Täysistunnon pöytäkirja 146/2001 vp

PTK 146/2001 vp

146. TIISTAINA 4. JOULUKUUTA 2001 kello 14.15

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laiksi arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momentin kumoamisesta

 

Sulo Aittoniemi /alk:

Rouva puhemies! Ehdotan, että valiokunnan mietintö ja sitä kautta hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hylätään.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Kun joitakin aikoja sitten käsiteltiin arpajaislakia, ed. Aittoniemen kanssa valitettavasti jäimme hieman vähemmistöön, kun esitimme hallintovaliokunnan mietinnöstä poistettavaksi niitä kohtia, joissa hallintovaliokunta kiinnitti valtioneuvoston huomiota 5 §:n 2 ja 3 momentin säännösten kumoamiseen tai muuttamiseen kiireellisesti ennen lain voimaan tuloa.

Valiokunta on nyt päätynyt perustelemaan mietinnössään hallituksen uutta lakiesitystä nimenomaan sillä, että kun aikaisemmin valiokunta on näin katsonut, silloin voidaan puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä, yksimielisesti.

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikoinaan sanoin, tämä on runsaan 14 vuoden aikana ensimmäinen kerta, kun tässä talossa ei noudateta perustuslakivaliokunnan kantoja säätämisen yhteydessä, ja sen varmasti ed. Janssonkin myöntää, joka on ollut talossa vielä pidempään kuin allekirjoittanut.

Tältä osin pidän kyllä hieman käsittämättömänä tätä menettelyä. Eli en voi oikein ymmärtää sitä, mikä voi olla tällaisessa tilanteessa sellainen perustelu, että perustuslakivaliokunnan mielipidettä ei kunnioiteta. Minä olen ymmärtänyt, että perustuslakivaliokunta, kun meillä ei ole keskieurooppalaiseen tapaan valtiosääntöoikeustuomioistuinta, on se ylin tulkitsija nimenomaan perustuslaillisissa kysymyksissä ja myöskin lain säätämisjärjestykseen liittyvissä kysymyksissä.

Niin kuin perustuslakivaliokunta on 11. lokakuuta antamassaan lausunnossa todennut, valtakunnan toimivallassa olevan lain täytäntöönpano kuuluu valtakunnan viranomaiselle ja "Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta on olennaista, että valtakunnan alueella ilmeneviin vaikutuksiin kohdistuvat valtakunnan toimet eivät käytännössä merkitse verkkopelitoiminnan lopettamista maakunnassa, vaan maakunnalle jää asiallisesti toimivalta päättää verkkopelitoiminnan harjoittamisen oikeudesta maakunnan alueella". Silloin perustuslakivaliokunta on lausunnossaan myös todennut, että kun eduskunta hyväksyi 19.6.2001 arpajaislain, niin 5 §:n 2 ja 3 momentti täyttivät nämä ehdot kaikilta osin eikä laki sen vuoksi ole ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa.

Tämän perusteella katson kyllä, että nyt toisessa käsittelyssä oleva lakiesitys on tarpeeton, koska se laki on sinällään jo kerran hyväksytty ja siltä osin täyttää kaikki, ainakin minun käsitykseni mukaan, lain säätämisen edellytykset, kuten perustuslakivaliokunta edellä 11. lokakuuta 2001 on todennut.

Tältä pohjalta en näe mitään muuta mahdollisuutta kuin kannattaa ed. Aittoniemen hylkäysehdotusta.

Gunnar Jansson /r:

Fru talman, arvoisa rouva puhemies! Järjestys on palautunut. Uusi ja välttämätön arpajaislakiuudistus astuu voimaan, ja se astuu voimaan ilman lain 5 §:n 2 ja 3 momenttia. Tähän minulla periaatteessa olisi ainoastaan kolme kommenttia. Ed. Aittoniemen ed. Vistbackan kannatuksen saaneen ehdotuksen jälkeen, katsotaan.

Ensimmäinen kommenttini on tämmöinen: Lakien Ahvenanmaan itsehallintolainmukaisuusvalvontajärjestelmä — se oli merkittävä sana: itsehallintolainmukaisuusvalvontajärjestelmä — on toiminut tässä asiassa. (Ed. Aittoniemi: Se on kivikautinen laki!) Tästä kiitokset tasavallan presidentille ja korkeimmalle oikeudelle ja eduskunnalle ja sen elimille, hallitukselle mukaan lukien. Jotta asiasta tulevaisuudessa vallitsisi täysi varmuus, on minusta kuitenkin syytä täydentää perustuslakia ja itsehallintolakia säännöksillä tästä. Teknisesti se on aika yksinkertaista, enkä nyt mene pitemmälle, koska tästä keskustelimme arpajaislain käsittelyn yhteydessä asiallisesti ja pitkäänkin.

Toinen argumenttini on: Hallintovaliokunta ei mene näihin erikoisuuksiin, vaan toteaa, että lakialoitteessani ehdotettu sääntely, jota valiokunta toki ehdottaa hylättäväksi, perustuu muihin kuin valiokunnan hyväksymiin perusteisiin. Näinhän se on. Tässä on kaksi erilaista näkökantaa ja niitä on kunnioitettava. Siis valiokunnan filosofia lähtee välineneutraalisuudesta ja minun kantani toisesta näkökulmasta eli lakien perustuslainmukaisuusvalvonnasta ja lakien itsehallintolainmukaisuusvalvonnasta.

