Täysistunnon pöytäkirja 144/2014 vp

PTK 144/2014 vp

144. KESKIVIIKKONA 28. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

 

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi toimeentulotuesta annettua lakia ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annettua lakia. Tämä esitys pohjautuu vuosien 2015—2018 julkisen talouden suunnitelmaan.

Esityksen mukaan toimeentulotuki haettaisiin jatkossa pääsääntöisesti Kansaneläkelaitokselta ja perustoimeentulotuen osalta myöntäminen ja maksaminen siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annettuun lakiin tehtäisiin siirron edellyttämät muutokset.

Tuki säilyisi edelleen hakemuksen perusteella myönnettävänä ja tarveharkintaisena etuutena. Tarkoituksen ei ole muuttaa nykyistä sääntelyä henkilön tai perheen oikeudesta toimeentulotukeen. Kunnat osallistuisivat perustoimeentulotuen rahoitukseen edelleen niin, että kuntien rahoitusosuus kustannuksista olisi 50 prosenttia. Kuntien osuus otettaisiin jatkossa huomioon vähentämällä se kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäisivät edelleen kuntien hoidettavaksi.

Perustoimeentulotukea koskevien tehtävien hoidon siirtyminen Kansaneläkelaitokselle vähentäisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita, ja tämähän on ollut tarkoituksena, kun rakennepaketin eri osia, joihin tämäkin siis kuuluu, on viety eteenpäin. Siirto mahdollistaisi myös myöntämismenettelyjen tehostamisen sekä sitä kautta kuntien henkilöstöresurssien nykyistä tehokkaamman suuntautumisen sosiaalihuollon asiakastyöhön. Siirron seurauksena myös yhä useamman asiakkaan elämisen peruskulut voitaisiin tarvittaessa ottaa huomioon yhdessä viranomaisessa asioimalla ja vain kertaalleen esitettyjen selvitysten perusteella.

Esityksen seurauksena perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus pohjautuisivat valtakunnallisesti yhtenäisiin perusteisiin, mikä myös parantaisi perustoimeentulotukiasiakkaiden yhdenvertaisuutta maassamme. Esityksellä turvataan myös aikaisempaa paremmin viimesijaisen etuuden saaminen niissä tilanteissa, joissa henkilö on nykyisenkin lainsäädännön mukaisesti tähän oikeutettu.

Asiakkaiden ohjautuminen kunnan sosiaalitoimeen silloin, kun hän on sosiaalityön tarpeessa, on pyritty tässä esityksessä varmistamaan kirjaamalla lakiin kunnille ja Kansaneläkelaitokselle yhteistyövelvoite. Tämän ohella Kansaneläkelaitokselle on asetettu velvoite tarvittaessa ohjata ja neuvoa perustoimeentulotuen hakijaa sosiaalihuollon palveluihin hakeutumisessa. Ohjauksesta ja neuvonnasta tulee erityisesti huolehtia silloin, kun toimeentulotuen perusosaa joudutaan syystä tai toisesta alentamaan. Lisäksi asiakkaiden asema ja oikeus henkilökohtaiseen asiointiin on turvattu kirjaamalla lakiin oikeus keskustella 7 arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä myös Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön kanssa perustoimeentulotuen myöntämiseen liittyen.

Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita. Täydentävän ja perustoimeentulotuen suhdetta esitetään kuitenkin tarkistettavaksi siltä osin kuin kysymys on pääosin vähäistä harkintaa edellyttävistä ja usein toistuvista menoeristä, jotka nykyisin kuuluvat täydentävän tuen piiriin. Tältä osin nykyisen lain mukaan täydentävänä toimeentulotukena huomioituja menoja ehdotetaan siirrettäväksi perustoimeentulotuessa huomioitavaksi.

Tavoitteena on asiakkaan kannalta sujuvampi ja tehokkaampi hallinto. Asumiseen liittyvien toimeentulotuessa huomioitavien menojen osalta harkinta pyritään keskittämään perustoimeentulotuen myöntämisharkinnan yhteyteen.

Toimeentulotuen kehittäminen, ohjaus ja johtaminen on tässä esityksessä tarkoitus säilyttää edelleen sosiaali- ja terveysministeriöllä. Ja, puhemies, nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! En tiedä, mikä positiivisuusvirus nyt on iskenyt, kun huomaan kiittäväni jo toista hallituksen esitystä samana päivänä, mutta minä olen iloisesti yllättynyt siitä, että tähän on mahdollisuus.

Tosiasiahan on, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, tulonsiirtojärjestelmä, on kriisissä ja kaipaa huomattavan suurta päivitystä. Meidän järjestelmämme jakaa ihmiset sellaisiin kategorioihin, jotka ovat vanhentuneet jo ajat sitten, joilla useimpien meistä todellisuuden kanssa on enää hyvin vähän tekemistä. Meidän järjestelmämme vaatii sellaista byrokratiaosaamista, joka usein pääsee muodostumaan vasta yrityksen ja erehdyksen kautta, jopa sukupolvien ahkeran tuenkäytön myötä, ja jota yhtäkkiä pulaan joutunut ihminen ei osaa hyödyntää. Meidän järjestelmämme on joiltakin osin jopa ennakoimaton ja mielivaltainen ja siten ei täytä edes niitä perustavanlaatuisimpia vaatimuksia, joita jo perusturva-sanan se turva-osuus edellyttää.

Toimeentulotuki on yksi tämän järjestelmän heikoista lenkeistä. Käsittelyajat eivät pidä. Keskittyminen toimeentulotukeen ja yritykset pitää kiinni käsittelyajoista vievät resurssit muulta sosiaalityöltä — siitä, mitä sosiaalityö on alun perin tarkoittanut — ja sosiaalityön asiakkaiksi kategorisoituvat myös sellaiset ihmiset, joilla ei varsinaisesti ole mitään sosiaalityön tarvetta, jotka ovat pelkästään köyhiä.

No, ilmeinen ratkaisu tähän tilanteeseen olisi tietysti perustulo, joka poistaisi tuhansien tuntien edestä byrokratiaa ja ennen kaikkea poistaisi sen epävarmuuden siitä, että onko siellä jääkaapissa ruokaa ensi viikolla, jonka takia sosiaaliturva alun perin laadittiin, jonka takia 100 vuotta sitten tässä maassa ihmiset olivat valmiit nousemaan aseisiin, jonka takia 50 vuotta sitten ihmiset tekivät pitkän työpäivän jälkeen vielä toisen työpäivän taatakseen sen lapsilleen ja jota epävarmuutta nykyinen järjestelmä ei enää vanhentuneiden käytäntöjen vuoksi pysty poistamaan.

Minun nähdäkseni matkalla perustuloon — joka on minusta ainoa järkevä vaihtoehto — se, että nykyiset tukijärjestelmät keskitetään yhteen paikkaan, tässä tapauksessa toivoakseni Kelaan, voi olla iso askel siihen suuntaan, että ehkä me joku päivä pääsemme myös turhista kategorioista eroon tai pystymme luomaan järkevämpiä kategorioita tilalle. Minä myös olen ilolla seurannut sitä, mitenkä Kela on viime vuosina omassa toiminnassaan pyrkinyt vähentämään sitä byrokratiataakkaa ja pyrkinyt sellaiseen viranomaiskieleen, joka olisi ihmisten ymmärrettävissä ja tavoitettavissa. Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan niiltä osin kuin kysymys on pitkälti mekaanisista laskelmista on vain luonnollinen osa tätä perin hidasta ja vähän kömpelöä etenemistä, mutta silti etenemistä oikeaan suuntaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hienoa nähdä, että me olemme jostakin hallituksen esityksestä samaa mieltä edustaja Kontulan kanssa ja miksei myös hallituksen kanssa, nimittäin tämä on hyvä esitys. On hyvä, että hallitus tukee toimeentulotuen varassa eläviä henkilöitä byrokratian vähenemisen suhteen ja asiakaspalvelu siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon ja lähemmäksi asiakasta.

Tämä kokeiluhan toteutettiin Vantaalla, ja Vantaalla oli hyviä kokemuksia siitä, mutta sen viestin olen Vantaalla saanut virkamiesjohdolta, että heidän mukaansa tässä kuitenkin jäisi jotain tehtäviä edelleen sosiaaliviranomaisille. Itse en oikein ole saanut kiinni siitä nyt vielä, mitä ne tehtävät ovat. Kuitenkin jää tältä osin vielä sosiaalitoimelle, vaikka tämä perustoimeentulotuki laskettaisiin Kelassa.

