Täysistunnon pöytäkirja 149/2014 vp

PTK 149/2014 vp

149. TORSTAINA 5. HELMIKUUTA 2015 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Työllisyyden ja kasvun edistäminen

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa viimeisen lisäbudjetin kuluvan kuun 18. päivä. Se on tämän hallituksen viimeinen toimenpide budjettipuolella. Keskusta katsoo, että etenkin työttömyyden hillitseminen ja talouden kasvu vaativat toimia ja tekemistä. Me olemme esittäneet lukuisia toimia, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vähennetään byrokratiaa, helpotetaan työn vastaanottamista. Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: tuotteko te lisäbudjetissa toimia, joilla tuetaan työllisyyttä ja kannustetaan kasvuun?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Meillä varmasti taloudessa kaikilla on kolme haastetta, joista ensimmäinen on julkisen talouden tasapainottaminen, toinen kasvu ja kolmas työllisyyden lisääminen. Työ luo lisää työtä.

Lisätalousarviossa me tulemme myös tekemään sellaisia toimia, jotka liittyvät suoraan työhön ja työn tuottavuuteen, ne liittyvät sukupolvenvaihdoksiin ja muihin tämän tyyppisiin kysymyksiin, mutta me käsittelemme lisätalousarviota vasta ensi viikolla. Kannattaako lisätalousarviolta odottaa poppaskonsteja, joilla Suomi saadaan yhtäkkiä nousuun? Vastaus: ei kannata.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on sellainen tunne, ettei kansa mitään poppaskonsteja tässä odotakaan, vaan he odottavat hallitukselta ratkaisuja ja töitä työllisyyden, talouden parantamiseksi.

Keskusta on tänään edellyttänyt, että hallitus antaa lisäbudjetin yhteydessä myös selvityksen siitä, mikä tämän maan taloudellinen tilanne todellisuudessa on ajantasaisine lukuineen. Perhepaketin kaatumisen yhteydessä, joka sinällänsä oli hyvä asia, tuli selville, että kaikki luvut, joita hallituksen käytössä on ollut, eivät ole täysin oikeita, ja rakennepaketissa on ollut ilmeisesti vääriäkin lukuja. Tähän samaan myös Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja aiemmin viikolla kiinnitti huomionsa.

Eduskunnalla ja ennen kaikkea kansalaisilla on oikeus saada tieto siitä, mikä kotimaamme taloudellinen tilanne on. Kysynkin: tuotteko lisäbudjetin yhteydessä keskustan vaatiman selvityksen (Puhemies koputtaa) Suomen taloudellisesta tilanteesta tälle eduskunnalle?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Sehän on ilman muuta selvää, että aina lisätalousarvion yhteydessä me tarkastelemme taloutta kokonaisuutena. Suora vastaus teidän suoraan kysymykseenne, tuommeko selvityksen Suomen talouden tilasta siinä vaiheessa, on kyllä.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Huonossa talouden tilanteessa myös seurannan työkalujen pitäisi olla kunnossa. Valtion budjetteja vertailtaessa esimerkiksi alijäämän suuruudesta on hyvin vaikea saada luotettavaa ja todellista kuvaa, koska esimerkiksi tämän vuoden budjetti sisältää paljon omaisuuden myyntieriä ja omaisuuserien ylituloutuksia.

Talousarvio- ja tilinpäätöskäytännön muuttamista avoimemmaksi on ehdottanut esimerkiksi Tuomas Pöystin työryhmä vuonna 2002. Myös tarkastusvaliokunta on puuttunut tähän asiaan ja Valtiontalouden tarkastusvirasto. Arvoisa valtiovarainministeri, kysyisin teiltä: haluatteko te edistää niitä toimia, jolla valtion budjetointi- ja tilinpäätöskäytäntöä muutetaan samaan suuntaan kuin mihin kunnat ovat jo siirtyneet jonkin aikaa sitten?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä havaintoja valtion budjetteihin liittyen.

Kun miettii niitä monia yksityiskohtia, joita tällä hetkellä budjettiin sisältyy, niin voi todeta, että on melkein mahdotonta kenelle tahansa löytää kaikki vaikutukset, mitä niillä rahoilla, mitä käytetään, budjetin kautta todellisuuteen on. Minun mielestäni ajatus siitä, että selvennetään tuloksen ja toisaalta investointien välistä eroa valtion budjetissa, on järkevä.

