Täysistunnon pöytäkirja 150/2006 vp

PTK 150/2006 vp

150. KESKIVIIKKONA 31. TAMMIKUUTA 2007 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

 

Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän rajoitetun ajan puitteissa valitettavasti en kerkiä esitellä asiaa sillä hartaudella, mitä ajattelisin, että tämän asian esittely olisi vaatinut. Lyhyesti vaan totean tästä hallituksen esityksestä pääkohdat ja sitten valiokunnan kannanotoista muutaman keskeisen asian ja uskon, että asian keskustelu täällä tuo lisää valaistusta tähän lakisisältöön.

Tässähän uudessa kansaneläkelaissa ehdotetaan säädettäväksi kansaneläkkeistä, perhe-eläkkeistä ja lapsikorotuksesta. Esitys sisältää myös ehdotuksen toisen kuntakalleusryhmän poistamisesta kansaneläkkeestä, leskeneläkkeestä ja muista etuuksista, joiden määrä on sidottu kuntien kalleusluokitukseen, ja henkilön asuinkunta ei jatkossa enää vaikuttaisi kyseisten etuuksien määrään. Pienintä maksettavaa etuutta koskevia säännöksiä myös yhdenmukaistettiin.

Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä olevaa ulkomaan kansalaisiin sovellettavaa Suomessa asumisen vähimmäisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Kansaneläkettä ja perhe-eläkettä tarkistettaessa 1. päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen alkava työeläke ehdotetaan otettavaksi huomioon tarkistusajankohdan työeläkeindeksitason mukaisena. Sotilasvammalain mukaista elinkoron ikä- ja omaiskorotusta ei otettaisi tulona huomioon kansaneläkettä laskettaessa.

Sitten leskeneläkkeen alkueläke ehdotetaan maksettavaksi kaikille vakiomääräisenä. Lesken jatkoeläkkeen määrään ei enää vaikuttaisi omaisuus eikä metsien laskennallinen tuotto. Osatyökyvyttömälle eläkkeensaajalle voitaisiin maksaa lapsikorotusta.

Sitten eläkkeensaajan asumistukea voitaisiin uuden lain mukaan myöntää myös työeläkelainsäädännön mukaista perhe-eläkettä saavalle. Omaisuudesta laskettava tulo otettaisiin huomioon sellaisten varallisuuserien arvojen perusteella, jotka ovat saatavissa verohallinnolta tai muuten julkisesti käytettävissä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2008, ja valiokunta puoltaa lain hyväksymistä seuraavin kannanotoin. Valiokunnan kannanotot -kohdat erittelen erikseen, ensiksikin yleisperustelut, kohta yleistä. (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Pyydän edustajia rauhoittumaan ja siirtämään palaverit salin ulkopuolelle. Täällä on noin kymmenen palaveria menossa, kaikki salin ulkopuolelle!

Puhuja:

Kiitoksia, herra puhemies! — Toiseksi etuuksien taso, kolmanneksi kansaneläkkeen uudistaminen, neljänneksi vammaisetuudet ja sitten viidentenä asumisaikavaatimus ja etuuksien maksaminen ulkomaille. Tässä ovat ne kohdat, joihinka valiokunta on kannanottonsa kiinnittänyt.

Ensinnäkin yleistä: Kansaneläkelain sekä vammaisetuuksia ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan lainsäädännön uudistaminen on osa sosiaaliturvalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa pyrkimyksenä on sääntelyn selkeyttäminen ja ajanmukaistaminen. Eduskunta on jo aikaisemmin hyväksynyt Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan osalta uudistetun työttömyysturvalain, sairausvakuutuslain sekä kuntoutusetuuksia koskevan lain. Lisäksi kuluvilla valtiopäivillä on saatettu loppuun kaikkien työeläkelakien selkeyttämishanke ja uudistetut lait on saatettu voimaan tämän vuoden alusta lukien. Nämä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat toimeentuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä edelleen.

Esityksessä ei kuitenkaan juurikaan muuteta etuuksien saamisen edellytyksiä tai niiden määräytymisperusteita, vaan keskeistä on uudistaa lakien rakennetta, helpottaa niiden täytäntöönpanoa ja yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä. Siten uudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen. Merkittävänä uudistuksessa voidaan pitää sitä, että esityksen mukaan etuuden määrä ei enää perustuisi kuntien kalleusluokitukseen vaan etuudet maksettaisiin kaikille sen suuruisina kuin ne nykyisen kuntien kalleusluokituksen perusteella määräytyvät ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvissa kunnissa.

Etuuksien tasosta valiokunta toteaa, että kuntien kalleusluokituksen poistaminen korottaa nykyisin toisen kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä sekä kaikkien siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa. Esitys merkitsee toisen kalleusryhmän kunnissa asuvalle kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen saajalle enimmillään noin 20 euroa korotusta kuukausieläkkeen määrään. Korotus on vastaavan suuruinen maatalousyrittäjän luopumistuessa ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä. Sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron saajan osalta korotus olisi keskimäärin noin 81 euroa kuukaudessa ja huoltoeläkkeen saajan osalta 30 euroa kuukaudessa.

Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäiseläke. Täyttä kansaneläkettä saavista kaksi kolmasosaa on naisia, ja kansaneläkettä saavista miehistä noin kolme neljäsosaa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Korotus hyödyttää siten erityisesti ikääntyneiden naisten ja kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavien miesten taloudellista asemaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansaneläkkeen oikeudenmukaisesta tasosta edelleen huolehditaan. Koska kansaneläkettä tarkistetaan työeläkkeitä heikommalla indeksillä, tulee kansaneläkkeen tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla.

Köyhyyden ehkäisemisen kannalta merkityksellistä on myös se, että kalleusluokituksen poistaminen nostaa toimeentulotuen perusosaa toisen kalleusryhmän kunnissa. Näissä kunnissa asuu noin puolet toimeentulotuen saajista, jotenka tämä on merkittävä uudistus. Toimeentulotukeen tuleva korotus parantaa erityisesti yksinhuoltajanaisten ja yksin elävien miesten taloudellista asemaa, mikä sekin hyvin puoltaa paikkaansa.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lapseneläkkeen määrään huomiota ja todennut sen jäävän alle lapsen toimeentulotuen perusosan eli viimesijaista turvaa alemmalle tasolle. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on harkittava tarvetta korottaa etuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että lapsen perhe-eläkkeen määrä on aiemmin rinnastettu lähinnä elatustukeen. Muun muassa perhe-eläke-etuuksien uudistuksessa vuonna 1989 katsottiin, että lapsen perhe-eläkkeen täyden määrän tulisi vastata tasoltaan elatustuen enimmäismäärää. Lapsen perhe-eläkkeen ehdotettu perusmäärä sekä täydennysmäärä on yhteismäärältään 120,77 euroa vuoden 2007 tasossa. Yhteismäärältään etuus on vuoden 2007 alusta korotettua elatustukea 9,14 euroa pienempi. Tämän johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lapsen eläkkeen korottamista elatustuen tasolle.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeen uudistaminen -kohdassa todetaan, että ehdotetuista sisällöllisistä uudistuksista valiokunta kiinnittää huomiota eläkkeen alkamisajankohdan yhdenmukaistamiseen työeläkkeen kanssa. Jatkossa kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää samasta ajankohdasta kuin henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, vaikka henkilö ei olisi ollut laissa edellytettyä 300:aa päivää sairauspäivärahalla. Uudistus merkitsee selkeää parannusta nykytilanteeseen.

Kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään ei ehdoteta muutoksia. Vanhuuseläkkeen ikäraja, 65 vuotta, poikkeaa työeläkelakien mukaisesta joustavasta vanhuuseläkeiästä. Mahdollisuus joustavaan eläkeikään on näin ollen heikompi niillä henkilöillä, joilla kansaneläkkeen merkitys on suuri. Suuri vaikutus kohdistuu erityisesti vain pienen työeläkkeen ansainneisiin ja erityisesti pienipalkkaisiin naisiin, jotka käyttäessään mahdollisuutta joustavaan eläkeikään saavat kansaneläkkeen vähennettynä. Kansaneläkkeen varhennusvähennys merkitsee, että eläke maksetaan pysyvästi pienennettynä myös 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa tulee selvittää, voidaanko kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä määrittää samalla tavalla joustavasti kuin työeläkejärjestelmässä.

Arvoisa puhemies! Tässä alkaa 10 minuutin aikarajoitus, joka esittelypuheenvuoroakin koskee, ja sen takia toivon, että jatkokeskustelussa selviää lisää, mistä tässä kaiken kaikkiaan on kysymys.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuluneiden neljän vuoden aikana kaikkein pahimpana tässä salissa koin oloni silloin, kun päätettiin kansaneläkkeiden korottamisesta 7 eurolla ja 5 eurolla. Tulin tuolloin tältä paikalta sanoneeksi, että minua hävettää olla kansanedustajana toteamassa, miten eläkeläisiä kohdellaan todella nöyryyttävästi, vaikka nuo eläkeläiset ovat olleet rakentamassa tätä maata siksi elintasomaaksi, joka se tänä päivänä kiistatta monin mittarein on. (Ed. Zyskowicz: Hyvin sanottu!) Sanoin myös, että noilla korotuksilla kansanedustajat saavat kuuluisasta ravintolastaan tuolta lasiovien takaa lihapullat tykötarpeineen ja munkkikahvit, ja tuolloin puhuttiin tässä salissa tasokorotuksesta.

Kokoomus teki jo vuonna 2004 oman ehdotuksensa, jossa se edellytti hallitukselta pikaista selvitystä siitä, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo voidaan jatkossa turvata, ja sitä, että hallitus tuo tarvittavat esitykset eduskunnan käsittelyyn. Olemme tehneet ehdotuksemme vuosittain, ja aina sen ovat punamultapuolueet kaataneet tässä salissa. (Ed. Zyskowicz: Kepu ja demarit!) Tuo ehdotushan sisältää eläkeläisten verotuksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisen, indeksijärjestelmän uusimisen, tasokorotuksen jne. Mutta kuten jo totesin, keskustan, ruotsalaisten ja kristillisten kansanedustajien toimesta tuo ehdotus on aina tässä salissa kaadettu. (Ed. Kankaanniemi: Ei meidän!) Jos vertaa hallituspuolueiden toimintaa kuluneella vaalikaudella ja puheita ennen vaaleja, niillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Vaalien alla luvattiin poistaa eläkeläisten ongelmat, mutta tulos on se, minkä jo edellä kerroin. (Ed. Laakso: Miten ed. Katainen on toiminut?) Nyt, kun eduskuntavaalit ovat taas ovella, on ollut mielenkiintoista kuulla ja nähdä, että seuraava hallitus korjaa tilanteen kuin tilanteen, myös eläkeläisten ongelmat, punamultahallituksen mielestä tänä päivänä sanottuna. (Ed. Laitinen: Se on varma, että jos kokoomus on hallituksessa, niin ei käy!)

Arvoisa puhemies! Me näemme heti perjantain äänestyksessä, pitävätkö edes tähän mennessä annetut uudet lupaukset paikkansa, kun äänestämme kokoomuksen vastalauseesta. Kokoomushan esittää vastalauseessaan, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla kansaneläkejärjestelmää kehitetään siten, että kansaneläkkeeseen saadaan 20 euron tasokorotus ja että kansaneläkeindeksiä parannetaan siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten toimeentulon ja ostovoiman. Tämä ehdotuksemme on täysin saman suuntainen ja sisältöinen kuin jo kesäkokouksessa 2004 ryhmämme päätti ja on sitä jatkuvasti, toistuvasti esittänyt. Vastalauseen perusteluissa todetaan, että nykyään eläkkeet on sidottu neljällä viidesosalla hintaindeksiin ja viidesosaltaan ansiotasoindeksiin. Tämä niin sanottu eläketulojen leikattu indeksi ottaa huomioon yleisen ansiotason nousun vain 20-prosenttisesti. Kansaneläkkeet ovat tästä syystä jääneet selvästi jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. (Ed. Kuoppa: Koskee työeläkettä!) Kun otetaan huomioon 1.9.2006 tehty 5 euron tasasuuruinen korotus kansaneläkkeisiin, on kansaneläkkeen reaalimuutos vuodesta 1993 vuoteen 2006 ollut noin 4 prosenttia. Saman ajan kuluessa reaaliansiotaso on noussut yli 30 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Pidän eläkeläisten tilanteen korjaamista yhteisenä kansallisena tehtävänä. Se ei voi olla riippuvainen puoluerajoista, niin kuin se on tähän saakka tässä salissa aina ollut, vaan juuri tässä salissa pitäisi meidän löytää talvisotahenki, jolla me korjaamme eläkeläisten epäoikeudenmukaisen tilanteen. (Ed. Pulliainen: Jatkosota tämä on jo!) Aivan liian usein eläkkeistä keskusteltaessa aletaan hakea syntipukkia menneiltä vuosilta, niin kuin nyt jo välihuudot kertovat. Tuollaisesta toiminnasta tuskin hyötyy kukaan ja kaikkein vähiten eläkeläiset. Sen vuoksi omalta osaltani esitän vetoomuksen tässä keskustelussa ja tästä asiasta päätettäessä, että hoidamme yhteistyössä asiat kuntoon niiden osalta, (Ed. Kuoppa: Esittääkö sitä kokoomuksen ryhmä?) jotka meille ovat tämän maan rakentaneet sellaiseksi elintasomaaksi, jossa nyt elämme. Kokoomuksen lausumaehdotus kansaneläkkeiden osalta on laadittu juuri tätä tavoitetta ajatellen.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin sen verran kommentoin edellistä puheenvuoroa, että minusta olisi rehellistä, että kokoomuslaiset kertoisivat, mitä he tarkoittavat sillä, että tätä eläkeindeksiä pitää parantaa. Tarkoitetaanko sillä sitä, että se kori muutetaan lähemmäksi sitä kulutusrakennetta, joka on eläkeläisillä, niin kuin olen kuullut joidenkin sanovan, vai tarkoitetaanko sillä sitä, että ansiotasoindeksin osuutta eläkkeessä, joka muuten kansaneläkkeen osalta on 0 eikä 20 prosenttia, nostetaan, koska minusta ei voi olla sillä tavalla, että kokoomus pelaa tässä kaksilla korteilla? Silloin kun he kertovat, mitä se maksaa, he sanovat, että oikeastaan me haluamme vain tätä koria vähän modernisoida, ja sitten kun he menevät eläkeläisille puhumaan, he sanovat, että oikeastaan me haluaisimme tämän noudattavan ansiotasoindeksiä. Minusta olisi korkea aika kuulla, että kokoomuksen puheenjohtaja ilmoittaisi yksikäsitteisesti, mikä on kokoomuksen kanta tähän asiaan, ettei voi tehdä niin, että yksittäiset kansanedustajat puhuvat mitä tahansa tästä asiasta. (Ed. Zyskowicz: Sitähän ei voi estää!)