On myös hyvä, että tulee tämä 7 vuorokauden sisällä oleva tapaamisvelvoite henkilökunnan kanssa. Kaikkia hakemuksia eivät kaikki pysty tekemään hyvin. Tarvitaan myös yksilöllistä ohjausta, ja se tulee kaikille taata.

Olisin tiedustellut myös sitä, tuleeko helpotuksia tähän todisterumban käytäntöön, kun tällä hetkellä asiakas joutuu jos jonkunnäköisiä todistuksia joka ikinen kuukausi toimittamaan saadakseen toimeentulotukea. Esimerkiksi olen ihmetellyt monta kertaa sitä, kun asiakkaat puhuvat siitä, että joka kerta pitää toimittaa kahden kolmen kuukauden ajalta olevat pankkitiliotteet kaikista tuloista ja menoista. Vaikka jokainen tietää sen, että asiakkaalla voisi olla vaikka viidessä pankissa tili, niin eihän tämä ole hirveän järkevän kuuloista. Ja jos joku todiste puuttuu, niin tukea ei yleensä myönnetä, vaan pyydetään täydentämään hakemusta. Siinä mielessä lailla voitaisiin säätää myös näitä toimenpiteitä, että se välitön toimeentulotuki jossain määrin annettaisiin, vaikka tositteita puuttuisi. Ei ole syytä jättää maksamatta esimerkiksi vuokraan olevaa tukea, jos joiltain muilta osin joku asia on jäänyt uupumaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat ajaneet toimeentulotuen Kela-siirtoa pitkään, askeleena kohti perustuloa. Kela-siirto toivottavasti vähentää byrokratiaa ja ihmisten pompottamista luukulta toiselle, kun eri tuet voi saada samalta luukulta.

Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen kunnilta Kelaan on järkevä uudistus. Se tekee toimeentulotuen maksamisesta nykyistä tasa-arvoisempaa ja yksinkertaisempaa. Uudistuksella turvataan nykyistä paremmin se, että kaikki vähimmäisturvaan oikeutetut myös saavat tuen.

Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan kunnissa on peräti 1 800 henkeä käsittelemässä tukipäätöksiä. Käsittelijöiden ajasta menee 70 prosenttia tiedonhakuun Kelan tiedostoista. Noin 50—70 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä on etuuskäsittelijöiden, ei sosiaalityöntekijöiden tekemiä.

Kela-siirtoa kokeiltiin onnistuneesti jo 90-luvulla monessa kunnassa. Käsittelyjonot poistuivat, ja ihmiset saivat palvelun yhdeltä luukulta. Kuntien sosiaalityöntekijät pystyivät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kela esitti jo tuolloin kokeilun vakinaistamista, mutta asia ei poliittisista syistä edennyt.

Argumenttina toimeentulotuen Kela-maksatuksen siirtoa vastaan on käytetty sitä, että toimeentulotuen saaminen automaattisesti jättäisi pienituloisen henkilön vaille sosiaalityöntekijän henkilökohtaista tapaamista ja siis vaille koulutetun sosiaalityöntekijän apua. On kuitenkin arvioitu, että noin puolet toimeentulotuen saajista on puhtaasti taloudellisen tuen tarpeessa. Heille sosiaalitoimen virkailijan tapaaminen ei ole tarpeen. Sosiaalitoimistoista on tullut maksuautomaatteja sen sijaan, että koulutetuilla sosiaalityöntekijöillä olisi oikeasti aikaa sosiaalityölle, mikä on suuri sääli.

Toinen argumentti siirtoa vastaan on ollut se, että siirto lisäisi toimeentulotuen hakijoiden määrää. 90-luvun kokeilun tulokset eivät kuitenkaan tue tätä, sillä silloisissa kokeilukunnissa menot kasvoivat suurin piirtein saman verran kuin muissa kunnissa. Lisäksi on täysin kestämätön ajatus, että tuen hakemisesta tehdään hankalaa, jotta kaikkein köyhimmät ihmiset eivät hakisi sitä. Sosiaaliturvan alikäyttö on yleistä erityisesti pienituloisten vanhusten kohdalla. Juuri vanhukset jättävät usein hakematta toimeentulotukea vaikka olisivat siihen tulojensa puolesta oikeutettuja, koska he pitävät hakemista byrokraattisena, hankalana ja jopa nöyryyttävänä.

Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan ei tietenkään ole mikään ihmelääke, joka vapauttaa meidät kaikesta byrokratiasta ja poistaa kaikki sosiaaliturvan aukot. Ongelmia edelleen jää, ja yksi johtuu siitä, että osa toimeentulotuesta jää edelleen kuntaan sosiaalitoimen maksettavaksi. Perusongelma on se, että perusturva ei riitä elämiseen varsinkaan suurissa kaupungeissa, joissa asuminen on kallista. Siksi toimeentulotuesta on tullut perusturvan jatke, vaikka sen pitäisi olla vain väliaikainen apu. Jos Kelan maksamia tukia pystyttäisiin nostamaan ja erityisesti saamaan suurten kaupunkien asumistukia lähemmäs todellisia asumisen kustannuksia, vähenisi tarve toimeentulotuen asumislisälle. Tätäkin kautta päästäisiin yksinkertaisempaan järjestelmään.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelalle ja muun toimeentulotuen jättäminen kuntien sosiaalitoimistoihin jättää siis omia ongelmiaan, joita meidän täytyy ratkoa. Meidän täytyy myös pystyä vahvistamaan sosiaalityötä nykyisestä. Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia, että sosiaalipalvelut saavuttavat jatkossakin niitä tarvitsevat ihmiset.

Toimeentulotuki- ja asumistukijärjestelmä kaipaavat kipeästi korjaamista. Seuraavana aske-leena asumistukea pitäisi korjata niin, että harvemmat joutuvat hakemaan toimeentulotuen asumislisää selvitäkseen asumiskuluistaan. Tä-mä voidaan tehdä yhdenmukaistamalla asumismenojen korvaustasot ja määräysperusteet toimeentulotuessa ja asumistuessa. Monet työttömät joutuvat nykyisin hakemaan asumiseensa Kelan asumistukea, joka on jäänyt kauas todellisten vuokrien tasosta. Toimeentulotuessa sen sijaan korvataan selvästi korkeampia asumismenoja, ja pärjätäkseen työtön joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen, elikkä sen asumislisään. Seurauksena on toimeentulotuen muuttuminen pysyväluonteiseksi tueksi suurella osalla perusturvan varassa olevista. Etenkin isoissa kaupungeissa toimeentulotuesta on käytännössä tullut pysyvä Kelan asumistuen lisä, missä tietenkään ei ole mitään järkeä. Mielestäni asumistuessa tulisi sallia siis nykyistä suurempaa kuntakohtaista vaihtelua, kuten toimeentulotuessakin on. Näin kaupunkiseutujen korkeat vuokrat voitaisiin ottaa Kelan asumistuessa paremmin huomioon. Lisäksi pitäisi jatkokehittelyssä pohtia, voitaisiinko myös toimeentulotuen asumislisä siirtää Kelan maksettavaksi.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Toimin seitsemän vuotta toimeentulotuen etuuskäsittelyn esimiehenä, ja sen seitsemän vuoden aikana useaan otteeseen puhuttiin siitä, että toimeentulotuki, perustoimeentulotuki ollaan siirtämässä Kelalle. Asia ei ole uusi eikä edes 2000-luvun ilmiö, vaan 90-luvulta lähtien tätä keskustelua on aika ajoin käyty, ja siksipä tuntuu jopa vähän epätodelliselta, että nyt vihdoin ja viimein olemme täällä asiaa päättämässä.

Olen nähnyt seitsemän vuoden aikana toimeentulotuen maksattamisen muutoksen ja erityisesti sen muutoksen enemmän ja enemmän etuuskäsittelyn suuntaan, etuuden tyyppiseksi toimeentulotueksi. Erityisesti vuonna 2008 tulleet aikarajat toimeentulotuen käsittelyyn pakottivat viimeistään kunnat miettimään, että miten etuuskäsittelyä kehitetään. Silloin viimeistään syntyivät tällaiset prosessit, joissa toimeentulotukea haetaan kirjallisena, liitteet pitää olla toimitettuna, etuuskäsittelijät eivät ota enää henkilökohtaisesti toimeentulotuen hakijoita tavattavakseen, vaan käsittelevät ne hyvin samantyyppisesti kuin Kelassa etuudet käsitellään.