Minä olen asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää tällä hetkellä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia budjetin osalta. Se on työ, jota tehdään viisi vuotta taaksepäin, seurataan, mitä on laitettu rahaa ja minkä vaikutuksen se on sitten tuottanut lapsien näkökulmasta. Sama koskee myös yksin asuvien ihmisten osaa. Elikkä meillä on budjetissa niin paljon momentteja, yksityiskohtia, että niitten kokonaisvaikuttavuutta on todella vaikea ikään kuin havaita, ja sen takia tämmöistä selventävää työtä tarvitaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi edustaja Soini, ja sitä ennen, arvoisa edustaja, huomautan, että liikkumiskielto salissa on edelleenkin voimassa. — Edustaja Soini, olkaa hyvä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vaalien alla SDP lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Mitä on käynyt? Vuoden aikana 27 000 työtöntä lisää ja noin 23 000 on eläköitynyt enemmän kuin työmarkkinoille on tullut. Meiltä puuttuu 50 000 tilipussia, mikä oli tilanne vuosi sitten. Tämä on todella vakava asia.

Kuinka katsotte, arvoisa pääministeri, hallituksenne onnistuneen tässä tavoitteessa ja politiikassa, kun kylmät luvut ovat nämä? Pääministeri Katainen lähti, ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilainen lähetettiin omiensa toimesta. Olette jossain määrin kyllä sijaiskärsijä tässä asiassa, mutta nyt kun lisäbudjetti on auki, niin onko siellä yksi uusi avaus, jonka te voisitte tuoda, uusi idea, ja mikä se voisi olla?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kuten totesin, ensi viikolla käsittelemme lisätalousarviota laajemmin. Mitä tulee hallituksen onnistumisiin ja epäonnistumisiin, varmasti niin kuin kaikille hallituksille tulee onnistumisia ja tulee epäonnistumisia.

Tällä kertaa on käynyt niin, että sopeutustoimissa, siis veronkorotuksissa ja leikkauksissa, olemme onnistuneet, hyvässä ja pahassa 6,5 miljardia euroa vuoteen 2018 saakka. Ovatko nämä mukavia päätöksiä? Ei missään nimessä, mutta ne ovat välttämättömiä.

Missä olemme sitten onnistuneet vähän vähemmän? Varmasti rakennepoliittisissa uudistuksissa. Kyllä muutamia asioita on viety eteenpäin vaikkapa parlamentaarisen kaavan kautta, sote-ratkaisu tai vaikkapa kuntien tehtävien vähentäminen. On syntynyt suurempia rakenteellisia päätöksiä matkan varrella, jotka liittyvät palkkamalttiin ja eläkkeisiin.

Mutta haluan vain korostaa sitä, että tässä vaiheessa on kenenkään ihan turha antaa lupauksia siitä, että voimme työllistää 100 000 tai 200 000 ihmistä seuraavan vaalikauden aikana. Totta kai me (Puhemies koputtaa) siihen pyrimme, mutta siihen on myös löydettävä keinot, ja ne ovat se vaikea osa.

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Haluan tähän todeta sen, että eihän tämä hallitus ole syyllinen siihen, että pieni finanssitavaratalo meni konkurssiin Yhdysvalloissa 2008 ja se johti siihen, että meidän bruttokansantuote romahti 8,3 prosenttiyksikköä, tai että meidän tehdasteollisuuden kokonaisuus pieneni 30 prosenttia tai että vienti pieneni 20 prosenttia. Emme me ole kai syyllisiä siihen, että kiinalaiset päättivät avata markkinansa globaalille taloudelle 2000-luvun alussa ja siitä syystä talouden kasvun painopiste siirtyi Aasiaan. Emme kai me ole syyllisiä siihen, että eräät Euroopan valtiot eivät ole asioita hoitaneet. Nämä ovat ne asiat, jotka ovat vaikuttaneet tähän suomalaiseen toimintaympäristöön, minkä johdosta ei olla päästy sille kasvu-uralle, jota ajateltiin 2011.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta, että jokaisessa lisätalousarviossa on aina taloudellinen katsaus ja siitä voi lukea, missä sillä hetkellä taloudessa mennään. Mielestäni suurempia selvityksiä tässä yhteydessä ei tarvita. Pitää myöskin muistaa se, että lisäbudjetin käsittelyaika on varsin lyhyt, koska eduskunta päättää työskentelynsä 13.3.

