Täysistunnon pöytäkirja 149/2014 vp

PTK 149/2014 vp

149. TORSTAINA 5. HELMIKUUTA 2015 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

 

Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on lakialoite, joka ei maksa mitään, päinvastoin: se säästäisi yhteiskunnan varoja. Eli lakialoitteessani esitän, että neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annettua lakia muutettaisiin.

Voimassa olevan lain mukaan neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä ei voida järjestää valtiollisten vaalien yhteydessä. Nykyinen lainsäädäntö vaikeuttaa oleellisesti kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämistä taloudellisella ja käytännöllisellä tavalla. Nämä neuvoa-antavat kansanäänestykset on aikanaan lainsäädäntöön luotu täydentämään suomalaista lähidemokratiaa. Neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä kuntalaiset äänestävät pääsääntöisesti paikallisista, yksittäisistä asioista. Täten äänestyksen yhdistäminen valtiollisiin vaaleihin ei vaarantaisi valtakunnallisten äänestyksien asiallista toimittamista. Vaalien yhdistäminen lisäisi todennäköisesti äänestysaktiivisuutta myös valtakunnallisissa vaaleissa. Koska sekaannuksen tai häiriön vaaraa ei mielestäni ole, nykyinen äänestyksien yhdistämiset kieltävä lainsäädäntö ei ole ajanmukainen.

Nykylaki kieltää sen, että vaikkapa presidentinvaalien tai eduskuntavaalien yhteydessä olisi kunnallinen kansanäänestys, ja tämä lakialoite, jos se hyväksyttäisiin, mahdollistaisi sen. Jos kunnassa halutaan äänestyttää jostakin tärkeästä paikallisesta asiasta, niin se olisi samassa yhteydessä ilman erityisiä lisäkustannuksia mahdollinen. Luulen, että se nostaisi molempien vaalien äänestysaktiivisuutta, sekä tämän valtiollisen vaalin että paikallisen vaalin äänestysaktiivisuutta.

Maailmallahan on ihan tavallista, että voi olla useitakin äänestyksiä saman vaalin yhteydessä. Monissa maissa on kulttuuri, jossa voi olla useita, jopa kymmeniäkin asioita, mistä kysytään kansan mielipidettä. Meillä Suomessa vähän arastellaankin kysyä kansalta — meillähän valtiollisia kansanäänestyksiä on ollut, oliko se, kaksi kappaletta maan historiassa ja näitä paikallisiakin, vaikka niitä voidaan järjestää, hyvin harva kunta on käytännössä järjestänyt.

Minun mielestäni tämä lakialoite madaltaisi kynnystä niiden järjestämiseen ja olisi ihan arvokas lisä demokratian kehittämiseen Suomessa. Toivon, että tähän lakialoitteeseen voisi saada myönteistä vastakaikua kollegoilta tässä talossa. — Tässä.

James  Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Minua miellyttää aina, kun jonkun lakialoitteen allekirjoittajia löytyy useasta eduskuntaryhmästä. Se on osoitus siitä, että puoluekuri ei ole sitomassa edustajien käsiä, kuten tavallisimmin tapahtuu. Perinteinen poteropolitiikka valitettavasti yleensä eristää eri joukkueissa toimivia ihmisiä toisistaan. Tämä aloite on oikeansuuntainen, koska siinä pyritään edistämään demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista, vaikka kyse onkin vain neuvoa-antavista kansanäänestyksistä.

Muutos-puolue haluaa kuitenkin viedä asian pidemmälle. Me haluamme Suomeen sitovia kansanäänestyksiä. Siinä onkin oikeastaan koko puolueemme ydinsanoma pähkinänkuoressa. Jo vuosi sitten tein perustuslakia koskevan lakialoitteen aiheesta, koska perustuslaki tuntee ainoastaan neuvoa-antavat kansanäänestykset. Sellaisia on kuitenkin vain kolmessa Euroopan maassa, kun taas sitovat kansanäänestykset ovat mahdollisia 22 Euroopan maassa. Suomi on tässä mielessä todellinen takapajula. Mitä me pelkäämme, kansan mielipidettäkö? Eikö Suomea pitäisi suunnata kansan enemmistön tahtomaan suuntaan? Eikö kansalaisten pitäisi päästä tosiasiallisesti osallistumaan päätöksentekoon? Minä suosittelen, että haemme Sveitsistä mallia.

Arvoisa puhemies! Suoran demokratian keinoja pitää ottaa käyttöön Suomessa niin kuntatasolla kuin valtakunnankin tasolla. Edustaja Kaikkosen lakialoite vie asiaa oikeaan suuntaan.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kaikkosen aloitteessa esitetään, että neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisten kansanäänestysten yhteydessä. Jos neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys yhdistettäisiin erityisesti valtiollisiin vaaleihin, ei asioiden sekaantumisvaaraa äänestäjien joukossa varmastikaan syntyisi, niin erityyppisistä asioista olisi kysymys.

