Täysistunnon pöytäkirja 146/2001 vp

PTK 146/2001 vp

146. TIISTAINA 4. JOULUKUUTA 2001 kello 14.15

Tarkistettu versio 2.0

25) Hallituksen esitys työvoimapolitiikan uudistuksen jatkamiseen liittyväksi lainsäädännöksi

 

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä täällä käytiin jo perusteellista keskustelua. Tässä yhteydessä haluan todeta, että työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta teki erittäin hyvää työtä ja sai oleellisia korjauksia ja parannuksia tähän hallituksen esitykseen. Siitä huolimatta haluan tässä yhteydessä vielä käyttää puheenvuoron, koska itselläni on tässä mietintöön liitetty vastalause ja siellä kaksi lausumaehdotusta, jotka esitän hyväksyttäväksi. Mutta ennen sitä joitain perusteluja.

Totean sen, että valiokunta on todella monessa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleenkin vakava huolenaihe, se on huolestuttavan korkealla tasolla, ja konkreettisesti on voitu todeta, että toimivia ratkaisuja ei ole löytynyt. Monien nykyistenkin tukimuotojen kohdalla on se ongelma, että työtön on jo, kun näitä tukimuotoja tarjotaan pitkäaikaistyöttömälle, ehtinyt passivoitua ja osittain jo syrjäytyä, ennen kuin nuo tarpeelliset tukitoimet tavoittavat häntä. Näin ollen kaikkein keskeisin huoli on juuri se, miten jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle haetaan ja löytyy sellainen yksilöllinen ratkaisu, että nuo ratkaisut toimisivat ja auttaisivat työtöntä elämänsyrjään ja pystyttäisiin katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyys.

Silloin ne esitykset, mitä tässä on tehty työnhakusuunnitelman osalta, ovat todella hyviä ja työelämän valmennuskysymyksen tehostaminen on erittäin keskeinen asia tässä, mutta nämä eivät vielä ole riittäviä.

Kaksi asiaa: Ensin työttömyysturvan ja lyhyiden työsuhteiden yhteensovittaminen. Mielestäni lyhyiden työsuhteiden solmimisen esteenä on usein byrokratia ja lyhytaikaista työsuhdetta on sitä vaikeampi solmia, mitä enemmän työntekijän eläminen on sosiaaliturvan varassa eli riippuvaista sosiaaliturvasta. Kuitenkin juuri näiden henkilöiden kohdalla on erityisen tärkeää löytää lyhytaikainenkin työsuhde, jotta myöhemmin saattaisi poikia pysyvämpi toimeentulon lähde. Työttömyysturvan ja työtulon yhteensovittamisen tarkkailujakson näin ollen pitäisi olla lyhytaikaisten työsuhteiden osalta viikon mittainen. Ajattelen, että tällainen yhden päivän kestävä työsuhde ei olennaisesti hidastaisi työttömyysturvan maksamista, ja työnantajan palkkatodistuksen viipyessä työttömyyskorvaus voitaisiin maksaa kokonaan työttömyysviikoilta ja soviteltu päiväraha vasta sitten, kun asianmukainen palkkatodistus olisi käytettävissä. Tällainen viikon mittainen yhteensovittelu- tai tarkkailujakso suosisi yritteliästä työnhakijaa ja kannustaisi häntä itseäänkin aktiivisuuteen. Tähän olen tehnyt siis tämän ensimmäisen lausumaehdotuksen, jonka ehdotan hyväksyttäväksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viikoittaisen tarkkailujakson saamiseksi työttömyysturvan maksamiseen, kun työtön solmii lyhytkestoisia työsuhteita."