Mutta sitten, arvoisa puhemies, varsinaiseen omaan puheenvuorooni. Suomessa niiden henkilöiden asema, jotka eläkkeenään saavat pelkkää kansaneläkettä, on varsin huono. Se on huono, jos sitä vertaa muihin Pohjoismaihin, mutta se on valitettavasti aika huono verrattuna melkein kaikkiin Länsi-Euroopan maihin tai ainakin, sanotaan, näihin vähän pohjoisempana oleviin Länsi-Euroopan maihin. (Ed. Kuoppa: Kukas innokkaasti sitä pohjaosan poistoa kannatti?) — Nyt kysymys on siitä alimmasta kansaneläkkeestä, jota pohjaosa ei koske ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Tätä on silloin tällöin yritetty nostaa, mutta se on aina törmännyt siihen, että kansaneläkkeen nostaminen nykyjärjestelmällä tulee hyvin kalliiksi. Kansaneläkettä saavia on 700 000, ja jos nostamme täyden kansaneläkkeen määrää, niin kaikki nämä 700 000 saavat lisää rahaa, ja sen takia euron nosto tässä maksaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kuitenkin niitä pelkkää kansaneläkettä saavia, täyttä kansaneläkettä saavia, on vain noin 80 000, jolloin jos siinä nostetaan 1 eurolla, niin se maksaa noin miljoona euroa vuodessa eli kymmenesosan tästä, vähän yli 10, noin 12, prosenttia siitä.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä jatkuva tappelu pitäisi lopettaa sillä tavalla, että me muutamme kansaneläkkeen rakennetta niin, että nykyiseen kansaneläkkeeseen leivotaan sisään vähimmäiseläke siten, että jos kansaneläke ja työeläke yhteensä ovat alle 600 euroa, niin kansaneläkkeen täydennyksenä maksetaan se loppu. Tämmöinen minimieläkkeen nostaminen ilmeisesti noin 80 eurolla maksaa huomattavasti vähemmän kuin nyt sisällä oleva kokoomuksen ehdotus nostaa kaikkien noiden 700 000 eläkeläisten eläkettä vain 20 eurolla, jolla ei ole kovin suurta merkitystä.

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli tehdä tätä koskeva ehdotus, mutta koska olin Euroopan neuvostossa silloin, kun tätä käsiteltiin, en voinut sitä tehdä. En ryhtynyt tämmöistä pykäläehdotusta tekemään myöskään tähän saliin vaan tulen toisessa käsittelyssä esittämään ponnen siitä, että kansaneläkettä kehitetään, siihen lisätään tämmöinen minimieläkeaspekti. Niitä henkilöitä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä, vanhuuseläkeläisistä alkaa olla aika vähän. He ovat näitä legendaarisia maaseudun naisia, joilla ei ole työhistoriaa mukana ollenkaan, mutta tämä on katoavaa kansanperinnettä. Suurin osa pelkkää kansaneläkettä saavista on nuorina vammautuneita henkilöitä, joilla tämän takia ei ole työuraa ollenkaan. Voidaan sanoa, että jos tämmöiseen minimieläkkeeseen mennään, niin silloin tietenkään ne, jotka saavat pientä työeläkettä, eivät hyödy siitä työeläkkeestä mitään. Kannustinongelmana tämä on aika vähäinen. Se on aika voimakkaasti takautuva, ja koska kysymys on siitä, minkä ikäisenä ihminen invalidisoituu, niin tuskin me tarvitsemme semmoista kannustinta, että invalidisoitukaa nyt vähän myöhemmin älkääkä aikaisemmin, jolloin mitään kannustinongelmaa ei ole.

Arvoisa puhemies! Todellakin toivoisin, että tämä kovin köyhien kansaneläkeläisten ongelma ratkaistaisiin kerralla ja aika halvalla.

Arvoisa puhemies! Sitten viitaten puheenvuoroni alkuosaan en kauheasti kyllä pidä siitä keskustelusta enkä kunnioita sitä keskustelua, jota eläkepolitiikasta tällä hetkellä käydään vaalien alla. Siinä eivät kyllä oikein tosiasiat aina kaikissa puheissa paljon paina. Itse ajattelin näin luopuvana kansanedustajana hieman tarkkailla näitä puheenvuoroja ja pitää mustaa listaa niistä edustajista, jotka puhuvat aivan lööperiä.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan korjata yhden sanan, kun tulin sanoneeksi väärän väitteen. Tarkoitin sanoa: "Mutta kuten jo totesin, keskustan, ruotsalaisten ja sosialidemokraattien toimesta tuo ehdotus on aina kaadettu." Kristillisiä en tarkoittanut, koska he eivät ole olleet sitä kaatamassa.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä ed. Vielma tuossa totesi siihen käsitykseen, miten eläkeläiset kokevat tämän kuluneen vaalikauden kohdaltaan menneen suhteessa siihen, mitä viime vaaleissa puhuttiin. Erityisesti keskusta sekä kansaneläkkeen osalta että työeläkeindeksien osalta lupasi paljon, ja se saldo on tuo 12 euroa. Me esitämme tuossa vastalauseessamme 20 euron tasokorotusta. Ja edelleen me olemme toistuvasti esittäneet, että hallitus valmistelisi sellaisen indeksin, joka paremmin ottaisi ikääntyneen väestönosan kulutuskäyttäytymisen huomioon kuin nykyinen indeksi. Tätä me olemme hallitukselta edellyttäneet ja toimenpiteitä paremmin eläkeläisten ostokäyttäytymistä ja ennen kaikkea terveydenhoitomenojen korkeata osuutta turvaavan indeksin rakentamiseksi.

Ed. Soininvaara, tätä esitti myös valtiovarainministeri Heinäluoma kaksi vuotta sitten. Hän totesi, että eläkeläisille oma indeksi — nykyinen indeksi ei sitä turvaa. Minusta olisi hyvä, että hän kertoisi nyt, oliko tuo vain vaalilupaus vai mistä oli kysymys.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soininvaara totesi puheenvuoronsa lopuksi, että hän laittaa mustalle listalle ja tarkkailuun edustajien puheet. Näin varmastikin on hyvä tehdä.

Ed. Zyskowicz totesi ed. Vielman puheen aikana välikommentissaan, että kokoomus katsoo eteenpäin, muut katsovat taaksepäin. Jotta tässä debatissa päästäisiin jonkun verran eteenpäin, jonkunlainen tavoite voisi olla se, mihin suuntaan katsotaan.

Mutta sitten, ed. Vielma ja arvoisat kokoomusedustajat, kenen puhetta kokoomuksen osalta meidän muitten puolueitten edustajien pitää kuunnella, kenen puhetta pitää kuulla 700 000 eläkeläisen, joitten kuukausittainen eläke on alle 1 100 euroa? Jos teidän eläkepolitiikkanne ykköstykki on ed. Vielma, niin ilmoittakaa se. Toisekseen, jos historiaa katsotaan, teidän senioripoliittisessa kannanotossanne ei ole sanaakaan tälle kohderyhmälle, ja toisekseen ed. Vielma sanoi puheessaan, että kokoomus on vuosittain esittänyt pienimpiin eläkkeisiin korotuksen. Pyydän, että oikaisette minua ja montaa keskustan edustajaa, viime syksynä kokoomus ei puhunut pienistä eläkkeistä sanaakaan. On hyvä, että herääminen on tapahtunut nyt. (Välihuutoja)

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän senioripoliittisessa ohjelmassamme toki on muun muassa kansaneläkettä saaville esitetty hoitotukeen korotusta kaikissa kolmessa eri korvausluokassa 20 euroa kuukaudessa. Ed. Häkämies jo esitteli meidän tavoitteitamme tulevaisuutta ajatellen, ja täydennän niitä vielä sillä, että me olemme jo viime kesänä puoluekokouksessa tehneet ehdotuksen siitä, että tämä veroero palkansaajien ja eläkkeen saajien välillä pitää poistaa. Se koskee myös pienituloisia, ja (Ed. Rehulan välihuuto) lääkkeiltä pitää poistaa arvonlisävero. Me olemme tehneet nämä ehdotukset nimenomaan sitä silmälläpitäen, että me myöskin pidämme niistä kiinni, mikäli me olemme vastuuta kantamassa. Perjantaina julkistamme vaaliohjelmamme, johon varmastikin tulee sisältymään myös pienintä eli kansaneläkettä saavien aseman kohentaminen.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistus on hyvin pitkän rupeaman hanke ollut. Tämähän pohjasi siihen, että selvitysmies Arajärvi linjasi tarpeet sosiaaliturvan selkiinnyttämiselle ja tämän jälkeen osana hallitusohjelmaa lähdettiin kehittämään tätä uudistusta.

Tämän selkiinnyttämisen, siis kansaneläkelainsäädännön selkiinnyttämisen, rinnalla on koko aika kulkenut myös tarve poistaa kuntakalleusluokitus, koska sitähän on hyvin laajasti pidetty epätasa-arvoisena. Sehän nyt hallituksen toimena toteutuu, eli 2008 alusta tämä kuntakalleusryhmitys poistuu ja sehän merkitsee näissä kakkoskuntakalleusryhmissä oleville eläkkeensaajille jopa 20 euron korotusta kansaneläkkeen tasoon.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt tämän asian käsitellyt ja käynyt perusteellisesti tämän esityksen lävitse. Tietysti tämäkin keskustelu nyt tässä on hyödyllistä käydä ylipäätänsäkin, tietysti eduskunta keskustelee kansaneläkkeiden tasosta, mutta haluan tähän muistuttaa, että tämän hallituksen aikana on jatkettu samaan tahtiin kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin vihreät ja kokoomus olivat myös hallituksessa, kansaneläkkeen tason korottamista eli tämän hallituksen aikana 12 euroa sitä on korotettu ja siihen ovat tulleet indeksitarkistukset sitten luonnollisesti myös päälle. (Ed. Zyskowicz: Mutta se tahtihan ei riittänyt kepulle viime vaalien alla!)

Tämän lisäksi hallitus on pohtinut hyvin tarkkaan sitä, millä tavoin voisimme tukea niitä pientä eläkettä ja kansaneläkettä saavia ihmisiä, joilla tulot ovat pienet ja jotka sairastavat paljon ja joilla mahdollisesti asumiskustannukset ovat hyvin suuret. Näihin kansaneläkettä saaviin ihmisryhmiinhän kohdennettiin erityishoitotuen korotus, joka on 15 euroa kuussa, joka on merkittävä korotus niihin menoihin, joita nämä paljon sairastavat eläkkeensaajat kohtaavat. Sen lisäksi asumistukea korotettiin, mikä enimmillään merkitsee 10—11:tä euroa kuukaudessa lisää tukea, joten näin ollen pienintä eläkettä saavien asemaa on helpotettu.

Mutta suurinhan näistä on tämä kuntakalleusluokituksen poistaminen. Kansaneläkkeen saajista noin 75 prosenttia asuu tässä toisessa kuntakalleusluokassa, ja heille tämä uudistus nyt on merkittävä.

Mutta kaiken kaikkiaan ei varmasti eläkejärjestelmä ole valmis ja jatkoonkin jää vielä paljon tehtävää. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että asumiskustannukset ja sairauskustannukset yhdessä yhdistyneinä pieniin eläkkeisiin eivät muodosta tilannetta kohtuuttomaksi. Siitä syystä myös tähän puoleen on erittäin tärkeätä jatkossa kiinnittää huomiota.

Ed. Eero Akaan-Penttilä merkitään läsnä olevaksi.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Seuraavan vaalikauden keskeinen tavoite tulee olla se, että eläkeläisten ostovoiman jälkeenjääneisyyttä muiden ostovoiman kehityksestä ryhdytään kuromaan umpeen. Toinen sellainen, mikä pitää ehdottomasti sisällyttää tulevaan hallitusohjelmaan, on se, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten taloudellista asemaa parannetaan. Silloin se edellyttää tuntuvampia korotuksia kansaneläkkeeseen kuin nyt on tehty. Muistutan, että vasemmistoliiton ehdotus jo joulukuun budjettiäänestyksissä oli 20 euron tasokorotus, joka täällä äänestyksissä kaatui.

On oikeudenmukaisuuskysymys, minne kohdennetaan se liikkumavara, mikä eläkeläisten aseman parantamiseen on. Tässäkin salissa saattaa olla henkilöitä, jotka nostavat suurta eläkettä kansanedustajan palkkion lisäksi; tulotaso on aivan riittävä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei kanna ensisijaisesti näistä huolta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kantaa huolta niistä ihmisistä, joilla on kaikista pienin eläke ja jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

Ed. Leena Luhtanen merkitään läsnä olevaksi.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan taitetusta indeksistä, on aivan totta, että vaalikeskusteluissa välillä mopo karkaa eli ne puolueet, jotka ovat nimenomaan tämän indeksin takana olleet, rupeavat väittämään jotain muuta. Pitää muistaa, että tässä salissa on ainoastaan kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, jotka eivät ole hallitusvastuuta kantaneet ja muuttaneet tätä järjestelmää. Kansaneläkkeen tasokorotus on Lipposen kakkoshallituksen ja Matti Vanhasen hallituksen aikana ollut saman suuruinen eli se 12 euroa koko nelivuotiskauden aikana.

Se, mikä minua pikkasen hämmästyttää, on että Loimaan Lehdessä oli 21.10. kirjoitus peruspalveluministeri Liisa Hyssälältä ja hän esitti sitä, että eläkeläisten kansaneläkeindeksi ja työeläkeindeksi pitää yhdistää. Hän toteaa tässä kirjoituksessaan, että hallituspuolueissa on ryhmiä, jotka vastustavat tätä indeksin yhdistämistä. Kysynkin nyt ministeri Haataiselta, onko tämän tyyppisiä esityksiä ollut hallituksessa esillä, että ministeri olisi esittänyt kansaneläkeindeksin muuttamista työeläkeindeksiksi.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä ollaan muuttamassa ja pieniä korjauksia tekemässä, mutta se ei korjaa sitä, mikä on se ihan syvin ongelma eli pientä kansaneläkettä saavat eläkeläiset. Heillä on todella tässä yhteiskunnassa se tilanne, että heidän ostovoimansa on pienentynyt ja he vielä sairastavat enemmän ja heillä on monenlaisia ongelmia. Eli sitä tämä laki ei korjaa vieläkään. Eli se jos mikä tässä on se ongelma.

