Täysistunnon pöytäkirja 146/2001 vp

PTK 146/2001 vp

146. TIISTAINA 4. JOULUKUUTA 2001 kello 14.15

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain 4 §:n muuttamisesta

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä vihoviimeinen ensi vuoden valtion budjettia koskeva niin sanottu budjettilaki. Tässä on kyseessä raha-automaattien ja pelikasinotoiminnan arpajaisveron verokanta. Hallitushan ehdotti, että raha-automaattien ja pelikasinotoiminnan arpajaisveron verokanta korotettaisiin nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin näiden yhtiöiden tuotosta vuodesta 2002 alkaen. Valtiovarainvaliokunta on asiaa perusteellisesti käsitellyt, ja valiokunnan enemmistö on päätynyt puoltamaan ehdotusta, kuitenkin niin että arpajaisveroa raha-automaatti- ja pelikasinotoiminnan tuoton osalta ei korotettaisi 10 prosenttiin, vaan 7 prosenttiin. Arpajaisveron korotus koskee Raha-automaattiyhdistystä ja Ahvenanmaan vastaavaa toimijaa Pafia. Veron tuotto valtiolle olisi valiokunnan tekemän muutoksen jälkeen noin 70 miljoonaa markkaa. Hallituksen alkuperäinen ehdotus olisi merkinnyt verotuoton kasvua 175 miljoonalla markalla.

Arvoisa puhemies! On syytä mainita myös, että tähän asiaan liittyi toimenpidealoite, jossa oli yli sata allekirjoittajaa ja jossa toivottiin juuri arpajaisverokannan pitämistä 5 prosentissa. Valiokunnan mietintöön liittyy keskustan ja kristillisdemokraattien ryhmien vastalause, jossa ehdotetaan 5 prosentin arpajaisverokannassa pysyttäytymistä valiokunnan enemmistön esittämän 7 prosentin sijasta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana arpajaisveron erilaisista käänteistä. Pelikasinotoiminnan ja raha-automaattien arpajaisveron verokantahan nostettiin tämän vuoden alusta 3 prosentista 5 prosenttiin. Se oli ollut 3 prosentissa aina vuodesta 1992. Tämä tarkoitti sitä, että sekä Veikkauksen että muun rahapelitoiminnan arpajaisverokanta on siis sama elikkä molemmilla on tällä hetkellä 5 prosentin verokanta. Tämän mukaisesti on tietysti arpajaisveroa Raha-automaattiyhdistykseltä peritty. Se on merkinnyt noin 60 miljoonan markan lisäystä valtiolle maksettaviin veroihin tältä vuodelta.

Kun eduskunta käsitteli kuuluisan arpajaislain, ja sen monet käänteet tässä talossa ovat tunnettuja, siinä arpajaislain yhteydessä oli myös käsittelyssä arpajaisverolaki. Siellä oli kuitenkin käynyt niin, että arpajaisverolain 4 § oli palautunut vanhaan muotoonsa veroasteen osalta elikkä siellä arpajaisveron määräksi oli taas palautettu raha-automaattitoiminnan osalta 3 prosenttia. Tämä laki tulee voimaan 1.1.2002. Mikäli tätä lakia, joka nyt on käsittelyssä, ei hyväksyttäisi eli jos se jostakin syystä hylättäisiin, silloin verokanta palautuisi nyt arpajaislaissa olevaan 3 prosenttiin elikkä siihen vanhaan prosenttiin.

Sitten eräs kysymys liittyy arpajaisveron perusteena olevaan tuottoon. Sehän lasketaan eri rahapelitoimijoilta, Veikkaukselta ja Raha-automaattiyhdistykseltä, eri tavalla. Tämä myös hankaloittaa verorasituksen vertailua raha-automaattitoiminnan ja veikkaustoiminnan kesken, sillä tällä hetkellä raha-automaattien ja kasinopelien tuotolla veron laskennassa tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Arvonnan, veikkauksen, vedonlyönnin sekä totopelin tuottona pidetään sen sijaan suoritettujen rahapanosten yhteismäärää. Hallituksen eräs peruste arpajaisveron korottamiseksi Raha-automaattiyhdistyksen osalta 5 prosentista 10 prosenttiin oli se, että silloin rahapelitoimijoiden, Veikkauksen, Ray:n ja Pafin, verorasitus olisi lähentynyt toisiaan eli käytännössä verotuotoksi valtiolle olisi näiltä toimijoilta tullut suurin piirtein samanlainen summa, vaikkakin verokanta olisi ollut erilainen.

Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille varsin kriittisiäkin näkökulmia. Raha-automaattiyhdistys katsoi, että verorasitusta on vaikea lähentää pelkästään verokantaa nostamalla, koska juuri nämä veron perusteet ja yhteisöjen pelituoterakenne ja siitä aiheutuvat pelituottamisen kustannukset ovat erilaisia. Samaten sekä Raha-automaattiyhdistys, Ahvenanmaan vastaava toimija Paf että sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys Yty esittivät epäilyksiä, jotka liittyivät EY-oikeuteen ja Ahvenanmaan osalta myöskin perustuslakiin. Epäiltiin, että jos ennakoitu kasvava Raha-automaattiyhdistyksen tuotto siirretään verotuksen kautta valtion budjettivaroista lakisääteisesti katettaviin menoihin pois sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavasta osuudesta, menettely saattaisi uhata EY-tuomioistuimen kannanottoihin perustuvaa käsitystä arpajaistoiminnassa sallitusta monopolista.

