8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta
annetun lain muuttamisesta
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä esitetään säädettäväksi
hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta
siten, että jatkossa on mahdollista lähettää hätätekstiviesti
yleiseen hätänumeroon 112. Tämä on
merkittävä parannus etenkin kuulo- ja puhevammaisten
kannalta. Tällä hetkellä hätätekstiviesti
on mahdollista lähettää hätäkeskuskohtaisiin
GSM-numeroihin, mutta käyttöönoton jälkeen
on vain siis käytössä tämä 112,
yksi numero.
Hätäkeskustekstiviesti on erilainen hätäilmoituksen
tekotapa kuin puhelu, ja hallintovaliokunta on asiantuntijakuulemisten
perusteella kiinnittänyt huomiota siihen, että viittomakieltä käyttäville
muun muassa tämä tekstiviestin kirjoittaminen
ruotsiksi tai suomeksi on vasta toinen kieli elikkä ensimmäinen
kieli viittomakielisille on suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli.
Näin ollen myös hätäkeskukselta
vaaditaan tietynlaista tulkintataitoa, ja myöskin on kiinnitettävä huomiota
siihen, että ne eivät välttämättä ole
niin selkeitä kuin puhuvien henkilöitten käyttämät
tekstiviestit.
Esityksen mukaan hätätekstiviestipalvelu edellyttää rekisteröitymistä etukäteen
Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämään
käyttäjärekisteriin, ja tällä ennakkorekisteröitymisellä on
tarkoitus turvata sen järjestelmän toimivuutta
käyttäjän kannalta, että hänelle
on mahdollista saada opastusta ja toimivuutta myös siten,
mutta myöskin vähentää ilkivallan
mahdollisuutta. Hallintovaliokunta korostaa, että rekisteröitymisen
yhteydessä palvelun käyttäjää on
mahdollista opastaa, ja tätä myös toivotaan
ja samalla voidaan käydä läpi teknisiä rajoitteita.
Ehdotuksen mukaan rekisteröityminen on voimassa kaksi
vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin hallintovaliokunta toteaa, että erityisryhmien
tarve yleensä on pysyvä. Jatkossa halutaan kiinnittää huomiota
siihen, että palvelun käyttäjiksi rekisteröityneet
henkilöt ovat tietoisia tästä kahden
vuoden määräajasta, sen päättymisestä,
ja että huolehditaan siitä, ettei tämä tekstiviestipalvelu
jää epähuomiossa pois käytöstä.
Myös rekisteröitymätön henkilö voi
tehdä hätäilmoituksen 112:een, mutta
hän saa tällöin erilaisen vastausviestin
Hätäkeskuslaitokselta eli pyynnön hätäpuhelun
soittamiseen ja ohjeen rekisteröitymiseen. Tämä on
tietysti herättänyt huolta asiantuntijakuulemisissa,
että tämä hätätekstiviesti
rekisteröitymättömästä puhelusta
ei ole samanlainen, mutta Hätäkeskuslaitoksen
on syytä tässä toimia aktiivisesti yhteistyössä muun muassa
vammaisjärjestöjen kanssa tiedottaen tästä ennakkorekisteröitymisvelvoitteesta
ja sen merkityksestä. Samalla kiinnitetään
huomiota myöskin riittävään
neuvontaan, ohjaukseen ja tiedotukseen, koska on myöskin
tämmöinen uusi viestintätapa tulossa
käyttöön. Hätäkeskuslaitokselle
tulee varata asianmukaiset resurssit.
Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin myös se, voidaanko
niin sanotut prepaid-liittymät rekisteröidä tähän
palveluun. Saamamme tiedon mukaan tätä on mahdollista
selvittää tulevaisuudessa. Eritoten se voi olla
joillekin vähävaraisille viittomakielisille ainut
mahdollisuus ottaa matkapuhelin käyttöön,
nimittäin tämä prepaid-liittymä.
No, muutamia muutoksia, lähinnä teknisluontoisia,
ensinnäkin on tehty siksi, että vuoden 2015 alusta
on tullut voimaan tietoyhteiskuntakaari, jolla on kumottu viestintämarkkinalaki
ja siihen liittyvä viittaus, ja sitten hallintovaliokunta
on voimaantulosäännökseen tehnyt muutoksen.