Toinen on tämä indeksijärjestelmän muuttaminen, koska pientä eläkettä saavat eläkeläiset joutuvat koko ajan siihen, että heidän tulonsa heikkenevät. Suhteessa ansiotuloja saaviin he ovat aina heikommassa asemassa.

Nämä kaksi kohtaa halusin tuoda esille. Me kristillisdemokraatit olemme pitäneet sitä 20 euron tasokorotusta esillä jo useamman vuoden ajan, ja sekin on pieni jo tänä aikana, mitä me nyt elämme. Toinen korjaus, mikä tulee tehdä, on indeksijärjestelmän muuttaminen.

Ed. Susanna Rahkonen merkitään läsnä olevaksi.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Häkämies antoi minusta ihan hyvän vastauksen tähän kysymykseen. Tuollainen eläkeläisten indeksi itse asiassa laskettiin, mutta sitä ei otettu käyttöön sen takia, että se silloin nousi hitaammin kuin muut indeksit ja jotenkin ei ollut poliittista kanttia ottaa sitä käyttöön. Nyt viime vuosina se on noussut taas vähän nopeammin kuin muut indeksit, mikä tarkoittaa, että seuraavina vuosina varmaan nousee taas vähän hitaammin, koska sinänsä se pysyy varmaan aika samassa rahan arvossa.

Mutta ed. Vielma täällä puhuu aivan toisesta asiasta. Hän sanoo, että ansioindeksin osuutta tässä eläkkeessä pitäisi nostaa. Minusta kokoomuksen johdon tehtävä on korjata tämmöinen disinformaatio, joka annetaan siitä, mikä on kokoomuksen kanta, koska ei voi olla kahta kantaa eikä ole rehellistä esiintyä julkisuudessa yhdellä kannalla ja sitten muualla toisella kannalla.

Sinänsä tämä ajatus, että meillä on kovin huono kansaneläkeindeksi ja sitten määräajoin tehdään tasokorotuksia, tuntuu vähän tarpeettomalta. Voisihan sen indeksin nyt tosiaankin yhdistää ja jättää sitten ne tasokorotukset tekemättä. (Puhemies koputtaa) Silloin se menisi ikään kuin automaattisesti.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta se, mitä ministeri sanoi, että on hyvä asia nimenomaan, että päästiin tästä kuntakalleusryhmä kakkosesta irti, eli se on monen kansanedustajan esitys täällä ollut vuosien varrella.

Arvoisa puhemies! Kun valiokunta itsekin toteaa tämän heikomman indeksin nimenomaan kansaneläkkeitten osalta ja puhutaan tasokorotuksesta, niin tuntuisi järkevältä, että tämä korjattaisiin sitten, ettei täällä koko aikaa jouduta tekemään niitä tasokorotusesityksiä.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Rehulalle: Kun viime viikonvaihteessa kuuntelin tuolla Pohjanmaallakin puolueenne ehdokkaitten puheita, niin aika monen nimi taitaisi olla siellä mustalla listalla nyt.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Haatainen, emme ole eri mieltä siitä, että tällä hallituskaudella on nostettu kansaneläkkeitä samalla tavoin kuin edellisellä hallituskaudella.

Ed. Vielman peruspointti puheenvuorossaan olikin se, että tämä tahti, jota nyt Vanhasen hallitus on noudattanut, ei viime vaalien alla riittänyt alkuunkaan silloiselle pääoppositiopuolue keskustalle. Päinvastoin sieltä tuli täysin hulvattomia esityksiä, joista kirkkaimpana helmenä on tietysti tämä silloisen ed. Hyssälän esitys 300 euron korotuksesta eläkkeeseen, ja 12 euroa annettiin. (Ed. Häkämies: Missä Hyssälä?)

Kun ed. Rehula täällä moitti, että kokoomuksen eri edustajat tai eri ehdokkaat puhuvat, mitä sattuu, niin eivät sitä todellakaan tee, mutta ed. Rehula voisi katsoa peiliin, koska tulee kyllä mieleen tämä vanha ilmaisu, että varas huutaa "ottakaa varas kiinni". Niin hulvattomia puheita eläkeläisille ei kukaan muu tässä valtakunnassa pysty esittämään kuin kepun edustajat ja ehdokkaat. (Ed. Häkämies: Juuri näin!)

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on positiivista, että täällä on ainakin tällä hetkellä, jos ajatellaan tulevaa hallitusta, kaikista puolueista tullut halu jatkaa sitä, että parannetaan pienituloisten eläkeläisten asemaa niin kansaneläkkeen kuin pienten työeläkkeitten kohdalta.

Mielestäni on tärkeää myös tuoda sitä kokonaisuutta esille: Ikääntyville ihmisille terveyspalvelut, vanhusten hoivapalvelut ja niiden turvaaminen myös tulevaisuudessa, ja sitä liikkumavaraa pitää käyttää myös siihen, että jokainen tietää, että hänen tarvitessaan hoito löytyy, on sitten sairas tai muun hoivan tarpeessa.

Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Haatainen sanoi, että kuntakalleusluokitusjärjestelmä poistuu hallituksen ansiosta ja että kansaneläke nousee niin muodoin 20 euroa. Tämä asia ei ole hallituksen ansiota, vaan hallitus oli pakotettu tekemään näin. Viittaan siihen, miten kalleusluokitusjärjestelmän jatkamista viimeksi käsiteltiin.

Perustuslakivaliokunta sanoi kolmannen kerran, että eläkeläiset ovat eriarvoisessa asemassa ja että järjestelmä on perustuslain vastainen. (Ed. Zyskowicz: Ja puheenjohtajana on ed. Kimmo Sasi kokoomuksesta!) Väitän, että hallintovaliokunnassa opposition ja ed. Paasion allekirjoittama vastalause on se, mikä on ajanut hallituksen tuomaan tämän esityksen nyt sitten tänne aikaisemmin, koska jollei näin olisi käynyt, tästä olisi tullut tosi herkullinen vaaliase koko oppositiolle.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on todellakin alle satatuhatta sellaista ihmistä, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä, ja toiset satatuhatta sellaisia, joilla on erittäin pieni työeläke siihen päälle. Eikö, ministeri Haatainen, todella ole mahdollista seuraavan kansaneläkkeen korotuksen yhteydessä laskea tätä asiaa niin, että nämä hyvin köyhät ihmiset saisivat enemmän eläkettä? Eivät ne 600 000 ehkä kuitenkaan ole niin huonossa asemassa kuin nämä 200 000 hyvin köyhää, ja heitä on myös Helsingissä. Tämä kuntakalleusluokituksen poistaminen ei helsinkiläisiä nyt auta ollenkaan.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Puhjo ei antanut hallitukselle tästä tunnustusta ja epäili, että oppositio olisi saanut hyvän vaaliaseen tästä. Täytyy sanoa, että kiitos tämän hallituksen tämä vihdoin saadaan hyväksyttyä ja niitattua, että kalleusluokitus poistuu. Oppositio tuskin tästä vaaliasetta olisi ymmärtänyt edes ottaa, koska sama ongelma on ollut vuosikymmeniä. Meillä on ollut perustuslaki se, joka nimenomaan määrää, että tämä täytyy poistaa, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus kansalaisten välillä täytyy saada aikaan.

Ihmettelen oikeasti, että kalleusluokitusjärjestelmä ei ole aiemmin herättänyt laajempaa julkistakaan mekkalaa, koska siinä on ollut kysymys ansiotasosta, turvasta, oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta. Ja kuten täällä valiokunnan mietinnössäkin lukee, tämä on nimenomaan köyhyyden ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta täysin olennaista. Olennaista tässä on myös toimeentulotuen perusosan korotus sen mukana, kun tämä kalleusluokitus poistuu. Tämä on nyt se viimeinen niitti, jolla todella tämä asia viedään loppuun asti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vielma ei tälläkään kerralla pettänyt puheensa sävyssä. Siinä tuli ed. Hertta Kuusinen mieleen, kun kuunteli hänen äskeistä puheenvuoroaan. Tässä keskustelussa on se vaikeus, että kokoomuksella on monta eri sovellusmallia ja meillä taas on se malli, joka tuli esille jo eläkepoliittisen välikysymyskeskustelun yhteydessä.

Jotta tämä keskustelu jatkuisi, olisi erittäin hienoa, jos esimerkiksi ed. Zyskowicz voisi sen esitellä heti kohta meille, kuinka paljon kansallinen kokoomus ja sen eduskuntaryhmä on valmis satsaamaan pieneläkeläisten eläkkeitten korotukseen. Sen jälkeen katsotaan sitten, kenenkä malli, vihreä malli vai teidän vai mikä nauttii enemmän luottamusta. (Ed. Sasi: Missä vihreä malli on?)

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En epäile hetkeäkään, etteikö ed. Vielma kannattaisi ja vilpittömästi taitetun eläkeindeksin korjaamista. Ongelma vain on se, että kokoomuksen johto ei, ed. Vielma, kannata taitetun eläkeindeksin korjaamista. Tämä ongelma on sikäli tuttu, että myös meidän puolueessamme on ollut aikaisemmin samalla tavalla: Meistä huomattava osa kannatti ja kannattaa taitetun eläkeindeksin korjaamista, mutta meidän puolueemme johto oli hieman vastaan. (Ed. Sasi: Brezhneviläistä!)

Mutta me olemme korjanneet tämän ongelman, ja nyt myös puolueen johto on taitetun eläkeindeksin korjaamisen kannalla. Ed. Vielma, mielestäni ei ole oikein reilua antaa sitä kuvaa, että kokoomus on taitetun eläkeindeksin korjaamisen kannalla, koska se ei ole totta. Esimerkiksi teidän puheenjohtajanne ed. Katainen on todennut julkisesti, että vain hänen kuolleen ruumiinsa ylitse kokoomus asettuu kannattamaan taitetun eläkeindeksin korjaamista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ed. Laakso suositteli kokoomukselle samaa tapaa ratkaista puolueen johtokysymykset, kuin mitä vasemmistoliitto muutama kuukausi sitten teki, eli sitä, että puheenjohtaja lähtee puolueesta, niin voin ilmoittaa, että tätä esimerkkiä kokoomuksen piirissä ei ole edes harkittu.

Mitä sitten tulee kokoomuksen näkemyksiin, ed. Pulliainen, ed. Laakso ja muut, niin ryhmän puheenjohtaja ed. Häkämies täällä jo kertoi, mikä on meidän näkemyksemme siitä, miten eläkeindeksiä — ja silloin nämä tarkistukset koskisivat sekä kansaneläkeindeksiä että työeläkeindeksiä — miten sitä indeksiä tulisi kehittää niin, että nykyistä paremmin turvattaisiin eläkkeensaajien ansiokehitys ja oikeudenmukainen kohtelu.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Haatainen kävi omassa puheenvuorossaan tämän esityksen keskeiset perusteet läpi. Tässä yhteydessä on todettava, että ei tuo kalleusluokituksen poisto, aivan niin kuin täällä esimerkiksi ed. Paasio sanoi, ole aivan pieni asia. Ja kenen ansio se on, niin annettakoon se ansio niille, joille se kuuluu: hallitus on tehnyt esityksensä, ja eduskunta on toivon mukaan tämän esityksen hyväksymässä. Tosiasia on, että kolmella neljästä eläkeläisestä eläke tulee nousemaan 1.1.2008 noin 20 eurolla, ja samoin en pidä aivan vähäisenä asiana sitä, että toimeentulotukikin nousee.

Sitten eräs luku — näitten lukujen kanssa on kiva touhuilla, ovat ne sitten vanhoja tai uusia — on se, että tällä vaalikaudella indeksikorotuksineen kansaneläkkeet ovat nousseet 31 euroa, joka on luku, joka kestää täysin vertailun aikaisempiin vaalikausiin.

Kolmanneksi otan esille asian, minkä ed. Marjaana Koskinen täällä totesi. Eläkepolitiikan keskeiset periaatteet (Puhemies koputtaa) on hyväksytty kuuden eduskuntapuolueen toimesta, ja niistä on tähän asti ollut yksimielisyys.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on esitelty nyt erilaisia näkemyksiä, miten pitäisi tai miten olisi, mutta tosiasia on se, että vuodesta 1990 lähtien palkansaajien reaaliansiotaso on noussut noin 30 prosenttia, työeläkettä saavien reaalitaso on noussut noin 14 prosenttia ja kansaneläkettä saavien noin 1 prosentin. Tässä on se ongelma. Sitä toki korjaa nyt kertaluontoisena tuleva kalleusluokituksen muutos, mutta se ei ole eläkepoliittinen päätös, eikä asumistuen korottaminenkaan ole eläkepoliittinen päätös.

Nyt käsitellään kansaneläkelain kokonaisuudistusta. Siinä on paljon hyviä uudistuksia, paljon kodifikaatiota, mutta yksi tai kaksi asiaa siitä puuttuu: sellaisen järjestelmän luominen, joka takaa sen, että edellä kuvaamieni lukujen kertoma kehitys ei enää jatkuisi ja että erityisesti pienintä kansaneläkettä saavien ansiokehitys, eläkkeitten kehitys, voisi jatkua parempana kuin tähän saakka, etteivät nuo luvut 30, 14 ja 1 enää toistuisi. Tästähän tässä on kysymys.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä punamultahallitus antoi eduskunnalle vielä esityksiä, joissa haluttiin pitää kiinni kalleusluokituksesta, mutta perustuslakivaliokunta totesi, että se on yhdenvertaisuusperiaatteen eli perustuslain 6 §:n vastaista, ja määräsi, että tällaiset lait voivat olla määräajan voimassa, jona aikana tilanne on saatava kuntoon. (Ed. Laakso: Ed. Sasi on oikeassa!)

Tosin täytyy sanoa sitten tältä osin, että kalleusluokitus on mahdollista, jos sille on olemassa selvät perusteet, mutta näitä perusteita ei ole muutamaan kymmeneen vuoteen enää ollut olemassa ja tästä syystä eduskunta, ja tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta, pakotti hallituksen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja siirtymään järjestelmään, jossa kansaneläke on saman suuruinen kaikille kaikkialla. (Ed. Zyskowicz: Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu!)