Toinen asia, johon olen vastalauseessa puuttunut, on työpaikan takaaminen työttömälle puolen vuoden työttömyyden jälkeen. On hyvin yleistä se, että jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen työtön on etääntynyt työelämästä ja hänen on vaikea löytää itse aktiivisesti työtä. Tiedämme, että työvoimatoimistoissa oli lokakuun lopussa 288 700 työtöntä työnhakijaa ja lokakuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita vielä 79 100. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita näistä oli 37 600. Vaikka työttömien määrä on hieman laskenut vuodentakaisesta, silti on kyse suuresta joukosta ihmisiä, jotka ovat pitkään olleet työttömänä. Se heijastuu heidän arkeensa ja toimeentuloonsa. Suomen perustuslainkin mukaan julkisen vallan on edistettävä kaikin tavoin työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Nykyisten tukityöllistämiskeinojen ongelmana on todella, niin kuin moneen kertaan olen tässä sanonut, että työtön ehtii passivoitua ja syrjäytyä, ennen kuin nuo tukitoimet hänet tavoittavat. Siksi tulisi kehittää toimivampia ratkaisuja, jotta ei syrjäytymistä tapahtuisi. Erityisesti haastetta tulee heittää siitä, että osapäiväinenkin työpaikka on mahdollinen. Tästä heitän haastetta valtion, kuntien ja yritysten suuntaan. Näiden tahojen yhteistoimin tulee löytää tehokkaampia ratkaisuja, jotta voidaan estää työmarkkinoilta syrjäytymistä ja edistää todella työmarkkinoille palaamista. Näin ollen vastalauseessani on toinen lausumaehdotus, jonka ehdotan hyväksyttäväksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työpaikan takaamiseksi työttömälle puolen vuoden työttömyyden jälkeen valtion, kuntien ja yritysten yhteisvoimin."

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on tehnyt ihan hyvää työtä etsittäessä pitkäaikaistyöttömien tukitoimenpiteitä, mutta kuten ed. Leea Hiltunen toi esille, erityisesti on kyse tukitoimenpiteiden toimivuudesta ja siitä, millä tavalla ne täsmäävät ja tavoittavat juuri ne ongelmat, mitä pitkäaikaistyöttömillä on eri tilanteissaan.

Kannatan näitä kahta lausumaehdotusta, jotka vastalauseessa ovat ja niiden sisältöä, sekä viikoittaisen tarkkailujakson saamista työttömyysturvan maksamiseen että sitä, että "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työpaikan takaamiseksi työttömälle puolen vuoden työttömyyden jälkeen valtion, kuntien tai yritysten yhteisvoimin".

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä aiheesta voisi pitää pitkätkin puheet, mutta näyttää salissa olevan sen verran vähän porukkaa, että pidetään sen mukaiset puheet.

Työttömien asiat sinällään ovat olleet monesti esillä, ja tässä lakiesityksessä olin yhtenä allekirjoittajana vastalauseen osalta, mutta en yhtynyt ponsiesityksiin siinä mielessä, koska sovitellun päivärahan osalta sosiaalipaketissahan on, joka kolmikannassa on neuvoteltu ja tulee voimaan aikanaan, kun eduskuntaan lait tulevat, esitetty kahden viikon tarkastelujaksoa.

Olisin kyllä yhtynyt ed. Leea Hiltusen vastalauseeseen. Tässä on esitetty sellaista mallia, palaamista 90-luvun alun tilanteeseen, jossa sinä päivänä, kun ihminen oli työtön, hän sai työttömyyskorvausta, ja kun oli työssä, sai palkkaa. Tämä sovittelu on kaiken kaikkiaan aika mutkikas ja sinällään hankala järjestelmä. Se lisäsi byrokratiaa hirveän paljon, ja tämä ei tälläkään korjaudu vielä.

Sen takia minä odotan, jotta sosiaalipaketin mukainen esitys tulee tänne, ja siinä yhteydessä kai olisi hyvä vielä pyrkiä parantamaan sillä tavalla, että sovittelu purettaisiin ja se jäisi koskemaan pelkästään jatkuvasti osa-aikatyötä tekeviä, kuten aikaisemmin oli. Sen takia en lähde yhtymään vastalauseeseen tältä osin, niin kuin vastalauseen allekirjoittajana toteankin.