Tällä hetkellä kunnissa kuntalaiset voivat tehdä aloitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, mutta on huomioitava, niin kuin tässä on todettu, että ne ovat todellakin neuvoa-antavia eivätkä sinällään sido valtuustoa. Kaikkosen aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratiaan. Kaikki ajatukset demokratian vahvistamiseksi ovat tervetulleita, ja tämäkin aloite on siinä mielessä selvittämisen arvoinen. Hieman myöhässä tämä tälle vaalikaudelle tulee, ja samansuuntainen aloite oli viime vaalikaudellakin.

Tästä vaikuttamisen mahdollisuudesta ja kansalaisten kiinnostuksesta politiikkaan on hyvä esimerkki kansalaisaloitemahdollisuus, joka on saanut hyvin positiivisen vastaanoton. Eduskunnalle on jätetty useita kansalaisaloitteita tällä vaalikaudella, kun mahdollisuus on suotu, ja 50 000 nimeä on kerätty, vaikka se tuntuu kovalta tavoitteelta, mutta ainakin puoli tusinaa aloitetta on jätetty. Tällä hetkellä esimerkiksi sivistysvaliokunta viimeistelee tai valmistelee kantaansa aloitteesta ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi. Aloitteiden kautta voidaan nostaa kansalaisten näkökulmasta mielenkiintoisia, tärkeitä asioita päätöksentekoon ja keskusteluun, ja se on jo arvo sekin.

Kuntaliitto on ymmärtääkseni ottanut hyvin samansuuntaisen kannan vuonna 2013 kuin mikä on tässä Kaikkosen aloitteessa, niin että siltäkin suunnalta tukea on löytynyt tai mahdollisesti löytymässä.

Äänestysaktiivisuudesta, herra puhemies: Vuonna 1962 eli 52 vuotta sitten eduskuntavaaleissa 85,1 prosenttia äänesti. Sen jälkeen on tultu trendinomaisesti alaspäin. EU-vaaleissa viime vuonna äänestysprosentti oli 41 prosenttia, ja se rupeaa olemaan jo uskottavuuden kannalta aivan alarajalla. Kaikkia uusia keinoja kaivataan, vaalien ja neuvoa-antavien äänestysten yhdistämisiä ja sähköistä äänestämismahdollisuutta, ja mitä muita keinoja löydetään, niin kaikki kannattaa selvittää.

Kansalaisaloitemahdollisuus oli askel oikeaan suuntaan tarjotessaan kansalaisille mahdollisuuden nostaa tärkeitä asioita keskusteluun.

Näillä sanoilla kiitän aloitteen tekijöitä tärkeästä asiasta ja pyrkimyksestä vahvistaa suomalaista lähidemokratiaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pauli Kiuru nosti esille tuon äänestysaktiivisuuden noston. Tässä kohtaa onkin hyvä todeta, että alhainen äänestysprosentti yleensä suosii kokoomuksen kaltaisia puolueita, joiden äänestäjät lähtevät säässä kuin säässä äänestämään. Tämä on tosiaan, kuten edustaja Kiuru sanoi, jo uskottavuuden rajoilla, ja demokratia ei välttämättä aina toteudu sillä kantilla kuin pitäisi.

Kansan ääntä pitää kuunnella, ja kansan ääntä on yleisestikin kuunneltava, ja tämä on yksi niistä keinoista. Kannatettava aloite. Pidän kuitenkin hyvänä sitä, että se on neuvoa-antava, koska on usein esimerkiksi täällä valiokuntatyöskentelyssä tullut huomioon semmoisia seurannaisvaikutuksia jostain päätöksestä, että ilman sen tietämistä olisi voinut äänestää alun perin tavallaan väärin. Eli kansan ääntä pitää kuunnella mutta myös asiantuntijoita.

Maailma on menossa koko ajan sähköiseen suuntaan. Kun täällä on hyväksytty tälläkin kaudella tämä vahva sähköinen tunnistautuminen, niin kenties nämä neuvoa-antavat äänestykset olisivat hyvä kokeilu- ja kehityspohja sähköisen äänestämisen kehittämiseen ja tästä saatava oppi olisi jossain vaiheessa saatavissa sitten oikeisiinkin vaaleihin. Näin ollen näitä neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ei olisi sidottu edes vaaleihin vaan niitä voitaisiin järjestää myös vaalien välillä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaari täällä otti esiin nämä sitovat kansanäänestykset ja samoin edustaja Jalonen tässä äsken. Tämä lakialoite koskee vain neuvoa-antavia kansanäänestyksiä sen takia, että tämä meidän nykyinen lainsäädäntö ja perustuslaki tuntee vain neuvoa-antavat kansanäänestykset — sen radikaalimpiin muutoksiin tässä kohtaa ei ole mahdollisuutta.