Samaan aikaan kuitenkin etuuskäsittelijät olivat vähän puun ja kuoren välissä. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että toimeentulotuen myöntäminen on liian kaavamaista. Tosiasia kuitenkin oli se, että seitsemän päivän aikarajan täyttääkseen työtä piti tehdä urakalla. Joka päivä katsottiin, että tuleeko tämä seitsemän päivän aikaraja täyteen ja sitten jäätiin ylitöihin tekemään niitä hakemuksia, joissa se aikaraja täyteen tulisi. Ei ollut siis enää aikaa harkinnalle tai erityiselle soveltamiselle, vaan piti löytää sellainen prosessi, jossa hyvin kaavamaisesti toimeentulotuki pystytään mahdollisimman ripeästi, nopeasti ja tehokkaasti myöntämään, ja määrällisesti pystytään sitä kautta käsittelemään isompi määrä asiakkaita.

Pikkuhiljaa siis kunnat siirtyivät tällaiseen kelamaiseen maksatukseen, ja merkittävää onkin, että esimerkiksi tässä hallituksen esityksessäkin todetaan, että valtaosa sosiaalitoimiston työntekijöistä on etuuskäsittelijöitä. Voisi ajatella toisinpäin, että sosiaalityöntekijöitä tai sosiaaliohjaajia olisi isompi osa, mutta aikuissosiaalityössä etuuskäsittelijöitten määrä on kasvanut niin, että se on jopa ylittänyt sosiaalityöntekijöiden määrän.

Nyt minä ajattelen niin, että kun tämä toimeentulotuen maksatus siirtyy samalle taholle kuin esimerkiksi työttömyyskorvaus on, niin näkyväksi tulee myös tarve kiinnittää huomiota näihin ensisijaisiin etuuksiin. Nyt tiedetään jo, että 96 prosenttia toimeentulotukiasiakkaista on jo Kela-asiakkaita. On ollut vähän hölmöjä tilanteita, että kun Kelan ensisijaisen etuuden maksatuksessa on ollut ruuhkaa, niin asiakas on Kelasta ohjattu kunnan sosiaalitoimistoon ja siellä on pitänyt lyhyessä määräajassa myöntää se toimeentulotuki. Ehkä nyt sitten Kelankin pitää sisällään katsoa, että nämä ensisijaiset etuudet toimivat, ettei synny turhaa perintää niin, että työttömyyskorvaus pitää periä sen takia toimeentulotuen korvaukseksi, kun sitä ei ole vielä ehditty päättelemään. Ja tietenkin sitten myös näiden etuuksien taso on toinen asia, joka tulee jotenkin konkreettisemmin nyt näkyväksi.

Täytyy kuitenkin samalla sanoa, että ei tämä täysin ongelmaton ole tämä esitys. Esimerkiksi neuvonta- ja ohjaustyö: Nykyisellään sosiaalitoimistoissa se on sosiaalialan ammattilainen, yleensä sosiaaliohjaaja, joka tekee esimerkiksi uuden asiakkaan kohdalla alkukartoituksen, ja siellä nousevat esille muutkin kuin taloudelliset ongelmat, esimerkiksi työttömyyden esteet. Pelkona onkin nyt se, että ne asiakkaat, jotka todella tarvitsevat sitä sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, jäävät tässä alkuvaiheessa ehkä huomiotta. Tiedetään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa pystyttäisiin heidät sieltä noukkimaan sosiaalityön piiriin, niin sen nopeammin pystyttäisiin sitten myös heidän tilanteeseensa vaikuttamaan.

Toinen asia on se, että täällä nousi esille nämä liput ja laput, joita on jouduttu toimittamaan. Ymmärrän, että se on ollut haastavaa, mutta ei se ole yksistään myöskään negatiivinen asia. Toimistosihteereillä on nykyisellään ollut velvollisuus havainnoida näistä tiliotteista myöskin muita asioita. Esimerkiksi, jos on jatkuvasti Alko-ostoksia tai kaikki rahat menevät vaikka pubeihin tai taksimatkoihin, niin voidaan huomioida sitä kautta, että on myös tarvetta muullekin kuin pelkästään toimeentulotuelle, ja sieltä on pystytty nostamaan esille sitten sosiaalityön tarpeessa olevia.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys on niitä aika harvoja asioita, jotka tästä hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta ovat etenemässä, mutta tämä on kyllä myönteinen sellainen, ja itse asiassa olin myös hieman yllättynyt, kun tästä aikanaan silloin puolitoista vuotta sitten tehtiin linjaus, ja tämä nyt on myös täällä meillä käsittelyssä, ja ehdimme todennäköisesti ja toivottavasti tämän viedä myös eteenpäin.

On ihan selvä asia, että meidän sosiaaliturvajärjestelmä ei olisi tällainen, jos me nyt ryhtyisimme tekemään sitä puhtaalta pöydältä. Me kaikki tiedämme sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuden, sen että se on sirpaleinen, ei ole kannustava, on hankala myös asiakkaiden, ihmisten kannalta, monisyinen kaiken kaikkiaan.

Jos katsomme tämän hallituksen esityksen perusteluistakin, miten paljon toimeentulotukea kaiken kaikkiaan käytetään, vaikka se on viimesijainen turva — ensisijainen turvahan ihmiselle on työtulo, että ihminen saisi olla töissä, toissijainen turva on niin sanotusti perusturva, ja tämä on sitten aivan viimesijainen — niin perustelutekstien mukaan kaiken kaikkiaan 246 000 kotitaloutta sai vuonna 2013 toimeentulotukea ja käsitti kaiken kaikkiaan lähes 400 000 ihmistä, niin että se on todella todella paljon ja käytetty. Peruskysymys kuuluu siitä, miten on mahdollista, että meidän toimeentulotukijärjestelmästä on tullut monellekin melkein se pakollinen rinnakkainen turvamuoto, kuten edustaja Alanko-Kahiluoto myös omassa puheenvuorossaan sanoi. Toki on niin, että eihän pelkästään ole kysymys tästä asumistukiasiasta vaan kysymys on siitä, että asuminen on liian kallista, että pitäisi olla edullisempia asuntoja, että ihmiset eivät tarvitsisi niin paljon näitä tukijärjestelmiä.

Itse tästä esityksestä totean sen, joka tuli jo edelläkin esille, että tätähän on kokeiltu itse asiassa vähän useammassakin vaiheessa ja silloin 90-luvulla jo tehtiin kahdeksan vuoden kokeilu ja osittainhan siitä oli pääsääntöisesti myönteisiä tuloksia mutta niin kuin aina eivät kokeilutkaan aina pelkästään myönteistä tuo. Sen takiahan niitä tehdään, että tulevat myös ne ongelmat esille ja voidaan korjata, jos otetaan sitten lainsäädäntöä käyttöön.

Pitäisin tärkeänä sitä, että me pystyisimme menemään tässä sosiaaliturvan uudistamisessa myös eteenpäin. Tämä asia oli tosiaan siellä Sata-komiteassa esillä, silloin ei edennyt. Nyt tämä on meillä tässä käsissä, ja hyvä niin. Ajattelisin itse ja laajemminkin keskustassa ajatellaan, että seuraava askel voisi olla, että me tekisimme perustulosta kokeilun lähivuosina, voisi olla useammallakin erilaisella paikkakunnalla, alueella ja määräaikaisesti siten, että se ei rikkoisi perustuslain henkeä vaan voitaisiin katsoa, onko perustulosta siltaa työhön, jotta saisi sosiaaliturvan ja työtulon paremmin yhteensovitettua.

Sitten totean vielä ehkä tämmöisiin tämän hallituksen tekemättömiin töihin sen, että omaishoidon tuki on ollut asia, joka on ollut monen puolueen agendalla, ja että pitäisi siirtää tämä taloudellinen palkkio, rahallinen tuki, omaishoitajalle Kelan vastattavaksi, ja siitä on ollut vuosien ajan aika paljonkin yksimielisyyttä, ja ainakin keskusta sitä kannattaa. Pitäisin tärkeänä, että seuraava askel asioiden hoidossa, miten perusturvaa ja myös näitä tukia voitaisiin ehkä paremmin hoitaa, voisi olla se, että omaishoidolle laadittaisiin valtakunnalliset, yhtenäiset kriteerit ja tämä omaishoidon tukipalkkion maksatus siirrettäisiin Kelan vastattavaksi. Se tarkoittaisi ehkä noin pariakymmentätuhatta uutta omaishoitajaa, ja rahoitus ei tietysti ole ihan selvä asia. Kukaan ei varmaan ajattele, että yhtäkkiä valtiolta löytyy rahaa maksaa kokonaan, mutta siinä pitäisi katsoa, miten kustannusten jako tehdään ja onko olemassa Kelan ehkä muitten etuisuuksien, tukien muodossa semmoista, jota voitaisiin yhteensovittaa, että saataisiin omaishoidon tuki tulevalla vaalikaudella siirrettyä Kelan vastattavaksi.

