11) Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta
menettelystä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on lakialoite, joka ei
maksa mitään, päinvastoin: se säästäisi
yhteiskunnan varoja. Eli lakialoitteessani esitän, että neuvoa-antavissa
kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta
menettelystä annettua lakia muutettaisiin.
Voimassa olevan lain mukaan neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä ei
voida järjestää valtiollisten vaalien
yhteydessä. Nykyinen lainsäädäntö vaikeuttaa
oleellisesti kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten
järjestämistä taloudellisella ja käytännöllisellä tavalla. Nämä neuvoa-antavat
kansanäänestykset on aikanaan lainsäädäntöön
luotu täydentämään suomalaista
lähidemokratiaa. Neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä kuntalaiset äänestävät
pääsääntöisesti paikallisista,
yksittäisistä asioista. Täten äänestyksen
yhdistäminen valtiollisiin vaaleihin ei vaarantaisi valtakunnallisten äänestyksien
asiallista toimittamista. Vaalien yhdistäminen lisäisi
todennäköisesti äänestysaktiivisuutta
myös valtakunnallisissa vaaleissa. Koska sekaannuksen tai
häiriön vaaraa ei mielestäni ole, nykyinen äänestyksien
yhdistämiset kieltävä lainsäädäntö ei
ole ajanmukainen.
Nykylaki kieltää sen, että vaikkapa
presidentinvaalien tai eduskuntavaalien yhteydessä olisi kunnallinen
kansanäänestys, ja tämä lakialoite, jos
se hyväksyttäisiin, mahdollistaisi sen. Jos kunnassa
halutaan äänestyttää jostakin
tärkeästä paikallisesta asiasta, niin
se olisi samassa yhteydessä ilman erityisiä lisäkustannuksia
mahdollinen. Luulen, että se nostaisi molempien vaalien äänestysaktiivisuutta,
sekä tämän valtiollisen vaalin että paikallisen
vaalin äänestysaktiivisuutta.
Maailmallahan on ihan tavallista, että voi olla useitakin äänestyksiä saman
vaalin yhteydessä. Monissa maissa on kulttuuri, jossa voi
olla useita, jopa kymmeniäkin asioita, mistä kysytään kansan
mielipidettä. Meillä Suomessa vähän arastellaankin
kysyä kansalta — meillähän valtiollisia
kansanäänestyksiä on ollut, oliko se, kaksi
kappaletta maan historiassa ja näitä paikallisiakin,
vaikka niitä voidaan järjestää,
hyvin harva kunta on käytännössä järjestänyt.
Minun mielestäni tämä lakialoite
madaltaisi kynnystä niiden järjestämiseen
ja olisi ihan arvokas lisä demokratian kehittämiseen
Suomessa. Toivon, että tähän lakialoitteeseen
voisi saada myönteistä vastakaikua kollegoilta
tässä talossa. — Tässä.
James Hirvisaari /m11:
Arvoisa puhemies! Minua miellyttää aina,
kun jonkun lakialoitteen allekirjoittajia löytyy useasta
eduskuntaryhmästä. Se on osoitus siitä,
että puoluekuri ei ole sitomassa edustajien käsiä,
kuten tavallisimmin tapahtuu. Perinteinen poteropolitiikka valitettavasti
yleensä eristää eri joukkueissa toimivia
ihmisiä toisistaan. Tämä aloite on oikeansuuntainen, koska
siinä pyritään edistämään
demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista, vaikka kyse onkin vain neuvoa-antavista
kansanäänestyksistä.
Muutos-puolue haluaa kuitenkin viedä asian pidemmälle.
Me haluamme Suomeen sitovia kansanäänestyksiä.
Siinä onkin oikeastaan koko puolueemme ydinsanoma pähkinänkuoressa.
Jo vuosi sitten tein perustuslakia koskevan lakialoitteen aiheesta,
koska perustuslaki tuntee ainoastaan neuvoa-antavat kansanäänestykset.
Sellaisia on kuitenkin vain kolmessa Euroopan maassa, kun taas sitovat
kansanäänestykset ovat mahdollisia 22 Euroopan
maassa. Suomi on tässä mielessä todellinen
takapajula. Mitä me pelkäämme, kansan
mielipidettäkö? Eikö Suomea pitäisi
suunnata kansan enemmistön tahtomaan suuntaan? Eikö kansalaisten
pitäisi päästä tosiasiallisesti
osallistumaan päätöksentekoon? Minä suosittelen,
että haemme Sveitsistä mallia.
Arvoisa puhemies! Suoran demokratian keinoja pitää ottaa
käyttöön Suomessa niin kuntatasolla kuin
valtakunnankin tasolla. Edustaja Kaikkosen lakialoite vie asiaa
oikeaan suuntaan.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kaikkosen aloitteessa esitetään,
että neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä voitaisiin
järjestää kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien
tai valtiollisten kansanäänestysten yhteydessä.
