Täysistunnon pöytäkirja 147/2006 vp

PTK 147/2006 vp

147. KESKIVIIKKONA 24. TAMMIKUUTA 2007 kello 15 (15.07)

Tarkistettu versio 2.0

3) Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2005

 

Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion tilinpäätöskertomus sisältää talousarviolain 17 §:n mukaisesti valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämisen kannalta tärkeimmistä seikoista.

Valtion tilinpäätöskertomus tämän muotoisena, uuden talousarviolain mukaisena, on ollut valtiovarainvaliokunnan käsiteltävänä nyt toista kertaa. Tämä kertomus sisältää eduskunnan toivomusten mukaisesti myös hallituksen vastaukset eduskunnan talousarviolausumiin ja tilimuistutuskertomukset, joissa hallitus raportoi toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt valtiontilintarkastajien kertomuksen ja sitä koskevan valtiovarainvaliokunnan mietinnön johdosta. Talousarviolain mukaisesti valtioneuvoston controller on varmistanut valtioneuvostolle, että valtion tilinpäätöskertomus antaa talousarviolaissa säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, tuotoista ja kuluista, valtiontaloudellisesta asemasta ja tuloksellisuudesta.

Eduskunnan ohjausroolin kannalta tulee olemaan merkittävää se, että eduskuntaan perustettaneen ensi eduskuntakaudella tarkastusvaliokunta, jonka työstä tilinpäätöskertomuksen käsittely tulee muodostamaan keskeisen osan. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin tulee kuulumaan valtiontalouden hoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta koskeva valvonta, valtion talousarvion noudattamista ja tulostavoitteiden saavuttamista koskeva valvonta sekä se arviointi, mikä koskee toiminnan vaikuttavuutta.

Valtiovarainvaliokunta toteaa tässä yhteydessä kuitenkin myös sen, että tilinpäätöskertomus tulee säilymään myös valtiovarainvaliokunnan taustamateriaalina, kun se käsittelee talousarviomietintöä, koska tilinpäätöskertomus ja talousarvio muodostavat luonnollisesti yhden kokonaisuuden, ja talousarvion laatu, siinä käytetyt tunnusluvut ja esitetyt tavoitteet, jos ne on järkevästi tehty, tietenkin vaikuttavat siihen, että myös tilinpäätöskertomus kertoo olennaisempia asioita.

Toiminnan ja talouden kuvauksen tulee osoittaa, mitä budjetoiduilla määrärahoilla on saatu aikaan. Lisäksi on tärkeää raportoida julkisen talouden tilasta ja riskeistä mukaan lukien valtion eläkevastuu ja kokonaisuudessaan valtion taloudellinen asema. Valiokunta on ollut kohtuullisen tyytyväinen tähän tilinpäätöskertomukseen sellaisena kuin se on eduskunnalle esitetty, mutta parannettavaa olisi esimerkiksi siinä, kuinka merkittävien säädösten toimivuutta ja niiden taloudellisia vaikutuksia arvioidaan ja miten oikea ja riittävä kuva raportoidaan esimerkiksi yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, joka tietenkin on aihepiirinä vaikea, mutta sitäkin on mahdollista tehdä paremmin tai huonommin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että itse asiassa jo hallituksen esityksiä valmisteltaessa tulee kiinnittää huomiota säädösten vaikutusten arviointiin ja tähän dokumentointiin. Valiokunta uudistaa kritiikin, joka koski jo edellistä tilinpäätöskertomusta, siitä, että nimenomaan kriittisiä huomioita tästä tilinpäätöskertomuksesta tuntuu ehkä löytyvän liian niukalti. Asioista raportoidaan lakonisesti, mutta tavoitteiden saavuttamatta jättämisestä ei useinkaan raportoida, joten tilinpäätöskertomuksen sisältämää kriittistä arviointia tulisi selkeästi syventää.

Valiokunta on käsitellyt valtiota työnantajana, valtion henkilöstöjohtamista, tässä yhteydessä. Myönteisenä asiana voidaan todeta se, että valtion henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys ja myös tyytyväisyys johtamiseen olivat kertomuksen mukaan melko hyvällä tasolla ja 2000-luvun aikana valtion henkilöstön työtyytyväisyys on itse asiassa jonkin verran parantunut. Kriittisemmin valiokunta on katsonut sitä seikkaa, että määräaikaisten työsuhteiden osuus valtion henkilöstöstä oli vähentynyt vain erittäin vähän, ja valiokunta on halunnut korostaa, että määräaikaiselle työsuhteelle on aina oltava lainmukainen peruste. Valiokunta uudistaa kannanottonsa, että on tarpeellista pyrkiä vähentämään määräaikaisten työsuhteiden määrää.