Tätä asiaa valiokunta koetti selvitellä myös valtiovarainministeriön kanssa. Valtiovarainministeriö arvioi, että ristiriitaa Ahvenanmaan itsehallintolakiin tai EY-oikeuteen nähden ei olisi. Lisäksi valtiovarainministeriö totesi Ahvenanmaata ja Pafin verotusta koskien, että sen osaltahan arpajaisvero palautetaan takaisin Ahvenanmaan maakuntaan eli silloin veronkorotuksen vaikutukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja tämän alan toimintaan riippuvat viime kädessä maakunnan omista ratkaisuista.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan enemmistö yhtyi siis valtiovarainministeriön esittämiin tulkintoihin raha-automaattitoiminnan monopolin säilyttämisestä ja niistä epäilyksistä, joita liittyi EY-oikeuteen ja verotuottojen käyttöön budjetin yleiskatteeksi. Valiokunnan enemmistö katsoi myös, että kun Raha-automaattiyhdistyksen tuloskehitys on ollut suotuissa ja Raha-automaattiyhdistyksen todellinen veroaste on ollut alempi kuin muiden yksinoikeudella toimivien arpajaisten järjestäjien eli Veikkauksen, Hippoksen jnp., niin arpajaisveroa voidaan nostaa, mutta todella kuitenkin vain 7 prosenttiin eikä 10 prosenttiin, niin kuin hallitus esitti.

Valiokunta esittää myös lausumaehdotuksen, joka liittyy veropohjan ja veroperusteiden erilaiseen laskentaan alan toimijoitten kesken: "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan arpajaisverolain jatkovalmistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä." Arpajaisverolain 4 §:ään on tehty muutoksia, jotka seuraavat eduskunnan äskettäin hyväksymästä uudesta arpajaislaista ja valiokunnan tekemistä muutoksista.

Arvoisa puhemies! Mietintöön liittyy todellakin vastalause, jossa on keskustan ja kristillisdemokraattien perustelut sille, että vero tulisi pitää nykyisellään eli 5 prosentissa tuotosta. Tässä viitataan muun muassa siihen, että euroon siirtyminen vuoden alussa voi tuoda rahapelitoiminnan tuottoon vaikuttavia riskejä. Lisäksi viitataan asiantuntijoitten esittämiin epäilyksiin monopolin kautta saatujen tuottojen käyttämisestä mieluummin yleishyödyllisiin tarkoituksiin kuin valtion budjetin yleiskatteeksi veron kautta.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aula esitteli hyvin tämän lakiesityksen, mutta ei lakiesityksestä silti hyvää tullut. Keskusta esittää kristillisdemokraattien tukemana, että veronkorotusta ei hyväksyttäisi. Esitän, jos tässä voi jo esittää, että vastalauseen mukainen muutos hyväksyttäisiin. Tarvittaessa teen yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastaavan esityksen.

Tätähän käsiteltiin hyvin pitkään verojaostossa ja ymmärtääkseni myöskin hallituspuolueiden sisäisissä keskusteluissa. Tämä 100 prosentin veronkorotus 5 prosentista 10 prosenttiin muuttui korotukseksi 7 prosenttiin. Kun tässä on vielä takana juuri korotus 3 prosentista 5 prosenttiin vuoden takaa, mielestämme uuteen korotukseen ei seuraavin perustein pitäisi lähteä.

Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroista sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille jaetut avustukset edistävät merkittävällä tavalla kansanterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Niinpä jaostossa voitiin kuulla, että sosiaali- ja terveysjärjestöt yksimielisesti vastustivat Raha-automaattiyhdistyksen harjoittaman rahapelitoiminnan arpajaisverokannan korotusta.

Niin sanotun kolmannen sektorin toimintaedellytysten vahvistamisessa Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroista jaetuilla avustuksilla on ollut ja on ratkaisevan tärkeä merkitys. Sekä nykyinen arpajaislaki että EY-tuomioistuimen antama rahapelitoiminnan yksinoikeuden mahdollistava päätös lähtivät näet siitä, että tuotto käytetään yleishyödylliseen toimintaan. On selvää, että kun verokantaa korotetaan, se heikentää Raha-automaattiyhdistyksen mahdollisuuksia tukea kansalaisjärjestöjä.

On totta, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on viime vuosina kehittynyt myönteisesti, mutta pitää myöskin muistaa, että ensi vuoden alussa siirtyminen euroon luo rahapelitoiminnan tuottoon mahdollisesti vaikuttavia riskejä. Kuten totesin, esitetty verokanta olisi jo toinen perättäinen korotus lyhyen ajan sisällä, kun vuosi sitten peliautomaattien ja kasinopelien arpajaisveroa korotettiin 3 prosentista 5 prosenttiin. Siten tänä vuonna Raha-automaattiyhdistys maksaa pelituotoista arpajaisveroa noin 60 miljoonaa markkaa edellisvuotta enemmän eli yhteensä runsaat 170 miljoonaa. Nyt esitetty veronkorotus lisäisi verorasitusta noin 70 miljoonaa markkaa.

On yleisesti tunnettua, että EU-maista vain Suomessa ja Ruotsissa on raha-automaattitoimintaan myönnetty monopoliasema. Ruotsissa ei ole vastaavaa veroa, joka kohdistuisi raha-automaattitoimintaan. Onhan monopolien perustana juuri voittojen käyttäminen yleishyödylliseen tarkoitukseen eikä veron kerääminen valtion talousarvion yleiskatteeksi. Kun kuitenkin hallituksen esityksen perusteluja katsotaan, ne ovat lähinnä fiskaalisia ja kyse on siitä, että halutaan talousarvioon lisää tuloja. Nyt tuottoja haluttaisiin siis veronkorotuksella siirtää entistä enemmän valtion budjetin yleiskatteeksi. Tässä tullaan aika keskeiseen kysymykseen, siihen, että tämä voi olla omiaan heikentämään Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeuden perusteita, ja se on ristiriidassa itse arpajaislain tavoitteiden kanssa.

Viime vuonna tehtyä korotusta perusteltiin sillä, että Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen arpajaisveron verokannat saadaan yhtäläisiksi eli 5 prosenttiin. Nyt uutta esitystä perustellaan sillä, että peliyhtiöiden, Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen veroperusteet on yhtenäistettävä, mikä lähentäisi yhtiöiden verorasitusta. Kuitenkin Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen veron laskentaperusteet ovat nyt erilaiset. Yhtäläistäminen, joka sinällään tavoitteena voi olla perusteltu, tulisi kuitenkin perustaa kattavaan selvitykseen sekä Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen että Ahvenanmaalla toimivan yhtiön Pafin osalta, koska yhtiöiden pelituoterakenne, tuottamistapa sekä sen seurauksena kulurakenne ovat varsin erilaiset. Jaostolle ja valiokunnalle on myöskin esitetty laskelmia erityisesti Ahvenanmaan suunnalta, että veronkorotus olisi tekemässä eräitä Raha-automaattiyhdistyksen ja Pafin pelituotteita kannattamattomiksi.