Ed. Huotari merkitään läsnä olevaksi.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus on todella tarpeellinen. Valiokunnan mietintöön sisältyy muutamia sellaisia erittäin keskeisiä linjauksia, joita toivon ja uskon, että työhallinto vielä syventää, eli valiokunta mietinnön perusteluissa muun muassa korostaa, että jokaiselle pitkäaikaistyöttömäksi joutuneelle tulisikin kehittää toimiva yksilöllinen työllistymisratkaisu. Tässä todella avainsanoja ovat yksilöllinen ja työllistymisratkaisu. Ei riitä oikeastaan se, mihin tämä muuten ohjaa, eli työnhakusuunnitelma. Haku ei tietenkään ole avain, vaan se, että kytkeydytään kaikilla niillä toimenpiteillä, joita työhallinto kykenee työttömän tueksi luontevasti luomaan, vahvasti työelämään.

Tässä mielessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että on erittäin tärkeää, että samanaikaisesti työvoimapoliittista koulutusta, siis aikuisten kouluttamista, kehitetään huomattavasti ja mieluummin todella aika suurin harppauksin eteenpäin siten, että koulutuksen ensisijainen kriteeri myös, kun katsotaan työvoimakoulutuksia ja määritellään yksikköhintoja, olisi todella työllistyminen. Työllistymistavoite pitää ottaa mielestäni jopa niin merkittäväksi kriteeriksi, että hyvälle työvoimakoulutuksen järjestäjälle pitäisi aina antaa lisäbonusta eli antaa lisäpalkkio siitä, että työllistyminen todella onnistuu. Toki lisäkorvaus pitäisi edelleen kohdistaa koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Tällä tavalla me saisimme aikaan positiivisen kierteen, jonka avulla työvoimapoliittinen koulutus kerta kaikkiaan tulisi huomattavasti tehokkaammaksi kuin nykyinen koulutus.

Tämä koko ehdotus ja mietintö on todella hyvä, ja on samalla tärkeää, että tässä on seurantavelvoite, ja seurannan aikana toki itse menetelmää pitää ja voidaan kehittää.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Leea Hiltusen esittämät ponnet ovat todella paikallaan.

Vaikka mietintöä on kovasti kehuttu, minä en kyllä Lipposen kakkoshallitukselle kovin suuria työllisyysasioiden hoidon pisteitä voi antaa. Lipposen ensimmäisessä hallituksessa oli ainakin pyrkimystä, hallitusohjelmaan oli kirjoitettu työttömyyden puolittamistavoite. Nykyisellä hallituksella ei ole edes sitä. Se on pelannut, touhunnut, kaikessa muussa, lähinnä pörssimaailmassa, ja sillä puolella menikin pitkään hyvin, kunnes viimeinen vuosi on ollut tietysti silläkin puolella onneton. Nyt näkymät eteenpäin ovat synkät.

Työttömyys uhkaa kasvaa lähiaikoina, ja siksi erityisesti tämä ed. Hiltusen kakkosponsi on todella tärkeä ja arvokas. Odotan, että vasemmistokin nostaisi profiiliaan työllisyysasioissa ja äänestäisi tämän puolesta, jotta hallitus ryhtyisi lopultakin todellisiin toimenpiteisiin näissä asioissa.

Ed. Esa Lahtelan osalta vähän hämmästelen, kun hänellä on toimenpidealoite n:o 32 ollut ja se nyt tapetaan tässä yhteydessä. Siinä on kuitenkin vakava kysymys: yhdistelmätuki työttömyysturvan työssäoloehdon kertymisessä. Se on kyllä asia, joka olisi pitänyt hoitaa. Ihmettelen, että ed. Lahtela ei esitä tältä osin toimenpidealoitettaan pontena hyväksyttäväksi. Olisi ollut hyvä mitata myös, onko vasemmisto tämänkään tavoitteen takana todellisuudessa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Markkula puhui vaikuttavuudesta ja esitteli bonusjärjestelmiä työvoimapoliittiseen koulutukseen. Mielestäni työvoimapoliittisessa koulutuksessa on hyvä muistaa, että siellä on ainakin kahdenlaista päälinjausta.

