Arvoisa puhemies! Tiesittekö, että köyhän miehen elämä on yli 12 vuotta lyhyempi kuin rikkaan? Tämän kertoo vaalikauden alussa tehty tutkimus. Kuilu rikkaiden ja vähävaraisten hyvinvoinnin välillä on kasvanut suureksi. On hyvin hätkähdyttävää, että köyhän miehen elämä on tosiaankin 12,5 vuotta lyhyempi kuin kaikkein hyvätuloisimman. Tämä pysäyttävä tulos herättää kysymyksiä: onko heikko toimeentulo terveysriski, vai eikö köyhällä ole varaa terveyskuluihin?

Meille sosialidemokraateille on aina ollut tärkeää rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa palvelut ja turvaverkot toimivat kaikille yhdenvertaisesti. Tuon tutkimuksen mukaan juuri tuloilla on kuitenkin kaikkein suurin vaikutus elinajanodotteeseen. Kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä: miten hallitus on talouspolitiikassaan tällä kaudella ottanut huomioon eriarvoisuuden vähentämisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Stubbin hallitus on ehtinyt muutamaan asiaan puuttua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. On tehty eläketulovähennyskorotus, 0,5 prosenttiyksikköä, ja sitten tehtiin tämä lapsivähennys, joka vaikuttaa pieni- ja keskituloisten lapsiperheitten näkökulmasta oikealla tavalla.

Aiemmin tällä vaalikaudella on työttömien perusturvaa kyetty parantamaan 100 euron kuukausikorotuksella, ja toimeentulotukeen on tehty tasokorotus tämän hallituskauden aikana ja otettu käyttöön myöskin yksinhuoltajakorotus. Verotuksessa on tehty progressiota lisääviä vaikutuksia ja on myöskin kyetty Stubbin hallituksen toimesta kolmeen alimpaan veroluokkaan indeksikorotuksia tänä vuonna toteuttamaan.

Kaikkein tärkeintä tässä tilanteessa on se, että me saamme Suomeen talouskasvua syntymään, sen myötä työllisyyttä. Työllisyys on parasta lääkettä eriarvoisuuden poistamiseen. Uudet työpaikat ovat parasta lääkettä eriarvoisuuden poistamiseen.

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Suomalaista peruskoulua ihaillaan ympäri maailmaa, tulokset ovat kansainvälistä kärkeä. Menestyksen salaisuus on peruskoulun kyvyssä vähentää eriarvoisuutta eri lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten välillä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Me ponnistelemme, jotta jokainen lapsi pysyisi mukana. Taustallahan on ajatus jokaisen lapsen ja nuoren jakamattomasta ihmisarvosta. Mutta on myös syytä huoleen. Erot koulujen välillä ovat huolestuttavan suuria: lähikoulu ei aina olekaan se paras koulu. Kilpailu pääsystä parhaaseen kouluun on kasvamassa, näitä paikkoja ei riitä kaikille. Koulujen erot näkyvät oppimistuloksissa ja vaikuttavat lasten ja nuorten koko elämään, pärjäämiseen, ehkä jopa elinikäänkin. Miten hallitus pyrkii vähentämään tästä johtuvaa eriarvoisuutta lasten ja nuorten välillä?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kyllä lähtökohtana on se, että jokainen lähikoulu on yhtä hyvä koulu — siitä meillä Suomessa on hyvät kansainvälisetkin tulokset. Mutta sitten meidän täytyy myöntää, että edustaja Kantola on oikeassa tämän kysymyksen syvässä pohjavireessä, siinä, että koulut ovat alkaneet (Hälinää — Puhemies koputtaa) eriytyä. Ei siksi, että lähikoulu olisi huonompi koulu kuin joku muu koulu, vaan siksi, että ympäröivä asuinalue aiheuttaa monenlaisia haasteita siksi, että alueella saattaa olla keskimääräistä enemmän maahanmuuttoa, keskimääräistä enemmän työttömyyttä ja keskimääräistä alempi koulutustaso. Silloin me joudumme toki toteamaan, että ne haasteetkin siellä lähikoulussa ovat suurempia kuin monilla muilla alueilla, ja siksi me olemme kahdella isolla, merkittävällä panostuksella vastanneet tähän ongelmaan.

Ensinnäkin tämä hallitus ainoana hallituksena koko Suomen historiassa on ottanut käyttöön koulujen välistä eriarvoisuutta vähentävät rahat, ja minä pidän niitä erinomaisena osoituksena siitä, että me olemme (Puhemies koputtaa) tähän ongelmaan lopulta kiinnittämässä huomiota. Ja sitten myös oppilaiden välisiä eroja on kavennettu sillä, että tuemme merkittävällä tavalla ryhmäkokojen pienentämistä.