Tämä on, arvoisa puhemies, poliittinen kysymys, miten halutaan käyttää kansalta kerättyjä raha-automaattivaroja yleishyödylliseen tarkoitukseen. Siinä mielessä eduskunnan tulisi nyt ottaa kanta, että verorasitusta ei enää lisätä eikä sitä kautta heikennetä hyviin tarkoituksiin tulevien varojen kertymistä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Aula että ed. Ala-Nissilä puhuivat vakavaa asiaa kolmannen sektorin taloudellisesta tuesta, Raha-automaatin toiminnasta ja ennen kaikkea sen tulevaisuudesta. Tämän salin vastuulla on taata se, että Raha-automaatin maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen monopoliasema säilyy.

Kun tätä arpajaisverolakia, jossa esitetään veroprosentin korottamista 5:stä 10:een on käsitelty eduskunnassa, on erittäin laajasti kuultu asiantuntijoita ja selkeästi ovat tulleet järjestöjen tarpeet esiin, samoin kuin tämä uhka monopolin vaarantamisesta, jota valitettavasti valtiovarainministeriön virkamiehet ilmeisesti asiantuntijoina eivät ole riittävästi huomioineet, ja vaikuttaa siltä, että tämä uhka ei ole mennyt todellakaan perille. Ikään kuin kompromissina tämän asian käsittelyn yhteydessä on päädytty hallituksen esityksen 10 prosentin sijasta esittämään 7:ää prosenttia arpajaistulon veroprosentiksi.

On totta, että näitä asioita tulee käsitellä rinnan siten, että samalla tavalla arvioidaan Veikkauksen, Suomen Hippoksen sekä Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistyksen ja muiden rahapelien verotusta ja niiden tuloksen, tuoton, jakoa ja käyttöä.

Veikkauksen osalta on sovittu hallituksen kanssa, että kun Veikkauksen tuotosta on aiemmin noin 600 miljoonaa markkaa käytetty valtiolle kuuluviin menoihin, jotka siis ovat olleet Veikkauksen rahoitettavina, kymmenen vuoden aikana 10 prosenttia kerrallaan valtio perääntyy tästä elikkä Veikkaus vapautuu näistä valtiolle kuuluvista rasitteista.

Nyt kun veroprosenttia on nostettu Raha-automaatilla, on tietysti aivan luonnollista, että vastaavan perääntymisen tulee tapahtua myös Raha-automaatin osalta elikkä sen lähes 600 miljoonan, jolla valtiolle kuuluvia menoja on ollut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitettavana, tulee poistua myös kymmenen vuoden aikana samalla tavalla kuin Veikkauksestakin. Tässä kai voi katsoa, että menettelytapojen tulee olla tältäkin osin yhtenäiset. Kun tätä kohti menemme, niin silloin kun tämä 600 miljoonaa poistuu, sen myötä todennäköisesti tämä 7 prosentin vero onkin ehkä oikea eikä ole silloin vaarantamassa monopolia. Toivon, että salista ja valtiovaroista, valtiovarainministeriöstä ja STM:stä löytyy reilun pelin linja, jolloin tuetaan näitä rahapelejä, joilla Veikkauksen osalta erittäin merkittävää liikuntaa ja kulttuuria rahoitetaan ja Raha-automaattiyhdistyksen osalta paikataan ihmisen mentäviä aukkoja vammaishuollossa, vanhushuollossa, lastensuojelussa ja kautta koko ringin ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorit. Iloitsen siitä, että valtiovarojen sosiaali-, terveys- ja työjaosto saattoi tänään toisessa käsittelyssään päättää, että Raha-automaatin ensi vuoden jakoon lisätään 20 miljoonaa euroa, joka on noin 120 miljoonaa markkaa.

On todettava, arvoisa puhemies, että 10 prosenttia on enemmän kuin 7.

Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Puisto kävi hyvin läpi niitä perusteita ja riskejä, joita liittyy arpajaisveron korotukseen juuri ajatellen Raha-automaattiyhdistyksen EY-tuomioistuimelta saamaa monopolia ja sen perusteena olevaa lähtökohtaa, että tuotot on käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Ed. Puisto, toivon, että pysyisitte myöskin äänestyksessä sen alkuperäisen toimenpidealoitteenne kannalla siinä, että tämä vero säilyisi 5 prosentissa, koska rahapelimonopolin näkökulmasta tämä 7 prosenttia ei ole sen kummempi periaatteeltaan kuin hallituksen esittämä 10 prosenttiakaan, vaan se yhtä lailla tuo riskejä siihen, millä tavalla Raha-automaattiyhdistyksen toiminta ulkopuolella nähdään. Kuten keskustan vastalauseessa todettiin, Ruotsissa tähän vastaavaan rahapelitoimintaan ei kohdistu lainkaan veroja, ja tämähän on yhdistysmuotoista toimintaa eikä yritysmuotoista toimintaa lainkaan.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Pyydän lupaa puhua paikaltani.

Puhemies:

Kaikin mokomin.

Puhuja:

Ensinnäkin kiinnittäisin huomiota siihen, että kun hallitus yhdessä eduskunnan kanssa oli sopimassa ensi vuoden budjetin sisällöistä ennen juhannusta, se vuorovaikutus on tuottanut hyviä tuloksia budjettiesitykseen. Tässä mielessä eduskunta sai varsin varhain lausua mielipiteitänsä ja niitä on otettu erinomaisen hyvin tällä kertaa huomioon.

Tuossa yhteydessä ei hallitus kuitenkaan sopiessaan eduskunnan kanssa maininnut sanallakaan siitä, että hallituksella on tämän kaltaisia veropoliittisia tarkoitusperiä ja tavoitteita, että jokin vero korotetaan 100 prosentilla. Hallitus ajoi siis sammutetuin lyhdyin aika merkittävässä asiassa. Tämän sanon sen vuoksi, että tätä asiaa ei voi koplata nyt sen kaltaisiin puheisiin ja sopimuksiin, joita on aikaisemmin tehty. Tämä on tullut sivusta.