Tilinpäätöskertomuksesta löytyy myös miesten ja naisten palkkaero valtiolla. Keskimääräinen kokonaisansio miehillä oli 3 017 euroa ja naisilla 2 431 euroa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä.

Julkisen talouden tuottavuudesta mietinnössä on otettu esiin kysymys tuottavuusohjelmasta ja erityisesti ne tavoitteet, joita on asetettu valtion henkilöstön vähentämiselle. Tavoite valtion henkilöstön vähentämisellä on ollut suurelta osin se, että tulevaisuudessa varmistettaisiin, että löytyisi riittävä määrä henkilöitä myös avoimen sektorin työvoimatarpeelle. Eduskunta on monessa yhteydessä käynyt keskustelua tästä tuottavuustavoitteesta, ja tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta korostaa, että julkisten palveluiden saatavuus ei saa vaarantua tuottavuusohjelman myötä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuottavuustavoitteisiin ja -mittareihin liittyy joillakin hallinnonaloilla ongelmia ja esimerkiksi aliresursointi voi johtaa pitkällä aikavälillä kustannusten kasvuun ja tekemättömien töiden kasaantumiseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta arvioi hallituksen tekemää veropolitiikkaa, josta kertomuksessa, kuten myös tässä mietinnössä, on osittain mainittu joitain lukuja, jotka koskevat koko hallituskautta. Tässä on todettu ansiotuloveronkevennysten kokonaismäärä ja myös eräitä muita veronkevennyksiä, kuten vuoden 2005 aikana tehty päätös varallisuusveron poistamisesta ja arvonlisäveron huojennuksen alarajan nostamisesta. Valiokunnan enemmistö pitää hallituksen tulo- ja veropolitiikkaa onnistuneena.

Valtion omistajapolitiikasta todetaan se, että on tehty päätös valtionomistajapolitiikan hoidon keskittämisestä valtioneuvoston kansliaan, ja tämä keskittäminen toteutetaan itse asiassa tämän vuoden aikana. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että on perusteltua valtion omaisuutta myytäessä kiinnittää huomiota pitkällä aikavälillä saatavaan tuottoon ja valtion tuleviin vastuisiin varautumiseen, jolloin tietenkin se, että omistaminen on pitkäjänteistä, saa tärkeän roolin.

Tilinpäätöskertomuksen kehittämisestä ehkä erillisiä huomioita. Todetaan vielä, että yksi tie kehittää tilinpäätöskertomusta, joka tällaisena on jo aika suuri määrä materiaalia — se on pitkäkin, 600 sivua — olisi aiheiden valinta sillä tavalla, että kaikista aiheista ei raportoida joka vuosi, mutta silloin, kun aiheesta raportoidaan, raportoidaan syvemmin, ehkä myös kriittisemmin, ja siten, että asioista voidaan esittää aikasarjoja.

Päätösehdotuksena todetaan, että eduskunta päättänee lähettää tämän mietinnön hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta. Mietintöön on myös liitetty vastalause, jossa eriävät käsitykset koskevat erityisesti hallituksen veropolitiikan arviointia.

Kari   Uotila  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä jaoston puheenjohtaja ed. Sinnemäki kertoi niistä havainnoista, joita valiokunta on tehnyt tähän tilinpäätöskertomuksesta antamaansa mietintöön. Pitäydyn vain siihen osioon, joka koskee kohtaa Muita havaintoja. Siitä on vastalause, johon ovat yhtyneet vasemmistoliiton ja vihreiden valiokuntaedustajat.

Tässä kohdassa Muita havaintoja valiokunnan enemmistö on tyytynyt kirjaamaan kertomuksen mukaisesti, että veronkevennykset on toteutettu niin, että painopiste on työllisyyssyistä työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloihin kohdistuvassa verotuksessa, sen keventämisessä. Valiokunnan enemmistö pitää erityisesti työllisyyden näkökulmasta hallituksen tulo- ja veropolitiikkaa onnistuneena.