Tämä hallintovaliokunnan mietintö on
yksimielinen.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä laki on äärimmäisen
tärkeä siitä syystä, että se mahdollistaa
erityisryhmille, kuten kuulo- ja puhevammaisille ihmisille, mahdollisuuden
päästä yleisen hätätietojärjestelmän
piiriin tekstiviestillä.
Hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen,
että kun tämä palvelun käyttö edellyttää ennakkorekisteröitymistä,
niin näille tuleville käyttäjille tarvitaan
erittäin paljon tiedottamista, henkilökohtaista
ohjantaa ja neuvontaa. Paras tapa toteuttaa tämä vaatimus
on antaa resursseja näille järjestöille,
vammaisjärjestöille, jotka edustavat näitä tulevia
käyttäjiä.
Hätäkeskuslaitokselle on myös tulossa
uusia haasteita tiedottamisen, ohjauksen ja neuvonnan suuntaan,
ja tämä tulee valiokunnan mielestä huomioida
hätäkeskuslaitosten resursseissa.
Lain voimaantuloa jouduttiin valiokunnassa muuttamaan päivämäärältään,
mutta valiokunta korostaa kuitenkin, että tätä lain
voimaantuloa ei saa vetkuttaa, vaan sen on tultava mahdollisimman
pian voimaan.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Hätänumero 112 auttaa, kun
sinne saa yhteyden, mutta kaikki eivät voi soittaa. Tai
voivat soittaa, mutta eivät välttämättä tiedä,
onko yhteys auki, ja jos on, eivät tiedä, kuka
vastaa, eivätkä välttämättä tule
omalla puheellaan ymmärretyksi. Tuotat puhetta kielellä,
joka ei ole ensimmäinen kielesi, ja et voi tuottaa sitä yhtä hyvin
kuin kuuleva. Voit juosta naapuriin hakemaan apua — jos
ehdit. Ehkä se ei ole mahdollista. Tai sitten se tuttu
tilanne: kuulevat lapset tai muut läheiset auttavat vanhempiaan.
Tätä on viittomakielisen tilanne, kun on hätä.
Siksi haluan kiittää lämpimästi
hallitusta tästä esityksestä. Tämä on
oikeansuuntainen, todella oikeansuuntainen, vaikka kehitettävää edelleen jää,
totta kai. Näitä epäilyjä tuotiin
esille tässä asiantuntijakuulemisessa, ja hallintovaliokunta otti
ne huomioon. Mutta tämä on merkittävä askel
kohti esteettömämpää yhteiskuntaa.
Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että puhuttu
kieli on viittomakieliselle toisena opittu kieli, Suomessa siis
ruotsin tai suomen kieli. Tekstiviestissäkään
viittomakielinen ei pysty uudistuksen jälkeen hälyttämään
apua omalla kielellään. Kuvapuhelut eivät
ole vielä mahdollisia, vaikka tekniikka on. Tekstipuhelimet
olivat jossakin vaiheessa käytössä, mutta tämä on
huomattavasti parempi ratkaisu.
Tähän saakka siis hätätekstiviestin
on pystynyt lähettämään hätäkeskuskohtaiseen
matkapuhelinnumeroon, ja nyt on käytössä 112-numero, johon
pitää rekisteröityä toki, se
on voimassa kaksi vuotta kerrallaan, ja itse olen sillä kannalla,
että rekisteröityminen voisi olla pidempi. Tätä palvelua
käyttävien tarve on kohtalaisen pysyvä, ja
tämä varmasti nyt jatkossa, kun tätä asiaa
seurataan, käy ilmi, ja ehkä tätä käytäntöä voidaan muuttaa
enemmän todellisuutta vastaavaksi.
Myös rekisteröimätön voi
lähettää hätätekstiviestin,
mutta se käsitellään eri tavalla. Tästä kannettiin
huolta asiantuntijakuulemisissa, mutta esitys meni nyt näin
sillä ajatuksella, että rekisteröityminen
auttaa palvelun käyttäjää neuvonnan
ja ohjeiden saamisen muodossa ja että rekisteröityminen
ehkäisee ilkivaltaa. Ehkä näin on.
