Täysistunnon pöytäkirja 149/2014 vp

PTK 149/2014 vp

149. TORSTAINA 5. HELMIKUUTA 2015 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä esitetään säädettäväksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta siten, että jatkossa on mahdollista lähettää hätätekstiviesti yleiseen hätänumeroon 112. Tämä on merkittävä parannus etenkin kuulo- ja puhevammaisten kannalta. Tällä hetkellä hätätekstiviesti on mahdollista lähettää hätäkeskuskohtaisiin GSM-numeroihin, mutta käyttöönoton jälkeen on vain siis käytössä tämä 112, yksi numero.

Hätäkeskustekstiviesti on erilainen hätäilmoituksen tekotapa kuin puhelu, ja hallintovaliokunta on asiantuntijakuulemisten perusteella kiinnittänyt huomiota siihen, että viittomakieltä käyttäville muun muassa tämä tekstiviestin kirjoittaminen ruotsiksi tai suomeksi on vasta toinen kieli elikkä ensimmäinen kieli viittomakielisille on suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli. Näin ollen myös hätäkeskukselta vaaditaan tietynlaista tulkintataitoa, ja myöskin on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne eivät välttämättä ole niin selkeitä kuin puhuvien henkilöitten käyttämät tekstiviestit.

Esityksen mukaan hätätekstiviestipalvelu edellyttää rekisteröitymistä etukäteen Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämään käyttäjärekisteriin, ja tällä ennakkorekisteröitymisellä on tarkoitus turvata sen järjestelmän toimivuutta käyttäjän kannalta, että hänelle on mahdollista saada opastusta ja toimivuutta myös siten, mutta myöskin vähentää ilkivallan mahdollisuutta. Hallintovaliokunta korostaa, että rekisteröitymisen yhteydessä palvelun käyttäjää on mahdollista opastaa, ja tätä myös toivotaan ja samalla voidaan käydä läpi teknisiä rajoitteita.

Ehdotuksen mukaan rekisteröityminen on voimassa kaksi vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin hallintovaliokunta toteaa, että erityisryhmien tarve yleensä on pysyvä. Jatkossa halutaan kiinnittää huomiota siihen, että palvelun käyttäjiksi rekisteröityneet henkilöt ovat tietoisia tästä kahden vuoden määräajasta, sen päättymisestä, ja että huolehditaan siitä, ettei tämä tekstiviestipalvelu jää epähuomiossa pois käytöstä.

Myös rekisteröitymätön henkilö voi tehdä hätäilmoituksen 112:een, mutta hän saa tällöin erilaisen vastausviestin Hätäkeskuslaitokselta eli pyynnön hätäpuhelun soittamiseen ja ohjeen rekisteröitymiseen. Tämä on tietysti herättänyt huolta asiantuntijakuulemisissa, että tämä hätätekstiviesti rekisteröitymättömästä puhelusta ei ole samanlainen, mutta Hätäkeskuslaitoksen on syytä tässä toimia aktiivisesti yhteistyössä muun muassa vammaisjärjestöjen kanssa tiedottaen tästä ennakkorekisteröitymisvelvoitteesta ja sen merkityksestä. Samalla kiinnitetään huomiota myöskin riittävään neuvontaan, ohjaukseen ja tiedotukseen, koska on myöskin tämmöinen uusi viestintätapa tulossa käyttöön. Hätäkeskuslaitokselle tulee varata asianmukaiset resurssit.

Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin myös se, voidaanko niin sanotut prepaid-liittymät rekisteröidä tähän palveluun. Saamamme tiedon mukaan tätä on mahdollista selvittää tulevaisuudessa. Eritoten se voi olla joillekin vähävaraisille viittomakielisille ainut mahdollisuus ottaa matkapuhelin käyttöön, nimittäin tämä prepaid-liittymä.

No, muutamia muutoksia, lähinnä teknisluontoisia, ensinnäkin on tehty siksi, että vuoden 2015 alusta on tullut voimaan tietoyhteiskuntakaari, jolla on kumottu viestintämarkkinalaki ja siihen liittyvä viittaus, ja sitten hallintovaliokunta on voimaantulosäännökseen tehnyt muutoksen.

Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on äärimmäisen tärkeä siitä syystä, että se mahdollistaa erityisryhmille, kuten kuulo- ja puhevammaisille ihmisille, mahdollisuuden päästä yleisen hätätietojärjestelmän piiriin tekstiviestillä.

Hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kun tämä palvelun käyttö edellyttää ennakkorekisteröitymistä, niin näille tuleville käyttäjille tarvitaan erittäin paljon tiedottamista, henkilökohtaista ohjantaa ja neuvontaa. Paras tapa toteuttaa tämä vaatimus on antaa resursseja näille järjestöille, vammaisjärjestöille, jotka edustavat näitä tulevia käyttäjiä.

Hätäkeskuslaitokselle on myös tulossa uusia haasteita tiedottamisen, ohjauksen ja neuvonnan suuntaan, ja tämä tulee valiokunnan mielestä huomioida hätäkeskuslaitosten resursseissa.

Lain voimaantuloa jouduttiin valiokunnassa muuttamaan päivämäärältään, mutta valiokunta korostaa kuitenkin, että tätä lain voimaantuloa ei saa vetkuttaa, vaan sen on tultava mahdollisimman pian voimaan.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Hätänumero 112 auttaa, kun sinne saa yhteyden, mutta kaikki eivät voi soittaa. Tai voivat soittaa, mutta eivät välttämättä tiedä, onko yhteys auki, ja jos on, eivät tiedä, kuka vastaa, eivätkä välttämättä tule omalla puheellaan ymmärretyksi. Tuotat puhetta kielellä, joka ei ole ensimmäinen kielesi, ja et voi tuottaa sitä yhtä hyvin kuin kuuleva. Voit juosta naapuriin hakemaan apua — jos ehdit. Ehkä se ei ole mahdollista. Tai sitten se tuttu tilanne: kuulevat lapset tai muut läheiset auttavat vanhempiaan. Tätä on viittomakielisen tilanne, kun on hätä.

Siksi haluan kiittää lämpimästi hallitusta tästä esityksestä. Tämä on oikeansuuntainen, todella oikeansuuntainen, vaikka kehitettävää edelleen jää, totta kai. Näitä epäilyjä tuotiin esille tässä asiantuntijakuulemisessa, ja hallintovaliokunta otti ne huomioon. Mutta tämä on merkittävä askel kohti esteettömämpää yhteiskuntaa.

Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että puhuttu kieli on viittomakieliselle toisena opittu kieli, Suomessa siis ruotsin tai suomen kieli. Tekstiviestissäkään viittomakielinen ei pysty uudistuksen jälkeen hälyttämään apua omalla kielellään. Kuvapuhelut eivät ole vielä mahdollisia, vaikka tekniikka on. Tekstipuhelimet olivat jossakin vaiheessa käytössä, mutta tämä on huomattavasti parempi ratkaisu.

Tähän saakka siis hätätekstiviestin on pystynyt lähettämään hätäkeskuskohtaiseen matkapuhelinnumeroon, ja nyt on käytössä 112-numero, johon pitää rekisteröityä toki, se on voimassa kaksi vuotta kerrallaan, ja itse olen sillä kannalla, että rekisteröityminen voisi olla pidempi. Tätä palvelua käyttävien tarve on kohtalaisen pysyvä, ja tämä varmasti nyt jatkossa, kun tätä asiaa seurataan, käy ilmi, ja ehkä tätä käytäntöä voidaan muuttaa enemmän todellisuutta vastaavaksi.

Myös rekisteröimätön voi lähettää hätätekstiviestin, mutta se käsitellään eri tavalla. Tästä kannettiin huolta asiantuntijakuulemisissa, mutta esitys meni nyt näin sillä ajatuksella, että rekisteröityminen auttaa palvelun käyttäjää neuvonnan ja ohjeiden saamisen muodossa ja että rekisteröityminen ehkäisee ilkivaltaa. Ehkä näin on.