Jos neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys yhdistettäisiin
erityisesti valtiollisiin vaaleihin, ei asioiden sekaantumisvaaraa äänestäjien
joukossa varmastikaan syntyisi, niin erityyppisistä asioista
olisi kysymys.
Tällä hetkellä kunnissa kuntalaiset
voivat tehdä aloitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä,
mutta on huomioitava, niin kuin tässä on todettu,
että ne ovat todellakin neuvoa-antavia eivätkä sinällään
sido valtuustoa. Kaikkosen aloitteessa kiinnitetään
erityistä huomiota lähidemokratiaan. Kaikki ajatukset
demokratian vahvistamiseksi ovat tervetulleita, ja tämäkin
aloite on siinä mielessä selvittämisen
arvoinen. Hieman myöhässä tämä tälle
vaalikaudelle tulee, ja samansuuntainen aloite oli viime vaalikaudellakin.
Tästä vaikuttamisen mahdollisuudesta ja kansalaisten
kiinnostuksesta politiikkaan on hyvä esimerkki kansalaisaloitemahdollisuus,
joka on saanut hyvin positiivisen vastaanoton. Eduskunnalle on jätetty
useita kansalaisaloitteita tällä vaalikaudella,
kun mahdollisuus on suotu, ja 50 000 nimeä on
kerätty, vaikka se tuntuu kovalta tavoitteelta, mutta ainakin
puoli tusinaa aloitetta on jätetty. Tällä hetkellä esimerkiksi
sivistysvaliokunta viimeistelee tai valmistelee kantaansa aloitteesta
ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi. Aloitteiden kautta voidaan
nostaa kansalaisten näkökulmasta mielenkiintoisia,
tärkeitä asioita päätöksentekoon
ja keskusteluun, ja se on jo arvo sekin.
Kuntaliitto on ymmärtääkseni ottanut
hyvin samansuuntaisen kannan vuonna 2013 kuin mikä on tässä Kaikkosen
aloitteessa, niin että siltäkin suunnalta tukea
on löytynyt tai mahdollisesti löytymässä.
Äänestysaktiivisuudesta, herra puhemies: Vuonna
1962 eli 52 vuotta sitten eduskuntavaaleissa 85,1 prosenttia äänesti.
Sen jälkeen on tultu trendinomaisesti alaspäin.
EU-vaaleissa viime vuonna äänestysprosentti oli
41 prosenttia, ja se rupeaa olemaan jo uskottavuuden kannalta aivan alarajalla.
Kaikkia uusia keinoja kaivataan, vaalien ja neuvoa-antavien äänestysten
yhdistämisiä ja sähköistä äänestämismahdollisuutta,
ja mitä muita keinoja löydetään,
niin kaikki kannattaa selvittää.
Kansalaisaloitemahdollisuus oli askel oikeaan suuntaan tarjotessaan
kansalaisille mahdollisuuden nostaa tärkeitä asioita
keskusteluun.
Näillä sanoilla kiitän aloitteen
tekijöitä tärkeästä asiasta
ja pyrkimyksestä vahvistaa suomalaista lähidemokratiaa.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pauli Kiuru nosti esille tuon äänestysaktiivisuuden
noston. Tässä kohtaa onkin hyvä todeta,
että alhainen äänestysprosentti yleensä suosii
kokoomuksen kaltaisia puolueita, joiden äänestäjät
lähtevät säässä kuin
säässä äänestämään.
Tämä on tosiaan, kuten edustaja Kiuru sanoi, jo
uskottavuuden rajoilla, ja demokratia ei välttämättä aina toteudu
sillä kantilla kuin pitäisi.
Kansan ääntä pitää kuunnella,
ja kansan ääntä on yleisestikin kuunneltava,
ja tämä on yksi niistä keinoista. Kannatettava
aloite. Pidän kuitenkin hyvänä sitä,
että se on neuvoa-antava, koska on usein esimerkiksi täällä valiokuntatyöskentelyssä
tullut
huomioon semmoisia seurannaisvaikutuksia jostain päätöksestä,
että ilman sen tietämistä olisi voinut äänestää alun
perin tavallaan väärin. Eli kansan ääntä pitää kuunnella
mutta myös asiantuntijoita.
Maailma on menossa koko ajan sähköiseen suuntaan.
Kun täällä on hyväksytty tälläkin
kaudella tämä vahva sähköinen
tunnistautuminen, niin kenties nämä neuvoa-antavat äänestykset olisivat
hyvä kokeilu- ja kehityspohja sähköisen äänestämisen
kehittämiseen ja tästä saatava oppi olisi
jossain vaiheessa saatavissa sitten oikeisiinkin vaaleihin. Näin
ollen näitä neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ei
olisi sidottu edes vaaleihin vaan niitä voitaisiin järjestää myös
vaalien välillä.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaari täällä otti
esiin nämä sitovat kansanäänestykset
ja samoin edustaja Jalonen tässä äsken.
Tämä lakialoite koskee vain neuvoa-antavia kansanäänestyksiä sen
takia, että tämä meidän nykyinen
lainsäädäntö ja perustuslaki tuntee
vain neuvoa-antavat kansanäänestykset — sen
radikaalimpiin muutoksiin tässä kohtaa ei ole mahdollisuutta.