Mutta tässä keskustelussa on olennaista myöskin jälleen tämä lupausten antaminen. Pääministeri Vanhanen on antanut tämmöisen lupauslistan, jossa on ehkä 5 miljardin lupaukset taas ihmisille. Hän sanoo, että vähän yli miljardi, mutta totuus on se, että varmaan puhutaan jostakin 5 miljardista, ja eläkkeitä ja kaikkea muuta luvataan parantaa. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että toivoisi puolueilta, että olisi tiettyä rehellisyyttä ennen vaaleja, että kun tämä hallitus ei eläkeläisten hyväksi tehnyt käytännössä yhtään mitään, (Puhemies koputtaa) niin ei nyt yritettäisi sitten sanoa, että seuraavalla kaudella asiat hoidetaan kuntoon. (Ed. Zyskowicz: Kepu uusiokäyttää vanhat vaalilupaukset!)

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, sillä tämän kahdeksan vuoden aikana, kun olen täällä ollut, täällä on kannettu kovasti huolta ja syystä eläkkeensaajien ostovoimasta ja pieneläkeläisten toimeentulosta. Viime kaudella, kun olimme samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa, kokoomuslaiset eivät kyllä valitettavasti kovin pientä eläkettä saavien asialla olleet, mutta hyvä, jos yhteinen sävel on nyt sitten tässä välillä löytynyt.

Tosiasia on kuitenkin se, että tasokorotuksia on jatkettava, mutta ne eivät auta pientä työeläkettä saavia. Siellä on iso joukko, jolle tulee niin pieniä korotuksia, että ne eivät näy missään. Esimerkiksi energian hinnat vaikuttavat jo niin paljon, että ollaan miinuksella. Jonkinlainen viisastenkivi tähän pitäisi löytää, koska kun luotiin 2005 voimaan astunut uusi eläkejärjestelmä, on yhtenä huonona asiana tämä taitettu indeksi ja se on siellä. Se ei ole mikään itsellinen asia, vaan se on osa eläkejärjestelmää, joka kolmikannassa sovittiin. Siellä on paljon hyvää, mutta myös sitten toisena ikävänä asiana elinaikakerroin. Se on kokonaisuus.

Elikkä jos sitä kautta ei päästä tähän indeksin nostoon, niin kysynkin ministeriltä, miten olisi tämä ajatus eläkeläisten omasta indeksistä, jossa toteutuisi ja näkyisi paremmin eläkkeensaajien toimeentuloonsa käyttämien menojen määrä. Esimerkiksi nyt tässä keskivertokuluttajaindeksissä elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat on samalla (Puhemies koputtaa) painoarvolla kuin vaikkapa vapaa-aikaan käytetty raha, ja se ei varmasti korreloi pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien kanssa ollenkaan. (Puhemies: Aika!)

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tuntuu taas pieniä eläkkeitä nauttivilla olevan suuri joukko ystäviä. Toivon mukaan tämä myöskin seuraavassa hallitusohjelmassa konkretisoituu niin, että tämä nyt Kansaneläkelaitoksen ulos laskema 56 euron jälkeenjääneisyys kansaneläkkeiden osalta tulee joltain osin edes hyvitettyä. Kysynkin ministeriltä, onko ministeriössä mietitty sitä, millä aikavälillä tämä jälkeenjääneisyys juostaan kiinni, niin että se on yhdenvertainen palkansaajien kanssa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin haluan ministeri Haataiselle ja muillekin indeksikeskustelijoille muistuttaa, että indeksikorvaukset maksetaan siis takautuvasti kohonneista hinnoista, sehän on indeksitarkistusten sanoma. Elikkä elinkustannukset ovat nousseet ja eläkeläiset saavat takautuvasti vasta tämän korvauksen indeksikorvausten myötä. Eli ei se ole mitään uutta rahaa vaan he ovat jo tavallaan joutuneet sen maksamaan, ja näin ollen eläkeläisten asemaa voidaan parantaa parhaiten suorittamalla kunnollinen tasokorotus kansaneläkkeisiin.

Tässä minä haluan ed. Soininvaaralle todeta, kun hän totesi, että hänen esityksensä on aika halpa: Jos halutaan kunnollinen tasokorotus, niin silloin sitä ei pystytä tekemään halvalla, elikkä siihen tarvitaan uusia euroja. Ja se vanha kansanviisaus pitää paikkansa, että jos haluat hyvän ja halvan, niin sinun pitää ostaa kaksi, elikkä toinen on hyvä ja toinen on halpa. Eläkeuudistuksessa on juuri näin: jos ei siihen käytetä rahaa, niin siitä ei tule hyvä. Eläkeläiset tarvitsevat kunnollisen tasokorotuksen, ja se maksaa. Mutta tällä yhteiskunnalla on varmasti siihen varaa.

Ed. Matti Kangas merkitään läsnä olevaksi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on turha kiistellä siitä, kuka eniten lupaa eläkeläisille. Siinä on keskustalla iankaikkiset pohjat, ja toivon, ettei sitä enää kukaan ylitäkään politiikan rehellisyyden nimissä.

Mutta sen sijaan itse asiasta puheen ollen on oikeudenmukaisuuskysymys taata niille, jotka ovat pienemmillä eläkkeillä, kustannustason mukainen korotus, jotta he pystyvät ylipäätään selviytymään. Tässä on myöskin erittäin tärkeä tämä kokoomuksen ehdotus siitä, että lääkkeiden alvi poistetaan, koska ne, jotka ovat pienellä eläkkeellä ja joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä, ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmilla. Kun tähän lisätään se, että palkansaajan ja eläkeläisen veroero poistetaan ja se epäkohta korjataan, niin päästään aika pitkälle tässä asiassa.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä näköjään on vaalihuutokauppa alkanut siinä mielessä, että tuntuu siltä, että nyt puhutaan pelkästä kansaneläkkeestä ja kumminkin itse asiassa kaikki tarkoittavat näitä muitakin eläkkeitä. Elikkä täällä luetellaan, paljonko mikäkin asia on jäänyt jälkeen. Nyt täytyy muistaa, että osa näistä indekseistä ja eläkesopimuksista tehdään muualla kuin eduskunnassa, niin että nyt on ehkä tilinpäätös sille, että eduskunta on hoitanut huonoimmin omien intressiensä mukaiset asiat elikkä kansaneläkkeet.

Kokoomukselle heittäisin sen, onko nyt pääministeriehdokas vaihdossa, kun meillä vaihtui puoluejohtaja.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin vaalien alla todellakin tässä salissa on paljon eläkeläisten ystäviä. Ministeri minusta oivasti totesi, että eläkejärjestelmä ei ole valmis eikä se ilmeisesti ole koskaan valmis. Sitä on syytä kehittää.

Täällä on paljon nyt puhuttu tästä taitetusta indeksistä. Euroopassahan on yleisin käytäntö se, että eläkeindeksit ovat suoraan sidottuja kuluttajahintaindeksiin eli varmistetaan eläkkeiden ostovoima inflaatiota vastaan. Meillähän tässä on tämä taitettu indeksi, jossa pääpaino on kuluttajahintaindeksin puolella. Mutta haluaisin ministeriltä kysyä, kun tähän ilmiselvästi liittyy se ongelma, että eläkeläisten ostokori on erilainen kuin yleisessä kuluttajahintaindeksissä oleva ostokori, mikä on aiheuttanut sen, että todella eläkeläisten ostovoima on jäänyt jälkeen silloin, kun alkoholin hinnat ja autojen hinnat ovat laskeneet, olisiko mahdollista kehittää eläkejärjestelmää siihen suuntaan, että olisi erillinen eläkeindeksi olemassa.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti viime viikolla päästökauppakeskustelun yhteydessä minusta nimikettä osa-aikakapitalisti. Sanoin silloin, että kun taito keskustella asiasta loppuu, mennään henkilökohtaisuuksiin. Tämä pätee tänäkin päivänä, kun hän vertasi puhettani Hertta Kuusiseen. Se on minun ajatusmaailmastani niin kaukana kuin itä on lännestä.

Mutta kun on kysytty, mikä on kokoomuksen linja, onko täällä useampia linjoja, minä kerron, että kun 2004 tehtiin ehdotus, josta tässä salissa on äänestetty useamman kerran, se ehdotus tehtiin kesäkokouksessa ryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin johdolla. Se on ryhmän kanta vuodesta 2004, jonka te olette äänestäneet nurin, ja tämän ryhmän kannan mukainen linja on tämän päivän keskustelun alla oleva lausumaehdotus. Perjantaina näemme, mitä te teette silloin, äänestättekö te sen puolesta vai vastaan. Tänä päivänä keskustelujen mukaan te äänestätte sen puolesta, jos olette sanojenne takana. Minä jään odottamaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan eläkkeistä, niin ei voi välttyä indeksikeskustelulta koskien koko eläkejärjestelmää, ja sitähän tässä salissa on käyty.

Nyt, kun työeläkeindeksistä tässä keskustellaan, on ihan hyvä muistaa, että tämä eläkejärjestelmä, joka nyt meillä voimassa on, valmisteltiin kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysministerin johdolla, ja se yksituumaisesti täällä, (Ed. Kuoppa: Äänestyksen jälkeen!) kutakuinkin yksituumaisesti hyväksyttiin silloisen hallituksen yksimielisenä esityksenä. Siihen kuului myös työeläkeindeksijärjestelmän muutos, joka nyt on juuri niin, että siinä 80 prosentin painoarvolla kuluttajahinnat vaikuttavat tuohon indeksikehitykseen ja palkkakehitys 20 prosentin painoarvolla. 2005 alusta tämä järjestelmä tuli voimaan, ja sen mukaisesti eletään.

Tämän nykyjärjestelmän mukaisten eläkkeiden maksamiseen meillä on tiedossa merkittävä työeläkemaksujen nostamispaine, mikä tarkoittaa sitä, että muun muassa työnantajamaksuja ja palkansaajien eläkemaksuja pitäisi itse asiassa nostaa määrätietoisesti pikkuhiljaa, jotta voimme selviytyä nykyisten eläkkeiden maksamisesta. Minusta tämä on tärkeää myös muistaa tässä keskustelussa, kun pohditaan sellaisia uudistuksia, joilla olisi mittavia taloudellisia vaikutuksia, koska sitä kautta nämä eläkkeet sitten kestävästi kuitenkin rahoitetaan. Puhutaan 5—6 prosenttiyksikön maksukorotuspaineesta.

Syksyllä käytiin keskustelua siitä, voidaanko tämän vuoden alusta nostaa työeläkemaksua. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksella päädyttiin siihen, että ei vielä, vaan vuoden kuluttua tehdään ensimmäisen kerran tällainen pieni korotus, mutta sen jälkeen kaikki on vielä auki. Eli on huolehdittava myös siitä, että teemme kestäviä ratkaisuja.

Mutta tässä uudistuksessa, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä, nämä asiat eivät ole esillä. Tämä on kansaneläkelainsäädännön selkiinnyttämisesitys. Tällä sosiaaliturvalainsäädäntöä selvästi järkevöitetään ja selkiinnytetään ja siihen kaikin tavoin on tämänkin hallituksen toimesta pyritty.

Kelle kuuluu sitten kunnia siitä, että kuntakalleusluokitus poistetaan? Varmasti siitä voivat kaikki ne, jotka ovat vieneet eteenpäin asiaa, tuntea hyvää omaatuntoa. Nyt, jos eduskunta hyväksyy tämän, kaikki voivat olla varmasti onnellisia. Kansaneläkelakia selkiinnyttävä esitys oli eduskunnassa, sitten perustuslakivaliokunnassa tämä oli esillä, ja sitten kehyspäätös tehtiin maaliskuussa 2006. Silloin katsottiin, että me voimme kehyksiin tämän 130—140 miljoonaa euroa merkitsevän uudistuksen tuoda, että olemme saaneet työllisyyden vahvistumaan, talouden vahvistumaan sellaiselle pohjalle, että voimme eläkejärjestelmässä tällaisen mittavan, merkittävän uudistuksen tehdä. Se on hyvä asia. Nyt se on eduskunnan esittelyssä hallituksen yksimielisenä esityksenä. Se merkitsee 20 euroa korotusta valtaosalle eläkkeensaajista eli kansaneläkettä saaville ihmisille, niille, jotka asuvat toisen kuntakalleusluokitusryhmän kunnassa.

Kaiken kaikkiaan tämä esitys on mielestäni hyvä ja vie eläkejärjestelmää myönteiseen suuntaan ja tällä on paljon myönteistä vaikutusta sillä tavalla, että sosiaaliturva selkiintyy ja kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien asema entisestään vahvistuu. Kun tähän on sitten nivottu kylkeen vielä tämän hallituksen toinen sosiaalipaketti, jossa lähes 90 miljoonaa euroa suunnataan kaikkein vähävaraisimmille ihmisille, niin osa näistä uudistuksista menee nyt pientä eläkettä saaville eli niille, jotka saavat kansaneläkettä ja joilla on sairauden vuoksi suuria kustannuksia ja asumiskustannukset korkeita. Eli olemme kohdentaneet nämä korotukset niille, jotka kipeimmin tätä apua tarvitsevat.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriltä kysyisin semmoista uutta periaatetta; nimittäin koko tämä indeksikeskustelu olisi Suomessa paljon helpompaa, mikäli meillä olisi Sveitsin-malli käytössä, joka tarkoittaa, että noin kolmen vuoden välein valtioneuvosto ottaa tarkasteltavaksi koko eläkeindeksijärjestelmän ja peilaa sitä kulutustasoon ja ostovoimaan ja tämän laatuisiin asioihin. Se olisi oikeata poliittisen vastuun ottoa. Mitä ministeri on mieltä tästä asiasta?

