Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse uudesta
säätiölaista, jolla nykyinen, vuonna 1931
voimaan tullut säätiölaki kumotaan.
Lakivaliokunta puoltaa yksimielisessä mietinnössään
lakiehdotusten hyväksymistä. Lainsäädännön
ajantasaistaminen on tarpeen ottaen huomioon säätiökentässä ja
säätiöiden toimintaympäristössä tapahtuneet
muutokset. Säätiöiden merkitys esimerkiksi
koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden
rahoittajina on lisääntynyt merkittävästi.
Hallituksen esityksessä otetaan muun muassa paremmin
huomioon jatkuvarahoitteisten toiminnallisten säätiöiden
ominaispiirteet sekä pyritään poistamaan
säätiömuodon käyttämisen
tarpeettomia rajoitteita samoin kuin toimintaan liittyvää hallinnollista
taakkaa.
Valiokuntakäsittelyssä keskeisiä kysymyksiä ovat
muun muassa olleet säätiön tarkoituksen muuttaminen,
taloudellisen edun jakamisen kielto ja siihen liittyvä lähipiirimääritelmä sekä konsernitilinpäätöksen
laatiminen. Seuraavassa käyn edellä mainitut asiat
läpi lyhyesti.
Säätiön tarkoituksen muuttamismahdollisuuksia
ehdotetaan väljennettäväksi muun muassa
siten, että säätiön perustaja
voi muuttaa säätiön tarkoitusta säätiön
perustamisen jälkeen. Tavoitteena on lisätä säätiön
perustajan vaikutusmahdollisuuksia. Ehdotus on periaatteellisesti
merkittävä, koska säätiön
tarkoituksen muuttamiseen säätiön perustamisen
jälkeen on perinteisesti suhtauduttu hyvin varovaisesti.
Valiokunta on asiaa arvioituaan päätynyt puoltamaan
ehdotusta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, että säätiön
sidosryhmien ja sivullisten asema on otettu asianmukaisesti huomioon
edellyttämällä, että säätiön
tarkoituksen muuttamisen edellytyksistä on määrättävä säätiön
säännöissä jo säätiöitä perustettaessa.
Lisäksi valiokunta on antanut painoarvoa sille, että hallituksen
esitystä on valtioneuvostokäsittelyn aikana tiukennettu
siten, että säätiö voi sulautua
vain tarkoitukseltaan ja tarkoituksen muuttamisen edellytyksiltään
olennaisesti samankaltaiseen säätiöön.
Tiukennus on välttämätön, jotta
säätiölain hyödyntäminen
arveluttaviin tarkoituksiin voidaan estää.
Esityksen mukaan säätiön tarkoituksena
ei enää miltään osin voi olla
taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille. Lisäksi
lähipiirin määritelmää ja
lähipiirisääntelyn soveltamisalaa laajennetaan.
Lakivaliokunta pitää taloudellisen edun jakamista
koskevan nimenomaisen kiellon sisällyttämistä uuteen
säätiölakiin erittäin tärkeänä sen
korostamiseksi, että säätiö ei
ole väline edistää lähipiiriläisten
taloudellisia etuja. Ehdotus on tärkeä myös
sen vuoksi, että osakeyhtiöistä ja osuuskunnasta
poiketen säätiöllä ei ole osakkaita
ja jäseniä vastaavia omistajia.
Lakivaliokunnan mukaan taloudellisen edun jakamiskielto edellyttää vuorostaan
riittävän laajaa ja yksityiskohtaista lähipiirin
määritelmää. Mallia ei kuitenkaan
ole perusteltua hakea osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäännöstä,
jossa lähipiiri on määritelty yleisemmin
kirjanpitolainsäädännön ja kansainvälisten
tilinpäätösvaatimusten mukaisesti, koska
kyseisten yhteisöjen osalta nimenomainen lähipiirisääntely
koskee jatkuvasti vain tilinpäätös- ja
toimintakertomusvaatimuksia.
Lähipiiriin tarkkaa määrittelyä puoltaa
myös se, että tarkoituksensa mukaisesti säätiöt
käyttävät varoja tai luovuttavat niitä vastikkeetta
ennalta määräämättömälle
edunsaajien piirille. Tässäkin suhteessa säätiö poikkeaa
osakeyhtiöistä ja osuuskunnista. Myös
oikeusturvasyistä on tärkeää,
että lähipiiri on selkeästi määritelty.