Mikael Palola /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, niin tämä on hyvä ja konkreettinen esitys vähentää myöskin sitten kuntien tehtäviä. Minäkin uskon siihen, että tämän siirron seurauksena Kela pystyy aikanaan sitten tätä nykyistä hajautettua mallia paremmin ja tehokkaammin nämä palvelut ja ennen kaikkea ne rutiinit ja hallinnot järjestämään. Kokonaisuuden kannalta on olennaista se, miten käy sitten ylipäätään toimeentulotuen käytölle ja miten kunnat onnistuvat sitten sopeuttamaan tästä vapautuvan henkilöstön.

Ennakkotietojen mukaan Kelaan ei olla perustamassa tätä toimintaa varten uutta erillistä yksikköä, ja varmaan ihan perusteltua näin, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi Keuruulla on hyvät varuskunnalta vapautuneet tilat. Jos Kela tällaista yksikköä jatkossa suunnittelee muodostavansa, niin siellä ovat paikalliset selvittäneet, että siellä olisi myöskin tähän tarpeeseen vapautuvaa tilaa ja olemassa hyvää henkilökuntaa.

Niin kuin tässä muun muassa edustaja Salonen on tuonut hyvin esille, niin täysin ongelmatonhan tämä siirto ei ole. Toimeentulotuki, vaikka se onkin hyvin pitkälle tämmöinen rutiininomainen toimenpide, on ollut kuitenkin yksi konkreettinen väline, jolla sosiaalityössä on voitu puuttua ja tarttua yksittäisten ihmisten asioihin ja tukea ja kannustaa eri elämäntilanteissa. Sen takia onkin hyvin tärkeätä, että nyt jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa huomioidaan Kelan ja kuntien, tai mitä ne tulevat sote-alueet ja tuotantoalueet sitten mahdollisesti ovatkaan, välinen yhteistyö.

Mutta lopuksi vielä esittäisin ministerille kysymyksen: miten te näette, vaikuttaako tämä tuleviin pyrkimyksiin, mahdollisiin pyrkimyksiin sisällyttää toimeentulotukeen tällaista vastikkeellisuutta tai osallistavuutta lisääviä elementtejä?

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on mielestäni kannatettava esitys. Iso kiitos siitä ministerille, että tämä toimeentulotuen perusosan maksatus siirretään nyt Kelaan. Tämä on sekä oikeudenmukaisuus- että yhdenvertaisuuskysymys samalla.

Kritiikkiä on esitetty sen johdosta, että tämä automaattinen tuen maksu johtaa siihen, ettei sosiaalityö kohtaa riittävästi asiakasta. Mutta olen kyllä saanut huomata, että todellisuudessa monet puolustavat tässä järjestelmää, jota ei ole enää todellisuudessa olemassa. Sosiaalityön asema ei kavennu. Esimerkiksi Oulun kaupungissa 90 prosenttia päätöksistä tehdään ilman sosiaalityötä. Vastapainoksi on kuitenkin luonnollisesti mietittävä, mitkä pointit ovat kriittisiä niiden ihmisten osalta, jotka tarvitsevat sosiaalityötä. Plussaa on, että sosiaalityölle jää myös mahdollisuus kehittää tätä sarkaa niille, jotka sitä todellisuudessa tarvitsevat.

Toinen kritiikki on koskenut sitä, että esitys lisäisi toimeentulotuen hakijoiden määrää. Alikäyttöä varmasti on, eli henkilö, joka olisi oikeutettu toimeentulotukeen, ei sitä saa. Onkin arvioitu alikäytön olevan jopa 50 prosenttia: yksinasuvia, pariskuntia ilman lapsia, yksinhuoltajia. Tähän on tietenkin luonnollisesti kiinnitettävä huomiota myös jatkossa, miten tätä alikäytön poistamista voitaisiin suitsia, koska kyllä sen, joka on tähän oikeutettu, tulisi myös tämä tuki saada.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on kovasti kiitelty tätä esitystä, ja nyt on syytäkin. Täytyy sanoa vähän samoin kuin tuo edustaja Salonen tuossa aikaisemmin, että en olisi uskonut, että tämä päivä vielä tulee eteen, että pääsemme tässä näin hyvin vauhtiin.

Tätä on toivottu sekä kuntien toimesta että myöskin tietenkin asiakkaitten toimesta. Tämä on yhdenvertaisuuskysymys: nyt meillä jatkossa suomalaiset ovat paremmin tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Ja yhtä lailla tässä vapautuu nyt sitten henkilökuntaa, toivon mukaan, kunnissa, sosiaalitoimessa lastensuojelutyöhön, perhetyöhön, näihin asioihin, joihin sitä todellista sosiaalityöntekijän ammattitaitoa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Meillä istuu tuolla aitiossa nyt hallituksen tehokkain ministeri, ja kysynkin nyt häneltä, jos hän vielä puheenvuoron tässä saa: mitä kuuluu tälle omaishoidon tuen maksatukselle ja sen siirtämiselle Kelaan? Se on yhtä lailla ollut meillä huulilla vuosikausia, ja toivon mukaan nyt sitten tässä asiassa edistytään yhtä vauhdikkaasti.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä kohdassa tähdentää, että me emme ole päättämässä perustuloon siirtymisestä tällä hallituksen esityksellä, vaan yhden sosiaalietuuden maksamisen siirtämisestä Kelaan, ja tämä on mielestäni tärkeää nyt tehdä selväksi.

Vielä haluaisin jatkaa aikaisemmasta puheenvuorosta, kun nostin esille tämän erilaisten lappujen ja esimerkiksi tiliotteiden toimittamisen. Esimerkiksi pikavipit, joista eduskunta on hyvinkin yksimielisesti ollut hyvinkin huolissaan, ovat yksi sellainen asia, jotka tiliotteesta löytyvät. Voi olla niin, että toimeentulotuen hakija itse ei esimerkiksi häpeästä johtuen kehtaa edes kertoa taloudellisia ongelmiaan ja esimerkiksi pikavippien ottamista, ja tämän näkyminen näistä tiliotteista on ollut merkki sosiaalityön tarpeesta. Pidän edelleenkin todella tärkeänä sitä, että Kelassa tehtävässä etuuskäsittelyssä osataan nostaa tärkeitä asioita esille, osataan tulkita asioita, jotka kertovat sosiaalityön tarpeesta, esimerkiksi täysin tulottomat henkilöt, nuoret toimeentulotukiasiakkaat, velkaongelmaiset ja niin edespäin. Sosiaalityön tarkoitus on tukea yksilöä muutokseen ja oman elämän hallintaan, ja tämä muutos ei saa nyt johtaa sosiaalityön vähenemiseen eikä tietenkään siihen, että sitten henkilöt syrjäytyisivät. Toivon, että valiokunta selvittää nyt sitten tarkkaan, että miten tämä sosiaalityö tässä sitten käytännössä hoidetaan.

Minua huolettaa myöskin Kelan toimipisteiden vähyys. Me tiedämme, että joka kunnassa niitä ei ole ja nettihakeminen ei valtaosalle kohderyhmästä ole ominaista. Esimerkiksi opiskelijoille se on hyvinkin luonteva tapa, mutta sitten esimerkiksi 90-luvun lamassa syrjäytyneille se voi olla hyvinkin vaikea tapa toimeentulotukea hakea.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Piti varmuuden vuoksi tulla oikein tänne asti, kun voi olla vähän yli 2 minuuttia asiaa.

Mitä toimeentulotuelle pitäisi oikeasti tehdä? Se pitäisi lakkauttaa. Sitä ei voi lakkauttaa tietenkään nyt. Mutta vähän toisin kuin edustaja Salonen yhdessä osassa puheenvuoroaan — joka muilta osin oli täyttä asiaa — kun hän sanoi, että toimeentulotuki on sosiaalietuus, joka siirretään nyt kunnilta Kelaan, niin oikeastihan toimeentulotuki ei ole sosiaalietuus. Se on sosiaalihuoltoa. Se on viimesijainen tuki tilanteessa, jossa perusturvaan liittyvät etuudet eivät riitä turvaamaan ihmisten elämää.

