan erilainen kuin tänä päivänä. (Ed. Tiusanen: Se on prototyyppilaitos!) Keskustan energia- ja ilmastopolitiikan opiskelun tuntihinta on tullut erittäin kalliiksi suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Mitä tämä tarkoittaa kuluttajan kannalta? Energia lohkaisee jo nykyisellään tuntuvan osan suomalaisten kukkaroista. Kesällä kauhisteltiin bensan ja dieselin huippuhintoja. Vaikka hinnat nyt ovat laskeneet, on viime vuoden keskiarvohinta ennätysluokkaa, korkeimmillaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen. (Ed. Tiusanen: Keksikää ydinvoima-auto!) Loppuvuodesta hämmennystä herätti Fortumin päätös ensin korottaa ja sitten perua korotus sähkön kuluttajahinnoilta. Tämä episodi lisäsi meidän kaikkien tietoisuutta sähkön hintakehityksestä ja omista valinnoistamme. Ei siis ihme, että hinnankorotusilmoituksen jälkeen kuluttajien tekemät sähkön hintavertailut kymmenkertaistuivat, ja hyvä näin.

Tehokkaasti toimivat markkinat ovat paras tae sähkönhinnan pysymisestä kuluttajille edullisena ja uuden kapasiteetin rakentamisesta silloin, kun sitä tarvitaan. Markkinoiden tehokasta toimintaa ei kuitenkaan lisätä asettamalla velvoitteita tai rakentamalla valtionyhtiöitä. Markkinoiden toiminta tarkoittaa reilun kilpailun lisäämistä ja sitä, että kuluttajasta tulee myös energiamarkkinoilla aidosti kuningas.

Suomalaiset eivät voi mitään sille, että täällä on kylmää tai että välimatkat ovat pitkiä. Kotitalous voi tästä huolimatta tehdä paljon sekä omalle energialaskulleen että itse aiheuttamilleen päästöille. Rakennusten lämmitys aiheuttaa kolmanneksen Suomen päästöistä ja puolet kotien energiankäytöstä. Esimerkiksi uusittaessa vanhaa öljylämmitystä kannattaa tarkkaan harkita pelletteihin tai maalämpöön siirtymistä. (Ed. Andersson: Siis vain harkita?)

Liikkumista on ohjattava päästöttömämpään suuntaan. Liikenteen päästöt yltävät Suomessa noin 20 prosenttiin kaikista päästöistä. Tästä puolet aiheutuu henkilöautoista. Joukkoliikenteen toimivuuden turvaamisen ohella kotitalouksille on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet siirtyä käyttämään uudempia, turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä autoja.

Tehokkaan energiankäytön ja energiansäästön lisääminen vaatii paljon sekä yrityksiltä että kotitalouksilta. Energiansäästöstä pitäisi meille kaikille tulla itsestäänselvyys, ihan samanlainen itsestäänselvyys kuin se, että jätepaperi kerätään erilleen ja kierrätetään. Suurimmat sähkönsäästömahdollisuudet löytyvät helpoista paikoista, kuten television virtanapista ja lampun katkaisijasta.

Poliittisin päätöksin voidaan luoda toimivia kannusteita valintojen tekemiseen. Kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa energiansäästön keinoista helposti ja nopeasti. On lisättävä kuluttajien mahdollisuutta vaikuttaa suoraan omilla valinnoillaan esimerkiksi sähkön tuotantomuotoon. Kokoomus kannattaa muun muassa auto-verotuksen uudistamista tukemaan siirtymistä vähäpäästöisempiin autoihin ja biopolttonesteiden käytön tukemista keventämällä niiden verotusta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaus välikysymykseemme tuo hyvin konkreettisella tavalla esille sen, että hallitukselta on puuttunut ja edelleen puuttuu määrätietoinen ohjelma, jolla huolehdittaisiin tulevaisuuden energiantarpeista ja torjuttaisiin ilmastonmuutosta. Hallituksen toimet kansainvälisen ilmastoyhteistyön tiivistämiseksi ovat olleet riittämättömiä, ja kansalliset energiapoliittiset ratkaisut ovat jatkaneet samalla vanhalla kaavalla toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Tämän vuoksi esitän seuraavaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole aloittanut riittävässä määrin eduskunnan jo viime kesänä hyväksymien energia- ja ilmastopoliittisten velvoitteiden toteuttamista ja ettei hallitus siten ole tehnyt tarvittavia toimia Suomen energiantuotannon monipuolisuuden ja mahdollisimman suuren omavaraisuuden sekä kuluttajien kohtuuhintaisen sähkön turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä,

ja siirtyy täten päiväjärjestykseen."

Keskustelu välikysymyksen johdosta:

Timo Kalli  /kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki olemme sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään tulevat olemaan voimakkaita ja hyvin arvaamattomia. (Ed. Pulliainen: Lisää ydinvoimaa, sehän se ratkaisee!) — Hetken perästä. — Merkittävin ja tehokkain keino vähentää kasvihuonepäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta on käyttöönottaa maailmanlaajuisesti uutta päästötöntä tai päästöjä vähentävää teknologiaa, (Ed. Pulliainen: Elikkä ydinvoimaa!) kuten uusiutuvaa energiaa ja sähkön sekä lämmön yhteistuotantoa.

Kokoomus syyllistää välikysymyksessään erityisesti keskustaa. Kerrataanpa muutamia tosiasioita lähivuosien energiapolitiikastamme. (Ed. Ollila: Ei kun tehdään porvariyhteistyötä!) Vuodesta 1992 lähtien ydinvoimatehoa parannusinvestoinneilla on tullut kuitenkin lisää yli 300 megawattia ja biosähkötehoa on tullut lisää yli 1 000 megawattia, yhteensä yhden uuden ydinvoimalan verran. Uusiutuvan energian käyttö on siis lisääntynyt yli 70 prosenttia vuodesta 1992. Erityisesti puun ja turpeen käyttö on lisääntynyt.

Vuoden 2002 äänestyksessä osa keskustalaisista oli ratkaisijan paikalla, kun tehtiin päätös viidennestä ydinvoimalasta. Kokoomuksen syytökset keskustaa kohtaan ovat turhaa poliittista uhoa. Peruutuspeiliin katsominen tai menneiden muistelu ei tulevaisuutta kuitenkaan rakenna. Tälläkään keskustelulla ei varmaan rakenneta yhtään uutta kapasiteettia, jolla turvattaisiin suomalaisen teollisuuden, elinkeinoelämän sekä kansalaisten sähköntarve. (Ed. Petri Salo: Mutta lämpöä siinä on!)

Mitä muuta tämä hallitus on tehnyt? Olkiluoto 3 -ydinvoimahankkeen lupakäsittely toteutettiin viipymättä. Eduskunnan lausumien tuloksena syntynyt risupaketti on toteutunut lähes kokonaan. Eri energiahankkeiden investointitukia on korotettu yli 60 prosenttia. Metsähakkeen verotukia nostettiin myös yli 60 prosenttia. Edelleen hallitus päätti haketustuesta, biokaasukäyttöisten autojen vero vapautettiin, ruokohelpi saatiin tukikelpoisten kasvien listalle. Hallitus päätti käyttää myös yli 100 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä Kioto-mekanismien käyttöön eli päästöoikeuksien hankintaan. Myös kotimaisen turpeen asemaa on tuettu uusilla varastointi- ja tasausmaksuilla. Lisäksi turpeen kohtelun parantamiseksi jatketaan tutkimusta, jossa selvitetään turpeen käytön ilmastovaikutuksia. Hallitus myönsi kokeilurahoituksen Suomen suurimman merituulipuiston rakentamiseksi, ja kotitalouksille alettiin myöntää energia-avustuksia. Suomi sitoutui lisäämään liikenteen biopolttoaineita EU:n ohjeellisen tavoitteen mukaisesti. Venäjän merikaapelianomus hylättiin. Tämäkin oli selkeä signaali kotimaisten investointihankkeiden vauhdittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Meidän metsiemme kasvu on noussut liki 100 miljoonaan kuutiometriin vuosittain. Metsävarat kasvavat jatkuvasti, jolloin metsät toimivat tehokkaasti myös nieluna. Tämä on osaltaan valtion budjetista tulevien varojen ansiota, joiden avulla metsänhoito on jatkuvasti tehostunut. Uusiutuvat energialähteemme, vesivoima, tuulivoima, ympäristön lämpö ja aurinkoenergia sekä bioenergia, puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat ja biokaasu, nämä kaikki ovat merkittävässä kasvussa. Uusiutuvan energian lisäyksen pääpaino on tulevaisuudessa siis bioenergiassa. Metsien kasvun hyödyntämisen ja peltoenergian lisäämisen avulla voimme lisätä uusiutuvan energian käyttöä edelleen nyt ja pitkässä juoksussa.

