Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus antaa viimeisen lisäbudjetin
kuluvan kuun 18. päivä. Se on tämän
hallituksen viimeinen toimenpide budjettipuolella. Keskusta katsoo,
että etenkin työttömyyden hillitseminen
ja talouden kasvu vaativat toimia ja tekemistä. Me olemme esittäneet
lukuisia toimia, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä,
vähennetään byrokratiaa, helpotetaan
työn vastaanottamista. Arvoisa pääministeri,
kysyn teiltä: tuotteko te lisäbudjetissa toimia,
joilla tuetaan työllisyyttä ja kannustetaan kasvuun?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Meillä varmasti taloudessa
kaikilla on kolme haastetta, joista ensimmäinen on julkisen
talouden tasapainottaminen, toinen kasvu ja kolmas työllisyyden
lisääminen. Työ luo lisää työtä.
Lisätalousarviossa me tulemme myös tekemään
sellaisia toimia, jotka liittyvät suoraan työhön
ja työn tuottavuuteen, ne liittyvät sukupolvenvaihdoksiin
ja muihin tämän tyyppisiin kysymyksiin, mutta
me käsittelemme lisätalousarviota vasta ensi viikolla.
Kannattaako lisätalousarviolta odottaa poppaskonsteja,
joilla Suomi saadaan yhtäkkiä nousuun? Vastaus:
ei kannata.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Minulla on sellainen tunne, ettei kansa
mitään poppaskonsteja tässä odotakaan,
vaan he odottavat hallitukselta ratkaisuja ja töitä työllisyyden,
talouden parantamiseksi.
Keskusta on tänään edellyttänyt,
että hallitus antaa lisäbudjetin yhteydessä myös
selvityksen siitä, mikä tämän
maan taloudellinen tilanne todellisuudessa on ajantasaisine lukuineen.
Perhepaketin kaatumisen yhteydessä, joka sinällänsä oli
hyvä asia, tuli selville, että kaikki luvut, joita hallituksen
käytössä on ollut, eivät ole
täysin oikeita, ja rakennepaketissa on ollut ilmeisesti
vääriäkin lukuja. Tähän
samaan myös Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja
aiemmin viikolla kiinnitti huomionsa.
Eduskunnalla ja ennen kaikkea kansalaisilla on oikeus saada
tieto siitä, mikä kotimaamme taloudellinen tilanne
on. Kysynkin: tuotteko lisäbudjetin yhteydessä keskustan
vaatiman selvityksen (Puhemies koputtaa) Suomen taloudellisesta
tilanteesta tälle eduskunnalle?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Sehän on ilman muuta selvää, että aina
lisätalousarvion yhteydessä me tarkastelemme taloutta
kokonaisuutena. Suora vastaus teidän suoraan kysymykseenne,
tuommeko selvityksen Suomen talouden tilasta siinä vaiheessa,
on kyllä.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Huonossa talouden tilanteessa myös
seurannan työkalujen pitäisi olla kunnossa. Valtion
budjetteja vertailtaessa esimerkiksi alijäämän
suuruudesta on hyvin vaikea saada luotettavaa ja todellista kuvaa,
koska esimerkiksi tämän vuoden budjetti sisältää paljon
omaisuuden myyntieriä ja omaisuuserien ylituloutuksia.
Talousarvio- ja tilinpäätöskäytännön
muuttamista avoimemmaksi on ehdottanut esimerkiksi Tuomas Pöystin
työryhmä vuonna 2002. Myös tarkastusvaliokunta
on puuttunut tähän asiaan ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Arvoisa valtiovarainministeri, kysyisin teiltä: haluatteko
te edistää niitä toimia, jolla valtion
budjetointi- ja tilinpäätöskäytäntöä muutetaan
samaan suuntaan kuin mihin kunnat ovat jo siirtyneet jonkin aikaa
sitten?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä havaintoja
valtion budjetteihin liittyen.
Kun miettii niitä monia yksityiskohtia, joita tällä hetkellä budjettiin
sisältyy, niin voi todeta, että on melkein mahdotonta
kenelle tahansa löytää kaikki vaikutukset,
mitä niillä rahoilla, mitä käytetään,
budjetin kautta todellisuuteen on. Minun mielestäni ajatus
siitä, että selvennetään tuloksen
ja toisaalta investointien välistä eroa valtion
budjetissa, on järkevä.