Se, mitä meidän pitäisi tehdä, on saattaa perusturva, työttömyysetuudet, sairasvakuutusetuudet ja niin edelleen, sellaiselle tasolle, että kukaan ei joutuisi — voi sanoa suoraan — nöyrtymään hakemaan toimeentulotukea, siihen myllyyn, jota täällä ymmärtääkseni on jo ansiokkaasti kuvattu erilaisine yksityiskohtaisine tulo- ja menotietoineen, ja kerran kuukaudessa, vieläpä. Tähän liittyy myöskin se, että ihmiset kuitenkin kokevat, että ikään kuin esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuki on samaa asiaa, sitä haetaan vain vähän eri paikasta ja toiseen joutuu antamaan paljon enemmän selvityksiä. Sitten, kun tässä tämä Jyrki Kataisen hallitus päätti historiallisesti parantaa työmarkkinatukea, niin siitähän nousi aika kova metakka, kun sitten toimeentulotuki heikkeni. Mutta kysehän oli siitä, että kun työmarkkinatukea korotettiin, niin silloin tarvittiin vähemmän toimeentulotukea. Tällaiset kytkökset pitäisi pystyä tietenkin poistamaan, ja paras keino siihen olisi perustulo, mutta sen käytännön toteutus ei ole ihan yksinkertaista. Siitä syystä kyllä kannatan sitä, että siitä tulevalla hallituskaudella ja tulevalla eduskuntakaudella järjestettäisiin jonkinlainen kokeilu.

Täällä edustaja Palola viittasi vastikkeellisuuteen. Nythän tietysti tästä vastikkeellisesta sosiaaliturvasta on puhuttu enemmänkin, ja varmaan on puhuttu välillä aidasta kun olisi pitänyt puhua aidan seipäästäkin. Työryhmähän, joka sitä tässä tutkaili, ei ole tehnyt mitään sellaisia ehdotuksia, että saadaksesi esimerkiksi työttömyysetuutta sinun pitäisi mennä töihin tai tekemään jotakin, koska se on tietysti jo aika paradoksaalista ihan lähtökohtaisestikin. Mutta toimeentulotukea ei voi tehdä vastikkeelliseksi juuri sen vuoksi, että se on viimesijainen tuki.

Siinä on vähän samasta asiasta kysymys kuin täällä esillä olleessa paperittomien terveydenhuollossa. Sellaista palvelua, joka pitää ihmiset hengissä ja turvaa heidän terveytensä heidän elämisen mahdollisuuksiensa säilymiseksi, ei voi tehdä tarveharkintaiseksi: ei voi tehdä terveydenhuollon välttämätöntä hoitoa eikä voi tehdä myöskään toimeentulotukea.

Omaishoidon tuen osalta, se tietenkin kytkeytyy tähän — on tietenkin kysymys tästä toimeentulotuen myöntämisestä — ja noin ylipäätäänkin se on sillä tavalla mielenkiintoinen, että nyt, kun olemme tässä ministerin kanssa ja me kaikki yhdessä täällä eduskunnassa tekemässä sitä sote-uudistusta ja seuraava eduskunta saa sitten pohtia näitä monikanavaisen rahoituksen purkumalleja, jotka ovat tässä aika akuutissa tilassa myöskin, siinä on hyvä tietysti miettiä, että mitä tästä kaikesta seuraa sitten näihin.

Mutta kyllä sen viimesijaisen tavoitteen pitää olla se, että toimeentulotukea tarvitsisi myöntää ihmisille mahdollisimman vähän.

Pietari  Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että vain 5 prosenttia kansanedustajista on paikalla, kun näin tärkeästä asiasta eli viimesijaisesta tuesta, toimeentulotuesta, on täysistunnossa lähetekeskustelu.

Olemme esittäneet jo vuosia sitä, että perustoimeentulon myöntämis- ja maksatustehtävät siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Hallitus on vihdoin kuunnellut meitä, kiitos siitä, ja antanut tehtävien siirtoa koskevan lakiesityksen.

Perustoimeentulotehtävien ja osin täydentävän toimeentulotuen siirto Kelalle tehostaa ja yhdenmukaistaa kautta maan myöntämismenettelyä, säästää erilaisia hallinto-, henkilö- ja muita resursseja. Peruskuntien toimeentulotukihenkilöstö voi paneutua entistä enemmän henkilökohtaisiin asiakastapaamisiin harkinnanvaraisen toimeentulotuen käsittelyssä ja siitä päätettäessä. Näihin tehtäviin heillä on luonnollisesti paremmat edellytykset kuin Kelalla.

Muutosten seurauksena tapahtuvat kustannusmuutokset on arvioitu hyvinkin alakanttiin. Kyse on erityisesti siitä, miten merkittävästi toimeentulotuen niin sanottu alikäyttö vähenee. Arvion mukaan noin 10 prosenttia asumistukea saavista kotitalouksien asukkaista olisi laskennallisesti oikeutettu toimeentulotukeen, mutta he jostain syystä eivät ole hakeneet tukea. Kaiken kaikkiaan on arvioitu alikäytön piirissä olevan yli 110 000 kotitaloutta. Näistä kuitenkin arvion mukaan uusia tuensaajia tulisi noin 28 000 kotitaloutta.

Esitys on lähtökohdiltaan kannatettava.

Olemme myös esittäneet omaishoidon siirtoa Kelalle. Tämä olisi välttämätöntä ja omaishoitajien tasa-arvoisen kohtelun kannalta ja turvaamisen kannalta todella tarpeen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tulihan se edustaja Virtaselta se asia selväksi, että vasemmiston mielestä tulisi myös nämä sosiaalietuudet ulottaa, samoin kuin nämä terveyspalvelut, kaikille ihmisille. Tarkoitit varmaan sillä "kaikilla ihmisillä" kaikkia ihmisiä, jotka Suomessa ovat? Vai käsitinkö väärin? Elikkä kyllähän tämä kehitys siihen suuntaan on menossa, että se niin sanottu pandoran lipas johtaa Kelassa tulevaisuudessa siihen, että sinne lyödään yksi rasti ruutuun lisää ja tulee tämä perustoimeentulotuki kaikille maassa oleville. Mutta se on taas se edellisen aiheen keskustelu.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut tästä kaksi huomiota ministerille nostaa esille.

Edustaja Salosella oli erittäin hyviä kommentteja, hän on ammattilainen tällä myöntämispuolella, mutta itsekin sen näkökulman olen nähnyt, kun olen usean asiakkaan kanssa mennyt toimeentulotukea hakemaan ja hänen oikeuksistaan taistelemaan sinne sosiaalivirastoon. Yksilökohtaiset tapaamiset ovat mahdollistaneet sen, kun on vaikka tämmöinen elämänhallinnan menettänyt tai riskissä oleva nuori, jolla elämänhallinta ei ole kunnossa, että me olemme voineet yhteisestä sopimuksesta tehdä sen sosiaalityöntekijän kanssa semmoisen sopimuksen, että asiakkaan suostumuksella tämä toimeentulotuen vuokran osuus on maksettu suoraan vuokranantajan tilille. Siihen on vaadittu sen asiakkaan suostumus, ja sen on yleensä saanut aina, kun on yhdessä menty sinne.

Meillä on hyvin paljon asunnottomia ihmisiä Suomessa, tuhansia asunnottomia, ja hyvin moni joutuu asunnottomaksi sen vuoksi, että se vuokra jää maksamatta. Kunnat käyttävät valtavasti varoja harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen, kun ne yleensä maksavat yhden tai kahden kerran ne maksamattomat vuokrat, mutta sitten saa häädön. Ja nytten minä olisin, arvoisa ministeri, semmoisen vinkin antanut hallitukselle, että olisi hyvä tulla huomioiduksi se asia myös — nyt kun tämä menee tämmöiseksi automaattiseksi käsittelyksi tämä perustoimeentulotuen hakeminen — että siellä olisi rasti ruutuun -systeemillä suoraan lupa annettavissa siten, että tämä perustoimeentulotuen osa menee suoraan sille vuokranantajan tilille, kuten menee myös asumistuki sillä rasti ruutuun -systeemillä. Lisäksi siihen tulisi kannustaa ennen kaikkea niitä henkilöitä, joilla on jo aikaisempi historia siitä, että asunto on lähtenyt alta tai se on juuri saatu tai sitä elämää ei hallita. Tämä on äärimmäisen tärkeä oikeusturva näitten henkilöitten kohdalta, jotka tarvitsevat sen tutorin rinnalle, että joku ymmärtää heidän etuansa ajaa myös tältä osin.