Metsäteollisuus hankkii ja tuottaa noin 80 prosenttia Suomen bioenergiasta. Siksi metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen varmistaa siis samalla sen, että bioenergian lisäystavoitteet voidaan saavuttaa. Keskusta on omassa energialinjauksessaan todennut, että myös ydinvoima on tasapainoisen energiapaletin yksi osa. Keskusta ei siis sulje pois mitään tuotantovaihtoehtoa. Meille sopivat tasapainoisesti kaikki tuotantomuodot. Erityisesti kuitenkin haluamme toteuttaa bioenergiaa kaikissa eri muodoissaan.

Energiapolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Hallituksen politiikassa ja eduskunnan yksimielisesti hyväksymässä energia- ja ilmastostrategiassa korostetaan uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimakasta hyödyntämistä sekä energiankäytön tehokkuuden lisäämistä ja myös säästötoimia. Suomi on energiatehokkuudessaan johtavia maita maailmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus on Suomessa korkea. Olemme toteuttaneet jo pitkään energiakatselmuksia ja energiansäästösopimuksia elinkeinoelämän kanssa. Tätä linjaa on jatkettava.

Arvoisa puhemies! Lipposen hallitukset sopivat aikoinaan EU:n taakanjakosopimuksen ja hyväksyivät silloin Kioton sopimuksen. Samat hallitukset eivät kyenneet arvioimaan realistisesti, miten kalliiksi nuo velvoitteet käyvät Suomelle. Kokoomuskin oli mukana näitä päätöksiä tekemässä. (Ed. Tiusanen: Ne olivat ihan minimipäätöksiä!) Päästökaupan vaikutus Suomen sähkön hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn on merkittävä. Kohonnut sähkönhinta on kuluttajan kannalta tietenkin ikävä asia. Kuitenkin on tärkeää huolehtia toimivista ja kilpailluista sähkömarkkinoista, ne ovat kuluttajan ja myös teollisuuden etu.

Arvoisa puhemies! Vesivoiman rakentamista rajoittavat 1980-luvulta peräisin olevat suojelusäädökset. Vesirakentamista rajoittavaa lainsäädäntöä tulisikin tarkastella uudelleen ottaen huomioon ympäristönäkökohdat kokonaisuutena sekä uusiutuvan energian lisäämiseen asetetut kansainväliset ja kansalliset tavoitteet. (Ed. Brax: Tulevista sukupolvista viis!) Olisiko nyt korkea aika ryhtyä keskustelemaan risupaketin rinnalla vesipaketista. (Ed. Pulliainen: Ei missään nimessä!) Ovatko muut puolueet siihen valmiita? (Ed. Pulliainen: Ei!) Keskusta on. Vesivoima ja allasrakentaminen helpottaisi tilannetta monella tavalla. Se vähentäisi kasvihuonepäästöjä ja ulkomailta ostettavien päästöoikeuksien määrää, korvaisi sähköntuontia, (Ed. Brax: Terveisiä seuraavalle sukupolvelle!) poistaisi tulvaongelmaa ja antaisi käyttöön säätövoimaa. (Ed. Pulliainen: Kaikki vaan hukutetaan!) Kyse on kymmenien miljoonien eurojen vuositason hyödystä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt veroratkaisuja, jotka ovat parantaneet turpeen kilpailukykyä. Turve on kotimainen polttoaine, jota tulee suosia suhteessa erityisesti kivihiileen. Turpeella on suuri merkitys tietyille alueille alan työllisyyden ja laajan yrittäjyystoiminnan johdosta. Hallitus edistää biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa määrätietoisesti myös liikenteen osalta. Samassa yhteydessä tulee tarkastella autoverotuksen uudistamista.

Pientalojen lämmityksessä muun muassa pelletti on kilpailukykyinen polttoaine. Kymmenettuhannet omakotitalot lämmitetään kalliilla ja saastuttavalla öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä. Omakotitalojen öljy- ja sähkölämmitysjärjestelmien muuttaminen esimerkiksi pelleteillä tai maalämmöllä toimiviksi on kuitenkin iso kustannus ja jarruttaa muutosta. Näitä ympäristöä suosivia investointeja tulee tukea. Keskustan mielestä tukea lämmitystapamuutoksiin tulee jatkossa nykyisestään korottaa. (Ed. Sinnemäki: Olisipa näkynyt tämän vuoden budjetissa!)

Suomessa ei ole onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Onnistuneella jätepolitiikalla olisimme tilanteessa, jossa jopa miljoona tonnia pääasiassa puuperäistä jätettä ohjautuisi kaatopaikan sijasta energiantuotantoon. Jätteen energiakäyttö on jumiutunut valitusprosessien takia. Lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että aiheettomat valitukset ja valitusmahdollisuuksien väärinkäyttö voidaan estää. (Ed. Laukkanen: Erittäin tärkeä asia!)

Myös tuulivoiman merkitys vientisektorin työllistäjänä on suurempi kuin sen merkitys sähköntuottajana. Tuulivoiman käytöllä kotimaassa voidaan samalla tukea tuulivoimasektorin tuotekehitystä ja vientitoimintaa, joka kaikkiaan on positiivista Suomen kansantaloudelle.

Arvoisa puhemies! EU-maatalousuudistus ja päästökaupan käynnistyminen paransivat energiakasvien kannattavuutta Suomessa. Ruokohelpi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi tuottaa energiaa, ja pinta-alat ovat lähteneet erittäin nopeaan kasvuun. Helpi lisää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää polttolaitosten hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta sen viljely pelloilla turvaa peltomaan säilymisen tuotantokuntoisena.

Arvoisa puhemies! Toivon, että pikkuriikkisen tämä keskustelu tänään lisää sitä kapasiteettia, jolla energian saatavuutta turvataan.

Miapetra  Kumpula-Natri  /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yhteinen huolenaihe. Viimeistään tämän talven poikkeukselliset säät ovat tehneet asian tunnetuksi kaikille ja nyt vihdoin myös kokoomukselle. Vai aiheuttiko havahtumisen vaalien läheisyys?

Ensiksi, sosialidemokraatit näkevät hyvänä sen, että vaalien alla voimme yhdessä keskustella ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista. Jokaisen maan, jokaisen kuluttajan ja puolueenkin sitoutuminen tarvitaan talkoisiin.

Toiseksi, keskusteleminen ja tietoisuus ovat vasta alku. Tärkeää on, että tulevakin hallitus jatkaa määrätietoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sosialidemokraatit ovat ylpeitä muun muassa siitä, miten EU-puheenjohtajuuskaudella onnistuimme nostamaan ilmastokysymysten tärkeyttä. Me tuomme hallitusneuvotteluihin kunnianhimoisia tavoitteita, joilla kasvihuonepäästöjen kasvua voidaan hillitä.

Kolmanneksi, ilmastonmuutos on yli vaalikausien ulottuva asia. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti me sosialidemokraatit olemme huomioineet aina ympäristön ja sen rinnalla työllisyyden ja kilpailukyvyn. Tarvitaan vastuullista politiikkaa tavoitteiden yhteensovittamisessa. Sosialidemokraatit tulevat jatkamaan kunnianhimoisella linjalla ja olemaan aloitteellisia. Eikä näin pelkästään Suomessa, vaan myös me sosialidemokraatit Euroopassa, viittasihan ministeri Pekkarinenkin tässä jo Britannian työväenpuolueeseen ja sen käyttämään labour-hallituksen neuvonantajan Sternin arvostusta herättäneeseen raporttiin. Samoin kuin olemme eduskunnassa yhdessä sitoutuneet Kioton kauden strategiaan, toivomme, että myös laajaa sitoutumista löytyy tavoitteeseen öljystä riippumattomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä.

Arvoisa puhemies! EU:n osuus maailman päästöistä on kohta enää noin 14 prosenttia. Komission esittämä 20—30 prosentin päästöjen vähentäminen vaikuttaisi alle 2 prosenttia maailman päästötasoon. Vaikuttavien toimenpiteiden saavuttamiseksi laajempi sitoutuminen on välttämätöntä, koska:

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa koko ihmiskunnan hyvinvointiin, ruuan ja veden saatavuuteen, terveyteen. Se lisää hyvinvointieroja kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ja lisää pakolaisuutta. Erityisesti pohjoisten maa-alueiden talviset lämpötilat kohoavat ja säiden ääri-ilmiöt yleistyvät. Suomessa perinteinen vuodenaikojen vaihtelu uhkaa muuttua, kuten ikkunasta näkyy.

Jo nyt muutos näkyy pohjoisimmilla alueilla, joilla arktiset luonnonjärjestelmät ja eliöt ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Maailmaa uhkaa ennennäkemätön sukupuuttoaalto uhanalaisten kasvien ja eläinten määrän kasvaessa. Päästöjen vähentämisen ohella on väistämätöntä ja välttämätöntä yhteiskunnan turvallisuuden vuoksi myös varautua säämuutoksiin, myrskyihin ja tulviin.

Nyt on käynnissä valmistautuminen vuonna 2012 päättyvän Kioton sopimuskauden jälkeiseen aikaan. Suomi toimi EU-puheenjohtajana erinomaisesti koko maapallon hyvän eteen. Oli tärkeä saavutus avata neuvotteluyhteys ilmastonmuutoksen torjumisesta myös Yhdysvaltoihin. Nairobin ilmastoistunnot marraskuussa veivät tavoitetta laajemmasta sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eteenpäin.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii edelleen aktiivisesti, jotta kaikki merkittävät maat saadaan mukaan sitoviin päästövähennystavoitteisiin uudella sopimuskaudella, jonka tulisi ulottua vuoteen 2030 asti.