Sitten kiinnitän myös edelleen huomiota siihen — ja toivon, että mahdollisimman moni lukisi todella ne raskaan prosessin tuloksena syntyneet EY-tuomioistuimen perustelut — millä perusteella Raha-automaattiyhdistys saa toimia monopoliasemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne ovat hyvin ahdasmieliset ja tiukat. Siellä nimenomaan mainitaan, että varat tulee käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin tai hyväntekeväisyyteen. Tämä on kyllä se tie, jolla meidän pitää täällä toimia.

Meidän on kansanedustajina syytä pitää tästä huoli, koska jos käy niin, että monopoli lähtee murtumaan, voimme varmasti olla samaa mieltä siitä, mikä taho silloin syyllistetään: eduskunta. Eduskunta on tehnyt kaikki ne päätökset. (Ed. I. Kanerva: Eikä aiheetta!) — Kyllä, tänne eduskunnan piikkiin se sitten tarjotaan, kun me teemme sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollisesti johtaa monopoliaseman murtumiseen. Silloin meidän on myöskin tässä yhteydessä ymmärrettävä vastuumme. — Tässä otetaan askel vähän vaaralliseen ja varmasti väärään suuntaan. EY-tuomioistuimen ratkaisu oli pitkä, raskas prosessi Raha-automaattiyhdistykselle. Se taisteli ja käytti parhaan asiantuntemuksensa turvatakseen monopoliaseman. Se on käynyt tällaisen kovan prosessin läpi. Ei EY-tuomioistuimen ratkaisusta voi millään lukea — ei niin hyvää tahtoa löydykään, että sieltä voisi jotenkin lukea edes rivien välistä — että Raha-automaattiyhdistyksen monopoli on tarkoitettu kartuttamaan valtion verotuloja, kun tässä yhteydessä nyt on ilmiselvästi vain ja ainoastaan se motiivi, että kerätään fiskuksen kassaan lisää veroja.

Jos on näin mukava ongelma, että jokin yhdistys, tässä tapauksessa Raha-automaattiyhdistys, tuottaa enemmän kuin arvataan — se on mukava ja iloinen ongelma — niin ylisuuren tuoton leikkaamiseen, niistämiseen, siis tuloksen järjestelyyn, on paljon joustavampia keinoja kuin pysyvä verolaki. Tämä instrumentti on tähän tarkoitukseen ja tilanteeseen myöskin kuin löisi lekalla nuppineulaa. Siihen ei tarvita näin järeätä instrumenttia, jos ja kun ollaan yhtä mieltä siitä, että meillä on käsiteltävänä todella niin mukava asia, että joskus jostakin aparaatista tuottoja tulee enemmän kuin osataan arvioida. Tämän vuoksi tästä kannattaa puhua ja tätä miettiä.

Sitten on tämä 600 miljoonaa markkaa, joka nyt jo käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta tavallaan peruspalveluihin ja, voisiko sanoa, jos katsoo pikkuisenkaan pahalla silmällä, muuhun kuin yleishyödylliseen tai hyväntekeväisyystarkoitukseen. Se 600 miljoonaa kattaa siis budjettirahoitusta. Se on veron luonteinen, koska jos tätä rahanlähdettä ei olisi, silloin nämä menot katettaisiin verovaroilla, ja jos ei olisi varaa 600 miljoonaan, niin johonkin mittaan asti kuitenkin. Ehkä vain 300 miljoonaa käytettäisiin verovaroja niihin tarkoituksiin, joihin nyt Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista on varaa ohjata 600 miljoonaa markkaa. Tästä käytännöstä tulisi jollain aikataululla siirtyä normaaliin elämään.

Sitten veroperusteista: Aika on sillä tavalla muuttunut, että veroperusteita on syytä tarkistella. Tästä me olimme yksimielisiä niin verojaostossa kuin valtiovarainvaliokunnassakin. Sitä ei kukaan kiistä, etteikö veroperusteita olisi aiheellista tarkistaa jo siinäkin valossa, että esimerkiksi Veikkaus Oy:n joidenkin tuotteiden kehittämisen esteenä saattaa olla se, että verotaso on niin korkea. Digiaika tuo tullessaan tämän kaltaisia ongelmia. Ja kun me olemme tästä yksimielisiä, mitä siitä seuraa?

Yleensä hallinnossa toimitaan niin, että jos alamme selvittää jotakin asiaa, tässä tapauksessa veroperustetta, mikä olisi tehtävissä esimerkiksi ensi vuoden aikana, silloin pidättäydytään muutoksista. Nyt kuitenkin ollaan muuttamassa Raha-automaattiyhdistyksen verotasoa 5:stä 7:ään prosenttiin olosuhteissa, joissa on yksimielinen eduskunnan tahto syntymässä siitä, että veroperusteet pitää selvittää ensi vuoden aikana, jolloin olisi jo ihan korrektiakin pitää veroperusteet entisellään, kunnes selvitystyö saadaan tehdyksi. (Ed. I. Kanerva: Hyvä puhe, mutta pitkä 2 minuutiksi!) — Tämän kaiken — kiitän edustajakollega Kanervaa kannustavista kommenteista — joudun suurin piirtein nollaamaan kaiken edellä sanomani; ensin tulee pilkku, ja sitten sanon, mutta koska tämä iso, periaatteellisestikin tärkeä asia liittyy siihen budjetin laadintaprosessiin, joka tässä isossa myllyssä eduskunnassa paraikaa on menossa aivan kalkkiviivoilla, koska tämä on osa sitä, siihen toistaiseksi saavutettuun neuvottelutulokseen täytynee tyytyä ja tämä 7 prosenttia täytynee niellä, mutta se on epäviisas ratkaisu ja on pieni askel virheelliseen suuntaan. Voi vain toivoa, että tällä tiellä ei tule karhu vastaan, kun menemme sutta pakoon.