Arvoisa puhemies! Sitten toinen asia, mihin kiinnitin huomiota tässä hallituksen esityksessä, löytyy sivulta 26. Täällä hyvin puhutaan siitä, että "osa perustoimeentulotuen myöntämiseen käytetyistä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön henkilötyövuosista olisi mahdollista siirtää kunnan sisällä uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin tehtäviin." Ja pidemmällä aikavälillä tämä mahdollistaa palvelujärjestelmän tehostamisen ja lisäresursseja aikuissosiaalityöhön ja kokonaisvaltaisempaan asiakasarviointiin. Tämä on erittäin hyvä tavoite. Resursseja säästyy oikeaan, aitoon ihmisten kanssakäymiseen. Mutta kun tätä kappaletta jatkaa, lukee eteenpäin, niin täällä mainitaan näin: "Kunnissa tapahtuvasta henkilöstömuutoksesta aiheutuvan, vuositasolla arviolta 69 miljoonan euron kustannussäästön vaikutus kuntien saamaan valtionosuuteen huomioidaan valtiontalouden kehysvalmistelussa ja vuoden 2017 tulo- ja menoarviota laadittaessa."

Tämä itse kysymys on nyt tämä, että ymmärrän toki, että sieltä vähennetään kunnilta se osuus rahasta — onko se nyt 50 prosenttia, kun he maksavat itse siitä perustoimeentulotuesta ja valtio toisen 50 prosenttia, ja sitten harkinnanvaraisessa taitaa olla eri prosentit tällä hetkellä — ymmärrän, että se raha otetaan kunnilta pois, mutta tarkoittaako tämä nyt sitä, että se henkilötyövuosien säästöstä tuleva summa otetaan myös kunnilta tulevaisuudessa pois? Elikkä se säästyvä henkilöresurssi ei sittenkään automaattisesti siirry valtion kustannuksella näihin kehitystehtäviin asiakastyössä, vaan se kunnan pitää maksaa itse. Tämä minulle jäi vähän epäselväksi, ja sen haluaisin tietää. — Kiitoksia.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Itse haluaisin kysyä ministeriltä sitä, että kun toimeentulotuessa on erilaisia leikkureita, niin miten varmistetaan sitten se, että näistä leikkureista ei tule automaattisia, kun toimeentulotuen perusosa siirretään Kelaan, vaan edelleen toteutuu tämä sosiaalitoimistoissa tehty kokonaisharkinta. Eli esimerkiksi meillä Helsingissä tai ylipäätään pääkaupunkiseudulla toimeentulotukea on leikattu nuorilta hyvin vähän, koska sosiaalityöntekijöillä on ollut ymmärrys siitä, että usein nuoret jättävät hakematta opiskelu- tai työpaikkaa erilaisista sosiaalisista syistä eikä tämmöinen sanktiointi hyödytä näitä nuoria yhtään.

Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti noin vuosi sitten seminaarin vähimmäistoimeentulon kehittämisestä. Tässä seminaarissa eri asiantuntijoiden puheissa toistui mielestäni merkittävä huomio, se, että jopa joka toinen toimeentulotukeen oikeutettu suomalainen jättää hakematta toimeentulotukea. Ilman tukea jäävät kaikkein heikoimmat, asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat. Keskeinen syy toimeentulotuen alikäyttöön on se, että hakeminen koetaan byrokraattiseksi ja nöyryyttäväksi ja toivottomaksi.

Juuri tästä syystä me vihreät olemme puhuneet sitkeästi sen puolesta, että toimeentulotuen maksatuksen perusosa siirrettäisiin Kelan suoraan maksettavaksi, jolloin pienituloinen saisi sen ilman turhaa lippulappusirkusta ja toimeentulotuen alikäyttö vähenisi. Ehkä haluaisinkin esittää ministerille sen kysymyksen, että mikä teidän arvionne on tästä byrokratian vähenemisestä ja siitä, että todellakin ne, jotka lain mukaan ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, jatkossa sen sitten paremmin saavat.

Toimeentulotuki kehitettiin alun perin väliaikaiseksi, niin sanotuksi viimesijaisen toimeentulon turvaksi. Mutta nykyään toimeentulotuesta on kuitenkin tullut perusturvan jatke, ja taustalla ovat nimenomaan nämä korkeat asumisen kustannukset ja yleisen asumistuen riittämättömyys, josta aikaisemmin täällä on jo ollut puhetta.

Meillä on toimeentulotuessa tämmöinen etuoikeutettu tulo, joka vakinaistettiin tällä hallituskaudella. Mutta kun puhutaan toimeentulotuen kehittämisestä, niin mielestäni ihan konkreettinen kysymys, keskeinen kysymys kuuluu, että jos meillä jatkossakin on toimeentulotuki, niin pitäisikö myös tätä toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa nostaa. Nythän on nostettu asumistuen ja työttömyysturvan etuoikeutettua tuloa. Se on nimittäin ollut se tulo koko ajan sama, tai hyvin pitkään sama, vaikka muut sosiaaliturvan muodot ovat nousseet ja asumiskustannukset ja elintarvikkeet ja muut elämisen kustannukset ovat nousseet.

Sinänsä olen samaa mieltä kuin edustaja Virtanen, joka totesi, että silloin oltaisiin ihanteellisessa järjestelmässä, jos toimeentulotukea ei tarvittaisi ollenkaan. Eli asia on juuri näin, että perusturvan ja asumistuen pitäisi olla riittävällä tasolla, että ihmiset eivät tarvitsisi toimeentulotukea, samoin lääkekorvausten ja niin edelleen pitäisi olla riittävällä tasolla. Mutta kun tiedämme, että näin ei ole, niin tosiasia on se, että myös toimeentulotukea pitää kehittää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee tekemään tämän vaalikauden lopussa lakisääteisen arvion perusturvan riittävyydestä nyt toista kertaa. On selvää, että tämä arvio pitää ottaa vakavasti ja se pitää huomioida seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja arvioida, että onko perusturva riittävällä tasolla.

Perusturvan nostaminen ja yhtenäistäminen, viime kädessä siirtyminen perustuloon ehkä takuutulon kautta, ovat mielestäni yleisiä välttämättömiä ratkaisuja. Siksi kannatan lämpimästi sitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin se, että hallitus kokeilee perustuloa. Samalla hallitusohjelmaan pitäisi kirjata se, että miksi perustuloa tavoitellaan. Siksi, että halutaan vähentää köyhyyttä ja halutaan kasvattaa työllisyysastetta, halutaan vähentää syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Salonen otti tuossa edellä tärkeän asian esille, tämän Kelan toimipisteiden vähyyden. Kotonani isä teki elämäntyön Kansaneläkelaitoksessa ja kulki 60- ja 70-luvuilla tuolla Lapissa talo talolta kiertämässä, esimerkiksi täyttämässä näitä eläkepapereita: perhe-eläkettä, leskeneläkettä tai muuta eläkepaperia. Pitkä matka on siitä ajasta tultu siihen nähden, että nykyisin nämä Kelan toimipisteet tuolla maakunnassa ovat auki muutaman päivän viikossa tai jopa vain muutamia tunteja viikossa, ne eivät siis ole edes auki joka päivä, ja virkailijoilta olen saanut sellaista palautetta, että nykyisin tämä työaika menee sitten ohjatessa ihmisiä nettiin eli täyttämään näitä lomakkeita siellä sitten. Kyllä minulla iso huoli siitä on, että kuinka monet, jotka olisivat oikeutettuja tähän etuuteen, jäävät nyt todellisuudessa sitä ilman, koska se koetaan liian hankalaksi ja byrokraattiseksi ja monesti sitä face to face -asiakaspalvelua ei enää tänä päivänä ole, ja tähän on syytä kiinnittää huomiota.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jääskeläinen ehti jo lähteä, mutta on pakko sanoa, että on aika paksua ja ehkä todellisuudentaju on jollain tavalla heikentynyt, jos täällä käyttää puheenvuoron ja sanoo, että tämä hallituksen esitys on perussuomalaisten ansiota, mutta se siitä.