Kysynkin pääministeri Stubbilta: kai hallitus kuitenkin lisäbudjetilla osoittaa sen, että hallitus työskentelee tiiviisti, tuloksellisesti aivan loppuun asti? Mitä nyt tarvitaan, on panostuksia pienyritystoimintaan, koska sinne luodaan työpaikat. Voitteko luvata eduskunnalle, että nimenomaan pienyrityksille tulee panostuksia seuraavaan lisäbudjettiin, joilla voidaan työpaikkoja ehkä luoda ja kasvua edistää?

Tärkeätä on se, että hallitus siis pysyy kehysten puitteissa, mutta kysyisin vielä: jos menolisäyksiä tulee, ja valitettavasti sinne tulee Talvivaarasta varmaan aika suuri menolisäys, missä määrin näitä menoja voidaan kattaa myöskin budjetin säästöillä?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää, että hallitus tulee tekemään kaikkensa loppuun saakka. Sitä olemme pyrkineet tekemään tämän uuden hallituksen muodossa kesästä saakka. Kuten totesin, tietyissä asioissa olemme onnistuneet, tietyissä emme. Muutamat ongelmat ovat tulleet maan ulkopuolelta, muutamat ongelmat ja paineet maan sisäpuolelta ja totta kai myös poliittisen tilanteen kautta. Me pyrimme löytämään ratkaisuja tässä lisätalousarviossa.

Mutta haluaisin varoittaa siitä, että siihen, että me poliitikot pystyisimme jollain tavalla luomaan kasvua tai luomaan työpaikkoja, vaikkapa lisätalousarvion kautta, emme pysty. (Paavo Arhinmäki: Tietenkin pystytte!) Minun mielestäni on erittäin tärkeätä ja myös rehellistä opposition puolelta tällä hetkellä käydä tätä laajaa keskustelua Suomen taloudesta. Olen jollain tavalla aistivinani sitä, että on tulossa pieniä ehdotuksia vasemmalta ja oikealta, mutta kokonaiskuva näyttää puuttuvan melkeinpä kaikilta. Nyt on erittäin tärkeätä, että emme astu siihen miinaan, johonka astuimme vuonna 2011, (Puhemies koputtaa) jolloinka tilannekuva oli erilainen — eli kaikille sama tilannekuva ja sitten instrumentit päälle.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Euroopasta hyvät uutiset: Suomen talous saattaa tänä vuonna olla plussalla, mutta Euroopan unionin jäsenmaista 25 maan talouden ennustetaan olevan tänä vuonna paremmalla tolalla kuin Suomen ja kahden maan kohdalla heikommalla tolalla kuin Suomen. Mitä te, arvoisa pääministeri, tähän oikein sanotte?

Toinen kysymys liittyy tähän rakennepakettiin ja kuntien rooliin siinä. Minulla on tässä tämä lista, jossa sanotaan, että 2 miljardia pitäisi 2017—2018 tasoa pystyä vähentämään ja että tehtäviä vähennetään ainakin puolen osalta tuota rahaa. Ei ainakaan minulla eikä Suomen Kuntaliitollakaan viimeksi kuulemieni uutisten perusteella ole tietoa, mitkä ovat ne tehtävät, mitkä siellä nyt sitten ollaan vähentämässä, jotta saadaan 2 miljardia euroa sieltä pois. Miten tämän teidän rakennepakettinne kanssa oikein on käymässä?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tuossa taisi olla aika monta kysymystä.

Ehkä lähdemme liikkeelle vuodesta 2008, siitä aikakaudesta, kun elinkeinoministerinä oli erinomainen Mauri Pekkarinen.

Valitettavasti Lehman Brothers meni konkurssiin, ajauduimme sieltä finanssikriisiin, joka johti velkakriisiin, koska me elvytimme hysteerisesti. Otimme 10 miljardia euroa lainaa vuonna 2009. Yritimme saada ruiskun kautta lisää vauhtia meidän talouteemme, mutta valitettavasti emme onnistuneet. On ollut sisäisiä paineita, jotka liittyvät rakenteellisiin uudistuksiin ja niiden puutteisiin. Meidän teollisuusrakenne on uudistunut, samalla metsäteollisuudella tai vaikkapa it-teollisuudella on ollut ongelmia. Toisaalta meillä on ollut ulkopuolisia ongelmia, jotka liittyvät globaaliin talouteen. 40 prosenttia meidän bruttokansantuotteesta on suhteutettuna vientiin, mikä tarkoittaa sitä, että kun globaalitaloudessa menee huonosti, niin meilläkin menee huonosti.