Sinällään suhtautuisin kyllä avarasti siihenkin, että voisimme kokeilla myöskin sitovia kansanäänestyksiä, koska olisi aika erikoinen se kunnanvaltuusto tai eduskunta, joka ei sitten noudattaisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta. Totta kai se edellyttää, että käydään riittävä keskustelu päätettävästä asiasta ennen vaaleja, että kaikki näkemykset ja asiantuntijatieto tulevat kansalaisten tietoon ja kansa voi sitten ottaa halutessaan kantaa.

Ilahduin, että tässä keskustelussa tuli esiin myös tämä sähköisen äänestyksen kysymys edustajien Kiuru ja Jalonen toimesta. Meillä tuo eteläinen veljeskansa Viro on tässä asiassa aika pitkällä ja taitaa olla maailman ykkösmaa sähköisen äänestyksen käyttämisessä. Meilläkin siihen kyllä emmeet ja puitteet käsittääkseni Suomessa olisi — varsin korkea tietotekninen osaaminen — mutta ei tunnu tulevan kuuloonkaan, että meillä semmoiseen siirryttäisiin.

Tein yhden kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta pari vuotta sitten, mutta hitaasti se etenee. Kyllä sitä nyt kannattaisi ainakin kokeilla. Totta kai on tärkeää ja välttämätöntä, että tietoturvakysymykset ratkaistaan tässä yhteydessä. Kun meillä pankkitilejäkin voidaan käsitellä, niin voisin kuvitella, että kyllä tämä äänestäminenkin voitaisiin netissä hoitaa, ja se olisi omiaan nostamaan myös äänestysaktiivisuutta. Ei niin, että äänestettäisiin vain sähköisesti, vaan se olisi vaihtoehto tämän perinteisen äänestämisen rinnalle. Uskoisin, että se nimenomaan nuoria äänestäjiä voisi kannustaa.

Minä kiitän tästä myönteisestä suhtautumisesta tähän aloitteeseen, yli 20 allekirjoittajaa lakialoitteella, ja täälläkin tuntuu ihan myönteinen perusvire olevan, niin että ehkä tässä lakialoitteessa päästään jossain kohtaa sitten eteenpäinkin.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olin yksi niistä vähän reilusta 20 henkilöstä, jotka tämän lakialoitteen allekirjoittivat, ja tarkoituksenani ei nyt tässä ollut kuin kuunnella hyvää keskustelua. Mutta siinä keskustelun aikana sitten inspiroiduin itsekin, alkoi takaraivossa nimittäin vähän jyskyttämään, että kun viime keväänä tehtiin tähän vaalilakiin muutoksia ja muutettiin tätä kunnallisvaalien kiertoa siten, että se on aina kaksi vuotta eduskuntavaalien jälkeen — eli seuraavat kunnallisvaalit eivät olisikaan vanhan kierron mukaan syksyllä 2016 vaan ne ovat keväällä 2017 — niin siinä yhteydessä, jos en aivan väärin muista, hyväksyttiin myös tämä mahdollisuus näihin EU:n antamiin kunnallisiin kansanäänestyksiin. Voi olla — koska olin itse myös siinä työryhmässä silloin käymässä tätä läpi — että tämä saattoi olla vain niitä keskusteluja, joita siellä käytiin. Pohjavire siinäkin keskustelussa oli myönteinen, mutta tämmöinen mielikuva minulla on, että tämä hyväksyttiin, ja tässä salissakin jo, ja se meni eteenpäin.

Mutta jos näin on, niin se ei vähennä tämän lakialoitteen arvoa. Etenkään edustaja Kaikkoselle tämä ei vähennä sen arvoa, vaan Kaikkonen voi sanoa, että heti kun hän teki lakialoitteen, niin tämä asia korjaantui.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Luulen, että edustaja Eerola on muisteloissaan väärässä, mutta toivon, että hän on oikeassa. Mukavaahan se olisi, jos hänen muistelunsa pitäisi tässä asiassa paikkansa ja itse en olisi tältä osin ajan tasalla tietoineni, mutta vähän epäilen, että ei se näin taida vielä olla. Mutta jos on, niin hyvä.

Tein tästä itse asiassa lakialoitteen jo viime eduskuntakaudella, vai oliko se peräti toissa eduskuntakaudella, jolloin keräsin yli 100 kansanedustajan nimeä tähän, koska tässä talossa kyllä yleisesti kannatetaan tätä ajatusta. Niin että jos se nyt on loksahtanut, niin loistavaa, jos ei, niin toivottavasti tämä viimeistään sinetöi asian ja päästään tähän hyvään lopputulokseen, mitä tässä yhdessä tavoitellaan.

Keskustelu päättyi.