Tähän samaan sanon, että mikäli siirryttäisiin taitetusta tasaindeksiin, niin laskelmien mukaan se tekee 0,1 prosentin lisäpaineen eläkejärjestelmälle, joka on 150 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin kolmessa vuodessa se olisi 450 miljoonaa, jolloin valtioneuvosto voisi uudestaan tarkastella koko tämän asian. Siis on mahdollista, jos olisi poliittista halua, mutta kun tämä asia on nyt sidottu lakiin, niin se tekee tämän hankalaksi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos halutaan pieniä eläkkeitä korjata, niin kansaneläkkeen indeksi, kaikista huonoin indeksi näistä eläkeindekseistä, pitäisi korjata. Minun mielestäni taitettu indeksi pitäisi palauttaa siihen 50—50-malliin ja se kohtelee nyt väärin. Verohelpotuksia on annettu 3,5—4 miljardia euroa ja eläkeläiset jätettiin niitten ulkopuolelle, sanottiin, että saadaan kotimainen kysyntä näin elpymään. Kyllä se eläkeläinenkin ja pienituloinen ostaa, jos sillä on rahaa, ei sen tarvitse olla ainoastaan niin, että Aatos Erkon ostovoima lisääntyy siellä puolen. Se on selvä, että kun vaalit lähestyvät, niin nyt sitten hallituspuolueetkin esittävät eläkeläisille, että asiat hoidetaan ja ne ovat kunnossa. Ne olisi pitänyt näiden neljän vuoden aikaan hoitaa eikä nyt vaalikeskustelussa taas luvata ja, voisi sanoa, pettää eläkeläiset.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuluttajahintaindeksin painorakenteen muuttamista on kysytty valtiopäivätoimissa ja siihen on vastauksia saatu, ja se varmaan olisi yksi keino muuttaa kehityksen kulkua ja saada vähän suurempi kansaneläkeindeksi. Tälle vuodellehan se indeksi on 1,7 prosenttia, työeläkeindeksi on yli kahden eli 2,2 prosenttia.

Mutta minkä takia puheenvuoron pyysin, niin lähinnä sen takia, että ministeri Hyssälä on julkisessa lehdessä ilmoittanut sen, että hän on esittänyt sitä, että kansaneläkeindeksi muutettaisiin työeläkeindeksiksi. Minua kiinnostaa tosiaan se, missä vaiheessa hallituksessa tätä keskustelua on käyty, koska hän on todennut tässä lehtikirjoituksessaan, että ei ole löytynyt riittävää poliittista tahtoa tämän asian eteenpäinviemiseksi. Suuri ongelma on nimenomaan se, että niiden työeläkeläisten kohdalla, jotka saavat pientä työeläkettä, ainoastaan kunnallisveron eläketulovähennyksen kautta voidaan saada enemmän rahaa käyttöön. Olen ymmärtänyt, että lähestulkoon kaikki puolueet ovat korjaamassa myös tulevissa vaaleissa sitä verotusta, mikä on 13 000—36 000:n euroa vuodessa eläkettä saavien kohdalla eli se verotus olisi saman suuruinen kuin palkansaajienkin kohdalla. (Puhemies koputtaa) Ja edelleen nämä tasokorotukset ovat olleet esillä.

Ed. Anneli Kiljunen merkitään läsnä olevaksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kysyttiin Sveitsin-mallista. Minusta Suomen-malli on paras malli, hyvä malli. Tätä tullaan ihmettelemään myös muualta tänne. Me Suomessa olemme yhdessä eri tahojen kanssa, niin palkansaajien, työnantajien kuin hallituksen kesken, kehittäneet työeläkejärjestelmää ja kansaneläkejärjestelmää sellaiseksi, että se turvaa pitkällä aikavälillä eri sukupolvien eläkkeenmaksukyvyn.

Kun näistä indekseistä puhutaan, niin pitää muistaa, että jos tänä päivänä indeksit muutetaan, niin sen maksajiksihan tulevat sitten taas ne, jotka tällä hetkellä ovat työssä, eli se työssäkäyvä sukupolvi, joka tekee työtä, joutuu maksamaan aina ne eläkkeet joka tapauksessa, ja tulevat ikäpolvet ovat pienempiä, eli silloin se kustannusrasitus olisi entistä suurempi. Meidän mallimme on osittain rahastoiva malli, ja me olemme osanneet tehdä sellaista järjestelmää, joka pitkällä aikajänteellä kykenee huolehtimaan kestävästi eläkkeiden maksusta ja pitämään myös tulotason kohtuullisella tasolla. Mutta järjestelmä on sellainen, jonka täällä yhdessä on eduskunta hyväksynyt, ja siitä on tietysti aika ajoin syytä käydä myös keskustelua.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käydystä keskustelusta huolimatta palautan mieliimme, että meillä on käsittelyssä kansaneläkettä ja vammaisetuuksia ja eläkkeensaajien asumistukea koskeva lainsäädäntö, joka on osa sitä, että tässä maassa on uusi perustuslaki, ja osa sitä, että meillä eläkepolitiikan kokonaisuudistus on tehty. Tämä laki on käytännössä tekninen lukuun ottamatta muutamia yksityiskohtia, ja yksi merkittävä yksityiskohta, jolla on useamman kymmenentuhannen eläkeläisen arkiseen, päivittäiseen toimeentuloon iso merkitys, on se, että kalleusluokitus muuttuu.

Mutta sitten, arvoisa herra puhemies, hankalaahan tämä keskustelu on. Milloin pitää katsoa peiliin? Jäi vähän epäselväksi, ed. Zyskowicz, pitääkö minun henkilökohtaisesti katsoa peiliin vai pitääkö keskustan puolueena katsoa peiliin. (Ed. Zyskowicz: Minä selvitän!) Toisekseen tämä keskustelu on hankalaa sen takia, että eihän näitä papereita lue kukaan muu kuin me kansanedustajat ja puoluetoimistojen väki, ja sitten me kerromme, emme välttämättä edes sitä, mitä niihin papereihin on itse kunkin puolueen kohdalla kirjoitettu, vaan me kerromme omia tulkintojamme näistä asioista. Ihan voisitte, edustajat kokoomuksessa, aloittaa nämä lukuharjoitukset valiokunnan mietinnöstä.

Ja kun täällä ed. Vielma mahtipontisesti ensiksikin häpesi, häpesi viittä euroa ja häpesi seitsemää euroa ja unohti sen, että kuitenkin tälläkin vaalikaudella jotain on saatu aikaan, niin keskustan edustajana on sanottava, että enemmänkin olisi voitu tehdä. Mutta tämä on tämän vaalikauden saldo. (Ed. Zyskowicz: Sama kuin viimeksi!) Mutta kun hän perää nyt meitä oikeille linjoille perjantain äänestyksessä, ed. Vielma ja muut kokoomusedustajat, lukekaa valiokunnan mietintö, sivu 24. Kysyn teiltä, mitä eroa valiokunnan mietinnön sivulla 24 olevan lausuman ja teidän lausumanne välillä on. Samaa kysyn edustajilta Huotari ja Rauhala, jotka ovat oman vastalauseensa allekirjoittaneet, mitä eroa näillä on, ja kertokaa se niin, että niin minä kuin ne sadattuhannet eläkeläiset, jotka odottavat tältä eduskunnalta vielä jotain, ja ennen kaikkea ne sadattuhannet eläkeläiset, jotka menevät tuonne kaduille ja toreille kysymään meiltä, mitä me olemme tehneet ja mitä me aiomme tehdä, kuulemme sen, kertokaa se meille. (Ed. Zyskowicz: Ellei ole eroa, niin kai äänestätte vastalauseiden puolesta!)

Toinen asia liittyen myös näihin lausumiin: Indeksikeskustelu on aavistuksen verran vaikeaa, kun käsitteistä on eriäviä näkemyksiä. Täällä ed. Soininvaara kiitti kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajaa Häkämiestä siitä, että hän antoi selostuksen, mikä on kokoomuksen indeksimalli. Ed. Soininvaara tunnetusti osaa nämä asiat, mutta minä hieman lisäisin vielä ed. Soininvaaran kysymykseen sen, että hyvät kokoomusedustajat, kun olemme nyt kuulleet Sveitsin-mallista, olemme kuulleet ed. Häkämiehen puheen, ed. Vielmalla, joka ilmeisesti on kokoomuksen eläkepolitiikan ykköstykki tällä hetkellä, oli oma versionsa, niin kertokaa, hyvät kokoomusedustajat, mitä te tällä teidän indeksiuudistuksellanne tarkoitatte. Muutatteko te nykyisen indeksin sisältöä, rakennetta, esimerkiksi alkoholin, autojen jne. merkitystä, vai muutatteko te ansiotulojen ja hintojen välistä suhdelukua? Kertokaa se niin, että myös eläkeläiset ymmärtävät sen, ja yrittäkää pysyä totuudessa.

Täällä edustajat Satonen ja Sasi — Pirkanmaalta molemmat, ilmeisesti eläkepolitiikkaa Pirkanmaallakin puhutaan — peräsivät keskustelulta rehellisyyttä. Se on vaatimus, joka on kohtuullinen poliitikolta, ja siihen pitää pystyä vastaamaan. Mutta kun te heitätte täällä ilmaan miljardeja ja te puhutte termeillä, joita edes ne, jotka asioista kuvittelevat olevansa jollakin tavoin perillä, eivät ymmärrä, niin mitä rehellisyyttä se on? No, vaalit ovat tulossa, into on päällä itse kullakin, sen myönnän, mutta kun täällä puhutaan ja kokoomusedustajat hyvin mielellään puhuvat, kuinka väärin kuluneella vaalikaudella on tehty, niin muistutan, että (Ed. Zyskowicz: Eivät lunasta lupauksia, ed. Rehula!) perusperiaatteet on lyöty yhdessä kiinni tavalla, jota eduskunnassa edustetuista puolueista kuusi ei pääse karkuun. Toisekseen te olette kesän ryhmäkokouksessanne ja ties missä tehneet ohjelmia ja päätöksiä. Missä ovat teidän omat mallinne pientä eläkettä saavien toimeentulon todellisesta parantamisesta? Teidän ykköstavoitteenne on se, että ansiotulojen ja eläketulojen verotuksen erilaisuus poistetaan. Siitä lähes kaikki ovat samaa mieltä, myös keskusta. (Ed. Zyskowicz: Tervetuloa sen kannalle!) Se ei kosketa 700 000:ta pienintä eläkettä saavaa lainkaan. Kenelle te haluatte, ke- nen puolesta te puhutte? Ehkä se tässä lähipäivinä ja -viikkoina selviää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymykseen vastaan, että kepun pitäisi katsoa peiliin. Eli vaalien alla luvataan vaikka mitä eläkkeensaajille, vaalien jälkeen unohdetaan ja eläkkeensaajat petetään. Nyt ollaan taas vaalienalustilanteessa, siellä uusiokäytetään teidän lupauksianne kansaneläkkeen korottamisesta ja muuta. Uusiokäytetään, koska te ette ole lunastaneet lainkaan niitä lupauksia, joita tälle vaalikaudelle annoitte.

Kun kysytte, mitä kokoomus tarkoittaa tällä ja tällä ja tällä, niin minä vastakysyn: Mitä tarkoititte viime vaalien vaaliohjelmalla, joka kuuluu: "Yhtenäistetään eläkeindeksit"? Kertokaa minulle, mitä on tehty! Mitä tarkoititte kohdalla "eduskunta päättää palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset oikeudenmukaisella tavalla"? Kertokaa minulle, mitä tarkoititte ja mitä olette tehneet!

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole peilin vika, jos kuva katsottaessa peiliin on väärä. (Ed. Zyskowicz: No niin, näinhän teille kävi!) Toinen asia: Me kaikki, jotka politiikkaa seuraamme ja olemme tässä mukana, tiedämme, mitkä puolueet ovat olleet ja ovat jatkossakin liikkeellä vähimmäisturvan eli pienimmän toimeentulon varassa elävien ihmisten aitoina puolustajina. Tästä löytyy eläkepolitiikan pitkä linja. Jos lähdetään todellakin kaivelemaan ja näitä vanhoja sanomalehtikatsauksia pitämään, sieltä löytyy.

Mutta oletteko te, ed. Zyskowicz, puhtain kauloin tässä liikkeellä? (Ed. Zyskowicz: Tämä on teidän vaaliohjelmanne!) Tästä, salissa teistä ja puhemiehestä katsottuna vasemmalle, löytyvät ne puoluepoliittiset ryhmät, jotka tähän asti ovat olleet pienimpien eläketulojen varassa elävien ihmisten puolestapuhujia ja tehneet työtä. Ed. Zyskowicz, olkaa rehellisiä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kansaneläkeuudistus on tarpeellinen, ja tässä lakipaketissa on monia ihan hyviä asioita. Perusongelma meillä kuitenkin on se, että kansaneläkkeen taso on jäänyt pahasti jälkeen elinkustannusten noususta. Tämä ongelma näkyy sitten myöskin pelkkää kansaneläkettä saavien ja myös pientä työeläkettä saavien ihmisten toimeentulossa. Tähän mielestäni ainut ratkaisu on se, että kansaneläkkeeseen tehdään kunnollinen tasokorotus, josta hyötyvät ne, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä, mutta myöskin ne, joilla on pieni työeläke. Näitä ihmisiä on noin 600 000.

En ole ed. Soininvaaran kanssa samaa mieltä siitä, että tekemällä pelkästään vain kansaneläkettä saavien kohdalla korotus voitaisiin tämä ongelma hoitaa. On rehellisesti tunnustettava, että tämä ongelma, jos se hoidetaan ja se pitää hoitaa, maksaa. Ei se ole ilmainen, ilman euroja tätä ei pystytä tekemään.

Kun sanottiin, että nyt on 31 euroa näiden neljän vuoden aikana kansaneläke muuttunut, niin tästä tasokorotustahan ei ole kuin tämä 12 euroa. Muut ovat hintojen nousun johdosta tapahtuvia indeksitarkistuksia, jotka tehdään eläkeläisille jo tapahtuneesta hintojen kohoamisesta eli jälkikäteen. Näin ollen eläkeläiset joutuvat tavallaan itse kustantamaan siitä pienestä eläkkeestään myöskin pahimmassa tapauksessa lähes vuoden ajan hintojen nousun eli tinkimään käytännössä omasta elintasostaan. Siitähän siinä viime kädessä on kysymys. Kukaan ei voi väittää, että noin 500 euron eläkkeellä, sen kahta puolta olevalla eläkkeellä, voitaisiin kovin korkeata elintasoa pitää.

Näin ollen kansaneläkkeen tasokorotukseen pitäisi tehdä kunnollinen ohjelma, jossa määrätietoisesti nostettaisiin kansaneläkkeen tasoa niin, että tästä köyhyysloukusta päästäisiin eroon. Se edellyttää kyllä vähintäänkin semmoista, niin kuin täällä on esitetty, 20 euron tasokorotusta muutamina vuosina peräkkäin muiden korotusten, indeksikorotusten, lisäksi, vähintäänkin.