Arvoisa puhemies! Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on oltava edelleen kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen ja päästöttömään tai vähäpäästöiseen energiaan perustuvan energiaomavaraisuuden merkittävä lisääminen kilpailukykyämme heikentämättä. Hallituksen energiapolitiikka on noudattanut johdonmukaisesti tätä linjaa.

Kokoomus, peräänkuulutitte Suomesta mallimaata. Me olemme! Kerron teille. Suomi on EU:n kärkisijoilla uusiutuvan energian käytössä. Komissio esittää 20 prosentin tavoitetta 13 vuoden päähän. Meillä uusiutuvista lähteistä saadaan jo nyt 25 prosenttia.Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme edelläkävijöitä. Ydinvoiman rakentamisen lupamenettelyn demokraattisuus sekä ydinjätteen käsittely ovat meillä toimineet mallina jo muille. Energiahukka on meillä rakennuksissa jo alhainen, ja teollisuutemme on omassa vertailuluokassaan energiatehokasta. Parannusten tie ei toki ole loppuun kuljettu. (Ed. Sasi: Nämä kaikki hyvät asiat tehtiin Lipposen hallitusten aikana!)

Suomen energiantuotanto pohjautuu jo tällä hetkellä monipuolisiin raaka-aineisiin. Uusiutuvan energian suuri osuus perustuu suurelta osin metsäteollisuuden sivutuotteisiin. Niin sanottujen uusien uusiutuvien, kuten tuulivoiman, biokaasun ja lämpöpumppujen, hyödyntämisessä Suomi on edennyt toistaiseksi hitaammin — tässä on mahdollisuutta kiriä. Päivitetty tuuliatlas voisi lisätä investointikiinnostusta. Liian usein tuulivoimainvestointien esteenä ovat paikalliset luvat ja maakuntakaavat. Maakuntakaavat valmistellaan maakuntaliitoissa ympäristöministeriön ja valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Tavoitteellisuutta tulee kaavoihin lisätä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen energiapolitiikkaa olosuhteisiin nähden onnistuneena. Olemme onnistuneet katkaisemaan bkt:n kasvun ja työllisyyden sidoksen energiankulutuksen kasvamiseen, mutta sähkönkulutus seuraa yhä talouskasvua ja työllisyyttä. Tietoyhteiskunta ja moderni yhteiskunta kuluttaa paljon sähköä. Siksi sähkönsäästöön, puhtaaseen tuotantoon ja terveisiin markkinoihin kannattaa keskittyä.

Sähköntuotannon monipuolisuudesta ja kapasiteetin riittävyydestä on huolehdittava. Mitään vähäpäästöistä ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Energiapolitiikan avulla on kannustettava bioenergiaa ja muita uusiutuvia energialähteitä markkinoille ja kehitettävä energian säästöä sekä energiatehokkuutta. Ydinvoima on osa hallituksen ja eduskunnan hyväksymää energiapoliittista linjaa, ja näin on oltava jatkossakin. Emme ole mitään kautta saaneet korviimme, että investointihalukkuuteen Suomessa olisi hallituksen politiikka ollut hidasteena.

Arvoisa puhemies! Kun vielä 1970-luvulla Suomen energiankulutuksesta 60 prosenttia tuli öljystä, on osuus nykyisin noin 25 prosenttia. Meillä sosialidemokraateilla on tavoite öljystä riippumattomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tähän päästään taloudellisesti kestävällä tavalla ja myös ympäristöä vahingoittamatta, Suomen on panostettava aikaisempaakin voimakkaammin energian käytön ja tuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaan. Energiansäästö ja kotimaisten energiavarojen aikaisempaa tehokkaampi hyödyntäminen vähentää riippuvuuttamme tuontiöljystä.

Kun ilmastonmuutokseen ja energiansäästöön haluaa tosissaan puuttua, ei voi unohtaa liikennettä tai rakennuksia. Kokoomus ei välikysymystekstissään mainitse kummastakaan näistä sanallakaan. Liikenteen ja rakennusten päästöt vastaavat noin puolta Suomen päästöistä ja niiden energiankulutus 40:ää prosenttia.

Viidennes hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Hallituksen esitys biopolttoaineen käyttöönotosta bensiinin sekaan on eduskunnassa käsittelyssä. Liikennepolttoaineiden täydellisempi korvaaminen ilmastopolitiikan kannalta kestävällä tavalla edellyttää toisen polven biopolttoaineiden kehittämistä. Suomen puunjalostusosaaminen on valtaisa mahdollisuus. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan lisää alan koulutusta ja laajan osaamiskeskittymän muodostamista.

Kuntien kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu vaikuttavat liikenteen määriin. Joukkoliikenteen kehittäminen työssäkäyntialueilla sekä sen vaatima maapolitiikka ovat keskeisiä energia- ja ilmastopoliittisia työkaluja. Väljä ja viihtyisä kaupunkirakentaminen voidaan ja se tulee yhdistää toimivaan joukkoliikenteeseen.

Vihdoin täällä Pääkaupunkiseudulla on saatu aikaiseksi hyviä liikennepäätöksiä. Hallitus on antanut niihin kannusteensa. Näitä ovat metrolinjan jatkaminen Espooseen ja Vantaan kehäradan eteneminen. Yksinomaan nämä ratkaisut saattavat jopa 200 000 ihmistä joukkoliikenteen pariin.

Raideliikennettä tulee suosia. Sähköisen junan energiankulutus ja päästöt ovat vain viidennes verrattuna autoon henkilökilometriä kohden. Sähkövetoisen junan päästöt dieselvetoiseen verrattuna jäävät neljäsosaan. Ratojen sähköistämistä on jatkettava. Kokonaisuudessaan sosialidemokraatit tavoittelevat liikennepäästöjen puolittamista seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Hallitus on jo antanut tukea omakotitalojen lämmitysjärjestelmien uudistamiseen. Rakennusmääräyksillä on jo edistetty tehokasta asuin- ja liikerakentamista. Odotan markkinoille kuluttajaystävällistä ratkaisua, joka mahdollistaisi kotien sähkönkulutuksen keskitetyn säätämisen ja samalla asumismukavuuden parantamisen eli napin painalluksella hukkasähkö pois. Tällaisia innovaatioita tulee yhteiskunnan julkisista varoistakin tukea. Energiansäästön edistämiseksi tarvitaan helppoja käyttöratkaisuja, tiedotustoimintaa, ympäristökasvatusta ja kuluttajajärjestöjen panosta.

Arvoisa puhemies! Öljyn ja sähkön kohonneiden hintojen vuoksi myös bioenergian muodot ovat muuttumassa kannattaviksi. Suomen energiahuolto ei voi perustua korkeisiin tukiin, vaan bioenergiankin tuotannon kannattavuus on varmistettava sen tuottavuutta parantamalla. Tukipolitiikkaa kestävämpi ratkaisu syntyy panostamalla uusien tuotantoteknologioiden ja -ketjujen luomiseen. Täytyy kuitenkin välttää tilanne, jossa etanolituotanto johtaisi vaikka ruoan hinnan kallistumiseen, kuten nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa näyttää käyvän.

Edelleenkin on pidettävä kiinni siitä, että metsistä saatava puuraaka-aine jalostetaan mahdollisimman pitkälle jättäen vain vähempiarvoiset puukomponentit energiaksi polttoon. Puuenergian käyttöä voidaan parhaimmin edistää osana puunjalostusprosessia. Kotimainen bioenergian tuotantotuki ei saa johtaa teollisuuden puuraaka-aineen saatavuusongelmiin.

Energiaintensiivisyys vaatii Suomelta yhä parempaa energiaosaamista. Suomen teollisuuden energiatehokkuus on maailman huippuluokkaa. Sitä voidaan yhä parantaa muun muassa taajuusmuuntajien avulla. Ilmastonsuojelu on mahdollisuus suomalaiselle teknologiaosaamiselle, hyvä niin. Suomella on energia-, metsä- ja ympäristöteknologian osalta merkittävää kansainvälistä osaamista, jota tulee kehittää edelleen.

Välikysymyksessään kokoomus lainaa vanhaa ympäristönsuojeluslogaania "think globally — act locally". Sosialidemokraateilla globalisoitumisen aikana on ohjenuoranaan "think and act locally and globally" — ajattelemme ja toimimme siis paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Martin Saarikangas /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Energia, ympäristö ja hyvinvointi muodostavat tänä päivänä kiinteän kokonaisuuden. Yhtä tästä kolmikosta ei voi käsitellä ottamatta huomioon kahta muuta. Erityisen merkillepantavaa on ympäristötietoisuuden leviäminen. Tämä on näkynyt muun muassa lisääntyneinä pyrkimyksinä tehostaa energian käyttöä ja säästää energiaa. Tehokkaasta energian käytöstä ja energian säästöstä on yrityksissä ja kotitalouksissa tehtävä yhtä itsestäänselvää kuin lasipullojen kierrätyksestä. Tästä huolimatta energian ja varsinkin sähkön käyttö lisääntyy. Hallituksen energia- ja ilmastopoliittisessa strategiassa arvioitiin, että sähkön kokonaiskulutus kasvaisi lähes viidenneksen vuoteen 2015 mennessä.