Minä olen asettanut työryhmän, jonka
tehtävänä on selvittää tällä hetkellä lapsiin
kohdistuvia vaikutuksia budjetin osalta. Se on työ, jota
tehdään viisi vuotta taaksepäin, seurataan,
mitä on laitettu rahaa ja minkä vaikutuksen se
on sitten tuottanut lapsien näkökulmasta. Sama
koskee myös yksin asuvien ihmisten osaa. Elikkä meillä on
budjetissa niin paljon momentteja, yksityiskohtia, että niitten
kokonaisvaikuttavuutta on todella vaikea ikään
kuin havaita, ja sen takia tämmöistä selventävää työtä tarvitaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi edustaja Soini, ja sitä ennen, arvoisa
edustaja, huomautan, että liikkumiskielto salissa on edelleenkin
voimassa. — Edustaja Soini, olkaa hyvä.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Vaalien alla SDP lupasi 100 000
uutta työpaikkaa. Mitä on käynyt? Vuoden
aikana 27 000 työtöntä lisää ja
noin 23 000 on eläköitynyt enemmän
kuin työmarkkinoille on tullut. Meiltä puuttuu
50 000 tilipussia, mikä oli tilanne vuosi sitten.
Tämä on todella vakava asia.
Kuinka katsotte, arvoisa pääministeri, hallituksenne
onnistuneen tässä tavoitteessa ja politiikassa,
kun kylmät luvut ovat nämä? Pääministeri Katainen
lähti, ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
lähetettiin omiensa toimesta. Olette jossain määrin
kyllä sijaiskärsijä tässä asiassa,
mutta nyt kun lisäbudjetti on auki, niin onko siellä yksi
uusi avaus, jonka te voisitte tuoda, uusi idea, ja mikä se
voisi olla?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Kuten totesin, ensi viikolla käsittelemme
lisätalousarviota laajemmin. Mitä tulee hallituksen
onnistumisiin ja epäonnistumisiin, varmasti niin kuin kaikille
hallituksille tulee onnistumisia ja tulee epäonnistumisia.
Tällä kertaa on käynyt niin, että sopeutustoimissa,
siis veronkorotuksissa ja leikkauksissa, olemme onnistuneet, hyvässä ja
pahassa 6,5 miljardia euroa vuoteen 2018 saakka. Ovatko nämä mukavia
päätöksiä? Ei missään
nimessä, mutta ne ovat välttämättömiä.
Missä olemme sitten onnistuneet vähän
vähemmän? Varmasti rakennepoliittisissa uudistuksissa.
Kyllä muutamia asioita on viety eteenpäin vaikkapa
parlamentaarisen kaavan kautta, sote-ratkaisu tai vaikkapa kuntien
tehtävien vähentäminen. On syntynyt suurempia
rakenteellisia päätöksiä matkan
varrella, jotka liittyvät palkkamalttiin ja eläkkeisiin.
Mutta haluan vain korostaa sitä, että tässä vaiheessa
on kenenkään ihan turha antaa lupauksia siitä,
että voimme työllistää 100 000
tai 200 000 ihmistä seuraavan vaalikauden aikana.
Totta kai me (Puhemies koputtaa) siihen pyrimme, mutta siihen on
myös löydettävä keinot, ja ne
ovat se vaikea osa.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Haluan tähän todeta sen,
että eihän tämä hallitus ole
syyllinen siihen, että pieni finanssitavaratalo meni konkurssiin
Yhdysvalloissa 2008 ja se johti siihen, että meidän
bruttokansantuote romahti 8,3 prosenttiyksikköä,
tai että meidän tehdasteollisuuden kokonaisuus
pieneni 30 prosenttia tai että vienti pieneni 20 prosenttia. Emme
me ole kai syyllisiä siihen, että kiinalaiset päättivät
avata markkinansa globaalille taloudelle 2000-luvun alussa ja siitä syystä talouden
kasvun painopiste siirtyi Aasiaan. Emme kai me ole syyllisiä siihen,
että eräät Euroopan valtiot eivät ole
asioita hoitaneet. Nämä ovat ne asiat, jotka ovat
vaikuttaneet tähän suomalaiseen toimintaympäristöön,
minkä johdosta ei olla päästy sille kasvu-uralle,
jota ajateltiin 2011.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta,
että jokaisessa lisätalousarviossa on aina taloudellinen
katsaus ja siitä voi lukea, missä sillä hetkellä taloudessa
mennään. Mielestäni suurempia selvityksiä tässä yhteydessä ei
tarvita. Pitää myöskin muistaa se, että lisäbudjetin
käsittelyaika on varsin lyhyt, koska eduskunta päättää työskentelynsä 13.3.