Eläkeläisten verotuksesta on syytä todeta, että kun vuosieläke on noin 8 100 euroa vuodessa, niin sehän on verovapaata tuloa. Ja vero on kireämpää, kun eläkeläisen vuositulo on 12 800 euroa, siis vuosiansio eläkeläisellä. Siitä ylöspäin eläkeläisen verotus on kireämpää kuin vastaavaa palkkatuloa saavan henkilön verotus. Myöskin tämä epäkohta on syytä korjata, koska noin runsaan 1 000 euron eläke ei ole suuri eläke, se on muistettava. Ei ole mitään perusteita, että tämän kokoisesta eläketulosta pitää maksaa kireämpi vero kuin vastaavasta palkkatulosta. Tässä haluan vielä todeta, että minä en missään tapauksessa väitä, että nämä pienituloiset palkansaajat pääsisivät liian helpolla verotuksessa. Siitä ei ole kysymys, mutta tässä on myöskin tämmöinen epäoikeudenmukaisuus.

Herra puhemies! Täällä on puhuttu myöskin taitetusta eläkeindeksistä. Taitettu eläkeindeksi on merkinnyt sitä, että lähes prosentin vuodessa on työeläkkeensaaja menettänyt eläkekorotuksesta. Se on aika huomattava osa, vallankin kun eläkeläinen on pitempään eläkkeellä eli niitä eläkepäiviä on suotu vähän pitempiaikaisesti. Näitä eläkerahastoja nyt tietojen mukaan oli sentään 108 miljardia euroa vuodenvaihteessa, 1995 niitä oli 34 miljardia euroa, joten aikamoinen kasvu on. Budjettikirjan mukaan eläkerahastoihin kerätään rahaa noin 1,5 miljardia enemmän tänä vuonna rahaa kuin maksetaan työeläkkeitä sieltä. (Ed. Reino Ojala: Onneksi niin!) Täytyy todeta, että eivät tässä nyt eläkerahat ole loppumassa, mutta poliittista tahtoa ei näytä olevan, että työeläkkeitten indeksi palautettaisiin puoliväli-indeksiksi.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo useasti todettu, niin sekä eläkeläisten että yleisemminkin köyhien ystäviä on alkanut esiintyä enenevässä määrin. Toreilla ja turuilla heitä on suorastaan työlästä väistellä. Jossain määrin lohdutukseksi voi tietysti todeta, että vaikka täällä salissakin nyt ystävien määrä näyttää lisääntyvän, niin äänestykset sentään ovat vielä pysyneet kohtuullisen steriileinä ja vakaina tässä suhteessa.

Mutta kansaneläkkeestä on puhe ja kansaneläke on, kuten ed. Rehulakin täällä totesi, se perusetuus, jolla voidaan mitata suhtautumista köyhimpiin ihmisiin, koska on niin, että kansaneläkettä saavat, ainakin useimmiten, kuuluvat kuitenkin tämän maan kaikkein pienituloisimpien joukkoon. Ja nyt, kun kansaneläkelakia tarkistetaan, tässä yhteydessä, kun laki on kokonaan auki eli säädetään uusi laki, olisi tietysti ollut mahdollista puuttua sen lain pahimpiin epäkohtiin, jotka täällä on moneen kertaan nostettu esiin, toisaalta eläkkeitten yleiseen tasoon ja toisaalta siihen mekanismiin, jolla ne seuraavat muitten tulojen kehitystä tässä yhteiskunnassa.

Jos sitten tarkastelee, miten on käynyt, niin on käynyt, kuten jo tuossa vastauspuheenvuorossani aiemmin sanoin, sillä tavoin, että kun palkansaajien ostovoima on 15 vuodessa vuodesta 1990 lähtien kasvanut yli 30 prosenttia ja työeläkettä saavien reaalinen ostovoima on kasvanut 14—15 prosenttia, niin kansaneläkkeen reaalinen ostovoima on noussut yhden prosentin, ja tämä on väärin. Jos joku haluaa sen kiistää, mikäpä siinä, mutta luulen, että se ei ole sen paremmin kohtuullista niin ihmisen rehellisyyden kuin tulevan vaalimenestyksenkään kannalta.

Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että eläkkeitä tarkistettaessa on käynyt niin, että tarkistusjärjestelmästä johtuen kansaneläkkeet ovat joutuneet huonompaan asemaan. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että vaikka tasokorotuksia on tehty, ei niitä ole kuitenkaan tehty niin paljon, että suhde ansiotasojen nousuun olisi säilynyt.

Toisena syynä on tietenkin pelkkään hintatasoon vertaaminen pelkällä hintaindeksillä, joka on kansaneläkkeen perustana. Kansaneläke on jäänyt ansiotasosta jälkeen, koska reaaliansiot ovat nousseet eli siis palkkojen nousu on ollut hintatason nousua nopeampaa.

Tämä sama on tietenkin perustana myöskin työeläkkeitten taitetun indeksin vaikutuksessa, joka on tietysti ollut vähän lievempää kuin kansaneläkeindeksin osalta. Mutta toisaalta rehellisyyden nimessä voi sanoa, että sellaisena hetkenä, jolloin hinnat nousisivat palkkoja enemmän eli reaalipalkat laskisivat, niin silloin nämä indeksit toimisivatkin eläkkeensaajien hyväksi. On tässä tämäkin puoli. Mutta näin ei ole käynyt eikä se todennäköiseltä tietysti näytäkään, joten eläkkeitten indeksitarkistuksesta ja niitten takana olevista järjestelmistä johtuu, että eläkkeet tulevat, ellei näitä järjestelmiä muuteta, jäämään entistä enemmän jälkeen ansiotason noususta. Tämä ei tietenkään ole ihan näin yksiselitteistä, koska, kuten täällä on todettu, työssäolevat maksavat edelleen noin neljä viidesosaa tulevistakin eläkkeistä.

Suomessa on ehkä Euroopan suurimmat eläkerahastot ja hyvä niin, mutta jo kahden vuoden kuluttua näitä rahastoja joudutaan kuluttamaan tai pienentämään, koska eläkkeitä maksetaan silloin enemmän kuin palkoista kerätään eläkemaksuja, ja tämä tietysti johtaa siihen, että ennemmin tai myöhemmin myöskin eläkemaksuja joudutaan korottamaan. Jos palattaisiin taitettuun indeksiin, niin se maksaisi miljardin vuodessa, ei 150:tä miljoonaa, kuten ed. Vielma täällä väitti. Toisaalta se miljardi on se summa, jolla eläkeläiset jäävät ikään kuin palkansaajista jälkeen, ja sillä miljardilla, sen jakautumisella, mitataan sitä oikeudenmukaisuutta, joka eläkkeitten ja ansioitten suhteessa on tähän maahan rakennettu. Kun otamme kantaa taitettuun indeksiin tai johonkin uuteen indeksijärjestelmään, niin otamme juuri tähän oikeudenmukaisuuteen kantaa, toisaalta tulevien työntekijöitten ja työnantajien kykyyn maksaa näitä eläkkeitä, toisaalta eläkeläisten oikeuteen saada edes suunnilleen saman tasoisia korotuksia eläkkeisiinsä kuin palkansaajat saavat. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tältä osin asiat eivät ole täysin kunnossa. Erityisesti ne eivät ole kunnossa kansaneläkkeen osalta.

Kun täällä on puhuttu, että tämä asia voitaisiin ratkaista pelkästään indeksikoreilla, niin kannattaa muistaa, että näitten indeksien tehtävä on ylipäätään turvata se, että kukin etuus säilyy ikään kuin entisellään joko hintatasoon tai ansiotasoon verrattuna. Jos koreja ryhdytään muuttamaan, niin silloin on aina olemassa se vaara, kuten ed. Soininvaara täällä jo totesi, että jossain toisessa tilanteessa saattaakin se kori, jonka muuttaminen nyt näyttäisi edullisemmalta esimerkiksi eläkeläiselle, olla epäedullinen. Indeksien pitäisi olla sellaisia, että pitkällä tähtäimellä, jos on puhe hintatasosta, ne säilyttävät yleiseen hintatasoon nähden etuudet, maksettiin niitä nyt sitten kelle tahansa, suunnilleen oikeudenmukaisina.

Otan käytännön esimerkin: Nyt näyttäisi siltä, että tuleva eduskunta tai ainakin tulevassa eduskunnassa olevat puolueet ovat valmiita nostamaan viinan hintaa. Jos nyt sitä ennen kansaneläkkeitten tarkistukseen käytettävää indeksikoria tarkistettaisiin siten, että viinan hinnan painoa alennettaisiin, niin siinähän kävisi niin, että eläkeläiset eivät saisikaan tulevasta viinan hinnannoususta läheskään sellaista korvausta, jonka he joutuivat maksamaan, kun viinan hintaa alennettiin, tai jonka he menettivät. Tämä on koritemppuilun ongelma, ja siitä syystä minusta korien muuttaminen ei ratkaise tätä ongelmaa, vaan sen ratkaiseminen, kuinka paljon, minkälaiseen suhteeseen me haluamme eläkeläiset ja palkansaajat asettaa. Tästä on kysymys. Tästä syystä viitaten tähän mietinnön vastalauseeseen tai itse asiassa kahteen vastalauseeseen, kun ed. Rehula täällä kyseli, miksi edustajat Huotari ja Rauhala eivät halunneet hyväksyä sitä, mitä valiokunta oli lausumakseen kirjoittanut, niin totean vain — itse en ollut paikalla ja ed. Huotari oli minun tilallani valiokunnassa, varaedustajani valiokunnassa — että edustajien Huotari ja Rauhala lausuma on selkeästi yksiselitteisempi kuin valiokunnan ympäripyöreä lausuma, josta ei todellakaan kukaan voi varmasti tietää, mihin se eduskunnan velvoittaa. Sen sijaan edustajien Rauhala ja Huotari lausuma edellyttää, että hallitus ryhtyy tarkistamaan tai ainakin tutkimaan, miten indeksejä pitäisi tarkistaa.

Toinen asia, johon vastalauseessa vedotaan tai johon vastalauseessa vaaditaan korjausta, nimenomaan edustajien Rauhala ja Huotari vastalauseessa, on se, että samalla tavalla kuin työeläkkeelle, niin myöskin kansaneläkkeelle voisi päästä jo 63-vuotiaana siten, että kuitenkin joutuisi pikkuisen tinkimään eläkkeensä tasosta.

Kolmas vastalauseessa esitettävä korjaus on nimenomaan kansaneläkkeitten tasokorjaus. Kun me olemme tässä nykyisessä järjestelmässä eli kansaneläkettä tarkistetaan vain hintaindeksillä ja kun se on johtanut noin 15 vuodessa noin 30 prosentin ansiotason heikkenemiseen suhteessa työssäoleviin ja kun tässä välillä tehdyt tasokorotukset eivät ole riittäneet, niin nyt tässä esitetään 20 euron tasokorostusta, joka edes vähän poistaa tätä gäppiä, ja niinpä, kun sitä nyt (Puhemies: 10 minuuttia!) perjantaina käsitellään, niin sitten jokainen voi tutkia, mikä kunkin meistä kanta tähän oikeudenmukaisuuskysymykseen on.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ensin kiittänyt ed. Virtasta analyyttisestä ja hyvästä puheenvuorosta.

Olisin kuitenkin huomauttanut, että myöskään se, että palattaisiin työeläkkeissä niin sanottuun puoliväli-indeksiin, ei turvaisi sitä, että työeläkkeet, tai jos kansaneläkkeet saatettaisiin saman indeksin piiriin, kansaneläkkeet, turvaisivat vastaavan ansiokehityksen kuin palkansaajien ansiokehitys on normaalioloissa, eli normaalioloissa, jolloin palkat kehittyvät nopeammin kuin hinnat.

Lopuksi, herra puhemies, olisi todennut, että en kiistä myöskään ed. Virtasen tai ed. Rehulan puolueiden tai niiden edeltäjien toimintaa kansaneläkkeiden ja kansaneläkkeensaajien puolesta, mutta se on minusta sietämätöntä, että kun viime vaaleissa ja niiden jälkeen jokainen näki otsallaankin, että kepu lupasi aivan hulvattomasti eläkeläisille, mikä varmasti edesauttoi heitä vaalivoittoon, niin nyt sitten näiden vaalien alla uudelleen kepun ehdokkaat tuolla maakunnissa ja näköjään ed. Hyssälä Loimaan sanomissa ja muualla, (Puhemies koputtaa) kaivaa nämä vanhat petetyt lupaukset uusiokäyttöön ja antaa taas vastuuttomasti uudelleen äänestäjille.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Emme ensimmäistä kertaa todellakaan vaalien alla käy eläkeläiskeskusteluja. Se on melkein säännönmukaisesti, kun vaalit ovat tulossa, niin meillä on täällä tämä eläkekeskustelu käynnissä. Itse asiassa minä sanoisin näin, että hyvä niin. Hyvähän, että siitä keskustellaan. Voihan sen jokainen meistä tunnistaa, että suomalaisen yhteiskunnan demografisessa kehityksessä suuri suuri muutos on se, että meillä ikäihmisten määrä kasvaa siinä mitassa kuin se kasvaa. Totta kai vastuulliset poliitikot, vastuullinen päätöksentekojärjestelmä, huomioivat tämän, että meidän tulee turvata ikäihmisille toimeentulo ja turvata ne palvelut, joita nimenomaan ikääntyminen edellyttää. Kun demografisessa rakenteessa tapahtuu näin jyrkkä muutos, niin se tarkoittaa painopisteen siirtämistä jatkossa yhä enemmän sellaisiin toimiin, joilla tämä turvaamistehtävä aidosti tehdään.

Täällä on nyt paljon keskusteltu eläkeindekseistä. Minua on häirinnyt siinä keskustelussa silloin, kun siirryttiin taitetussa indeksissä siihen järjestelmään, jossa tuli tämä suhde 20—80, kuluttajahintaindeksille annettiin suurempi paino, se, että käytettiin sitä termiä täällä, oppositio on paljon käyttänyt sitä termiä, että tässä heikennettiin eläkkeiden ostovoimaa. Tosiasiassahan tässä vahvennettiin sitä, että eläkkeet seuraavat ostovoimakehitystä. Se, missä on heikennystä tietenkin tapahtunut, kun tätä indeksiä muutettiin, on se, että eläkkeensaajien tulokehitys ei ole ollut samassa määrin suhteutettu ja sidoksissa ansiotulokehitykseen yhteiskunnassa; tässä on tapahtunut tietenkin jälkeenjääneisyyttä. Mutta sillä, että painotetaan kuluttajahintaindeksiä, halutaan nimenomaan varmistaa se, että eläkkeen ostovoima säilyy sellaisena kuin se juuri tällä hetkellä on. Eli se on sitä turvaavaa toimintaa, jos hinnat ryöstäytyvät, inflaatio karkaa käsistä, että eläkkeet pysyvät perässä. Meillähän on naapurimaasta järkyttäviä esimerkkejä, jos katsoo idän puoleen. Vaikka järjestelmät ovat kokonaan toisia, katastrofi on pahimmillaan tuota mittakaavaa, jossa eläkkeet käytännössä menettävät koko ostovoimansa, kun ei ole minkäänlaista järjestelmää, jossa tämä olisi varmistettu.