Energiansaannin turvaaminen on hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Nykyajan pitkälle teknistynyt yhteiskunta on täysin riippuvainen häiriöttömästä energiansaannista. Samaan aikaan yllämme on ilmastonmuutoksen uhka, joka pakottaa meidät olemaan kaukaa viisaita. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat toteutuessaan todella katastrofaaliset. Tämä on haaste poliittiselle päätöksenteolle, jossa mielestäni näkökulma on harvoin vaalikautta pitempi.

Ensimmäinen ehto energiatarpeen tyydyttämiseksi on energiamuotojen ympäristöystävällisyys, mutta Suomessa myös energian hinta, sillä maamme pitkät etäisyydet ja ainakin tähän saakka pitkä, pimeä ja kylmä talvi vaativat paljon energiaa. Energian hinnalla on merkitystä paitsi Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle myös tavallisille suomalaisille. Tässä hiljattain ilmestynyt selvitys totesi, että nelihenkinen lapsiperhe maksaa energiastaan vuosittain yli 7 400 euroa, josta vajaa 2 000 on lämmitykseen.

Kokoomuksen energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä ovat jo pitkään olleet suomalaisten energiansaannin turvaaminen tulevaisuudessa ympäristön ja ilmaston kannalta parhailla ratkaisuilla. Tulevaisuudessa siintää useita houkuttelevia vaihtoehtoja ilmastomyönteisen perusvoiman tuottamiseksi. Suomen on voimakkaasti tuettava näitä Euroopan unionin innovaatiopolitiikkaan luontevasti kuuluvia hankkeita. Laajuutensa ja kalleutensa vuoksi esimerkiksi fuusioenergian tutkimus ja kehittäminen kuuluu luontevasti kansainvälisen yhteistyön piiriin. Arkeen hankkeet vaikuttavat vasta vuosikymmenten päästä — jos kaikki menee nappiin.

Kokoomuksen mielestä tarvitaan merkittäviä panostuksia uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, niin kuin EU viimeisimmässä ehdotuksessaan vaatii. Suomessa on tehty ja tulee jatkaa bioenergian eri muotojen kehitystyötä entistä kovemmin. Nyt vauhti on liian hidasta. Tarvitaan paljon mittavampia toimia, sillä kehittäminen vie paljon aikaa. Tällä sektorilla me suomalaiset voimme hyvinkin olla ja olemme edelläkävijöitä uusien energiaratkaisujen innovaatiotoiminnassa, mutta ei siihen saa tyytyä. Meidän tavoitteemme pitää olla korkeammalla.

Turve on kotimainen raaka-aine, ja Suomen turvevaranto vastaa Pohjanmeren öljyvarantoja. Yhdistettynä puun käyttöön se on varteenotettava raaka-aine, kun pyritään irtaantumaan tuonnin varassa olevan raakaöljyn käytöstä. Turve on ehkä yksi merkittävimmistä siinä. Tuulivoiman ja aurinkoenergian hyväksikäyttö laajamittaisesti on vielä kaukana, koska energian varastointi on vielä alhaisella kehitysasteella.

Pientalojen laiteinvestointien kokeiluluontoinen 15 prosentin energia-avustus ei vielä kehitä Suomesta sitä edelläkävijämarkkinaa, jossa innostuttaisiin ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämisestä myös kotitalouksien tarpeisiin. Avustusta ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille. Länsinaapurimme Ruotsi on onnistunut paremmin. Siellä on jo noin viidennes pientaloista, noin 200 000 taloa, varustettu maalämpöpumpulla. Suomessa vastaava luku on alle viisi prosenttia, josta yksi pieni osa on minulla. Samoin ilmalämpöpumppujen käyttö on hyvä vaihtoehto esimerkiksi vapaa-ajan asumusten yhteydessä. Tiedän, koska minulla on sellainen. Energiansäästöohjelmia on aika-ajoin myös KTM:n taholta väläytelty. Sanon väläytelty, koska selkeitä toimenpideohjelmia aivan kansalaisten käyttöön ei ole annettu.

Kysymystä ydinvoimasta ei voi välttää pohdittaessa lähitulevaisuuden sähkönsaannin varmistamista. Tarvitsemme tulevan tarpeen tyydyttämiseksi ja sillaksi energiantuotannon ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen, joskus kauempana tulevaisuudessa, kasvihuonekaasujen päästöjen suhteen parasta vaihtoehtoa eli ydinvoimaa. Jos Matti Vanhanen ei vuonna 1992 olisi estänyt ydinvoiman lisärakentamista eduskuntaponnellaan, niin Suomessa pärjättäisiin tänään päästökaupassa lähes ilman ostotarpeita, lähes ilman ostotarpeita. (Ed. Vielma: Ja lama olisi ollut nopeammin ohitse!) Voisimme silloin keskittyä Kioton sopimuksen uusiin haasteisiin toiselta lähtökohdalta.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen kanta on selkeä. Puhdas ja turvallinen kotimainen ydinvoima on parempi vaihtoehto perusvoiman tuottamiseksi kuin kivihiili tai sähköntuonnin lisääminen esimerkiksi Venäjältä. (Ed. Kuoppa: Mistä se polttoaine tuodaan?) — Polttoainetta meidän pitää olla myös valmis tuottamaan, jos olemme valmis ydinvoimaan, siellä missä se ei häiritse asumista. (Ed. Laakso: Askolan uraanikaivoksesta!) — Nyt on viipymättä toimittava kuudennen ydinvoimalan rakennuspäätöksen aikaansaamiseksi, jotta vuonna 2015 olisimme omavaraisia sähköntuotannon suhteen ja voisimme korvata runsaspäästöistä sähköntuotantoa puhtaalla ydinvoimalla sekä turvata meille kohtuullinen sähkönhinta.

SDP:n ja keskustan punamultahallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa ovat leimanneet, niin kuin täällä on todettu aikaisemmin, päämäärättömyys ja päättämättömyys ja ennen kaikkea mielestäni ohjelmattomuus. Ei ole selkeitä ohjelmia. Selvityksiä on teetetty, johtopäätökset puuttuvat. (Ed. Korhonen: Suunnitelmatalous!) Viimeisimpiä selvityksiä on Matti Purasjoen raportti Suomen sähkömarkkinoista, jonka mukaan sähkömarkkinat eivät Suomessa toimi ja siksi sähkön hinta on korkealla. Korkea hinta selittyy ennen kaikkea sillä, että tuotantoa on liian vähän. Tarve tuotannon lisäämiseen on hänenkin mukaansa selkeä. Se on teollisuuden mukaan selkeä, se on kaikkien muiden mukaan selkeä, toivottavasti myös kauppa- ja teollisuusministeriölle ja koko hallitukselle.

Hallituksen keskeiset ministerit ovat kyllä tietoisia ongelmasta, niin kuin täällä on kuultu, mutta eivät pysty muuhun kuin esittämään arkailevia uhkauksia teollisuudelle. Viimeisin esimerkki tässä pari päivää sitten oli valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, joka nettikolumnissaan puhuu siitä, että "valtiolla pitää olla valmius väliintuloon". Valmius ei riitä, teillä pitää olla selkeät toimenpiteet: näin tehdään. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on tosiaan paneutunut asiaan ja tuonut esiin paljon hyviä ajatuksia, kuten täällä kuulimme. Minun on kuitenkin todettava, että ajatukset eivät yksin riitä eivätkä kauniit puheet, vaikka te puhuttekin kauniisti. Tarvitaan selkeä suunnitelma sisältäen tavoitteet, keinot, millä tavoite saavutetaan ja selkeä aikataulu toimenpiteille. Näin ainakin minä olen tottunut yritystoiminnassa tekemään. Toivottavasti se tarttuu täällä eduskunnassa.

Tämä hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt sellaisiin toimiin, vaikka eduskunta kesäkuisessa ilmasto-ja energiaselonteossa ilmaisi kahdeksassa ponnessa, jotka täällä aikaisemmin todettiin, vaatimuksensa pikaisiin toimenpiteisiin. Vuoden 2007 talousarvio vietiin läpi ilman sanottavia lisäpanostuksia edelliseen vuoteen verrattuna ja näihin kohteisiin ei juuri mitään. Ei riitä, että verrataan 10 vuotta sitten tai 5 vuotta sitten tehtyihin panoksiin. Puhukaamme reaaliajasta ja tulevaisuudesta ja niistä tarpeista, mitä tulevaisuus vaatii. Jos näin jatketaan, niin tulevaisuudessa tarvitaan todella paljon. Nyt viimeistään on aika toimia. Kauniit puheet, kahvihetket ja näiden hoitaminen energiantoimittajien kanssa ei ratkaise asioita.