Valiokunnan olisi kuitenkin ollut syytä arvioida tätä veropolitiikkaa vähän laajemmin. Nythän on käynyt niin, että hallitus on toteuttamassa tällä päättyvällä vaalikaudella yli kaksinkertaisesti suunnittelemansa tuloveronkevennykset ja sen lisäksi on poistanut muun muassa varallisuusveron, jota hallitusohjelmassa ei ollut edes mainittuna. Nämä veronkevennykset on toteutettu ansiotuloihin pääosin kohdistuneina siten, että noin miljoona aikuista suomalaista ei ole päässyt hyötymään niistä mitään. Sen vuoksi, niin kuin kaikki tiedämme, tuloerot ovat kasvaneet ja suhteellinen köyhyys on lisääntynyt tässä maassa. Etuisuustulojen varassa olevat ovat jääneet ilman veronkevennyksiä, ja heidän tulotasonsa on jäänyt sitä kautta jälkeen.

Tässä viitataan, että palkkaverotus on progressiivista ja pääomaverotus tasaveroa ja arvonlisävero tasaveroa. Tämä on ihan oikea havainto, mutta kun viitataan sitten kunnallisveroon ja mietinnössä todetaan, että kunnallisvero on liukunut progressiiviseen suuntaan, niin tässä on tärkeää tehdä se havainto, että tämä kunnallisveron progressiiviseen suuntaan liukuminen on tapahtunut vain ansiotulojen verotuksen osalta. Tämä on johtanut siihen, että nämä ansiotuloihin tulleet ansiotulovähennykset ovat vaikuttaneet mutta etuisuustuloja, pieniäkin etuisuustuloja, saavat maksavat ihan tarkalleen sen korkean tasaveron, kunnallisveroprosentin mukaisen veron, jonka prosentteja viimeksi tälle vuodelle nosti, 106 kuntaako se nyt oli.

Kun painopistettä on siirretty valtion progressiivisesta tuloverotuksesta tällä tavalla kunnallisveron suuntaan, niin itse asiassa pienituloisten verorasitus on suhteessa kiristynyt, näiden kaikista pienituloisimpien, etuisuustulojen varassa olevien kansalaisten. Kun arvioidaan sitten esimerkiksi tulonsaajadesiileittäin sitä, millä tavalla välillinen verotus, muun muassa arvonlisävero, kohtelee eri tulonsaajaryhmiä, ja katsotaan verotuksen kokonaisuutta, niin itse asiassa tilanne on niin, että kun arvonlisäverokin on tasavero ja siitä ruokakassista maksaa se pienituloinen ihan yhtä paljon kuin suurituloinenkin, niin kun verotuksen kokonaisuus otetaan huomioon, kyllä on suorastaan hämäävää, että puhutaan siitä, että progressio olisi liian suuri, tulonsaajakymmen yksittäinkin ajatellen. Sen vuoksi tässä olisi valiokunta voinut vähän pohdiskella tätä verotuksen linjaa laajemmin.

Mitä tulee siihen, että nyt on tehty varsin nopean talouskasvun oloissa näin mittavia veronkevennyksiä, niin se on ollut kyllä tietoinen riski. Kansainvälinen talouskehitys, jopa öljyn korkea hinta, on vaikuttanut monella tavalla, ei meidän taloutemme vauhtia hiljentäen, vaan päinvastoin näissä oloissa työllisyys on parantunut ainakin tilastojen mukaan. Tässä täytyy tietysti muistaa, mitä on tapahtunut työtunneille. Niiden kehitys ei ole ollenkaan sitä, mitä työllisyysasteen nousu ja työttömyyden aleneminen sinällään tilastoissa näyttävät. Mutta tästä kasvusta ei kyllä voida laittaa kuin aivan marginaalinen osa hallituksen tekemän veropolitiikan piikkiin.

Myös kun valtiovarainministeriön talousasiantuntijoilta suoraan valiokunnassa on kysytty, kuinka paljon he arvelevat tuloveronkevennyksistä tulevan takaisin työllisyyden paranemisen ja taloudellisen toimeliaisuuden kiihtymisen kautta, niin ne arviot ovat: Voi tulla kolmannes, jotkut rohkeat voivat väittää puolet, mutta on varmaan niitäkin, jotka arvelevat, että tulee paljon vähemmän. Tämä dynamiikka ei toimi. Syy työllisyyden paranemiseen, työttömyyden vähenemiseen on talouskasvussa, ei näissä veronkevennyksissä. Mutta kun veronkevennyksiä on tehty, on aika vaikea niitä veronkiristyksiä tehdä sitten, kun tapahtuu taloudessa notkahdus. Tällä veropolitiikalla on itse asiassa vaarannettu tämän hyvinvointivaltion tulopohjaa aika paljon.