Ammatillisen koulutuksen puolella pitäisikin olla vaatimuksena, että mahdollisimman nopeasti pitäisi pystyä työllistymään, mutta sitten toinen päälinjaus on syrjäytymisen ehkäisy. Silloin ei voi vaatia, että esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua, niin kuin yleensä vaikuttavuuskriteereissä on, henkilö työllistyisi avoimille työmarkkinoille. Siellä pitäisi nimenomaan olla vaikuttavuuskriteerinä sen, että henkilö pääsee eteenpäin omalla työnhakusuunnitelmassa olevalla polullaan. Siinä mielessä on erittäin tärkeää se, että nämä kaksi erilaista päälinjausta voidaan erottaa, ettei käy niin, että puhutaan myös syrjäytymisen ehkäisemisessä aivan väärästä vaikuttavuuskriteeristä.

Ed. Leea Hiltunen on laittanut valiokuntamme mietintöön vastalauseen, jonka toisessa lausumaehdotuksessa ehdotetaan työvoimapoliittista toimenpidettä puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Periaatteessa olen samaa mieltä siitä, että tähän suuntaan pitäisi mennä. Olen puhunut tästä useaan otteeseen, kun olemme käsitelleet EU:n suuntaviivoja, koska Suomi ei tällä hetkellä noudata EU:n suuntaviivoja työllisyysasioissa. Mutta tämä ei mielestäni ole kuitenkaan oikea paikka.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Huotari, jos haluatte jatkaa, niin puhujakorokkeelle!

Puhuja:

Kiitos! Lopetan ihan hetken kuluttua. — Oikea paikka on vaikuttaminen hallituksessa hallituspuolueen kansanedustajana.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemelle voisi todeta työssäoloehtokysymyksestä, jotta tässä on toimenpidealoite, jonka tein. Jään odottamaan nyt sosiaalipaketissa sovittua juttua. Siellähän sovittiin sillä tavalla, jotta puolet yhdistelmätuesta tulee kerryttämään työssäoloehtoa, ja ensi vuoden alusta pitäisi tämän tulla voimaan. Kun yhdistelmätuki muuttuu kaksivuotiseksi, se tarkoittaa, että siinähän luonnostaan ihminen pääsee ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle.

Ainut ongelma tässä tulee järjestöjen osalta, ja itse äänestin viime viikolla ed. Leea Hiltusen esityksen mukana, koska järjestöt eivät välttämättä pysty työllistämään toista vuotta sillä palkalla, että ihminen pääsisi edes työttömyysturvan piiriin. Se tulee olemaan ongelma. Mutta kaikki muut, kuten kuntien tai yritysten palveluksessa olevat, pääsevät sen työsuhteen aikana ansiosidonnaiselle, ja se on minusta hyvä asia. Tässähän on seurantavelvoite olemassa, ja minusta hallituksen ja eduskunnan pitää ryhtyä toimiin, jos tämä ei näytä toteutuvan.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille kriteereistä: Haluan korostaa sitä, että olennaista on, että vaikuttavuuskriteerit todella luodaan, niitä kehitetään ja niitä käytetään. Tietenkin erilaisissa tapauksissa — taas korostan yksilöllistä työllistämisratkaisua — ne kriteeritkin ohjaavat erityyppisiin toimenpiteisiin. On aivan selkeä tilanne, että syrjäytymisuhkatilanteissa aivan toisenlaisilla kriteereillä ja painotuksilla pitää toimenpiteet toteuttaa ja suunnitella kuin silloin, jos puhutaan erittäin korkeatasoisen ammattitaidon omaavan henkilön työllistymisestä tukitoimin ja koulutuksen avulla sitten yritystoimintaan.