Timo E. Korva  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheenvuoro oli helppo hyväksyä mutta-sanaan saakka, jopa pilkunkin hyväksyn. Mutta puheenvuoron alkuosan perusteet olivat todellakin oleelliset. Tässä todellakin ollaan liian pienellä verotulon lisäyksellä vaarantamassa koko systeemi eli monopoliasema kaikissa veikkauspeleissä. Tätä kautta on todellakin ollut mahdollisuus saada moniin yleishyödyllisiin, hyvin monenlaisiin hyödyllisiin kohteisiin rahaa. Toivoisi, että edustajat nyt poikkeaisivat yleisestä hyväksytystä liturgiasta budjettivalmistelussa ja äänestäisivät sen mukaan, minkä näkevät nyt tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pariin kohtaan kiinnitän huomiota.

Ensinnäkin hevospelien osalta Suomessa on peritty arpajaisveroa 5 prosenttia, kun esimerkiksi Norjassa peritään 3,5 prosenttia nimenomaan elinkeinopoliittisista syistä. Toivoisinkin, että Suomessakin otettaisiin elinkeinopolitiikka näissä yhteyksissä paremmin huomioon.

Sitten, arvoisa puhemies, toinen asia. Meillä on viime vuosina suorastaan huudettu kolmannen sektorin perään ja sille on sälytetty ja se on ottanut hoitaakseen lukemattomia yhteiskunnan tehtäviä, kuten vammaisten ja vanhusten palveluasumista, hyvin arvokkaita tehtäviä, joista se on suoriutunut hyvin. Nyt nämä järjestöjen tärkeät tehtävät vaarantuvat tämän veronkorotuksen seurauksena.

Toivonkin, että ed. Puiston toimenpidealoite 5 prosentin tasossa pysyttäytymisestä ja myöskin keskustan vastalause, jossa ehdotetaan samaa veroprosenttia, saisivat laajan kannatuksen eduskunnassa eli eduskunnan enemmistön tuen sille, että järjestöt, kolmas sektori, todella voisivat hoitaa näitä sosiaalisia tehtäviään entiseen malliin ja entistä paremmin.

Virpa Puisto  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedoksi ed. Hyssälälle, joka kannattaa vastalausetta, että toivon, että kannatatte perjantaina lausumaa siitä, että 600 miljoonaa, joka vaarantaa veroprosentin kanssa monopolin, kymmenen vuoden aikana poistetaan. Tulen ehdottamaan lausumaa toisen käsittelyn yhteydessä.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä arpajaisverolain muuttamiseksi on kysymys veron määrän korottamisesta 5 prosentista 10 prosenttiin. Valiokunnan mietinnössä, jonka valiokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti esitteli, on verrattain laajasti käsitelty tuota kokonaisuutta.

Kaiken kaikkiaan yksinoikeudella toimeenpantavien rahapelien verokannat on muutettu aikaisemmin, kuluvan vuoden alusta, jolloin korotus toteutettiin parilla prosenttiyksiköllä. Silloin muutosta perusteltiin sillä, että arpajaisverokannat olivat muuttamattomia siitä lähtien, kun arpajaisverolaki vuonna 92 tuli nykymuodossaan voimaan. Siinä yhteydessä on lähtökohtana ollut se, että veroperusteita ei pyritä muuttamaan.

Vaikka uutta arpajaisverolakia vuonna 92 säädettäessä oli lähtökohtana, ettei ole tarkoitusta muuttaa olennaisesti rahapeleistä kertyvien arpajaisverojen yhteismäärää eikä eri rahapeliyhteisöjen verorasitusta, perusteluissa kuitenkin oli lähtökohtana se, että pyritään yhdenmukaistamaan verokantoja myöhemmin. Tämä on siis vuoden 92 tapahtumia. Hyvin pitkälle kai hallituksen esityksessä on lähtökohtana näiden tavoitteiden toteuttaminen.

Kun Raha-automaattiyhdistyksen tuotto kuitenkin käytetään pääsääntöisesti yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan ylläpitämiseen, jolla on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan toimintojen kannalta, pidän kyseenalaisena kaiken kaikkiaan tuon veron korottamista. Käytännössä se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että jaettava määrä vähenee.

Minusta ed. Saarinen aivan perusteellisesti ja oikein toi esille sen riskin, mikä näihin ratkaisuihin kaiken kaikkiaan liittyy sen lisäksi, että järjestöille jaettava erä pienenee, eli pelitoiminnan monopoliluonteen säilyttämismahdollisuuden. On ymmärrettävää, että niissä asiantuntijalausunnoissa, jotka asiaa valmistelleen ministeriön toimesta esitetään, painotetaan niitä tekijöitä, jotka puoltavat sitä mahdollisuutta, että veroa voidaan korottaa.

Minusta kuitenkin EY-tuomioistuimen aikanaan tekemään päätökseen ja sen perusteluihin viitaten voidaan perustellusti esittää se näkemys, että tässä koko ajan liu’utaan siihen suuntaan, että tämä monopolitoiminta vaarantuu. Jos pätkän lainaan EY-tuomioistuimen perusteluista, joissa on todettu muun muassa: "Suomen lainsäädännön perustelujen mukaan pyritään ensinnäkin rajoittamaan ihmisten pelihimon hyväksikäyttöä, välttämään kyseiseen toimintaan liittyvä rikosten ja petosten vaara ja sallimaan tällainen toiminta ainoastaan varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyteen tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin." Minusta tämä on tuon päätöksen perusteluissa oleellinen kohta, joka selvästi rajaa käyttötarkoituksen. Minusta se, että veroa korotetaan lähinnä budjetin kattamiseksi, ei täytä sitä vaatimusta, mikä näissä EY-tuomioistuimen perusteluissa on esitetty edellytyksenä sille, että monopolitoiminta voidaan säilyttää.

Valmistelun yhteydessä on tehty myös vertailuja eri maiden pelitoimintaa koskeviin verokantoihin ja veroasteisiin. Minusta vertailu siltä osin, kuin on kysymys muusta kun monopoliasemassa toimivasta yhteisöstä, on aivan hyödytöntä ja perusteetonta eli vertailu voi kohdistua ainoastaan niihin tapauksiin, joissa kysymys on monopolitoiminnasta, jota harjoitetaan.