Joka tapauksessa on juurikin niin kuin hallintovaliokunta toteaa
yksimielisesti, että hätätekstiviestipalvelusta
on tiedotettava — myös edustaja Hiltunen toi tämän
hyvin esille. Niiden henkilöiden, jotka tästä hyötyvät
ja tätä tarvitsevat, on löydyttävä,
ja heitä on vuorovaikutteisesti opastettava palvelun käytössä.
Kuten jo todettua, viittomakieli on se äidinkieli ja
tekstiviesti on sillä toisella kotimaisella kielellä.
Kaikilla tekstiviestien kirjoittaminen ei ole yhtä sujuvaa,
ja toivon, että se todella huomioidaan jatkossa, ja uskon
kyllä, että hätäkeskuksella
on jo myös tästä kokemusta, kun nämä hätäkeskuskohtaiset
tekstiviestipalvelut ovat olleet käytössä.
No, muutama sana sitten siitä, että on edelleen viittomakielisiä,
jotka eivät käytä matkapuhelimia ja toisin
sanoen eivät käytä tätä tekstiviestimahdollisuutta
missään muodossa elämässään. Joillekin
tekniikka on outoa ja kynnys ottaa uusi laite käyttöön
korkea. Olen tästä myös hivenen surullinen
ja myöskin sitten siitä, että nykyaikaiset
matkapuhelimet ovat ehkä jopa liian teknisiä siihen
viestin näppäilyyn. Kuvapuhelut ovat toki aivan
hyvä asia, mutta meillä on myös iäkkäitä viittomakielisiä,
joille tekniikan haltuunotto ei ole samaa kuin nuorille ihmisille.
Myöskin matkapuhelimessa todellakin joillekin riittäisi
se perustekstiviestipalvelu, mutta meillä on sellaisia matkapuhelinmallejakin,
että näppäily ei suju riittävän
helposti opiskeltavaksi tai onnistuu työmiehen kourilla
vain vaivoin.
Tekstiviestit ovat nyt yleisesti hyväksytty viestintämuoto,
joka parantaa viittomakielisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan
toimintaan, helpottaa asiointia reaaliajassa sekä lisää ajantasaista
tiedonsaantia ja myös turvallisuutta, kontaktien ylläpitämistä ja
yhteydenpitoa ystävien kesken. Tämä on
tärkeää, sillä julkisuudessa olevien
tietojen mukaan joka neljäs kuuro on edelleen työtön,
joten syrjäytymisriski on suuri. Meiltä on myös
kadonnut työpaikkoja tukipalveluissa, muun muassa varuskuntien
lakkauttamisien myötä, kuten esimerkiksi Oulussa
tiedän käyneen, ja viittomakieliset ovat jääneet
vaille heillekin niin tärkeää työtä.
Ja lopuksi: ei kai ole väärin ajatella, että tekstiviestipalvelut
olisivat osa vaikkapa lääkinnällistä kuntoutusta,
jonkinnäköistä kuntoutusrahaa, joka olisi
viittomakielisille tiettynä summana kuussa ihan yhteiskunnallisen
osallistumisen kannalta merkittävä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus, joka
nyt on käsittelyssä ja hyväksyttävänä,
on osoitus siitä, mitä tietoyhteiskunnassa tämä tekniikan
kehittyminen mahdollistaa ja miten se toisaalta voi parhaimmillaan
parantaa palveluja. Tämä hätätekstiviestimahdollisuus,
kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken ansiokkaasti asian
esitteli, on erinomainen parannus. Kun tämä tulee
lakiin nyt, kun tämän vuoden alusta on astunut
voimaan uusi tietoyhteiskuntakaarilainsäädäntö,
niin tässä kyllä ei voida ainakaan syyttää hallitusta
vitkastelusta. Hallitus ja eduskunta toimivat kyllä hyvin
ripeästi, kun se näin tulee voimaan todennäköisesti
jo ehkä ensi kuun alusta — oliko niin tarkoitus?
Hätätekstiviestillä siis tarkoitetaan
sitä, että henkilö, joka ei pysty soittamaan
112-hätänumeroon, voi tämän
hätäviestin lähettää tekstiviestinä ja
saada avun niin tarvitessaan.
Yleiskeskustelu päättyi.