Mutta kuvaavaa on, haluan sitä korostaa, että valiokuntakin on mietintöönsä ottanut lauseen, jossa todetaan: "Työnhakusuunnitelmaa ei valiokunnan käsityksen mukaan tule käyttää työttömien kontrolloimisen välineenä." Tähän sisältyy tällainen kauhukuva, että todella vielä jossakin ajatellaan, että tämä on kontrollointia, kun sen pitää olla aina kaikissa tilanteissa aktiivista yksilöiden tukemista. Siinä mielessä yhdistelmätuki ja erityisesti kolmannen sektorin rooli koko Suomen tulevaisuuden hoitamisessa on kiistatta erittäin tärkeä.

Tässä on paljon hyviä aineksia, mennään oikeaan suuntaan, mutta pitää edelleen olla valmis seurannan avulla dynaamisesti reagoimaan ja myös ennen kuin vasta parin vuoden päästä tekemään tarvittavia lisätoimenpiteitä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Silloin, kun vastalauseen tähän erittäin hyvää mietintöön päätin jättää, halusin näillä muutamilla asioilla, jotka otin esille, nimenomaan tuoda esille sen vakavan viestin, että nämä ovat niitä kipeitä kohtia, joihin toivon hallituksessa todella pysähdyttävän ja haettavan vielä lyhyemmällä ja nopeammalla aikataululla ratkaisuja.

Valiokunnan mietinnössä on lausumaehdotus, jossa seurantaa todella velvoitetaan toteuttamaan sillä tavalla, että yhdistelmätukiajan pidentämisestä työelämän valmennuksessa saatavia kokemuksia seurataan vuoden 2003 loppuun mennessä. Itse koin, että tietysti näin pitää tehdä ilman lausumaehdotustakin. Olisin halunnut, että jotenkin vielä terävämmin viestitetään julki ja ennen kaikkea hallitukselle se ajatus, mikä valiokunnalla on, mitä nyt on tehtävä, jotta saadaan nimenomaan yksilöllisiä suunnitelmia ja toimenpiteitä, joihin yhdistetään koulutusta ja erilaisia tukitoimenpiteitä, tarvittaessa kuntouttaviakin toimenpiteitä, mitä ne milloinkin ovat.

Suunnitelmilla ei vielä ihmisiä auteta, mutta totta kai siellä täytyy yhteistyössä niitä ratkaisuja laatia, millä tavalla ihmiset työllistetään, kun he näihin elämäntilanteisiin joutuvat. Toivon todella vakavasti, että näitä asioita nyt edelleen hallituksessa työstetään niin, että saamme ihan alkuvuodesta sellaisia esityksiä, jotka näitä kipupisteitä vielä korjaavat.

Ed. Kallis merkitään läsnä olevaksi.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Markku Markkula jatkoi vielä vaikuttavuuskriteereistä. Ne ovat olemassa jo tällä hetkellä. Pääasiallinen kriteeri on se, että kolmen kuukauden kuluessa pitäisi työllistyä yksityiselle sektorille. Mutta mielestäni näitä kriteerejä pitäisi kehittää juuri tähän, yksilölliseen suuntaan ja asettaa tavoitteet työnhakusuunnitelman mukaisesti työhallinnolle itselleenkin, että se pystyy tarjoamaan näitä toimenpiteitä, mitä työnhakusuunnitelmassa on ehdotettu.

Puhuitte vielä siitä, että työnhakusuunnitelma ei saa olla kontrollipaperi — tästä mietinnössä on mainittu — mutta ikävä kyllä, hallituksen esityksen perusteluista voi sellaisenkin viestin saada, jos niitä lukee ja kun niitä luetaan myöskin käytännön elämässä. Siksi halusimme korostaa sitä, niin kuin asiantuntijakuulemisessa hyvin tuli esille, että työhallinto ei halua kontrolliviranomaiseksi, vaan se haluaa olla palveluorganisaatio, ja siinä mielessä tämä oli tärkeää.

Lopuksi vielä sanon, että kun seurantaponnessa on määräaika, se on vain siksi, että kun seuraava työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta seuraavien vaalien jälkeen valitaan, se saa jo selvityksen siitä, miten tämä lainsäädäntö on edennyt, koska tämähän on paljon laajempi paketti kuin nämä kohdat, mitä valiokunta on mietinnössään sanonut.

Keskustelu päättyy.