Kaiken kaikkiaan oma kantani on ollut se, että korotusta ei tulisi toteuttaa. Itsekin olen allekirjoittanut sen aloitteen, johon täällä on viitattu, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Puisto ja jossa on lähtökohtana 5 prosentin verokanta. Kuitenkin huomioon ottaen sen kokonaisuuden, mikä budjetin laadinnan loppuvaiheessa on ollut, olen ollut valmis taipumaan tähän valiokunnan enemmistön esittämään ratkaisuun nimenomaan osana sitä kokonaisuutta, mikä budjetin käsittelytilanteessa tällä hetkellä on.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Satojen suomalaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta on ratkaisevasti riippuvaista Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Täällä on aivan oikein nostettu esille erityisesti lastensuojelu, vanhusten palvelut ja vammaisten palvelut. Voi myös sanoa, että laman aikana järjestöt tekivät erittäin arvokasta työtä työttömyyden syrjäytymisvaikutusten ehkäisyssä. Yli miljoona kansalaista toimii näissä järjestöissä. Se on valtava vapaaehtoinen kansalaispanos, ja voi ajatella, että tällä kyllä pidetään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen silmäkokoa pienempänä kuin pelkästään julkisin palveluin olisi.

Senpä vuoksi toivoisin, että hallituksessa ja myös valtiovarainministeriössä ymmärrettäisiin tämä kokonaisuus jatkossa, että saisimme linnarauhan Raha-automaattiyhdistyksen yhtä hyvin kuin Veikkauksen toimintoihin niin, että tällaisia esityksiä ei tulisi. Oli hyvä, että valiokunta löysi kompromissin, kun ei voitu estää sitä, ettei tätä esitystä olisi tuotu. Kaiken kaikkiaan takana on arpajaislain hyväksyminen, EY-tuomioistuimen päätökset, eli nyt kun vielä saamme kotomaan yhteisen ymmärryksen näiden asioiden ympärille, katsoisin, että silloin eheä tulevaisuus näissä kysymyksissä on edessä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Raha-automaattiyhdistyksen maksaman arpajaisveron korottaminen, kuten täällä on kuultu, vaarantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamien palvelujen kehityksen. Mikäli veroa korotetaan nyt valiokunnankin esittämällä 2 prosentilla, Raha-automaattiyhdistys ei kykene täyttämään valtion sille sisällyttämiä ristiriitaisia velvoitteita. Yhtäältä valtio edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön kautta tulosneuvottelussa Ray:n rahoittamien palvelujen kehittämistä ja laajentamista uusille alueille, ja toisaalta se haluaa ottaa valtiovarainministeriön kautta yhä suuremman osan raha-automaattivaroista valtion budjetin yleiskatteeksi.

Onhan Raha-automaattiyhdistyksen tuotoilla laman aikana ja sen jälkeen saatu erinomaisia tuloksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemisessa ja ennen kaikkea myöskin ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta kanavoituna rahoitus on löytänyt tiensä tehokkaasti sinne, missä avun tarve on ollut suurin. Näyttää siltä, että syystä tai toisesta valtio ei halua kasvattaa sosiaali- ja terveysjärjestöille menevää osuutta, vaikka se on nimenomaan laissa vahvistettu Ray:n varojen käyttötarkoitus.

On ilolla kuitenkin todettava tässä yhteydessä se, mitä valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostossa on tapahtumassa, eli nyt tätä jako-osuutta, mitä hyvin on kertynyt, voidaan 20 miljoonalla eurolla lisätä. Mutta toisaalta tämä lakiesitys, jota nyt käsittelemme, on leikkaamassa sitten Raha-automaattiyhdistykseltä niitä järjestöille tärkeitä varoja, joita se tulevaisuudessakin tarvitsisi.

Arvoisa puhemies! Valtio on aikaisemmin pienentänyt järjestöjen rahoitusta siirtämällä budjettivaroista maksettuja sotainvalidien ja -veteraanien menoja Ray:n tuotoista katettavaksi, kuten täällä on jo useammassa puheenvuorossa todettu. Jos nyt arpajaisveroa korotetaan tällä valiokunnankin esittämällä tavalla eli 2 prosentilla, kohoaa näiden jo aikaisemmin Raha-automaattiyhdistyksen kannettavaksi siirrettyjen valtion menokohteiden sekä aikaisemman 5 prosentin veron ja tämän lisäveron summa noin 900 miljoonaan markkaan. Tämä on aika suuri summa. Arpajaisveron korotuksen tavoitteena on siirtää rahapelitoiminnan tuottoja lain määrittelemästä yleishyödyllisestä tarkoituksesta yhä enemmän valtion menojen yleiskatteeksi. Kyllä tämä on selkeässä ristiriidassa myöskin uuden arpajaislain perusteiden kanssa.

Hallituksen esitys on ristiriidassa myös niiden perusteiden kanssa, joilla EY-tuomioistuin on linjannut eurooppalaista rahapelitoimintaa ja joita täällä on hyvin ansiokkaasti jo käsitelty. Veronkorotus sivuuttaa kokonaan suomalaisen rahapelitoiminnan yksinoikeuden pohjana olevat keskeiset perusteet. Ray:n osalta perusteet selkiytyivät EY-tuomioistuimeen päättyneessä oikeusprosessissa. EY-tuomioistuin totesi pari vuotta sitten, ettei pelitoiminnan rajoittamista voida perustella valtion fiskaalisilla intresseillä.

Vaikka muut EU-lainsäädäntöön sisältyvät rahapelitoiminnan erityissäätelyn perusteet säilyvätkin, valtion fiskaalista intressiä korostava arpajaisveron korotus on omiaan heikentämään Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeuden keskeisiä perusteita. Ray:n toiminnan poikkeuksellisen laajasti hyväksyvä kansalaismielipide perustuu myös tietoisuuteen tuottojen käyttämisestä erityiskohdennettuihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, tässä talossa aina joulun alla joudutaan, ja ennen kaikkea hallituspuolueet joutuvat, kompromisseihin. Niinhän nytkin on käynyt, että tämä verolaki, arpajaisverolain muutos, on kompromissin tuloksena enemmistön päätöksellä tullut valtiovarainvaliokunnasta. Mutta varmasti on erittäin vahvat perustelut meillä, jotka olemme sitä mieltä, että arpajaisvero pitäisi säilyttää nykyisellä tasolla eli 5 prosentissa. Siihen löytyy kestäviä perusteita.