Joka tapauksessa on juurikin niin kuin hallintovaliokunta toteaa yksimielisesti, että hätätekstiviestipalvelusta on tiedotettava — myös edustaja Hiltunen toi tämän hyvin esille. Niiden henkilöiden, jotka tästä hyötyvät ja tätä tarvitsevat, on löydyttävä, ja heitä on vuorovaikutteisesti opastettava palvelun käytössä.

Kuten jo todettua, viittomakieli on se äidinkieli ja tekstiviesti on sillä toisella kotimaisella kielellä. Kaikilla tekstiviestien kirjoittaminen ei ole yhtä sujuvaa, ja toivon, että se todella huomioidaan jatkossa, ja uskon kyllä, että hätäkeskuksella on jo myös tästä kokemusta, kun nämä hätäkeskuskohtaiset tekstiviestipalvelut ovat olleet käytössä.

No, muutama sana sitten siitä, että on edelleen viittomakielisiä, jotka eivät käytä matkapuhelimia ja toisin sanoen eivät käytä tätä tekstiviestimahdollisuutta missään muodossa elämässään. Joillekin tekniikka on outoa ja kynnys ottaa uusi laite käyttöön korkea. Olen tästä myös hivenen surullinen ja myöskin sitten siitä, että nykyaikaiset matkapuhelimet ovat ehkä jopa liian teknisiä siihen viestin näppäilyyn. Kuvapuhelut ovat toki aivan hyvä asia, mutta meillä on myös iäkkäitä viittomakielisiä, joille tekniikan haltuunotto ei ole samaa kuin nuorille ihmisille. Myöskin matkapuhelimessa todellakin joillekin riittäisi se perustekstiviestipalvelu, mutta meillä on sellaisia matkapuhelinmallejakin, että näppäily ei suju riittävän helposti opiskeltavaksi tai onnistuu työmiehen kourilla vain vaivoin.

Tekstiviestit ovat nyt yleisesti hyväksytty viestintämuoto, joka parantaa viittomakielisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan, helpottaa asiointia reaaliajassa sekä lisää ajantasaista tiedonsaantia ja myös turvallisuutta, kontaktien ylläpitämistä ja yhteydenpitoa ystävien kesken. Tämä on tärkeää, sillä julkisuudessa olevien tietojen mukaan joka neljäs kuuro on edelleen työtön, joten syrjäytymisriski on suuri. Meiltä on myös kadonnut työpaikkoja tukipalveluissa, muun muassa varuskuntien lakkauttamisien myötä, kuten esimerkiksi Oulussa tiedän käyneen, ja viittomakieliset ovat jääneet vaille heillekin niin tärkeää työtä.

Ja lopuksi: ei kai ole väärin ajatella, että tekstiviestipalvelut olisivat osa vaikkapa lääkinnällistä kuntoutusta, jonkinnäköistä kuntoutusrahaa, joka olisi viittomakielisille tiettynä summana kuussa ihan yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta merkittävä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus, joka nyt on käsittelyssä ja hyväksyttävänä, on osoitus siitä, mitä tietoyhteiskunnassa tämä tekniikan kehittyminen mahdollistaa ja miten se toisaalta voi parhaimmillaan parantaa palveluja. Tämä hätätekstiviestimahdollisuus, kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken ansiokkaasti asian esitteli, on erinomainen parannus. Kun tämä tulee lakiin nyt, kun tämän vuoden alusta on astunut voimaan uusi tietoyhteiskuntakaarilainsäädäntö, niin tässä kyllä ei voida ainakaan syyttää hallitusta vitkastelusta. Hallitus ja eduskunta toimivat kyllä hyvin ripeästi, kun se näin tulee voimaan todennäköisesti jo ehkä ensi kuun alusta — oliko niin tarkoitus?

Hätätekstiviestillä siis tarkoitetaan sitä, että henkilö, joka ei pysty soittamaan 112-hätänumeroon, voi tämän hätäviestin lähettää tekstiviestinä ja saada avun niin tarvitessaan.

Yleiskeskustelu päättyi.