Suomessa on esimerkiksi voitava rakentaa lisää päästötöntä vesivoimaa. Lisää vesivoimaa tarvitaan jo senkin takia, että sillä säädetään tehokkaimmin kulutusta vastaava tehontuotanto. Valtion taholta vesivoiman lisärakentaminen ei edellytä esimerkiksi Fortumin pilkkomista, vaan hallituksen on tuotava eduskuntaan vesilain uusiminen. Nykyiset luonnolliset vesistöt tulisi jättää rauhaan. Hyvään lopputulokseen päästäisiin jo yksistään sallimalla Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen.

Lupakäsittelyjä ja valitusprosesseja on nopeutettava ja selkeytettävä myös jätteenpolton osalta. Jätteenpolton lisääminen on myönteinen asia niin energiantuotannon kuin ympäristönkin kannalta. Miksi annetaan jätteiden mädäntyä?

Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman, että kaikki päästöiltään merkittävät maat ovat mukana. Euroopan unionin käyttöön ottama päästökauppajärjestelmä ei tuo ratkaisua ilmasto-ongelmaan. Se saattaa jopa pahentaa tilannetta vääristämällä Euroopan unionin kilpailuasemaa.

Ilmastopolitiikan on jatkossa aidosti oltava globaalia. Haaste on erilaisten etujen ristipaineessa. Yksistään teollisuuden vahtiminen ei kuitenkaan riitä, niin kuin on todettu, vaan tarvitsemme muitakin, elämän kaikille osa-alueille, kuten liikenteeseen ja maatalouteen, kuuluvia toimenpiteitä. Milloin saamme nämä ehdotukset?

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kataisen ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerin puheesta ja aiemmin viime vuonna käsitellystä selonteosta jäi pari päällimmäistä huomiota. Ensinnäkin ne kumpikin ovat kohtuullisen kapeita sektoreittain. Nämä olennaiset asiat elikkä kuluttajasektorin palvelut, liikenne, kotitaloudet jäivät erinomaisen vähälle huomiolle nyt puheessa ja myös siellä selonteossa, mihin silloin aiemmin jo viitattiin. Olisin odottanut niitä nyt. Ne kumminkin edustavat noin puolta päästöistä, ja energiankulutuksestakin noin puolet on tällä sektorilla. Lisäksi selonteosta ja nyt myös puheesta puuttui, mihin tässä jo aiemminkin viitattiin, pitkän aikavälin linjaus ja konkreettiset tavoitteet. Tämä osoittaa tulevaisuuden näkökulmasta kyllä huolestuttavaa ajattelun puutetta tai tahtotilan puutetta. Tunnustan sen, että kyllähän tehty on. Ei siinä ole sinänsä mitään, mutta nythän pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Turha pelätä itse asiassa tässä keskustelussa sitä, että eduskunta päättäisi nyt ennakkoluvasta uudelle ydinvoimalalle, tai turha sitä on myös toivoa. Siihen nähden minusta viimeviikkoinen kahden kilpailevan välikysymyksen asetelma ei ollut aivan vaivan arvoinen ja itse asiassa ei välikysymyksen arvoinen ollenkaan. Sen sijaan on selvää, että vaalien jälkeen alkavalla uudella eduskuntakaudella on tehtävä todella merkittäviä päätöksiä energiapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ilmastonmuutos, niin kuin me kaikki varmaan sen jo ainakin nyt viimeistään tiedämme, on vakava uhka koko ihmiskunnalle. Sen torjumista ei pidä viivytellä pätkääkään eikä hetkeäkään eikä itse asiassa saa.

Vasemmistoliitto on pitänyt ja on aiemmin nostanut monta kertaa esille sen, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista tulevaisuuden uhkista, joka on torjuttava ja joka on torjuttavissa, jos siihen halutaan panostaa. EU:n komissio ennakoi ilmaston lämpenemisen lisäävän köyhyyttä ja nälänhätää ja johtavan alueellisiin konflikteihin ja väestön joukkomuuttoihin.

Aivan tuore Sternin raportti puolestaan toteaa, että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen haitat voivat nousta jopa 20 prosenttiin maailman bkt:sta, jos päästöjen kasvu jatkuu nykyisellä tasolla. Torjunnan Sternin raportti arvioi maksavan 1 prosentin maailman bkt:sta, jos toimissa ei viivytellä, joten luulisi nyt jo talouden näkökulmastakin olevan tarvetta puuttua. Teollisuusmaiden on päästöjä leikattava 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, jos tavoite halutaan toteuttaa ja ilmastonmuutos saada käännökseen. Huolestuttavinta tällä hetkellä on hiilidioksidipäästöjen kasvuvauhdin lisääntyminen. Kun kasvu 1990-luvulla oli erään arvion mukaan alle prosentin vuodessa, niin vuodesta 2000 vuoteen 2005 päästöt kasvoivat yli 2,5 prosenttia. Suomen kohdalta voi sanoa sellaisen yhden pienen asian, että jos suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin päästöt kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin bruttokansantuote suhteessa.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen edellyttävät maailmanlaajuista sääntelyä ja sopimista. Jokaisen on myös yksilönä tehtävä luonnon ja ympäristön kannalta oikeita valintoja. Suomen ja suomalaisten on oltava näissä talkoissa ja tässä työssä edelläkävijöitä.

On valitettavaa, että juuri päättynyt Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ei merkinnyt edistysaskelta maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa. Muistammehan, että parin vuoden takaisessa energia- ja ilmastoselonteossa eduskunta edellytti, että hallitus aktiivisesti jo Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella edistää EU:n toimia globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi tavoitteena, että sopimus kattaa kaikki valtiot.

Yhdysvallat pysyy edelleen Kioton prosessin ulkopuolella, eikä myöskään uusia teollisuusmaita ole saatu mukaan. EU:n ja Yhdysvaltain vuoropuhelun ja Nairobin konferenssin tulokset eivät näin ollen olleet tyydyttäviä. On ilmeisesti niin, että vasta Bushin hallinnon jälkeen on toiveita Yhdysvaltain liittymisestä Kioton prosessiin ja päästöjen vähentämiseen. Bushin hallinto tällä hetkellä jahtaa mieluummin asevoimin ja monien miljardien dollarien kustannuksin todellisia ja kuviteltuja terroristeja ympäri maailmaa ennemmin kuin ottaa todesta ilmastonmuutoksen uhkan, joka on sentään paljon vakavampi uhka kaiken kaikkiaan myös maailman näkökulmasta. Jos sotaa pitää käydä, eikö kannattaisi julistaa sota ilmastonmuutosta vastaan? Siinä sodassa me olisimme kaikki voittajia.

Samalla kun EU:n itse pitää tavoitella huomattavaa päästöjen vähentämistä, niin on syytä pohtia päästöjen vähentämisen kauppapoliittisia yhteyksiä. Tällä tarkoitan sitä, että vähentämisestä kieltäytyviä ulkopuolisia maita on arvioitava myös polkumyynnin näkökulmasta. Sellaiset maat syyllistyvät aivan ilmeiseen ekologiseen dumppaukseen, kun niiden teollisuuden ei tarvitse kantaa ympäristövahinkojen kustannuksia. EU on iso toimija maailmankaupassa, niin iso toimija, että tätä näkökohtaa muut eivät voi täysin sivuuttaa, vaikka onkin myönnettävä, että ei EU kykene pelkästään sanelemaan ehtoja muille.

EU:n tai Suomen ei missään tapauksessa pidä tinkiä omista toimenpiteistään vaan molempien on toimittava entistä aktiivisemmin ulkopuolisten saamiseksi päästöjen vähennystalkoisiin. Ensinnäkin tulokset ilman ulkopuolisten mukaantuloa ovat aivan täysin riittämättömät. Esimerkiksi Kiinan hiilidioksidipäästöjen on lähivuosina ennakoitu ylittävän Yhdysvaltain päästöt, vaikkakin henkeä kohti laskien tilanne on tietenkin toinen. Toiseksi vähennysten kustannukset asettavat eurooppalaiset yritykset maailmanlaajuisessa kilpailussa vaikeaan asemaan.

EU-tason päätöksiä tarvitaan myös silloin, jos nykyiseen liikennepolttoaineiden järjestelmään halutaan radikaaleja muutoksia. Esimerkiksi siirtyminen vetytalouteen, jota on pidetty lupaavana tulevaisuuden mahdollisuutena, edellyttäisi vähintäänkin EU-tason päätöstä. Yksittäisen kansallisen päätöksen perusteella ei ajoneuvoteollisuus kehitä eikä se tuo markkinoille sellaisia ajoneuvoja eikä liioin synny kattavaa uuden polttoaineen jakeluverkkoa. Vasemmistoliiton mielestä on liikenteen käyttämän energian osalta päästävä nopeasti sellaisiin EU-tason ratkaisuihin, jotka vähentävät päästöjä.

Suomessa tulee tavoitella matalaenergiayhteiskuntaa yhdyskuntarakenteen oikealla suunnittelulla ja niitä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella. Suomessa pitää edistää lämpöpumppujen käyttöönottoa, sillä se on tehokkaimpia yksittäisiä keinoja lisätä energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. On parannettava joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia. On myös otettava käyttöön toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kuitenkaan saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.