Edustaja Pekkarinen, jos me voisimme nyt sopia siitä, että politiikka ei ole se ainoa syypää siihen, että Suomen talous on tällä hetkellä huonossa kunnossa. (Puhemies koputtaa) Tässä nousuun menee vielä kauan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ei ainoa, mutta ei pääministeri eikä hallitus voi paeta vastuutaan siitä, että aktiivisella finanssipolitiikalla on merkitystä työllisyydelle ja talouskasvulle. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Monet ekonomistit sekä IMF ja OECD ovat nyt todenneet, että leikkaava, kuristava, työttömyyttä aiheuttava politiikka on väärä lääke niin koko euroalueella kuin myöskin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Nyt kun viimeinen mahdollisuus, lisäbudjetti, on tulossa, kysymys on myöskin signaalivaikutuksesta: minkälaisen viestin hallitus antaa tässä taloustilanteessa, nostaako se kädet pystyyn ja toteaa, että mitään ei voi tehdä, vai tekeekö se konkreettisia toimenpiteitä, esimerkiksi arvonlisäveron alarajan nostamista, huojennuksen parantamista tuntuvasti niin, että pienet yritykset pystyisivät työllistämään paremmin, tai käynnistääkö se sellaisia elvyttäviä toimenpiteitä, jotka antavat välittömästi töitä vielä tänä vuonna?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ensimmäinen huomio on se, että jos te, edustaja, olette vahvasti sitä mieltä, että hallituksen sisältä voi vaikuttaa ja finanssipolitiikka on siinä ratkaiseva, niin silloin te ette varmasti olisi lähteneet hallituksesta noin vuosi sitten, vaan olisitte kantaneet samantyyppisen vastuun, jonka nyt nämä neljä puoluetta tässä salissa kantavat.

Toinen huomio on se, että me olemme pyrkineet elvyttämään ja saamaan taloutemme nousuun viimeisen seitsemän vuoden aikana. Me emme ole siinä onnistuneet — me olemme tuplanneet velkamme 50 miljardista 100 miljardiin euroon. Suhteutettuna ei taida olla yhtään EU-maata, joka olisi sopeuttanut enemmän. Tämä ei ole suhdanneongelma, tämä on rakenteellinen ongelma, joka ei tule ratkeamaan pelkästään finanssielvytyksellä tai vastaavalla toimella.

Nyt meidän täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen: me emme voi lisätä velkaa meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme. Meillä on nyt valitettavasti matalan kasvun aika, ja me tarvitsemme kaikki toimet, joita voimme käyttää, mutta velkaelvytys ei ole yksi niistä.

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut todettua useampaan kertaan, että nämä keskeiset syyt tähän Suomen taloustilanteeseen ovat ulkopuolelta tulleita syitä. Me olemme vientivetoinen pieni kansakunta, jonka viennistä menee 60 prosenttia tällä hetkellä hitaan talouskasvun Euroopan unionin alueelle. Tälle vain ei tämän hallituskauden aikana ole pystynyt mitään, tämä on pysähtynyt, stagnaation tila tässä taloudessa ollut Euroopassa, ja minusta pitäisi nyt katsoa eteenpäin.

Meillä on työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu hyvä elinkeinopoliittinen strategia, jonka pohjalta on mahdollista päästä eteenpäin kiinnittyen megatrendeihin: puhtaaseen ilmaan, ilmastonmuutoksen torjumiseen, puhtaaseen veteen, kaupungistumiseen. Sitä kautta me löydämme sitä uutta tulevaisuutta, ja tämän varaan minun mielestäni meidän pitää laskea. Tämä hallitus on viimeksi elokuussa tehnyt budjetin, joka on tässä talossa käsitelty, tälle vuodelle, joka piti sisällään 460 miljoonaa euroa elvyttäviä, infrarakentamiseen liittyviä paketteja. Tätä kautta tulee 2 miljardin euron lisäpanostus infraan kolmen neljän vuoden sisällä, (Puhemies koputtaa) noin 60 000 henkilötyövuotta.