Kysynkin pääministeri Stubbilta: kai hallitus kuitenkin
lisäbudjetilla osoittaa sen, että hallitus työskentelee
tiiviisti, tuloksellisesti aivan loppuun asti? Mitä nyt
tarvitaan, on panostuksia pienyritystoimintaan, koska sinne luodaan
työpaikat. Voitteko luvata eduskunnalle, että nimenomaan
pienyrityksille tulee panostuksia seuraavaan lisäbudjettiin,
joilla voidaan työpaikkoja ehkä luoda ja kasvua
edistää?
Tärkeätä on se, että hallitus
siis pysyy kehysten puitteissa, mutta kysyisin vielä: jos
menolisäyksiä tulee, ja valitettavasti sinne tulee
Talvivaarasta varmaan aika suuri menolisäys, missä määrin
näitä menoja voidaan kattaa myöskin budjetin
säästöillä?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää,
että hallitus tulee tekemään kaikkensa
loppuun saakka. Sitä olemme pyrkineet tekemään
tämän uuden hallituksen muodossa kesästä saakka.
Kuten totesin, tietyissä asioissa olemme onnistuneet, tietyissä emme.
Muutamat ongelmat ovat tulleet maan ulkopuolelta, muutamat ongelmat
ja paineet maan sisäpuolelta ja totta kai myös
poliittisen tilanteen kautta. Me pyrimme löytämään
ratkaisuja tässä lisätalousarviossa.
Mutta haluaisin varoittaa siitä, että siihen,
että me poliitikot pystyisimme jollain tavalla luomaan
kasvua tai luomaan työpaikkoja, vaikkapa lisätalousarvion
kautta, emme pysty. (Paavo Arhinmäki: Tietenkin pystytte!)
Minun mielestäni on erittäin tärkeätä ja
myös rehellistä opposition puolelta tällä hetkellä käydä tätä laajaa
keskustelua Suomen taloudesta. Olen jollain tavalla aistivinani
sitä, että on tulossa pieniä ehdotuksia
vasemmalta ja oikealta, mutta kokonaiskuva näyttää puuttuvan
melkeinpä kaikilta. Nyt on erittäin tärkeätä,
että emme astu siihen miinaan, johonka astuimme vuonna
2011, (Puhemies koputtaa) jolloinka tilannekuva oli erilainen — eli
kaikille sama tilannekuva ja sitten instrumentit päälle.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Euroopasta hyvät uutiset: Suomen
talous saattaa tänä vuonna olla plussalla, mutta
Euroopan unionin jäsenmaista 25 maan talouden ennustetaan
olevan tänä vuonna paremmalla tolalla kuin Suomen
ja kahden maan kohdalla heikommalla tolalla kuin Suomen. Mitä te,
arvoisa pääministeri, tähän
oikein sanotte?
Toinen kysymys liittyy tähän rakennepakettiin
ja kuntien rooliin siinä. Minulla on tässä tämä lista,
jossa sanotaan, että 2 miljardia pitäisi 2017—2018
tasoa pystyä vähentämään
ja että tehtäviä vähennetään
ainakin puolen osalta tuota rahaa. Ei ainakaan minulla eikä Suomen
Kuntaliitollakaan viimeksi kuulemieni uutisten perusteella ole tietoa,
mitkä ovat ne tehtävät, mitkä siellä nyt
sitten ollaan vähentämässä,
jotta saadaan 2 miljardia euroa sieltä pois. Miten tämän teidän
rakennepakettinne kanssa oikein on käymässä?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Tuossa taisi olla aika monta kysymystä.
Ehkä lähdemme liikkeelle vuodesta 2008, siitä aikakaudesta,
kun elinkeinoministerinä oli erinomainen Mauri Pekkarinen.
Valitettavasti Lehman Brothers meni konkurssiin, ajauduimme
sieltä finanssikriisiin, joka johti velkakriisiin, koska
me elvytimme hysteerisesti. Otimme 10 miljardia euroa lainaa vuonna 2009.
Yritimme saada ruiskun kautta lisää vauhtia meidän
talouteemme, mutta valitettavasti emme onnistuneet. On ollut sisäisiä paineita,
jotka liittyvät rakenteellisiin uudistuksiin ja niiden puutteisiin.