Sähköenergia on keskeinen tuotannontekijä maamme raskaalle teollisuudelle. Suomalaiset ovat riippuvaisia energiasta myös siksi, että ilmastomme on, niin kuin tiedämme, hyvin kylmä ja etäisyydet ovat maassamme pitkiä. Energiantuotannolla on kuitenkin haitallisia ilmasto- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, ja siksi energiankulutusta on vähennettävä ja tuotantoa ohjattava ympäristön kannalta vähemmän haitallisiin muotoihin.

Vasemmistoliitto haluaa, että Suomi panostaa voimakkaasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Energiaa käyttävää teollisuutta on kannustettava ja ohjattava energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin muun muassa verotuksellisin keinoin.

Suomi ei saa rakentaa energiapolitiikkaansa tuontienergian varaan, vaan perusvoiman tuotantokapasiteettia tulee olla kotimaassa riittävästi. Energia-alan investointi-ilmapiiriä on parannettava ja kotimaisessa energiantuotannossa on panostettava päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin.

Vasemmistoliiton mielestä tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen tai Vuotoksen altaan rakentamiseen, vaan energian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa pitää tavoitella ennen muuta tehostetulla energiansäästöllä. Kansalaisten turvallisen elämän kannalta välttämätöntä lämpö- ja muun energian tuotantoa on kehitettävä panostamalla paikallisiin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantolaitoksiin.

Vasemmistoliitto katsoo, että sähkömarkkinoiden toimintaa on edelleen kehitettävä. On etsittävä yhteispohjoismaisia ratkaisuja sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähkön toimitusten ja tuotannon perusrakenteen heikkoudet on pystyttävä poistamaan.

Ei ole mitään ristiriitaa siinä, että edellytämme energiantuotannon toimivan kustannustehokkaasti ja tarjoavan sitä kuluttajille edullisesti. Valtiovallan on siten määriteltävä, miten energiaa missäkin tapauksessa verotetaan ja miten tuon veron tuotto käytetään. Energiantuottajia ei pidä päästää verottajan asemaan, vaan niiltä on edellytettävä alhaista tuottaja- hintaa.

Fortum on jo ehtinyt ilmoittamaan kiinnostuksestaan seuraavaan uuteen ydinvoimalaan. Minusta ei kuitenkaan ole kilpailutilanteen kannalta sopivaa, että Fortumille suotaisiin mahdollisuus uuteen energian suurtuotantoyksikköön ilman, että perusteellisesti selvitetään muut ratkaisuvaihtoehdot. Sähköntuotanto on nyt jo niin keskittynyttä, että on perusteltua hakea muita ratkaisuja. Nykyiset suurtuottajat on pidettävä kerrankin tämän ulkopuolella.

Me suomalaiset tuhlaamme, toisin sanoen tuotamme hyvinvointiamme energiatehottomasti. Kehityksen kokonaisvastuu on hallituksella. Se ei ole sitä tällä hetkellä kantanut riittävästi. Tehtyjä laiminlyöntejä ei voida korjata vannomalla kuudennen ydinvoimalan nimeen.

Irtautuminen fossiilisista polttoaineista on aloitettava heti. Suomen on leikattava kasvihuonepäästöjään edistyksellisimpien EU-maiden rintamassa. Samalla on aktiivisella sopeutumisohjelmalla tuettava ihmisten turvallisuutta ja kestävän talouden edellytyksiä.

Hallituksen tehtävänä on pikaisesti laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma päästöjen vähentämisestä ja siirtymisestä uusiin ja uusiutuviin energiantuotantotapoihin kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta. Tästä hallituksesta ei siihen tehtävään ole, eikä se siksi enää nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Ehdotan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan tehokkaita toimenpiteitä kansallisesti ja kansainvälisesti ja edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin sellaisen pitkän ajan energia- ja ilmastostrategian laatimiseksi, jossa lähtökohtana on energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisääminen ja päästöjen vähentäminen kestävälle tasolle ynnä energiaomavaraisuuden olennainen parantaminen,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkijoiden raporteissa ja vihreiden ohjelmissa lämpenemisen haitoista on varoitettu jo kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina myös muut kuin vihreät poliitikot ovat havahtuneet ilmastokriisiin, nyt vain odotamme malttamattomina, että sana tulee lihaksi. Odotamme, että yhteistyössä puheet käännetään konkreettisiksi teoiksi. Valitettavasti vielä toistaiseksi sanojen ja tekojen välillä ammottaa valtava juopa.

Hallitus puhuu ilmastonsuojelusta lämpimiä, mutta on haaskannut neljä vuotta toimettomuuteen. Neljän vuoden aikana ei ole otettu käyttöön juuri ainuttakaan uutta toimenpidettä energiansäästön ja uusiutuvien edistämiseksi. Ministerin luettelo sisälsi monia sinänsä ihan hyödyllisiä mutta kokonaisuuden kannalta vähäpätöisiä toimenpiteitä. Hallitus on pettänyt räikeästi lupauksensa ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta ja päinvastoin toteuttanut anti-ekologisen verouudistuksen. Hallitus on heikentänyt ilmastonsuojelun mahdollisuuksia muun muassa puolittamalla teollisuuden sähköveron ja tukemalla maatilojen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Syöttötariffit polkaistiin pystyyn kyllä turvelauhteelle, mutta ei uusiutuville energianlähteille. (Ed. Hoskonen: Kivihiiltä vaan lisää!)

Ministeri Pekkarinen, teidät tunnetaan kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden tarmokkaana puolestapuhujana, mutta te olette jäämässä historiaan, ette vuolailla ja kauniilla puheillanne, vaan tekemättömyydellänne. Hallitukselta on siis puuttunut sekä tahto että kyky taistella tosissaan ilmastonmuutosta vastaan. Hallituksella ei selvästikään ole visiota siitä, miten päästömme tuotaisiin kestävälle tasolle.

Kokoomuksen kunniaksi on laskettava, että sillä on visio. Valitettavasti vain tuo visio on kestämätön ja väärä. Ilmasto-otsikolla markkinoitu kokoomuksen välikysymys on tosiasiallisesti vain heikosti hunnutettu yritys kaupitella lisäydinvoimaa. (Ed. Hemming: Se ei pidä paikkaansa!) Siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Tunnetusti kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikan ainoa sisältö on: ydinvoimaa, ydinvoimaa, enemmän ydinvoimaa.

Yllättävää sen sijaan on, että keskusta säikähti kokoomuksen läpinäkyvää vaalijippoa niin pahoin, että se kiirehti kääntämään takkinsa ja hyväksymään ydinvoiman lisärakentamisen. (Ed. Sarkomaa: Vihreät käänsivät takkinsa ennen kepua!) Demokratian kannalta on toki hyvä, että keskustan linja on tullut selväksi juuri ennen vaaleja. Äänestäjät maaseudulla tietävät nyt, että keskusta on valmis valitsemaan ulkomaisen ydinvoiman. Tämä on tärkeä tieto vaalikentillä. (Ed. Kuosmanen: Porvarihallitus tulee!) Äänestäjät tietävät myös, että keskusta rakastaa puhua kotimaisesta energiasta, mutta kun pitäisi tehdä hallituksessa konkreettisia päätöksiä, uusiutuva energia valitettavasti unohtuu. (Ed. Vielma: Vihreät seuraavaan hallitukseen ydinvoimaa rakentamaan!)

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa hyväksikäyttää kansalaisten ilmastohuolta ajaakseen omaa näennäisratkaisuaan. Ydinvoima ei kuitenkaan ole ratkaisu vaan ongelma.

Toisin kuin kokoomus välikysymyksessään väittää, ydinvoima ei ole puhdasta. Yhtä uraanikiloa kohti syntyy 2 000 kiloa radioaktiivista jätettä. (Ed. Ollila: Entä hiilidioksidia?) Kukaan ei voi täysin taata ydinvoiman turvallisuutta kaikissa oloissa. Viime kesänä Forsmarkin kaksi reaktoria Ruotsissa jouduttiin sulkemaan vakavan läheltä piti -tilanteen takia. Meillä Suomessa viidennen ydinvoimalan työmaalta Säteilyturvakeskus löysi 700 turvallisuuspuutetta. Ja toisin kuin kokoomus väittää, ydinvoima ei ole kotimaista. Viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla Ranskan valtion vientituilla, käyttää japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua ja puolalaista työvoimaa. (Ed. Kuosmanen: Olisiko se venäläinen asema parempi?) Vaikka kokoomuslaiset ja keskustalaiset kuinka haluaisivat uraanilouhoksia uusmaalaisten ja pohjoiskarjalaisten kotien takapihoille, ei ydinpolttoaineestakaan tule kotimaista, sillä uraani pitää aina jalostaa ulkomailla.

Ydinvoima vie voimavaroja ja poliittista huomiota pois säästöiltä ja uusiutuvalta energialta, niin kuin keskustelussa on monesti nähty. Reaalimaailmassa ydinvoima ja kestävät energiaratkaisut ovatkin toistensa vastakohtia. (Ed. Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!)