Paavo  Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Olen hämmästynyt, kun pääministeri väittää, että hallituksella tai eduskunnalla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa työpaikkojen syntyyn ja talouskasvuun. Mitä sitten tällä talolla olisi arvoa, jos me emme voisi tehdä finanssipoliittisia ratkaisuja? Miksi meillä velka kasvaa? Esimerkiksi sen vuoksi, että meillä on työttömyys virallisten tilastojen mukaan 320 000, todellinen työttömyys 450 000. Käytämme miljardeja euroja — joka vuosi joudumme ottamaan miljardeja euroja lainaa — koska meidän työttömyytemme on niin korkealla tasolla.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto halusi tehdä järkevää finanssipolitiikkaa tässä tilanteessa, (Ben Zyskowicz: Lisää velkaa!) ja kaikkein pahinta tässä tilanteessa ostovoimalle ja palvelualojen, kaupan alan työllisyydelle olivat leikkaukset kaikkein pienituloisimpien indeksistä, eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta. (Ben Zyskowicz: Lisää velkaa lasten piikkiin!) He käyttävät joka euron palveluihin ja sitä kautta työllisyyteen. (Puhemies koputtaa) Tämän vuoksi me jouduimme lähtemään, (Puhemies: Aika on täynnä!) koska hallitus teki järjetöntä finanssipolitiikkaa.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä korjataan nytten sen verran, että en missään vaiheessa ole sanonut, että hallituksella, hallinnolla tai eduskunnalla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikutta työllisyyteen ja työllisyystilanteeseen ja kasvuun. Totta kai sillä on, mutta samalla totean sen, että onneksi suunnitelmatalouksien aikakausi on ohi. Me olemme nyt tällä hetkellä minun mielestäni tilanteessa, jossa ei pidä luoda illuusiota siitä, että politiikka tuottaa sen kasvun tai työllisyyden. Ei, sen tekee suomalainen työntekijä, (Mauri Pekkarinen: Joo, mutta päätökset!) suomalainen yritys ja suomalainen yrittäjä. Meidän tehtävämme on luoda ne puitteet ja lainsäädäntö, jolla suomalaiset yritykset pärjäävät. Tämä tarkoittaa sitä, että me emme sääntele heitä kuoliaaksi emmekä verota heitä kuoliaaksi. Se on se ainoa tapa, jolla Suomi saadaan nousuun.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten kotitalouksien ja yritysten jokapäiväiset päätökset vaikuttavat työllisyyteen, investointeihin ja talouskasvuun.

Hallituksella on suuri merkitys pitää yllä kotitalouksien ja yritysten luottamusta Suomen talouteen. Kysynkin: Onko hallitus nyt tuomassa lisäbudjettiin sellaisia elementtejä, joilla luottamusta lisätään? Tähän asti hallitus on antanut liian suuria lupauksia yrityksille ja kuluttajille, ja tämän johdosta tämä luottamus on rapautunut. Kysyn siis: onko nyt hallitus tuomassa edellytyksiä, joilla luottamusta kartoitetaan?

Valtiovarainministeri  Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on tullut tieto siitä, että harkitaan isoa selluinvestointia Kuopioon. 1,4 miljardia euroa on tuon investoinnin arvo. On tieto siitä, että Äänekoskelle on todennäköisesti tulossa iso investointi, miljardiluokan hanke, ja aika paljon muitakin 100 miljoonan luokan hankkeita on käynnissä tällä hetkellä. Tämä ehkä kertoo siitä, että tämmöinen luottamus on syntymässä nyt takaisin siihen, että tänne kannattaa investoida.

Tämä hallitus on tehnyt semmoisia ratkaisuja, joilla on luotu tulevaisuuteen uskoa, infrapaketeilla ja niin edelleen. Haluan todeta sen, että hallituksen lisäbudjetti on minun valmistelussani ja siellä on tällä hetkellä olemassa elementtejä, jotka toivottavasti lisäävät sitä luottamusta sukupolvenvaihdoksen kautta ja toivottavasti lisäävät esimerkiksi arvonlisäveron kautta oikeita vaikutuksia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää tullut käsiteltyä.