Meidän teollisuusrakenne on uudistunut, samalla metsäteollisuudella
tai vaikkapa it-teollisuudella on ollut ongelmia. Toisaalta meillä on
ollut ulkopuolisia ongelmia, jotka liittyvät globaaliin
talouteen. 40 prosenttia meidän bruttokansantuotteesta
on suhteutettuna vientiin, mikä tarkoittaa sitä,
että kun globaalitaloudessa menee huonosti, niin meilläkin
menee huonosti.
Edustaja Pekkarinen, jos me voisimme nyt sopia siitä,
että politiikka ei ole se ainoa syypää siihen,
että Suomen talous on tällä hetkellä huonossa
kunnossa. (Puhemies koputtaa) Tässä nousuun menee
vielä kauan.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Ei ainoa, mutta ei pääministeri
eikä hallitus voi paeta vastuutaan siitä, että aktiivisella
finanssipolitiikalla on merkitystä työllisyydelle
ja talouskasvulle. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Monet ekonomistit
sekä IMF ja OECD ovat nyt todenneet, että leikkaava,
kuristava, työttömyyttä aiheuttava politiikka
on väärä lääke niin
koko euroalueella kuin myöskin yksittäisissä jäsenvaltioissa.
Nyt kun viimeinen mahdollisuus, lisäbudjetti, on tulossa,
kysymys on myöskin signaalivaikutuksesta: minkälaisen
viestin hallitus antaa tässä taloustilanteessa,
nostaako se kädet pystyyn ja toteaa, että mitään
ei voi tehdä, vai tekeekö se konkreettisia toimenpiteitä,
esimerkiksi arvonlisäveron alarajan nostamista, huojennuksen
parantamista tuntuvasti niin, että pienet yritykset pystyisivät
työllistämään paremmin, tai
käynnistääkö se sellaisia elvyttäviä toimenpiteitä,
jotka antavat välittömästi töitä vielä tänä vuonna?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ehkä ensimmäinen
huomio on se, että jos te, edustaja, olette vahvasti sitä mieltä,
että hallituksen sisältä voi vaikuttaa
ja finanssipolitiikka on siinä ratkaiseva, niin silloin
te ette varmasti olisi lähteneet hallituksesta noin vuosi sitten,
vaan olisitte kantaneet samantyyppisen vastuun, jonka nyt nämä neljä puoluetta
tässä salissa kantavat.
Toinen huomio on se, että me olemme pyrkineet elvyttämään
ja saamaan taloutemme nousuun viimeisen seitsemän vuoden
aikana. Me emme ole siinä onnistuneet — me olemme
tuplanneet velkamme 50 miljardista 100 miljardiin euroon. Suhteutettuna
ei taida olla yhtään EU-maata, joka olisi sopeuttanut
enemmän. Tämä ei ole suhdanneongelma,
tämä on rakenteellinen ongelma, joka ei tule ratkeamaan
pelkästään finanssielvytyksellä tai
vastaavalla toimella.
Nyt meidän täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen:
me emme voi lisätä velkaa meidän lapsillemme
ja lastenlapsillemme. Meillä on nyt valitettavasti matalan
kasvun aika, ja me tarvitsemme kaikki toimet, joita voimme käyttää,
mutta velkaelvytys ei ole yksi niistä.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tässä on tullut todettua
useampaan kertaan, että nämä keskeiset
syyt tähän Suomen taloustilanteeseen ovat ulkopuolelta
tulleita syitä. Me olemme vientivetoinen pieni kansakunta, jonka
viennistä menee 60 prosenttia tällä hetkellä hitaan
talouskasvun Euroopan unionin alueelle. Tälle vain ei tämän
hallituskauden aikana ole pystynyt mitään, tämä on
pysähtynyt, stagnaation tila tässä taloudessa
ollut Euroopassa, ja minusta pitäisi nyt katsoa eteenpäin.
Meillä on työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu
hyvä elinkeinopoliittinen strategia, jonka pohjalta on
mahdollista päästä eteenpäin
kiinnittyen megatrendeihin: puhtaaseen ilmaan, ilmastonmuutoksen
torjumiseen, puhtaaseen veteen, kaupungistumiseen. Sitä kautta
me löydämme sitä uutta tulevaisuutta,
ja tämän varaan minun mielestäni meidän
pitää laskea. Tämä hallitus
on viimeksi elokuussa tehnyt budjetin, joka on tässä talossa
käsitelty, tälle vuodelle, joka piti sisällään
460 miljoonaa euroa elvyttäviä, infrarakentamiseen
liittyviä paketteja. Tätä kautta tulee
2 miljardin euron lisäpanostus infraan kolmen neljän
vuoden sisällä, (Puhemies koputtaa) noin 60 000
henkilötyövuotta.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Olen hämmästynyt, kun pääministeri
väittää, että hallituksella
tai eduskunnalla ei ole mitään mahdollisuutta
vaikuttaa työpaikkojen syntyyn ja talouskasvuun. Mitä sitten
tällä talolla olisi arvoa, jos me emme voisi tehdä finanssipoliittisia
ratkaisuja? Miksi meillä velka kasvaa? Esimerkiksi sen
vuoksi, että meillä on työttömyys
virallisten tilastojen mukaan 320 000, todellinen työttömyys
450 000. Käytämme miljardeja euroja — joka
vuosi joudumme ottamaan miljardeja euroja lainaa — koska
meidän työttömyytemme on niin korkealla
tasolla.