Kolmas kommenttini valiokunnan mietinnöstä on sellainen, että yhtäkkiä minusta valiokunta lausuu: "Lakiehdotuksen hyväksyminen merkitsee myös sitä, että arpajaislain vastaisen menettelyn osalta seuraamusjärjestelmä on yhtäläinen koko valtakunnan alueella." Se on merkittävä kannanotto. Yleensä rikoslainsäädäntöä käsitellään lakivaliokunnassa. Miksi hallintovaliokunta yhtäkkiä tässä lausuu tämmöistä, sellaisia syitä minulla ei ole tiedossani, mutta totean vain, että tämä on mielenkiintoinen, mutta valitettavasti harhaanjohtava toteamus, koska taas Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan arpajaislainsäädäntö kuuluu maakuntapäiville, jolla nykyään, siis uuden itsehallintolain mukaan, on myöskin lainsäädäntövalta oman hallintovaltansa alaisilla oikeusaloilla, kun kyseessä on niiden alaisten tekojen rangaistavuus.

Jos maakuntapäivät Ahvenanmaan arpajaislain yhteyteen haluaa poikkeavia rikosoikeudellisia säännöksiä, niin se on täysin mahdollista. Tämmöinen toteamus on mielenkiintoinen, mutta oikea ainoastaan, kun se koskee prosessioikeutta, ei tietenkään koske rikosoikeutta. Tämä ero on pieni eikä se ole tärkeä. Tärkeää minusta on ehkä miettiä, miksi valiokunta lähtee toisen valiokunnan toimivallan alueelle. Mutta siihen on ehkä jonkinlaiset selitykset.

Kaiken kaikkiaan tämä on proseduuriltaan mielenkiintoinen lakiesitys. Se on pitkän prosessin loppukaneetti ja minusta erittäin tärkeä juuri sen yksinkertaisen asian johdosta, että maamme ehdottomasti tarvitsee uuden, uudenaikaisen arpajaislainsäädännön.

Värderade talman! Ordningen är återställd. Denna process har kommit till sitt slut. Slutet är gott. Vi kommer att rösta om denna lag och jag utgår ifrån att resultatet blir ungefär detsamma som under den föregående omröstningen, när kollegerna Aittoniemis och Vistbackas förslag förlorade med 2 röster mot 174. En ungefär likadan utgång kan jag förmoda att nu är att vänta.

En enig regering står bakom detta förslag, utskottet har behandlat ärendet snabbt och med en viss brist på precision. Den får man lov att respektera, men det är lite synd att förvaltningsutskottet egentligen utan orsak förirrar sig in på ett annat utskotts område, nämligen vad gäller straffrättens utsträckning. Strafflagstiftningen skall normalt handläggas av lagutskottet och det här är över huvudtaget inte någon strafflagstiftning. Den här lagändringen har ingenting alls med straffrätten att göra.

Sedan, när det gäller de bakomliggande motiven för denna proposition, så hänvisar utskottet till sin idé om medieneutraliteten och tycker därför att min lagmotion nr 127 från detta år kan förkastas. Jag instämmer i att den lagmotionen har gjort sitt och kan förkastas. Men jag har svårt att hänga med i utskottet resonemang, där man föreslår att min lagmotion skall förkastas därför att den utgår från andra premisser än vad utskottet har gjort, trots att vi har kommit till samma resultat.

Ja, inte mera om detta. Det är resultaten som räknas i all politisk verksamhet. Därför är jag nöjd och tackar utskottet för väl förrättat arbete.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin odottanut, että ed. Jansson pitkäaikaisena perustuslakivaliokunnan jäsenenä olisi hieman analysoinut taikka kritisoinut allekirjoittaneen kantaa siitä, kuinka nyt tämän jälkeen mahdollisesti sitten toimitaan, kun perustuslakivaliokunta käsitykseni mukaan voimassa olevan perustuslain mukaan on se, joka määrittelee tällaiset mahdolliset ristiriidat ja säätämisjärjestyksen. Tässä on mielestäni poikettu voimassa olevan lain säännöksistä. Pitäisikö meidän nyt lähteä vaatimaan muutosta asianomaisiin pykäliin?

Gunnar Jansson /r:

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että ed. Vistbackan puheenvuoron johdosta minun olisi pitänyt viitata perustuslain 74 §:ään. Nyt teen sen, kun on enemmän aikaa. Nimittäin perustuslain 74 §:n mukaan perustuslakivaliokunta tutkii lakien perustuslainmukaisuutta. Ahvenanmaan itsehallintolaki ei ole perustuslaki. Sen johdosta perustuslakivaliokunnan suorittama tutkinta 74 §:n mukaan ei päde tässä asiassa. Silloin tullaan siihen kysymykseen, kuka tutkii lakien, siis eduskuntalakien, itsehallintolainmukaisuutta. Ei voi olla perustuslakivaliokunta, ei voi olla eduskunta asianosaisena tässä konstruktiossa, vaan jokin toinen taho.

Yleensä sitten tehdään kuten muualla sivistyneessä maailmassa: mennään parlamentin ulkopuolelle ja kysytään riippumattomalta tuomioistuimelta, mikä on oikein. Tässä tapauksessa tutkinta perustuu itsehallintolain 60 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan hallintoriidat valtakunnan ja maakunnan välillä tutkii ja ratkaisee korkein oikeus, ja tässä asiassa on tehtävä samoin. Jos pykälät eivät riitä tähän, silloin ne korjataan. Korjaus tapahtuu niin, että juuri mainitun perustuslain 74 §:ään laitetaan lisäys, jossa kerrotaan, mitä kulloinkin tapahtuu, ja sitten itsehallintolain 60 §:n 2 momenttiin pienempi korjaus. Näin se hoituisi ja asia olisi selvä.

Keskustelu päättyy.