Edustaja Virtanen, aivan totta, toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, mutta kyllä tämän siirron myötä väistämättäkin toimeentulotuen luonne muuttuu, ja sen luonne on käytännössä jo nykyisellään muuttunut hyvin pitkälti etuudenomaiseksi tueksi. Itsekin ajattelen, että tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman vähäinen toimeentulotuen tarve tai se, että toimeentulotukea ei tarvittaisi enää lainkaan.

Minua vähän häiritsee se, kun puheenvuoroissa usein esiintyy tämmöinen hyvä—paha-vastakkainasettelu, että asiakas "joutuu" ja "nöyryytetään" asiakasta ja sitten se "paha" sosiaalitoimisto pyytää. Minun mielestäni ei ole tarvetta tällaiselle vastakkainasettelulle. Sosiaalitoimistossa virkailijoilla on hyvä halu auttaa ja nimenomaan auttaa näitä asiakkaita laajemminkin kuin sen toimeentulotuen yhteydessä. Laki nykyisellään on vain ollut aika tiukka, ja me voimme itse katsoa peiliin sitten siinä, millaisia lakeja täällä tehdään ja millaisia lakeja nämä virkailijat tuolla sitten toteuttavat.

Enkä myöskään halua asettaa vastakkain sosiaalitoimistoja ja Kelaa, vaan oikeastaan toivoisin, että nyt osattaisiin yhdistää molempien mallien parhaat puolet. Kelassa osataan toden totta esimerkiksi perintä hyvin tehokkaasti, siellä on hyvin tehokas tietotekniikka, jolla pystytään mahdollistamaan monia asioita, mutta sosiaalitoimiston parhaat puolet ovat nimenomaan se ihmisten kohtaaminen ja sosiaalityön osaaminen.

Haluaisin vielä lopuksi sanoa, että minusta ei ole viisasta, että nykyiset etuuskäsittelijät eivät siirry Kelaan, niin kuin tässä esityksessä nyt todetaan. Pelko on se, että osaamista menetetään hyvinkin paljon.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En nyt oikein päässyt selville, mitä edustaja Niikko tulkitsi minun sanoneen tai minun haluavan, mutta totean nyt vain sen, että minä haluan, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ja terveydenhuoltojärjestelmä pitää huolen siitä, että ne, ketkä apua tarvitsevat elämän vaikeissa kriisivaiheissa, sitä myöskin saavat.

Edustaja Niikko esitti, että toimeentulotuki pitäisi ikään kuin vuokranmaksun yhteydessä hoitaa rasti ruutuun -menettelyllä. Entisenä 10 000 vuokralaisen vuokranantajana ja aika monta häätöhakemusta vuokransa maksamatta jättäneille kirjoittaneena ja niitä oikeudessa hakeneenakin tekee mieli sanoa, että se voi olla tietenkin hyvä järjestelmä, mutta siinä on juuri se ongelma, että kun sitä toimeentulotukea nykyisen lainsäädännön mukaan voi myöntää vain silloin, kun mitään muuta tukea ei ole saatavissa, niin jotenkin se pitää pystyä siinäkin tilanteessa tarkistamaan, onko edellytyksiä maksaa niitä vuokria jollain muulla tavalla. Siihen kiteytyy koko tämä toimeentulotuen ja perusturvan riittämättömyyden problematiikka.

Asumistuen pitäisi olla riittävän suurta, ettei siihen asumiseen tarvittaisi toimeentulotukea. Kun nyt on tullut muutamia taloja rakennutettuakin, ja Suomen matalimpia vuokria perineenä, niin kyllä sen asuntopoliittisestikin pitäisi olla mahdollista. Sinnekin pitäisi panostaa, mutta se on sitten toinen juttu.

Näen kuitenkin tärkeäksi sen, mitä tässä entisessä elämässä tuli aika paljon tehtyä, eli Arava-vuokranantaja toimi yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Meillä oli itse asiassa oma sosiaalityöntekijä, joka kävi vuokranmaksuvaikeuksissa olevien ihmisten kanssa näitä asioita läpi ja huolehti myöskin toimeentulotuesta.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi yksi iso asia, mistä usein tässäkin salissa puhutaan, nimenomaan tietotekniikka- ja ict-asiat. Hyvää tässä on nyt se, että Kelalla on valmius omaan järjestelmään ja sen oman järjestelmän luomiseen. Kyllä kunnat ovat olleet viime vuosien aikana solmussa erilaisten järjestelmien kanssa. Nämä järjestelmät kun otetaan käyttöön, ne tulevat hyvin blankona ja sitten osa kunnan työntekijöitten ajasta on mennyt siihen, että ylläpidetään näitä järjestelmiä. Uskon, että yksi vahvuus on nyt se, että Kela pystyy itse rakentamaan sinne järjestelmän. Olen tarkistanut senkin, että tähän järjestelmään pystytään samaan myös tällaisia hälytyksiä esimerkiksi sellaisista asioista, joita halutaan poimia, kuten jo aikaisemmin sanoin, vaikka esimerkiksi nämä täysin tulottomat ihmiset, ja tämä on tärkeätä.

Edustaja Niikko nosti esille sen, että toimeentulotukea on voitu maksaa esimerkiksi suoraan vuokraan. Nykyiselläänkin asumistukea voidaan maksaa suoraan vuokraan, jos Kelalta sitä pyydetään, ja uskon, että tämä tulee jatkossakin onnistumaan. Mutta oikeastaan mietin, onko tässä pohdittu nyt, mikä kuntien välitystilin tarve on jatkossa, jatkuvatko välitystilit edelleen vai poistuvatko nämä nyt sitten tässä perustoimeentulotuen siirtämisen myötä.

Sitten oikeastaan vielä olisin kiinnostunut siitä — kysyisin ministeriltä — että tässä laissa useammassa kohdassa nyt kuitenkin määritellään kunta toimintayksiköksi vastapuolena Kelalle. Mietin, että täällä on kuitenkin aikataulullisesti lain voimaantulo lomitettu sote-uudistuksen kanssa, mutta miten muuten tätä lakitekstiä suhteessa sote-uudistukseen on pohdittu?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen, tarkoitin sitä, että tällä hetkellähän laki ei mahdollista sitä, että voidaan sanoa asiakkaalle, että perustoimeentulosta vuokran osuus menee suoraan vuokranantajalle, vaan hänellä on täysi oikeus ottaa se omalle tililleen ja itse maksaa se. Tähän myös kannustetaan yleensä sosiaalitoimessa, että itse hallitsee omaa talouttaan ja itse hoitaa omat velvoitteensa. En tarkoittanut sitä, että automaattisesti rasti ruutuun kaikki saavat sen rahan, vaan tokihan ennen sitä käydään läpi se oikeus siihen toimeentulotukeen.

Mutta mielestäni ei ole mitään esteitä sille, että lainsäädännössä tuetaan siihen suuntaan, että vuokranantaja saa rahat ajoissa ja toisekseen asiakkaalla säilyy se asunto riippumatta siitä, millainen elämäntilanne on. Usein näillä asiakkailla, mitä itse tunnen, elämäntilanne on se, että kun se raha tulee tilille, niin niitä tärkeämpiä menoja sattuu olemaan juuri sillä hetkellä ja se raha ei menekään sen vuokran maksuun, ja silloin on vaarana asunnon menettäminen. Ei tehdä tästä niin jäykkää, ettei siihen kannusteta, että se raha menee suoraan vuokranantajalle.