Arvoisa puhemies! Vasemmisto halusi tehdä järkevää finanssipolitiikkaa
tässä tilanteessa, (Ben Zyskowicz: Lisää velkaa!)
ja kaikkein pahinta tässä tilanteessa ostovoimalle
ja palvelualojen, kaupan alan työllisyydelle olivat leikkaukset kaikkein
pienituloisimpien indeksistä, eläkeläisiltä,
työttömiltä, opiskelijoilta. (Ben Zyskowicz:
Lisää velkaa lasten piikkiin!) He käyttävät joka
euron palveluihin ja sitä kautta työllisyyteen.
(Puhemies koputtaa) Tämän vuoksi me jouduimme
lähtemään, (Puhemies: Aika on täynnä!)
koska hallitus teki järjetöntä finanssipolitiikkaa.
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ehkä korjataan nytten sen
verran, että en missään vaiheessa ole
sanonut, että hallituksella, hallinnolla tai eduskunnalla
ei ole mitään mahdollisuuksia vaikutta työllisyyteen
ja työllisyystilanteeseen ja kasvuun. Totta kai sillä on,
mutta samalla totean sen, että onneksi suunnitelmatalouksien
aikakausi on ohi. Me olemme nyt tällä hetkellä minun
mielestäni tilanteessa, jossa ei pidä luoda illuusiota
siitä, että politiikka tuottaa sen kasvun tai
työllisyyden. Ei, sen tekee suomalainen työntekijä,
(Mauri Pekkarinen: Joo, mutta päätökset!)
suomalainen yritys ja suomalainen yrittäjä. Meidän
tehtävämme on luoda ne puitteet ja lainsäädäntö,
jolla suomalaiset yritykset pärjäävät.
Tämä tarkoittaa sitä, että me
emme sääntele heitä kuoliaaksi emmekä verota
heitä kuoliaaksi. Se on se ainoa tapa, jolla Suomi saadaan
nousuun.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomalaisten kotitalouksien ja yritysten jokapäiväiset
päätökset vaikuttavat työllisyyteen,
investointeihin ja talouskasvuun.
Hallituksella on suuri merkitys pitää yllä kotitalouksien
ja yritysten luottamusta Suomen talouteen. Kysynkin: Onko hallitus
nyt tuomassa lisäbudjettiin sellaisia elementtejä,
joilla luottamusta lisätään? Tähän
asti hallitus on antanut liian suuria lupauksia yrityksille ja kuluttajille,
ja tämän johdosta tämä luottamus
on rapautunut. Kysyn siis: onko nyt hallitus tuomassa edellytyksiä,
joilla luottamusta kartoitetaan?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on tullut
tieto siitä, että harkitaan isoa selluinvestointia
Kuopioon. 1,4 miljardia euroa on tuon investoinnin arvo. On tieto
siitä, että Äänekoskelle on
todennäköisesti tulossa iso investointi, miljardiluokan hanke,
ja aika paljon muitakin 100 miljoonan luokan hankkeita on käynnissä tällä hetkellä.
Tämä ehkä kertoo
siitä, että tämmöinen luottamus
on syntymässä nyt takaisin siihen, että tänne kannattaa
investoida.
Tämä hallitus on tehnyt semmoisia ratkaisuja, joilla
on luotu tulevaisuuteen uskoa, infrapaketeilla ja niin edelleen.
Haluan todeta sen, että hallituksen lisäbudjetti
on minun valmistelussani ja siellä on tällä hetkellä olemassa
elementtejä, jotka toivottavasti lisäävät
sitä luottamusta sukupolvenvaihdoksen kautta ja toivottavasti
lisäävät esimerkiksi arvonlisäveron
kautta oikeita vaikutuksia.