Ed. Puisto on tehnyt tavattoman hyvää työtä nimenomaan arpajaisveron sekä Raha-automaattiyhdistyksen ja kaikkien peliyhteisöjen suhteen keräämällä yli sata nimeä toimenpidealoitteeseen. Mutta kun täällä nyt ilmeisesti käy niin, että aloitteen edellyttämä henki ei mene läpi vaan veroa korotetaan 2 prosentilla, pidän sitä valitettavana, mutta toisaalta taas ymmärtää myöskin tämän talon pelisäännöt. Mutta tämän pitäisi olla nyt vihonviimeinen korotus Raha-automaattiyhdistykselle, jos halutaan, että Raha-automaattiyhdistys säilyy tulevaisuudessakin vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tärkeänä tukijana.

On helppo puhua tästä asiasta myöskin allekirjoittaneen tällä hetkellä, kun juuri parasta aikaa käsittelemme niitä erittäin runsaslukuisia avustusanomuksia, joita Raha-automaattiyhdistykselle on tehty, muistini mukaan 3 915 kappaletta, jotka ovat parasta aikaa käsittelyssä. Täältä nimenomaan annetaan ja voidaan antaa apua niille ihmisille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa rouva puhemies! EY-tuomioistuimen päätös aikanaanhan oli erittäin tiukka siitä, että arpajaispelituloista saatavat rahat tulee käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja hyväntekeväisyyteen. Minusta on hyvin valitettavaa se, että hallitus on lähtenyt tälle linjalle. Valtiovarainministeriöstä tietysti johtuu, että valtion verotuloja nyt pyritään arpajaisilla nostamaan ja sillä tavalla fiskaalisesti kattamaan yleisesti ottaen valtion menoja. Kyllähän tämä ainakin EY-tuomioistuimen hengen vastainen päätös on. En pysty sanomaan sitä, vaarantaako se tätä järjestelmää.

Mutta me tiedämme sen, että on satoja suomalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka oleellisesti ovat riippuvaisia näistä verotuloista, koko kolmas sektori, joka tekee erittäin arvokasta työtä ja edesauttaa sitä, että vastaavasti voimme muualla vähentää terveys- ja sosiaalipuolen menoja. Koska kolmas sektori, jota muun muassa Raha-automaattiyhdistys hienosti avustaa, edesauttaa sitä, minusta tämä linja, että nyt lähdetään korottamaan jälleen veroja, on ehdottomasti väärä.

Täytyy nyt sitten katsoa, mikä on minun lopullinen päätökseni, mille linjalle tässä asetun. Minusta tämä hallituksen esitys ja linjaus on ollut alun perin aivan väärä. Tätä ei olisi pitänyt tehdä. On hyvä tietysti, että valiokunnassa on koetettu löytää jonkinlaista kompromissia eikä ole hyväksytty hallituksen esitystä sellaisenaan.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sananen tämän asian käsittelystä. Olosuhteisiin nähden mielestäni valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Aula esitteli tämän asian hyvin, eikä siihen ole mitään huomauttamista. Toivoisin, että kun täällä salissa istuu verojaoston puheenjohtaja ja kun hän on kuunnellut käytyä keskustelua ja osallistunut myöskin keskusteluun, jonka kautta tämä kompromissi on syntynyt, hän omalta osaltaan ottaisi myöskin tähän keskusteluun osaa ja pikkuisen hahmottaen niitä näkökantoja, miksi nyt päädyttiin 7 prosentin tasoon, mitä valiokunnan enemmistö arpajaisverona esittää.

Tämä on aika mielenkiintoinen asia, jos tätä tarkastelee nimenomaan EY-tuomioistuimen päätöksen pohjalta. Siellä perusteluosassahan todetaan: "Palvelujen tarjoamisen vapauteen kohdistuvat rajoitukset voivat olla sallittuja ainoastaan, jos ne ovat perusteltavissa yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä, jos niillä voidaan saavuttaa niillä tavoiteltu päämäärä ja jos niillä ei rajoiteta tätä vapautta enempää kuin on välttämätöntä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi." Edelleen täällä todetaan, niin kuin ed. Polvi jo totesi: "Suomen lainsäädännöllä perustelujen mukaan pyritään ensinnäkin rajoittamaan ihmisten pelihimon hyväksikäyttöä, välttämään kyseiseen toimintaan liittyvä rikosten ja petosten vaara ja sallimaan tällainen toiminta ainoastaan varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyteen ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin." Nyt on valtiovarainministeriön toimesta arvioitu, tosin ei ihan täsmällisesti, mitä tämä käytännöllisesti tarkoittaa.

Valtiovarainministeriön vero-osaston lausunnossa todetaan, että "päätös ei tarjoa aineksia sen arvioimiseen, miten suuri poikkeaminen juuri varojen käyttöä koskevasta tavoitteesta olisi hyväksyttävissä, ennen kuin tultaisiin päätymään siihen, että mainittujen yleisen edun mukaisten tavoitteiden ei kokonaisuutena tarkastellen katsota oikeuttavan monopoliin". Viitaten siihen, mitä ed. Vihriälä puheenvuorossa totesi, ja kun hän on vielä Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, voitaneen kai nyt sitten olettaa, että nyt liikutaan niillä rajoilla, että vaarannamme tämän monopoliaseman, mikä meille on EY-tuomioistuimen kautta hyväksytty.

Minusta tämä kokeilu on vähintäänkin kyseenalaista siitäkin johtuen, että verojaostossa on todettu ja valiokunnan lausumassa todetaan, että "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan arpajaisveron jatkovalmistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä". Tässä pohdiskellaan problematiikkaa, mikä on syntynyt. Kun tämmöinen lausuma tuli, olisi voinut kuvitella, että tällä olisi voitu mennä eteenpäin ja todellakin lausuman mukaisesti selvittää tämä asia ja pitäytyä siinä 5 prosentissa eikä olisi menty veron korottamiseen.