Useimmissa EU-maissa on tilanne parempi, on olemassa jopa käytäntö, jossa on sataprosenttinen eläkeindeksi tai eläke on sidottu kuluttajahintaindeksiin, jolla ostovoima nimenomaan halutaan varmistaa. Tähän suuntaan hallitus silloin aikoinaan meni, kun annettiin tämä 80 prosentin paino, mutta sinne jätettiin pieni siivu vielä ansiotulokehitykseenkin sidoksissa. (Ed. Zyskowicz: Näinhän meillä on kansaneläkkeissä!) — Kyllä.

Minulla on, ja sitä ministeriltä jo tässä kysyinkin, tätä pohdintaa ollut, ja kun kerran halutaan vahvistaa eläkkeen sidonnaisuutta siihen, että ostovoima säilyy, niin on se dilemma tietenkin olemassa, että monet eläkkeensaajat tulevat ja sanovat, että heillä selvästi kulutusmenot kasvavat enemmän kuin eläkeindeksi tarjoaa heille voimavaraa. Se ongelmahan tulee juuri siitä, että eläkkeensaajilla kulutuskori on muodoltaan erilainen kuin normaalilla kuluttajalla, jolla on sitten alkoholia ja autoa ja muuta mukana, joiden hintakehitykset saattavat sitten satunnaisista tekijöistä johtuen, noin historiallisessa mielessä satunnaista tekijöistä johtuen, sitten muuttua jyrkästi vaikkapa alaspäin, jolloin sitten sen ostokorin, joka eläkeläisillä aidosti on olemassa, hinnat nousevat enemmän kuin eläkkeet nousevat, jolloin aidosti käy niin, että ostovoima heikkenee.

Tähän liittyen tietysti on olemassa, on nyt kokoomus sitä esittänyt tai kuka tahansa esittänyt, sitä ajatustapaa, että olisi erillinen eläkeindeksi, joka aidosti huomioisi sen keskimääräisen ostokorin, mikä eläkeläisillä on. Se voisi olla vastaus siihen, että saataisiin ostovoima säilytettyä eläkkeissä. Sentään mielellään sitä kysyisi ja pidemmässäkin juoksussa, onko mahdollista lähteä eläkejärjestelmää tuohon suuntaan kehittämään. Se muodostuu plus miinus nollaksi varmasti menojen osalta, koska pitkässä juoksussa se varmaan tulee hyvin lähelle sitä, mikä on normaali kuluttajahintaindeksi, mutta ainakin silloin jäisi eläkeläisille sellainen tunne, että heidän ostovoimansa heijastaa aidosti sitä kulutusmallia, mikä heillä on olemassa oleva.

Arvoisa puhemies! Minulla oli toinen aihe, josta halusin vain lyhyesti sanoa tässä yhteydessä. Kun on puhuttu eläkkeistä paljon, niin on syytä puhua vähän niin kuin ed. Lindqvist täällä aikaisemmin totesi, että meidän täytyy myöskin tunnistaa, että eihän eläkkeensaajille, ikääntyville ihmisille, ainoa asia ole se, mikä on heidän tulonsa, tulotasonsa. Vähintään yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, on se palvelurakenne, mikä tässä yhteiskunnassa rakennetaan, terveyspalvelut ennen kaikkea, eri tyyppiset vanhuspalvelut. Nyt sitten joutuu tietysti hallitus ja kaikki joudumme vastaamaan siihen, miten pitkässä juoksussa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, me varmistamme sen, että ihmisille pystytään turvallinen toimeentulo ja elämisen edellytykset takaamaan siten, että se ei tule yhteiskunnalle aivan kohtuuttoman kalliiksi. Yksinkertaisin ja helpoin vastaus, jatkuvasti olemassa oleva vastaus, tähän on se, että mitä pidempään ihmiset voivat asua kotonaan, sen edullisempaa se on yhteiskunnalle, ja kaiken lisäksi se on juuri se, mitä ihmiset haluavat. Eli jatkossa meidän täytynee varmasti panostaa yhä enemmän sellaisiin toimintoihin, palvelurakenteisiin, jotka auttavat ja mahdollistavat ikäihmisten asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Kotipalvelu, erilaiset ateriapalveluthan ovat tästä hyvä hyvä esimerkki.

Haluaisin ministeriltä tässä yhteydessä kysyä, vaikka se menee hieman tämän teeman ulkopuolelle mutta taas liittyy eläkeläisten asemaan: onko mahdollisuutta ajatella vakavasti sitä, että yli 75-vuotiaille kotipalvelu annettaisiin subjektiiviseksi oikeudeksi? Täällä on paljon puhuttu, että subjektiivisia oikeuksia ei enää yhtään lisää, mutta tässä olisi kyllä sellainen kulma, joka olisi itse asiassa maksamassa itsensä takaisin. Se olisi sellainen järjestelmä, kädenojennus ikäihmisille, jonka he kokisivat aidosti omaksensa, ja se itse asiassa veisi tätä ajattelutapaa, mistä eduskunnassa tänään on paljon puhuttu, eteenpäin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa lakipaketissa on paljon, tai muutamia ainakin, hyviä uudistuksia, joista on annettava tunnustus ja kiitos ministerille ja hallitukselle. Mutta nopeudesta ei voi hallitusta kyllä kehua, kun ajatellaan esimerkiksi kalleusluokituksesta luopumista: Uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000, ja tämä lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2008, eli lähes kahdeksan vuotta meni, ennen kuin tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus ollaan saamassa korjatuksi.

Puhemies! Täällä on käyty näistä indekseistä kovaa keskustelua, ja se on ihan aiheellistakin. Kaivoin esiin laatikostani 11. helmikuuta 2003 eli aika tarkkaan neljä vuotta sitten käsittelyssä olleen mietinnön, joka oli työeläkelainsäädännön uudistamisesta. Tuohon mietintöön liittyy vastalause, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Rehula keskustasta, lisäksi nykyisistä edustajista Inkeri Kerola, Jaana Ylä-Mononen ja sitten kristillisdemokraattien edustaja tuossa valiokunnassa, ja tuossa vastalauseessa on käytännöllisesti katsoen juuri saman sisältöinen lausumaehdotus kuin on kokoomuksen nyt tähän pakettiin jättämässä vastalauseessa. Ehkä vielä tarkemmin on ed. Rauhalan jättämässä vastalauseessa sisältö sama kuin on neljä vuotta sitten äänestetyssä lausumassa. Ero on nyt vain se, että neljä vuotta sitten ed. Rehulan esittämää indeksien korjaamista ja kansaneläkejärjestelmän parantamista tasokorotuksilla sisältämää lausumaa vastusti kokoomus ja kannatti keskusta. Nyt ilmeisesti perjantaina, kun äänestetään saman sisältöisestä lausumasta, kokoomus kannattaa ja keskusta vastustaa. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisia, ovat olleet aina eläkeläisiä vastaan tältä kohdin. (Ed. R. Ojala: Ei, päinvastoin puolesta!) Toisaalta voi todeta, että kristillisdemokraatit ovat lähes ainoa ryhmä, joka on ollut koko ajan johdonmukainen, yksiselitteisesti eläkeläisten kohtuullisten etujen parantamisen puolella. Mutta nyt tietysti on perjantaihin aikaa ja voi olla, että muutoksia tulee ajattelussa.

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella eläkeasiat ovat olleet kyllä aivan vasemmalla kädellä hoidettuja eli jätetty hoitamatta. Valtakunnan talous on kehittynyt erittäin positiivisesti. Kaikkein rikkaimmille on annettu tavattoman hyviä etuja, veronkevennyksiä, varallisuusveroa, tuloveroa ym., mutta eläkeläiset on jätetty ilman. Kansaneläkkeisiin ei ole todellista tasokorotusta tehty lainkaan. Ed. Rehulan mainitsema summa sisältää ne 12 euroa plus indeksitarkistusten mukaiset summat, ja nämä indeksitarkistuksen mukaiset summat ovat olleet erittäin pieniä muun muassa alkoholin hinnanalennuksesta johtuen, eli ei ole kyllä kehumista, vaan eläkeläisten ymmärrettävä pettymys on syvä. Indeksijärjestelmään ei ole tullut minkäänlaista korjausta, eikä nyt tämä kokoomuksenkaan, ed. Vielman voimakkaasti ajama linja ole kovin uskottava. Minulla on tässä asiakirja, joka kertoo, että kun kokoomuksen pääministeriehdokkaalta, puheenjohtaja ed. Kataiselta kysyttiin, pitäisikö tehdyt eläkeleikkaukset purkaa, niin ed. Katainen vastaa yksiselitteisesti: tehtyjä eläkepäätöksiä ei pidä purkaa. Vastaus on yksiselitteinen ja selvä. Onko sitten kokoomuksessa johto eri linjoilla kuin puheenjohtaja, niin kuin vasemmistoliitolla oli aikaisemmin, emme tiedä, mutta tämä on tosiaan julkisesti painettua tekstiä.

Samaan kysymykseen, pitäisikö tehdyt eläkeleikkaukset purkaa, vastaa keskustan puoluesihteeri, voimahahmo Jarmo Korhonen, joka on syntynyt vuonna 65. Hän toteaa tähän kysymykseen vastauksena: "Eläkejärjestelmän kestävyyden ja uskottavuuden kannalta uudistusten purkaminen ei ole järkevä vaihtoehto." Tämä on suora lainaus puoluesihteeri Korhosen lausunnosta.

Puoluesihteeri Feldt-Ranta sosialidemokraateista ei vastaa tähän kysymykseen vaan pyörittää sitä, että maksut ovat nousemassa, jos tehdään jotakin. Mutta sosialidemokraattien linjahan on ollut yksiselitteinen koko ajan. Sitä horjuntaa, mitkä keskustalla ja kokoomuksella on tässä asiassa ollut, ei sosialidemokraateilta löydy. Muilla on sitten epämääräisempiä linjoja.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa me olemme ja menemme muun muassa vaaleihin. Sosialidemokraattien linja jatkuu. Keskustan linjakin jatkuu puoluesihteeri Korhosen käsityksen mukaan. Ministerit ilmeisesti eivät ole halunneet vastata tällaisiin kysymyksiin. Samaten sitten kokoomus ei tarjoa eläkeläisille minkäänlaista vaihtoehtoa. Muistamme, että edellisellä kaudella valtiovarainministeri Niinistön johdolla otettiin ansiotulovähennykset esille niin, että niitä korotettiin, mutta eläketulovähennystä ei korotettu, jolloin eläkeläisten verotus tietyssä tuloluokassa, 13 000—36 000 euroa vuodessa, muuttui kireämmäksi kuin palkansaajien. Tämä oli valtiovarainministeri Niinistön työn tulosta siinä hallituksessa. Samaten ministeri Perhon esityksestä hallitus ja eduskunta veivät läpi meidän vastustuksestamme huolimatta taitetun indeksin, ja myös sitten sitä aikaisemmin jo edellinen hallitus tämän kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen.

Olisi voinut odottaa, että jonkun näistä epäkohdista Vanhasen hallitus olisi korjannut, joko verotuksen ... (Ed. Zyskowicz: Lupasi kaikki ne korjata!) — Minä olen vähän realistisempi, että olisin odottanut edes yhden, verotuksen olisi pannut oikeudenmukaiseksi, indeksijärjestelmän pannut oikeudenmukaiseksi tai sitten kansaneläkkeiden tasoa olisi korottanut, koska ne ovat kaikkein alhaisimmat ja niiden indeksisuoja on kaikkein heikoin. Ed. Rehula, miksi yhtään näistä epäkohdista, jotka ovat todellisia, ei ole korjattu?

Herra puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen äsken puhui siitä, miten oikein on se, että on tämä 80—20-työeläkeindeksi. Hän vetosi, että se vastaa hintakehitystä paremmin, ei täydellisesti, koska siinä on se 20 prosentin palkkaosuus. Olen kyllä täysin eri mieltä tästä asiasta. Se 50—50:kään ei ole täysin oikeudenmukainen. Työeläke on minun käsitykseni mukaan siirrettyä palkanmaksua, jonka työntekijä, pitkälti nykyisin työntekijä itse, on maksanut, ja silloin tämän työeläkkeen tulisi kyllä vastata nykyistä selvästi paremmin nimenomaan ansiotasokehitystä. Tämä tilanne, joka nyt on ollut, jättää huomattavasti joka kuukausi eläkeläisten tulotasoa jälkeen palkansaajista ja muista tulonsaajista, ja näin ollen kuilu kasvaa epäoikeudenmukaiseksi yhteiskunnassa. Kun hallituksen veropolitiikka on suosinut kaikkein rikkaimpia, suurituloisimpia, niin kuilu on entisestään vain lisääntynyt ja kasvanut. Siksi katson, että on täysin oikeutettua vaatia selitystä, miksi hallitus ei halua katsoa, että työeläke olisi siirrettyä, säästettyä palkanmaksua, ja silloin sen pitäisi jo loogisesti vastata myös ansiotasokehitystä nykyistä paremmin. Mutta ed. Kimmo Kiljunen tuossa totesi sosialidemokraattien kannan, että ajattelumalli on päinvastainen ja että on oikein, että eläkeläiset jäävät joka kuukausi jälkeen, ja kansaneläkeläiset tietysti sitten kaikkein eniten, koska heidän eläkkeensä on sidottu kokonaisuudessaan hintakehitykseen, niin sanottuun kansaneläkeindeksiin, joka on kaikkein heikoin.