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön Iea:n kaikkein ydinvoimamyönteisimmässäkin skenaariossa energiansäästö ja uusiutuvat vähentävät päästöjä yhdeksän kertaa niin paljon kuin ydinvoima. (Ed. Vielma: Aurinko on muuten ydinvoimaa!) Kun viides ydinvoimala joskus aikanaan valmistuu, maamme ilmastopäästöt syntyvät lähes yksinomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä ja muilla sellaisilla sektoreilla, joilla ydinsähköstä ei ole apua. Miten kuudes ydinvoimala siis vähentäisi päästöjä käytännössä? Me tarvitsemme kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa, joka tunnustaa sen tosiasian, että neljä viidesosaa kuluttamastamme energiasta on muuta kuin sähköä.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että Suomella voi olla kokoaan suurempi vaikutus maailman energiatalouteen. Näin on. Mutta käsi sydämelle, kokoomuslaiset: Minkälaisen jäljen te haluatte maailmaan jättää? Haluatteko todella, että Suomen esimerkin innoittamana ydinvoimaa rakennetaan Pakistanin ja Iranin kaltaisiin maihin? (Ed. Ollila: Nehän seuraavat meitä koko ajan!) Vimmaisimmankin ydinvoimaintoilijan sydänalaa luulisi korventavan tiedon siitä, että Lähi-idässä kuusi maata harkitsee ydinvoiman käyttöönottoa. (Ed. Kuosmanen: Vihreät pystyvät varmaan estämään Iranin ydinvoiman rakentamisen!) Suomen ratkaisua seurataan maailmalla herkällä silmällä. Öljyntuottajamaiden motivaationa on tuskin ainakaan pula halvasta energiasta. Ydinenergia ja ydinaseiden leviäminen ovatkin siamilaiset kaksoset, joita ei pysty käytännössä erottamaan toisistaan. (Ed. Ollila: Pelottelupolitiikkaa!) Ydinvoimalla voi siis maailmanlaajuisesti olla ilmastonsuojelussa korkeintaan marginaalinen rooli, mutta hintana olisi ydinjäteongelman pahentuminen, onnettomuusriskin kasvaminen, ydinaseiden leviäminen ja kestävämpien ratkaisujen käyttöönoton hidastuminen. Ei järin järkevää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös energiapolitiikassa. Olemme jättämässä pysyvästi taaksemme puoli-ilmaisen energian ajan, halusimmepa sitä tai emme. 2000-luvulla Suomi voi menestyä vain satsaamalla siirtymiseen kohti energiatehokasta, vähähiilistä taloutta. On maamme teollisuuden ja kilpailukyvyn tappio, jos päättäjät kokoomuksen tavoin sulkevat silmänsä tältä tosiasialta.

Kokoomuslaiset ja jopa ministeri Pekkarinen uskottelevat kansalaisille, että uusiutuvat energianlähteet ja energiansäästö ovat ihan kivoja, mutta ne eivät riittäisi kattamaan tarvettamme tulevaisuudessa. He ovat väärässä. Kestävien energiaratkaisujen potentiaali Suomessa on valtava. Meillä on lukemattomia tapoja tehostaa energiankäyttöä ja samalla säästää rahaa ja lisätä työllisyyttä. Esimerkiksi teollisuudessa puolet jo tunnistetuista liiketaloudellisesti kannattavista säästöhankkeista on vielä toteuttamatta. Vtt:n mukaan uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa matalaenergiatekniikoilla hyvin edullisesti vain kolmasosaan nykytasosta.

Otetaan hyvin arkinen esimerkki: Jopa kymmenesosa kotitalouksien sähköstä kuluu laitteiden lepotilan kulutukseen, siis ihan hukkaan. Omassa työhuoneessani tuolla lisärakennuksen puolella laitteiden lepotiloihin kului kellon ja kalenterin ympäri noin kolmen energiansäästölampun kulutuksen verran, ennen kuin puutuin tähän asiaan. Julkisella sektorilla lepokulutusta leikkaamalla voitaisiin säästää 9 miljoonaa euroa vuodessa, ja esimerkkejä riittää.

Aivan yhtä mittavia mahdollisuuksia on uusiutuvassa energiassa. Jyväskylän yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan maatiloista voisi tulla energiaomavaraisia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puolivälissä ne voisivat jo myydä sähköä Olkiluodon toisen reaktorin vuosituotannon verran. Ruotsissa lämpöpumput tuottavat energiaa jo usean ydinvoimalan vuosituotannon verran, meillä pumppuja on vasta ehkä noin kymmenesosa länsinaapurin määristä. Vattenfall Ruotsissa aikoo tuottaa ensi vuosikymmenellä tuulivoimalasähköä yhtä paljon kuin meillä Loviisan kaksi reaktoria tuottavat vuodessa yhteensä. Metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä, niin kuin hyvin tiedetään. Tätä listaa olisi helppo jatkaa pitkään. Raportti ja tutkimuslaitos toisensa jälkeen kertoo meille fantastisista kestävän energian mahdollisuuksista, jotka vain odottavat toteuttamistaan. Jos ne olisi kuluneiden neljän vuoden aikana otettu tosissaan, meidän ei tarvitsisi tänään jankuttaa ydinvoimasta. (Ed. Häkämies: Kuka siitä jankuttaa?) — Kokoomus on tainnut siitä aika paljon puhua.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen silmänkääntäjät yrittävät luoda vaihtoehdottomuuden illuusion. He haluavat pakottaa suomalaiset valitsemaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman väliltä. Kokoomuksen vaihtoehdot ovat kuitenkin kuin rutto ja syöpä. Kahden huonon vaihtoehdon sijaan meidän pitää valita kolmas, se on kestävän energian tie. Me voimme satsata kunnianhimoisesti energiankäytön tehostamiseen, me voimme kattaa energiantarpeemme hyödyntämällä kotimaisia, uusiutuvia energianlähteitä ja modernia teknologiaa.

Pahoittelen, ministeri Pekkarinen, että hallituksen kritisoiminen jäi tällä kertaa vähän vähemmälle, mutta edellä todetun perusteella kuitenkin esitän seuraavaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus on osaltaan epäonnistunut aikamme vakavimman haasteen, ilmastonmuutoksen, torjumisessa, kestävien energiaratkaisujen edistämisessä ja näin eduskunnan energia- ja ilmastoselonteon yhteydessä esittämän yksimielisen tahdon toteuttamisessa eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Roger Jansson /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det är mycket bra att samlingspartiet visar intresse för den pågående och skrämmande klimatförändringen. Klimatförändringen har pågått i decennier. Samlingspartiet väljer nu att kraftigt kritisera regeringen för dess miljöpolitik och energipolitik då det återstår fyra arbetsveckor av den här regeringsperioden. Visst luktar det lite valpolitik, men det är väl förståeligt. Det är bara två månader kvar till riksdagsvalet.

I den svenska riksdagsgruppen finns flera medlemmar som givit sig in i politiken primärt för deras starka oro för att miljön runt omkring oss så snabbt och tydligt försämras. För oss känns det därför extra bra att miljöpolitiken äntligen har fått den tyngd i samhällsdebatten som den förtjänar. Amerikanska skräckscenariefilmer och massmediers temaserier och reportage kommer att sätta sina spår på samhällspolitiken.

Alla partier tvingas allt mer att vara miljöpartier, men fortfarande är det oklart hur långt respektive parti är berett att ta på sig fullt ansvar för att få till stånd verkliga förändringar som också kortsiktigt drabbar deras väljare och dessas plånböcker. För förändringarna kommer att kosta och kosta mycket för både samhälle och enskilda, om vi skall lyckas rädda vår närmiljö och vår planets miljö.

För oss som miljöpolitiker känns det slitsamt att samtidigt som oron för klimatförändringen blir större ökar stödet för en utbyggnad av kärnkraften. Vi kommer ändå inte ifrån att kärnkraften är vår enda möjlighet att nå Kyotoavtalets nivå på minskade koldioxidutsläpp före 2020. Svenska riksdagsgruppen ser ändå kärnkraften som en övergångsform för ett antal decennier för energibehovet fram tills att vi utvecklat mera miljövänliga alternativ. Vi har nämligen ännu inte funnit slutliga lösningar på vare sig avfallslagringen eller brytningen av uran på finsk mark.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö, Svensk Ungdom, julkaisi Suomen ensimmäisen poliittisen ympäristöohjelman jo 1960-luvun lopulla. Siitä lähtien ruotsalainen eduskuntaryhmä ja Rkp ovat säännöllisesti esitelleet omia ympäristö- ja energia-poliittisia mallejaan. Niin teemme nytkin. Ainoa tapa saada ilmastonmuutos hallintaan on hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla, ei ainoastaan energiantuotannossa ja teollisuudessa vaan myös liikenteessä ja muussa inhimillisessä toiminnassa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän tavoitteena on tehdä Suomesta maailman kärkimaa energiantuotannossa käyttämällä uusiutuvia, päästöttömiä vaihtoehtoja ja kehittämällä uutta ympäristöteknologiaa. Kansainvälisesti katsottuna olemme Suomessa jo päässeet hyvin pitkälle tutkimuksessa näillä aloilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa tietenkin, kuten kaikki muut, vähentää öljy- ja hiiliriippuvuutta ja jopa lopettaa sen. Sen vuoksi meidän on tehtävä suurempia panostuksia bioenergian kehittämiseksi kaikissa muodoissa. Tämän vuoksi haluamme Suomen luovan bioenergian kansainvälisen tutkimus- ja kehitysklusterin Suomeen, (Ed. Pulliainen: Hyvä!) jonka piirissä sekä yritykset, yliopistot että tutkimuslaitokset voisivat tehdä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi edellytämme seuraavan hallituksen tekevän bioenergian politiikkaohjelman, jossa ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö tekisivät poikkihallinnollista yhteistyötä koordinoinnin parantamiseksi.