Arvoisa puhemies! Vastalauseeseen liittyy lausumaehdotus, jonka nyt teen: "Eduskunta toteaa, että pienten etuuksien saajat eivät ole voineet hyötyä veronkevennyksistä ja usein nämä ihmiset ovat jo verotuksen takia köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi veronkevennyksistä ovat ansiotulojen osalta hyötyneet ennen kaikkea suurituloisimmat. Eduskunta edellyttääkin veropolitiikan suuntaamista oikeudenmukaisemmaksi."

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä valtion tilinpäätöskertomuksesta vuodelta 2005 on nostettu esille muutamia mielestäni hyvinkin tärkeitä asioita ja yksityiskohtia. Puutun niistä tässä puheenvuorossani vain yhteen, kuitenkin mielestäni erittäin tärkeään asiaan.

Valtiovarainvaliokunta on nimittäin ottanut jämäkästi kantaa valtion henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstöjohtamiseen. Mietinnössä todetaan muun muassa, että valtion budjettitalouden virastoissa ja laitoksissa työskenteli marraskuussa 2005 liki 124 000 henkilöä. Mietinnössä todetaan edelleen, että henkilöstöstä oli 18 prosenttia määräaikaisessa palvelussuhteessa. Se on tosi paljon. Siis viidesosa työntekijöistä on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta organisaatioiden toimintaan, siellä olevaan ilmapiiriin ja tulokseen. Valiokunta korostaakin, että määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava lain mukainen peruste. Aiempien kannanottojensa mukaisesti valiokunta pitää tarpeellisena määräaikaisten palvelussuhteiden määrän selvää vähentämistä. Kokoomuslainen linja on ollut: pätkätyöt pannaan! Tämä valtiovarainvaliokunnan kannanotto on erittäin hyvä mielestäni.

Julkishallintomme, kunta- ja valtiosektori, on ollut erittäin rauhattomassa tilassa 1990-luvun alusta saakka. Organisaatioita on muutettu, uusittu jatkuvasti. Henkilöstö on joutunut työskentelemään hyvin rauhattomissa oloissa. Pelko työpaikan menettämisestä ei voi olla vaikuttamatta työyhteisön ilmapiiriin, työmotivaatioon ja työtulokseen.

Kannatan organisaatioiden optimimitoitusta luonnollisesti elikkä sitä, että ne on oikein mitoitettu siihen tehtävään nähden, mitä ne on määrätty suorittamaan. Mutta valtionhallinnossa on mielestäni aivan liian paljon selvästi alimitoitettuja organisaatio-osia, joissa henkilökunta joutuu ponnistelemaan aivan äärirajoillaan tehtäviä suorittaessaan.

Minä mainitsen tässä yhteydessä esimerkkinä vain yhden eli poliisikunnan. Vuosittain myönnetyt määrärahat ovat selvästi alimitoitettuja. Sen me kaikki tiedämme, jotka olemme asianomaiseen organisaatioon tutustuneet, ja näin ovat varmaan tehneet kaikki kansanedustajat ja saaneet palautetta tältä ammattikunnalta. Henkilökunta toimii muutenkin kovien paineiden alla ja joutuu ponnistelemaan aivan äärimmilleen, ja on ymmärrettävää, että tällainen tilanne ei voi jatkua kovin pitkään. Minä muistuttaisin tässäkin yhteydessä siitä, että kokoomus on tehnyt koko tämän vaalikauden budjettien käsittelyjen yhteydessä oman ehdotuksensa poliisien määrärahan korottamisesta. Tätä budjettia käsiteltäessä muistini mukaan 8 miljoonaa euroa oli meidän vastalauseemme sisältö ja aikaisempina vuosina oli 10 miljoonaa euroa. Tällä haluttiin päästä tilanteeseen, jossa kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja jossa poliisikunnalla on oikein mitoitetut resurssit työhönsä nähden.