Sinällään suhtautuisin kyllä avarasti
siihenkin, että voisimme kokeilla myöskin sitovia
kansanäänestyksiä, koska olisi aika erikoinen
se kunnanvaltuusto tai eduskunta, joka ei sitten noudattaisi neuvoa-antavan
kansanäänestyksen tulosta. Totta kai se edellyttää,
että käydään riittävä keskustelu
päätettävästä asiasta
ennen vaaleja, että kaikki näkemykset ja asiantuntijatieto tulevat
kansalaisten tietoon ja kansa voi sitten ottaa halutessaan kantaa.
Ilahduin, että tässä keskustelussa
tuli esiin myös tämä sähköisen äänestyksen
kysymys edustajien Kiuru ja Jalonen toimesta. Meillä tuo eteläinen
veljeskansa Viro on tässä asiassa aika pitkällä ja
taitaa olla maailman ykkösmaa sähköisen äänestyksen
käyttämisessä. Meilläkin siihen
kyllä emmeet ja puitteet käsittääkseni
Suomessa olisi — varsin korkea tietotekninen osaaminen — mutta
ei tunnu tulevan kuuloonkaan, että meillä semmoiseen
siirryttäisiin.
Tein yhden kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta
pari vuotta sitten, mutta hitaasti se etenee. Kyllä sitä nyt
kannattaisi ainakin kokeilla. Totta kai on tärkeää ja
välttämätöntä, että tietoturvakysymykset
ratkaistaan tässä yhteydessä. Kun meillä pankkitilejäkin
voidaan käsitellä, niin voisin kuvitella, että kyllä tämä äänestäminenkin voitaisiin
netissä hoitaa, ja se olisi omiaan nostamaan myös äänestysaktiivisuutta.
Ei niin, että äänestettäisiin
vain sähköisesti, vaan se olisi vaihtoehto tämän
perinteisen äänestämisen rinnalle. Uskoisin,
että se nimenomaan nuoria äänestäjiä voisi
kannustaa.
Minä kiitän tästä myönteisestä suhtautumisesta
tähän aloitteeseen, yli 20 allekirjoittajaa lakialoitteella,
ja täälläkin tuntuu ihan myönteinen perusvire
olevan, niin että ehkä tässä lakialoitteessa
päästään jossain kohtaa sitten
eteenpäinkin.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olin yksi niistä vähän
reilusta 20 henkilöstä, jotka tämän
lakialoitteen allekirjoittivat, ja tarkoituksenani ei nyt tässä ollut
kuin kuunnella hyvää keskustelua. Mutta siinä keskustelun
aikana sitten inspiroiduin itsekin, alkoi takaraivossa nimittäin
vähän jyskyttämään,
että kun viime keväänä tehtiin
tähän vaalilakiin muutoksia ja muutettiin tätä kunnallisvaalien
kiertoa siten, että se on aina kaksi vuotta eduskuntavaalien
jälkeen — eli seuraavat kunnallisvaalit eivät
olisikaan vanhan kierron mukaan syksyllä 2016 vaan ne ovat
keväällä 2017 — niin siinä yhteydessä,
jos en aivan väärin muista, hyväksyttiin
myös tämä mahdollisuus näihin
EU:n antamiin kunnallisiin kansanäänestyksiin.
Voi olla — koska olin itse myös siinä työryhmässä silloin
käymässä tätä läpi — että tämä saattoi
olla vain niitä keskusteluja, joita siellä käytiin.
Pohjavire siinäkin keskustelussa oli myönteinen,
mutta tämmöinen mielikuva minulla on, että tämä hyväksyttiin,
ja tässä salissakin jo, ja se meni eteenpäin.
Mutta jos näin on, niin se ei vähennä tämän
lakialoitteen arvoa. Etenkään edustaja Kaikkoselle tämä ei
vähennä sen arvoa, vaan Kaikkonen voi sanoa, että heti
kun hän teki lakialoitteen, niin tämä asia
korjaantui.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Luulen, että edustaja Eerola on
muisteloissaan väärässä, mutta
toivon, että hän on oikeassa. Mukavaahan se olisi,
jos hänen muistelunsa pitäisi tässä asiassa
paikkansa ja itse en olisi tältä osin ajan tasalla
tietoineni, mutta vähän epäilen, että ei
se näin taida vielä olla. Mutta jos on, niin hyvä.
Tein tästä itse asiassa lakialoitteen jo viime eduskuntakaudella,
vai oliko se peräti toissa eduskuntakaudella, jolloin keräsin
yli 100 kansanedustajan nimeä tähän,
koska tässä talossa kyllä yleisesti kannatetaan
tätä ajatusta. Niin että jos se nyt on
loksahtanut, niin loistavaa, jos ei, niin toivottavasti tämä viimeistään
sinetöi asian ja päästään
tähän hyvään lopputulokseen,
mitä tässä yhdessä tavoitellaan.
Keskustelu päättyi.