Inom trafiksektorn är det nödvändigt att snabbt öka användningen av biobränslen. Genom skattelättnader för hybrid- och bränslesnåla bilar kunde man minska vår energikonsumtion och samtidigt förnya vår ålderstigna bilpark. Som en del av en ekologisk skatteväxling vill vi reformera trafikbeskattningen så att kollektivtrafiken och mindre miljöbelastande bilar gynnas. Kollektivtrafiken måste göras mera lockande ur privatekonomisk synvinkel.

Biodieselklustret kunde också omfatta en stor del av det inhemska jordbruket. Det beräknas att upp till 500 000 hektar odlingsmark kunde användas för olika energigrödor utan att hota den inhemska livsmedelsproduktionen. Genom att dessutom återbära bränsleaccisen kan man göra det ekonomiskt lönsamt för jordbruk att producera egen biodiesel av till exempel rybs för lokalt bruk. Men vi behöver otvetydigt investeringsstöd och andra skattelättnader för att försnabba ibruktagandet av nya inhemska förnybara energialternativ.

Från flera håll hörs nu krav på att än en gång öppna behandlingen av Vuotosbassängen i Lappland. Bästa kolleger, högsta domstolen har redan två gånger satt punkt för det kapitlet. I rättsstaten Finland får vi lov att respektera sådana slutgiltiga beslut, också under valkampanjer. (Ed. Brax: Precis!)

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että myös tuulivoimalla on Suomessa kehityspotentiaalia erityisesti huomioiden edessämme olevan sähkönhinnan kehityksen. Meillä on toistaiseksi vain muutama meren ääreen sijoitettu tuulivoimapuisto. Meillä on myös suuria tunturialueita, jotka soveltuvat tällaiseen kehitykseen. Ympäri luontoamme sijoitetut tuulimyllyt antavat selvän viestin siitä, että emme vain ajattele, vaan myös toimimme kestävästi ja ympäristöystävällisesti.

Myös lämpöpumput, jotka ilman toimintakustannuksia hyödyntävät lämpötilaeroja maassa, kallioissa, vedessä ja ilmassa ovat kehittämisen arvoisia huolimatta nykyhetken korkeista investointikustannuksista. Uusi ydinvoimakeskustelu rakentuu väittämälle, että tulevaisuudessa tarvitaan enemmän energiaa. Vaikka energiantarve tulee kyllä kasvamaan, haluamme peräänkuuluttaa suurempaa kiinnostusta energiankulutuksen vähentämiseksi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa, että panostamme enemmän energiatehokkaan teknologian kehittämiseen. Ekotehokkuutta on lisättävä koko yhteiskunnassa. Tämä koskee muun muassa rakennusalaa, liikenneverotusta ja yhteiskuntasuunnittelua. Panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja energiatehokkaan teknologian soveltamiseen Suomen kilpailukyky tulee vahvistumaan.

Talman! Utöver satsningarna på de så kallade nya energiformerna, som inte längre är så hemskt nya, så kan vi också utnyttja de traditionella energiformerna i vår klimatpolitik. Efter hand som flis- och pelletpannor blir allt vanligare i husuppvärmningen ökar också intresset för lokala skogsägare att ta ut all nytta ur skogen. Vi har redan samhällen som är helt självförsörjande med denna energiform.

Det höga oljepriset har också lett till att efterfrågan på naturgas ökar. Trots att naturgasen är ett fossilt bränsle som ökar koldioxidsutsläppen, är det ändå ett renare alternativ än både kol och olja.

I de flesta andra länder är sopbränning en växande energiform, miljömässigt motiverad. Så bör det också bli i Finland. Norges och Sveriges stora outnyttjade vattenkraftresurser i redan utbyggda älvar borde också utvecklas på den nordiska energimarknaden.

Trots att torven är ett fossilt bränsle, men långsamt förnyelsebart, finns det en stor potential i torven som andra generationens biobränsle. Genom att ta ut etanol ur torven kunde vi utveckla trafikens energiförsörjning. Det här är något som Finland måste satsa mera på.

Herr talman! Som minister Pekkarinen redan framfört och som minister Wallin strax kommer att komplettera, har denna regering på allvar arbetat för att påverka energi- och klimatpolitiken både nationellt och internationellt. På basis av det stöder jag förslagen att riksdagen övergår till normal dagordning och fortsätter sitt arbete fram över riksdagsvalet.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeri Stefan Wallin totesi nimityspäivänään, että ympäristöpolitiikalla ei tule vaaleissa politikoida. En ole samaa mieltä, kyllä vaalikeskusteluissa puolueiden tulee esittää omat poliittiset linjauksensa ja käydä niistä keskustelua. Mutta välikysymyksen pitäisi kohdistua hallituksen harjoittaman politiikan arviointiin, ei puolueiden erilaisten kantojen esiin lypsämiseen. Kokoomus halusi profiloitua välikysymyksen kautta ydinvoiman innokkaaksi kannattajaksi, vihreät taas olisivat halunneet kilpailevan tekstin kautta kunnostautua ydinvoiman vastustajiksi. (Ed. Heidi Hautala: Ei ollut meidän tekstissä!) Tähän kilpalauluun kristillisdemokraatit eivät halunneet lähteä mukaan; Vanhasen hallituksella ei ole ollut edes tarvetta muodostaa mitään kantaa ydinvoiman lisäämiseen, sillä kuudennen ydinvoimalan hakemusta ei ole jätetty.

Puhemies Lipponen on lauantaisessa kannanotossaan oikeassa siinä, että energiapolitiikkaa ei tulisi tehdä eturyhmäintressien pohjalta. Valitettavasti sekä yksioikoisen ydinvoimahuuman että bioenergiahuuman taustalta löytyy lyhytnäköisiä taloudellisen voiton tavoitteita. Erilaisten energiantuotantomuotojen lobbarit ovat liikkeellä, ja näiden ääni kuuluu poliittisten puheenvuorojen läpi. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa, aivan kuten puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, on ohjattava edelleenkin mielestäni selontekomenettelyn kautta etsien hallituksen ja opposition rajat ylittävää yhteistyötä. Neljän vuoden vaaliperiodit ovat aivan liian lyhyitä tarkasteluaikoja ilmastopoliittisille ratkaisuille. Hedelmiä kannetaan vasta vuosikymmenien päästä.

Populistisinkaan oppositiopuolue ei voi vakavissaan sälyttää Vanhasen hallituksen harteille vastuuta ilmasto- ja energiapolitiikan uhkakuvista. Tämän hetken ilmaston lämpeneminen on seurausta menneiden vuosikymmenien ahneudesta ei pelkästään Suomessa vaan myös muissa elintasomaissa. Silti hallitusta voidaan mielestäni moittia velttoudesta ryhtyä toteuttamaan näitä eduskunnan yksimielisiä lausumia, jotka esitettiin energia- ja ilmastopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä. Harmittavin epäonnistuminen tapahtui, kun hallitus ei onnistunut käyttämään EU-puheenjohtajuuskautta eduskunnan edellyttämällä tavalla globaalin ilmastosopimuksen valmistelemiseksi. (Ed. Pulliainen: Mutta ei missään muussakaan asiassa!)

Maapallon väestön kasvu ja elintason nousu lisäävät huimaa vauhtia energian tarvetta — 30 vuoden sisällä jopa kolminkertaiseksi nykytasoon verrattuna, ja 70 prosenttia tästä kasvusta syntyy kehitysmaissa — mutta samaan aikaan päästöt tulisi painaa rajusti alas, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa. Tätä yhtälöä ei ratkaista ilman ennennäkemätöntä yhteistyötä valtioiden, poliitikkojen, yritysten ja tutkijoiden kesken. EU:n komission tuore vaatimus unionin päästöjen leikkaamisesta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä on ilahduttava. Ympäristönsuojelun huomioiva kehitysyhteistyö on myös rikkaiden maiden etu, ja tämä pitäisi ymmärtää myös Suomen päätöksenteossa.

Maapallon fossiiliset tai energiavarannot eivät riitä tyydyttämään kasvavaa tarvetta, eikä uraaniakaan riitä loputtomiin, ja sen louhimiseen liittyy merkittäviä haittoja.