Paljon muitakin organisaatioita on valtionhallinnossa, jotka tulisi läpikäydä, ja tulisi läpikäydä koko henkilöstöjohtaminen, johtamistavat, johtamistyyli. On aivan oikein se, että valtionhallinnossa, julkishallinnossa yleensä on otettu oppia yritysmaailman johtamisesta. Se on aivan oikein, että tulee kustannustietous, niin että on oikea määrä tulokseen, tehtävään nähden henkilöitä, mutta samaan aikaan pitää silloin tiedostaa entistä paremmin myöskin johtamisjärjestelmän oikea toimiminen, oikea johtamistyyli, oikeiden johtajien valinta, jotta koko organisaatio ylhäältä alas, alhaalta ylös, joka suuntaan toimii yhtenä joukkueena ja siellä on hyvin motivoitunut ilmapiiri ja hyvä fiilinki työyhteisössä. Tässä mielessä pitäisi valtionhallinnon käydä moni organisaatio läpi henkilöstöpolitiikan osalta ja miettiä, mitä pitäisi tehdä, ja tehdä se sitten mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Tämän lyhyen puheenvuoroni käytin sen vuoksi, että olen aivan samaa mieltä, että määräaikaisille palvelussuhteille on valittava selvä alenemislinja. Toisin sanoen niitä pitää vähentää. 20 prosenttia työyhteisöstä ei voi olla määräaikaisia henkilöitä palvelussuhteessa. On luonnollista, että osan heistä on monestakin eri syystä oltava, mutta tämä osuus on aivan liian suuri, ja siihen pitäisi valtionhallinnossa kiinnittää huomiota.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Uotilan tekemää ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että kun tämä mietintö alkaa aivan oikein mainiten sen, että valtion tilinpäätöskertomus sisältää talousarviolain 17 §:n mukaisesti siinä luetellut asiat, niin tähän luetteloon, jos ei niistä muka se jo itsestään selvänä tule esiin, pitäisi kuulua kertomus, arviointi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vaikutuksesta valtion talouteen ja tulokehitykseen. Nimittäin on aika ihmeellistä, jos tämä osio ei ole tässä mukana. Kun vielä on totta sekin, että 5 miljardia euroa vuodessa jää näitä verotuloja saamatta, niin onhan sillä fiskaalista merkitystä mitä suurimmassa määrin, kun sitten samanaikaisesti täällä puhutaan tuottavuusohjelmista, tulosohjauksista jnp., jotka kuitenkin fiskaaliselta vaikutukseltaan ovat hyvinkin marginaalisia.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan muutamalla lauseella yhtyä niihin huolenaiheisiin, joita ed. Vielma toi esille juuri valtionhallinnon määräaikaisista työsuhteista. On aivan ymmärrettävää, että toki määräaikaisia työsuhteita on. On äitiyslomia, on opintovapaita, on vuorotteluvapaita, pitkäaikaisia sairauslomia jne., ja määräaikainen työ, niin sanottu pätkätyö, on totta ihmeessä paljon parempi kuin se, että työtä ei olisi. Mutta meidän tulisi kuitenkin ne tehtävät, jotka voidaan ajatella täyttää vakinaisesti tai toistaiseksi, pyrkiä myöskin toistaiseksi tai vakinaisesti täyttämään. Tällöin työntekijöillä olisi varmuutta työpaikastaan nykyistä enemmän. Ed. Vielma toi hyvän näkökohdan esille.

Mutta henkilökohtaisesti pelkään, että nämä uudet palkkausjärjestelmät saattavat sisältää vastaisuudessa aikamoisia ongelmapanoksia myös julkishallinnon sektorille. Kuinka arvioidaan erilaisia henkilökohtaisia palkanlisiä siten, että tämä voisi tapahtua hyvän työilmapiirin hengessä? Minä pahaa pelkään, että tässä tulee todellinen työilmapiirin myrkyttäjä työpaikoille, joissa joudutaan palkanlisiä tavoittelemaan esimiestä miellyttämällä ja näitä annetaan erilaisen, niin sanotun pärstäkertoimen mukaan. Helposti tulee vain lisääntymään työpaikkakiusaaminen ja monet työpaikkaongelmat. Toivon, että olisin tässä tulevaisuudenpelossani täysin väärässä, mutta uskon ja pelkään, että näin tulee myöskin käymään. Sanoisin, että tässä on aikamoinen ongelmien aiheuttaja julkishallinnon työilmapiiriin jatkossa.

Toivon, että näihin asioihin voitaisiin kiinnittää huomiota ennen kuin ongelmat nousevat. Vanhat palkkaluokat olivat selkeä määrittely. Siellä ei syntynyt silloin niitä ongelmia, joita pelkään nyt ja tulevaisuudessa erityisesti tulevan.

Keskustelu päättyy.