Toinen asia, missä yleensä tukea tarvitsevalle henkilölle on pystytty sosiaalitoimen kanssa antamaan tukea: Ehkä Salolainenkin voi tietää tämän, mutta meillä Vantaalla on ainakin ollut silleen, että voidaan jopa määritellä sille asiakkaalle, että se saa sen kuukauden toimeentulotuen vaikka neljässä erässä kuukauden aikana tai vaikka kahdeksassa erässä. Näin me olemme menetelleet Vantaalla niitten osalta, joiden osalta tiedetään, että kun se raha ei ole riittänyt, se on loppunut kahden päivän päästä, niin sitä ruokaa ei ole loppukuussa. Kun se raha jyvitetään sinne jatkuvasti maksuun, niin silloin se raha menee siihen, mihin se on tarkoitettu menemään, elikkä perustoimeentulotukeen. Tällaisia kehitysajatuksia ja luovuutta pitää olla niille henkilöille, jotka sitä tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeiseksi haluan sanoa sen, että olen huolissani siitä, että kunnissa, kuten Vantaalla ja monessa muualla, Helsingissäkin taitaa olla niin, että enää sitä vuokravakuutta, joka sitoumus annetaan vuokranantajalle, ei voi jatkossa kohta käyttää vuokranmaksuun, elikkä jos vuokra jää maksamatta, niin vakuutta ei siihen voi käyttää vaan ainoastaan niihin vahinkoihin, mitä asunnossa tapahtuu. No, mihin tämä johtaa? Tämä johtaa tietenkin siihen, että yksityiset vuokranantajat eivät jatkossa enää vuokraa heille asuntoa, koska heillä ei ole mitään vakuutta siitä, että se vuokra tullaan maksamaan. Eivät tähän lähde sadattuhannet asunnonomistajat lainkaan ja tuskin kovin moni isokaan toimija jatkossa. Tähän pyytäisin ministeriä kiinnittämään huomiota, miksi kunnat menettelevät näin, että se maksusitoumus vähävaraisille ei enää käy vuokravakuuden maksamiseen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen edustaja Erkki Virtanen ja sitten ministeri Huovinen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolle totean, että kyllä siihen nyt keinoja on olemassa, siihen, että se toimeentulotuen hakija saadaan antamaan se suostumus siihen, että se tuki voidaan maksaa vuokranantajalle. Kun minulla oli häätöpäätös kädessä ja totesin, että jos ne rahat eivät tule tänne, niin sitten sinä lähdet siitä asunnosta, niin kyllä se toimi oikein hyvin. Tämä oli aika kova menettely, mutta jotenkin se vain toimii. Kysymyksessä oli kuitenkin pyrkimys pitää se kyseinen henkilö asumassa. Siinä olen edustaja Niikon kanssa samaa mieltä, että ainakin kunnallisen vuokranantajan pitää tehdä kaikkensa, että ihmiset pysyvät siellä asunnoissa. Jos vuokranantajat haluavat toimia oikeasti yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, niin ei se ole lainsäädännöstä kiinni, etteikö toimeentulotukeakin hyväksikäyttäen voitaisi ne ihmiset pitää mahdollisimman pitkään asumassa. Mutta he tarvitsevat siihen tukea. Minä voin yksityisesti kertoa kyllä runsaasti keinoja siihen, miten tätä voidaan hoitaa. Tuskin ne 12 vuodessa ovat mihinkään muuttuneet.

Aivan lopuksi edustaja Saloselle haluan todeta, että jos tulkitsitte, että minä syyllistin sosiaalityöntekijöitä siitä, että he joutuvat nöyryyttämään toimeentulotuen hakijoita, niin en syyllistänyt. Eivät he nöyryytä, me nöyryytämme, jos säädämme sellaisia lakeja, että ne lait nöyryyttävät.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä tuohon aiempaan keskusteluun ja esittelypuheenvuoroon on syytä lisätä sellainen pieni henkilökohtainenkin tunnustus, että minä en ole ihan ollut tämän uudistuksen vankkumattomimpia kannattajia. Jos olisi muutama vuosi sitten kysytty, niin olisin saattanut vastata täysin toisella tavalla, että onko tämä järkevää vai ei. Mutta kun olen saanut lisää tietoa, niin kyllä silmä on auennut.

Itselleni tärkein tieto oli kyllä se, kun esitettiin ihan tilastollista faktaa siitä, kuinka paljon meidän sosiaalityön henkilöresursseista menee siihen, että avataan erilaisia Kelan tiedostoja, haetaan niitä sieltä ja täältä. Tämä niin kuin ajankäytöllinen suorastaan hukka, joka tähän käytetään, kyllä pisti ainakin minut ajattelemaan tätä tilannetta hieman uudestaan, kun ajattelen, että meidän sosiaalityössä eivät toki kaikki, mutta hyvin monet olisivat varmasti paremmin käytössä siinä oikeassa sosiaalityössä, asiakkaan kanssa tehtävässä työssä.

Puhemies! Haluan vielä todeta senkin, että kun täällä on tässä keskustelussa erittäin paljon puhuttu myös tästä alikäytöstä, mikä sen määrä on, niin sitähän on pyritty nyt tässä esityksessä arvioimaan, mutta ihan täydellisestihän me emme pysty sitä tietenkään sanomaan. Nämä ovat hyviä arvioita, mutta totuus selviää sitten, kun siirrymme tähän uuteen järjestelmään. Kyllä ajattelen, että tässä on vähän samaa, tämä uudistus on niin kuin sukua tuolle sote-uudistukselle siinä mielessä, että pyrimme kuitenkin perustaltaan siihen, että ihmiset saisivat mahdollisimman varhain sen oikean tuen ja avun, jolloin se oman elämän lanka ehkä löytyisi nopeammin ja tällä tavoin kustannukset olisivat myös taloudellisessa mielessä vähäisemmät, mutta tietenkin inhimillinen kustannus erityisesti pitää tässä pitää mielessä.

Muutamiin kysymyksiin, puhemies, tässä pyrin vielä vastaamaan.

On ihan selvää se, että kun nyt perustoimeentulotuen osalta tämä siirto tapahtuu, niin Kela luonnollisestikin toivottavasti voi, niin kuin täällä edustaja Salonen totesi, tarvittaessa nyt kiirehtiä niitä ensisijaisia etuuksia ja niiden maksatusta, jolloin voi käydä niinkin, että toimeentulotuen myöntämisen tarve näiltä osin hieman vähenee, koska jos se etuus, se varsinainen etuus tulee ajallaan, niin sitten ei välttämättä ole tarvetta hakea viimesijaista etuutta.

Sitten täällä kysyttiin sitä, että minkälaista velvoittavuutta, pitäisikö sitä olla enemmän tässä sosiaaliturvapuolessa ylipäätään. Sanoisin näin, että meidän etuutemme ovat jo tänä päivänä varsin vahvasti velvoittavia ja vastikkeellisia, jos me ajattelemme esimerkiksi sitä, että tätä perusosaa voidaan alentaa nuorelta henkilöltä vaikkapa silloin, kun hän kieltäytyy ottamasta vastaan työtä tai koulutusta. Eli itse en näe, että meillä mitään suuria tarpeita tältä osin on liikkua toiseen suuntaan. Tämä uudistus varmuudella tulee yksinkertaistamaan näitä erilaisten selvitysten hankkimisia sen vuoksi, että Kelalla on jo näistä tiedoista hyvin monet tiedot ikään kuin valmiina olemassa, mutta selvää on, että sitä tapauskohtaista harkintaa tulee edelleen pitää tässä mukana, että siltä osinhan tämä ei lainsäädäntöä muuta. Sitten kyllä pidän tärkeänä sitä, että tässä tulee Kelalle varsin vahva velvoite myös ohjata asiakasta eteenpäin sinne sosiaalitoimen asiakkaaksi ja siihen neuvontaan ja tukeen tietenkin erityisesti niissä tilanteissa, joissa sitten katsotaan, että perusosan alentamiselle on esimerkiksi jokin peruste. Eli nämä liikennevalot, joihin täällä viitattiin, tai jonkinlaiset hälyttimet tässä järjestelmässä tulee olla, jotta sitten se sosiaalityö saadaan siihen kohtaan, missä se on vaikuttavinta ja pystytään auttamaan ihmistä eteenpäin.

Asiakkaan suostumuksella on siis mahdollista, että Kela maksaa suoraan vuokranantajalle. Tämä keskustelu, jota täällä käytiin, ja tässä esitettiin jo konkreettisia tapoja, millä tätä muun muassa voidaan sitten vauhdittaa, mutta näin on siis nyt jo ollut mahdollista. Tällä esityksellä ei lisätä kuitenkaan kuntien resursseja sitten muuhun toimintaan, ja kyllähän tämä perusturvan arviointi, sen riittävyyden arviointi, on sitä keskustelua, jota pitää yhteiskunnassa käydä koko ajan. Senpä vuoksi juuri esimerkiksi tuo valtioneuvoston päätös sisältää sen lausuman, että tätä seurantaa pitää tehdä todella tarkkaan myöskin sen osalta, saako asiakas tarvitsemansa avun huolimatta siitä, missä nämä toimipaikat sijaitsevat. Eli tämäkin sisältyy tähän lausumaan.

Ja vielä, puhemies, ihan viimeisenä totean, että tähän esitykseen sisältyy myöskin pyyntö eduskunnalle käsittelyn aikana sovittaa yhteen tätä esitystä tuon jo eduskunnassa olevan sote-lain kanssa.

Keskustelu päättyi.