Hallituksen esityksen perusteluissa on yksityiskohtaisesti selvitetty,
milloin ja miten hallituksen jäsenten on selvitettävä lähipiirisuhteen mahdollisuutta.
Myös lakivaliokunta korostaa, että tarkoitus ei
ole, että säätiön johdon olisi oma-aloitteisesti,
yksityiskohtaisesti ja jatkuvasti selvitettävä lähipiiriin
kuuluvat. Lähtökohtaisesti riittävänä voidaan
pitää sitä, että vastikkeettomien
etujen antamisen ohjeistus ja valvonta järjestetään
vastaavissa säätiöissä yleisesti
noudatetun käytännön mukaisesti.
Säätiön toiminnan taloudellisen tuloksen
ja taloudellisen aseman avoimuuden ja läpinäkyvyyden
sekä lähipiiriä koskevien rajoitusten
noudattamisen edistämiseksi hallitus ehdottaa, että kaikkien
emosäätiöiden tulee lähtökohtaisesti tehdä konsernitilinpäätös.
Lakivaliokunnalla ei ole tähän huomauttamista.
Lakivaliokunta ei kuitenkaan hyväksy ehdotusta siitä,
että kirjanpitolautakunta voi poikkeustapauksissa myöntää poikkeuksen
konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen.
Tällainen poikkeuslupahakemusten käsittely ei
ole ongelmitta sovitettavissa kirjanpitolautakunnan nykyiseen
tehtävään, ja se myös kohtuuttomasti kuormittaisi
lautakuntaa.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että sääntelyä muutetaan
siten, että kirjanpitovelvollinen itse arvioi, onko konsernitilinpäätöksen laatiminen
tarpeen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi. Tässä arvioinnissa
tulee ottaa huomioon säätiölain säännökset
säätiön tarkoituksesta ja toiminnasta,
ja säätiön tulee tilinpäätöksessä perustella,
miksi se ei laadi konsernitilinpäätöstä.
Menettelyn yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää,
että kirjanpitolautakunta antaa asiasta oheistusta. Lisäksi
Patentti- ja rekisterihallituksen tulee säätiöitä valvovana
viranomaisena seurata konsernitilinpäätösvaatimusten noudattamista
säätiöiden vuosi-ilmoitusten yhteydessä.
Koska uudistus on sekä periaatteellisesti että käytännön
kannalta merkittävä, valiokunta pitää välttämättömänä,
että uudistuksen toimeenpanoa ja toimivuutta seurataan
ja arvioidaan ja että asiasta annetaan lakivaliokunnalle
selvitys vuoden 2018 loppuun mennessä. Valiokunta ehdottaa
asiaa koskevan lausumaehdotuksen hyväksymistä. — Kiitos.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Viime vuosikymmeninä säätiöiden
merkitys esimerkiksi tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin rahoittajina
on kasvanut huomattavasti. Siksi on tarpeellista, että yli
80 vuotta vanha laki uudistetaan vastaamaan nykyhetkeä ottaen
huomioon säätiöiden toimintaympäristössä tapahtuneet
suuretkin muutokset.
On tärkeää, ettei tällä uudella
lailla aiheuteta epävarmuutta säätiöiden
verotukseen, varainhankintaan tai julkisuuskuvaan. Siksi on hyvä,
että uuteenkin lakiin kirjataan se, että säätiöllä pitää olla
hyödyllinen tarkoitus ja että tarkoituksena ei voi
olla liiketoiminnan harjoittaminen. Valiokuntakäsittelyssä kiinnitettiin
huomiota hallituksen esittämän lähipiirimääritelmän
laajuuteen ja siihen, että se poikkeaa muusta yhteisösääntelystä.
Taloudellisen edun jakamista koskevan kiellon sisällyttäminen
uuteen lakiin onkin erittäin tärkeää,
sillä säätiö ei saa olla väline
edistämään lähipiiriläisten
etuja. Kaiken kaikkiaan on välttämätöntä,
että lähipiiri määritellään
riittävän laajasti ja yksityiskohtaisesti, jotta
epäselvyyksiltä vältytään.
Toivottavasti nyt uusi laki lisää säätiötoiminnan
läpinäkyvyyttä, parantaa säätiölaitoksen
tunnettuisuutta ja myös edistää pelisääntöjen noudattamista.
Yleiskeskustelu päättyi.