Tämäkin asia, niin kuin monet muutkin asiat silloin, kun budjettia valmistellaan ja budjetin sisällöstä neuvotteluja käydään, on kytketty kokonaisuuteen. Sillä nyt sitten perustellaan sitä, että kun tämä kompromissi on osa kokonaisuutta veron korottaminen 5 prosentista 7 prosenttiin, tämä täytyy toteuttaa.

On tietysti ihan avoimesti myönnettävä se, että totta kai tämä kompromissi on kevyempi vaihtoehto kuin hallituksen ehdotus, että vero korotettaisiin 10 prosenttiin. Henkilökohtaisesti olisin tietysti toivonut, että neuvotteluissa olisi löydetty sellainen ratkaisu, että vero olisi pystytty pitämään ennallaan. Ed. Kantalainen poistui salista, mutta tässä on hyvää aikaa vielä illan mittaan asiaa käsitellä, ja toivon, että hän omalta osaltaan todellakin — ja kokoomuksen näkövinkkelistä erityisesti, koska täällä on puheenvuoroja käytetty lähinnä sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan toimesta — vähän valottaisi asiaa muillekin kuin niille, jotka ovat neuvotteluissa mukana olleet.

Virpa Puisto  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska tuntuu, että salissa vähän väki vaihtuu ja edustajat kyselevät, mitä tässä on vielä tehtävissä monopolin säilyttämiseksi, niin juuri tämä lausuma, johon ed. Reijo Laitinen viittasi, on se lausuma, jota pitää täydentää tämän asian toisen käsittelyn yhteydessä siten, että se on yhdenmukainen sen kanssa, mitä arpajaislaissa Veikkauksen osalta on mainittu valtion velvoitteiden poistamisesta vuoden 2003 alusta 10 vuoden aikana. Silloin puhumme yhtenäisestä menettelystä. Sen pohjalta, kun 600 miljoonaa poistuu 10 vuoden aikana, voidaan katsoa, että tämä vero on kohtuullinen.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita valiokunnan jonkinlaisen pakotetun enemmistön kantaan liittyy.

Ensinnäkin yhdistelmä, että on veroperusteiden yhtäläistämistä koskeva lausuma ja sitten kuitenkin pikkuinen veronkorotus, on epäjohdonmukainen. Tämä tekee tästä jollakin tavalla hataran. Olisi ollut parempi, että olisi otettu vain tämä lausuma ja palattu ensi vuonna sitä mukaa, kun tarpeelliset selvitykset olisi tehty.

Toiseksi sekä lausuman että pienen veronkorotuksen ja lisäksi vielä hallituspuolueiden eräänlaisen budjetin tasapainotuskaupankäynnin lopputulos tekee tästä vielä avoimemmin fiskaalisen kuin oli alkuperäinen esitys. Minusta olisi ollut perusteltua käsitellä verot veroina. Ne ovat pysyviä lakeja, niillä säädetään pysyvästi monopolitoiminnan toimintaedellytyksistä, ja sitten jakamattoman tuoton avaamiset olisi käsitelty ihan eri asiana. Niitähän on mahdollista avata vaikka jokaisen lisäbudjetin yhteydessä, ottaa tuottoa käyttöön, ja minusta on erittäin tärkeää, että ne otetaan käyttöön eikä jätetä mihinkään valtion kukkaroon odottamaan.

Minusta tämä yhdistelmä, mikä on syntynyt, tekee ehdotuksen entistäkin ongelmallisemmaksi, ja siksi toivon, että pysyttäisiin tämän 5 prosentin kannalla.

Virpa Puisto /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Aula on aivan oikeassa. Nämä kaksi asiaa ovat täysin erilliset. Olen iloinen, että ne on käsitelty erillisinä niin jaostossa, valtiovaroissa kuin nyt täällä eduskunnassakin.

Sanoitte, että näitä on yhdistelty, mutta niitä ei ole yhdistelty, eikä voi menetellä kuten sanoitte, että jokaisen lisäbudjetin yhteydessä olisi voitu ikään kuin ottaa rahaa sieltä. Juuri nyt Raha-automaatin hallitus pistää kiinni ensi vuoden toimintaan jaettavat määrärahat. Eivät järjestöt toimi viikon tai kuukauden tai kuukausien jaksolla. Niiden pitää voida toimia vuosien jaksolla. Tämäkin on erittäin ikävää, että täällä joudutaan vuosittain nykimään näitä rahoja; se vielä puuttuisi, että aina lisäbudjetin yhteydessä. Teidän kannattaa tutustua Raha-automaatin jakoperiaatteeseen.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Juuri näin, ed. Puisto, on ihan hyvä, että jakamattomia rahoja sieltä vapautetaan. Mutta koskien näkemystäni, että hallituspuolueet ovat kompromissia ja 7:ää prosenttia hakiessaan yhdistäneet jakamattoman tuoton lisäjaon ja tämän asian, viittaan vain teidän omaan puheenvuoroonne valiokunnan kokouksessa. En lähde sitä sen tarkemmin esittelemään. Te tunnette sen yksityiskohdat ja taustat varmasti kaikkein parhaiten.

Arvoisa puhemies! Vielä viittaan valtiovarainministeriön perusteiden tietynlaiseen kestämättömyyteen. Kun he koko ajan vertailevat raha-automaattitoimijoiden verotuksia, he ottavat vertailukohteeksi Euroopasta myös sellaisia yhtiöitä, jotka eivät ole monopoliasemassa vaan toimivat yhtiöinä. Vain Ruotsissa on vastaava monopolitilanne kuin meillä. Siellä ei ole arpajaisveroa.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee viittaukseen valtiovaroissa käyttämääni puheenvuoroon budjetista, se on edelleen käsittääkseni ja puheenjohtajan tietojenkin mukaan varmasti auki, eli valiokunta-asiat eivät ole vielä eduskuntasalissa. Siitä huolimatta voin viitata siihen. Olen viitannut kokonaisuuteen, joka liittyy budjettiin. Nämä kaksi asiaa eivät ole olleet rinnan, niin että tämä tieto korjattakoon.

Yleiskeskustelu päättyy.