Erityisesti keskustalta odottaisin vastausta, miksi kansaneläkeläiset joutuvat edelleen elämään tässä maassa köyhyysrajalla, jopa sen alapuolella.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En kiistä, etteivätkö eläkeläiset olisi pettyneitä meihin poliitikkoihin. Se kokemus kansanedustajaehdokkaana, mitä on ollut, on koskenut vuoden 2003 vaalien alusaikaa, vuoden 1999 vaalien aikaa, ja sama tilanne on nytkin. Näiltä osin ei ole eroa. Me vastaamme kaikki siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on jätetty kenties tekemättä.

Toisekseen ed. Kankaanniemi nimenikin mainiten totesi, että käsittelyssä on ollut 11. helmikuuta 2003 valmistunut mietintö, jossa on ollut lausumia. Tässä yhteydessä toivon, että, ed. Kankaanniemi ja kumppanit, luette tästä mietinnöstä sen lausuman, jossa on kerrottu asiat sillä tavalla, että jopa ihmettelen, onko mitään muuta syytä kuin vaalien alusaika, miksi tästä pitää nyt ruveta äänestämään.

Kolmanneksi, väheksyitte indeksitarkastusten merkitystä. Tämän vuoden vaihteessa kansaneläkkeet nousivat 9 euroa kuukaudessa indeksitarkistuksen vuoksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulalle totean ensin, että ei ole paljon eroa sen välillä, mitä edellinen ja tämä vaalikausi ovat eläkkeensaajille antaneet. Oleellinen ero on nimenomaan siinä, mitä te, siis te, keskustapuolue, lupasitte eläkeläisille viime vaalien alla, ja ne on jo moneen kertaan todettu.

Ed. Kankaanniemi sanoi, että kokoomus ei halua purkaa eikä keskusta tehtyjä päätöksiä. En tiedä, mistä otitte nämä sitaatit. Ne olivat ihan mielenkiintoisia. Tuskin oli kyseessä mikään eläkkeensaajien lehti. Mutta emme todella ole purkamassa vanhoja päätöksiä. Sen sijaan olemme korjaamassa tämän epäoikeudenmukaisuuden, mikä on eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa palkansaajiin, ja olemme esittämässä tähän indeksijärjestelmään uudistusta, jonka ed. Kiljunen oli ymmärtänyt ihan oikein: se eläkeläisten ostotottumus painaisi siinä heidän eläkeindeksikorissaan eri tavoin kuin yleinen ostokori. Eläkkeensaajat ostavat vähemmän esimerkiksi viihde-elektroniikkaa, joka on todella halventunut vuosien saatossa, mutta ostavat esimerkiksi lääkkeitä tai kahvia, joiden kohdalla kehitys on ollut toisen suuntainen. Tällaisen haluamme selvitettävän, jotta voitaisiin paremmin turvata eläkkeensaajien ostovoiman kehitys ja heidän oikeudenmukainen kohtelunsa.

Reino Ojala /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kaikkien mielestä totta, että kansaneläkkeet ovat liian pieniä ja että se eritahtisuus, mikä kulkee eläkeläisten verotuksessa suhteessa palkansaajiin, pitää korjata seuraavalla vaalikaudella. Sitä ei mikään voi poistaa.

Sen sijaan kun puhutaan näistä indekseistä, niin se keskustelu käynnistyi jo 90-luvun lopulla, ja silloin oli kaksi erilaista indeksiä. Oli alle 65-vuotiaille oma ja yli 65-vuotiaille oma, ja silloin vaadittiin, että ne pitää yhdenmukaistaa. Siitä varoitettiin, kannattaako sitä vaatia, koska se johtaa siihen, että tulee voimaan tämä 20—80, ja niin kävi.

Ja nyt, kun minä kuljen tuolla vaalikentillä vailla paineita siitä, tulenko uudestaan valituksi, on kyllä helppo sanoa eläkkeensaajille, että kavahtakaa niitä ehdokkaita, jotka lupaavat tähän indeksiin korotusta. He eivät tunne asiaa, eivät ole selvittäneet, mitä se vaikuttaa 10—15 vuoden kuluttua niihin rahoihin, mitä on käytettävissä eläkkeitten maksuun. Kun ed. Mikko Kuoppa täällä hämmästeli sitä, että eläkkeitä tulee enemmän sisään kuin maksetaan ulos, niin onneksi on niin, että rahaa tulee enemmän ja sitä jää vähän säilöön. Olisi eläkkeensaajien kannalta kovin onnetonta, jos sitä tulisi vähemmän kuin maksetaan pihalle.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara esittävät lausumaa, jonka mukaan hallituksen pitää ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin, joilla kansaneläkejärjestelmää kehitetään siten, että siihen saadaan 20 euron tasokorotus, ja kansaneläkeindeksiä parannetaan siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten toimeentulon ja ostovoiman. Edustajien ehdotus on perusteltu. Tosin kansaneläkkeen korotustarve olisi noin 30 prosenttia eli noin 160 euroa.

Kansaneläkkeen nykyinen ostovoima on pienempi kuin se oli 1970-luvulla. Suomessa on edelleen ikäihmisiä, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Nykyinen kansaneläkkeen taitettu indeksi vaikuttaa myös siihen, että kansaneläkkeiden ostovoima alenee suhteessa palkkojen ja elinkustannusten nousuun. Jos palkkoja esimerkiksi korotetaan 3 prosenttia, voidaan kansaneläkkeitä indeksin mukaan korottaa vain 0,9 prosenttia. Taitettu indeksi pitää korjata siten, että palkkojen vaikutus on yhtä suuri kuin elinkustannusten.

Arvoisa puhemies! Taitettu indeksi tekee tuhojaan myös työeläkkeissä. Taitettu indeksi vaikuttaa niin, että parissakymmenessä vuodessa työeläkkeiden ostovoimasta häipyy vähintään 15 prosenttia. Työeläkkeiden taitettu indeksi pitää korjata. Vähän eläketuloa saavien verotus on kireämpi kuin palkansaajilla. Tämä johtuu siitä, että eläkeläiset eivät voi tehdä samoja verovähennyksiä kuin palkansaajat. Tähänkin pitää saada korjaus ensi vaalikaudella.

Edustajien Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara vastalauseessa määritellään tarkimmin se, miten toimintakyvyn aleneminen arvioidaan. Määritelmässä otetaan huomioon toimintakyvyn erilaiset ulottuvuudet, kuten fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky henkilön omassa toimintaympäristössä. Pidän tätä määritelmää parempana kuin sitä, mikä on mainittu hallituksen lakiesityksessä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Stakesin tutkimuksen mukaan köyhyysrajan alapuolella olevia ryhmiä ovat opiskelijat, lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet, sekä eläkeläiset ja erityisesti pelkästään kansaneläkkeen varassa elävät eläkeläiset.

Kokoomus on juuri omassa senioripoliittisessa kannanotossaan linjannut tarvittavat toimet eläkeläisten taloudellisen toimeentulon kehittämiseksi. Niitä ovat eläkkeiden tasokorotus, indeksijärjestelmän kehittäminen vastaamaan paremmin sitä tarvetta ja myöskin yleensäkin kehittämään eläkkeiden ostovoimaa sekä verotuksen oikeudenmukaistaminen. Lisäksi esitämme korotusta hoitotukeen. Samassa työryhmän kannanotossa teimme esityksiä palveluiden kehittämiseksi. Ne ovat niin ikään tarpeen eläkeläisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Tulin tänne ihan puhujakorokkeelle kertomaan siitä, että tässä tänä päivänä käsitellään tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä 56/2006, joka koskee hallituksen esitystä 90/2006. Siellä on kokoomuksen ryhmän jättämä lausumaehdotus, jossa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla kansaneläkejärjestelmää kehitetään siten, että kansaneläkkeeseen saadaan 20 euron tasokorotus ja että kansaneläkeindeksiä parannetaan siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten toimeentulon ja ostovoiman."

Kannatan erittäin lämpimästi tätä lausumaehdotusta. Valitettavasti itse olin sairaana silloin, kun tämä lausumaehdotus valiokunnassa tehtiin, niin että vaikka kuulunkin tähän valiokuntaan, niin en pystynyt olemaan paikalla, ja siitä syystä halusin tulla sen tänne ihan sanomaan, että olen kyllä mukana tässä, mutta en valitettavasti allekirjoittajana.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus on tietysti hyvin tärkeä ja merkittävä niitten edunsaajien kannalta, joita tämä lakiehdotus koskee.

Kyllä tärkeänä asiana pidän sitä, että hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että kuntakalleusluokitus nyt viimeinkin poistuu. Se meidän sosialidemokraattien tavoitteena on ollut pitemmän aikaa, ja nyt tuo tavoite toteutuu siten, että 1.1.2008 se viimeinkin poistuu historiaan. Toki olisi suonut, että näin olisi tapahtunut aikaisemmin.

Niin kuin täällä ministeri taisi todeta, niin kaiken kaikkiaan noin 75 prosenttia asuu toisen kuntakalleusluokan kunnassa, ja se on iso määrä ihmisiä, mitä tämä koskee. Enimmilläänhän tuo kuntakalleusluokituksen poistaminen merkitsee noin 20 euron korotusta edunsaajille. Se on merkittävä asia.

Kun eläkepolitiikasta puhutaan, niin kyllä on muistettava se kiistaton tosiasia, että pelkällä kansaneläkkeellä olevat henkilöt elävät varsin pienellä eläkkeellä ja joutuvat tulemaan sen eläkkeen turvin toimeen. Toki on sitten muitakin mahdollisuuksia, kuten kuntien tuki, mutta harvempi näistä vanhemmista ihmisistä sinne luukulle menee hakemaan toimeentulotukea.

Indeksitarkistus: Kun on hintaindeksi, niin sehän on käytännössä merkinnyt sitä, että kansaneläkkeet suhteessa työeläkkeisiin tälläkin indeksijärjestelmällä, mikä nyt on voimassa, jäävät edelleen jälkeen. Hyvää on tietenkin se, että meidän inflaatiomme on ollut alhainen ja on edelleenkin ja toivottavasti myöskin jatkossa. Mutta vielä kerran: Pelkällä kansaneläkkeellä elävät ihmiset ovat erittäin pienen toimeentulon varassa, ja aivan ehdottomasti kansaneläkkeisiin tarvitaan todellinen tasokorotus, eikä se asia korjaudu kyllä millään huutokaupalla eikä niin, että hallituksessa ollessa asioita ajatellaan vähän toisella tavalla ja sitten oppositiossa rääkytään mitä rääkytään, niin kuin nytkin on tapahtunut.

Työeläkejärjestelmän osalta: Työeläkejärjestelmähän luotiin tähän maahan siten, että se tuli vuonna 1962 voimaan. Se oli merkittävä uudistus. Yhdessä ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen järjestelmän kanssa tämä uudistus luotiin, ja sosialidemokraateilla tässä oli merkittävä asema silloin, kun tämä järjestelmä rakennettiin.

Ne henkilöt, jotka elävät nyt pienellä työeläkkeellä eivätkä siis ole saaneet sitä kertymää, mitä tuo laki vuonna 62 voimaan tullessaan antoi koko työhistorialta, ovat se toinen ryhmä, joka on todella pienellä eläkkeellä, ja niitä henkilöitä on paljon. Elikkä näiden niin sanottujen vanhojen työeläkkeiden taso, on hyvin hyvin alhainen. Tunnen omasta kotipiiristäni tämän asian, koska isäni on tämmöisellä työeläkkeellä.

Nythän eläkejärjestelmää on sitten uudistettu edelleen, ja nyt edelleen tuo työeläkejärjestelmä, niin vanha järjestelmä kuin tämä uusikin, on kyllä hyvin toimiva, ja järjestelmää luotaessa on katsottu hyvin pitkälle eteenpäin, niin kuin näissä työeläkejärjestelmissä pitää tehdäkin.

Indekseissä henkilökohtainen kantani on ollut ja on edelleenkin se, että kyllä meidän pitää päästä työeläkeindeksitarkistuksen osalta 50—50-järjestelmään, jolloin paremmin eläkkeiden ostovoiman kasvu turvataan ja turvataan se, että eläkkeet suhteessa ansiotason nousuun eivät jää niin rajusti jälkeen. (Ed. S. Lahtelan välihuuto) Tässä ei ole oikeastaan millään puolueella puhtaat jauhot, ehkä kaikkein vähiten kokoomuksella, joka nyt tässä kaikkein eniten meteliä pitää. (Ed. Sjöblom: Rupesiko Hyssälän linja valtaamaan alaa siellä?) Kyllä me hyvin pöytäkirjoista löydämme ne äänestykset, mitä kukin missäkin yhteydessä on äänestänyt, miten puolueet ovat käyttäytyneet.

Verotuksen osalta on syntynyt epäkohta, kun ansiotuloverotusta on kevennetty merkittävästi, käytetty 2,9 miljardia euroa siihen rahaa. (Ed. Sjöblom: Mutta euromäärä on lisääntynyt!) Se on hyvä asia ollut, että ansiotuloverotusta on kevennetty. Se on hyvä asia ollut. Siihen on käytetty paljon rahaa. Mutta samalla se on tehnyt sen, että eläkkeensaajien verotus suhteessa palkansaajiin tietyssä tuloluokassa samoilla tuloilla on kireämpää kuin palkansaajilla, ja näin ei voi olla. Tämä epäkohta tulee korjata. Tässä mielessä kyllä kaikille puolueille on haaste se, että kun tämä on selkeä epäkohta, niin se myöskin tunnistettaisiin ja todettaisiin ja hallitusohjelman kautta vietäisiin asia hallitusohjelmaan kirjattavaksi niin, että tämä asia seuraavalla vaalikaudella hoidetaan. Siitähän on olemassa kustannuslaskelmia, mikä sen vaikutus kaiken kaikkiaan on. Puhutaan sellaisen 160 miljoonan euron tasosta ja sen vaikutuksesta valtiontalouteen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä 90 kaikkinensahan uudistetaan viittä eri lakia, ja sen takia sen sanon, kun täällä oikeastaan on eniten puhuttu eläkkeistä, vaikka se onkin tärkeä asia, ja puutun itsekin siihen esitykseni loppupuolella. Tämä kuntakalleusluokan poistaminen on tärkeä asia. Se on ollut hitaasti etenevä, mutta onneksi nyt poistuu. Ja huomattavaa on se, että vammaisetuuksiin toisaalta ei tule mitään lisää, niiden tietyt määritelmät vaan muuttuisivat. Täytyy vaan toivoa, että ei se nyt sisällänsä pidä jotain vaikeutta. Joskus helposti näinkinpäin käy. Eli tässä on tämmöistä lievää modernisointia kaikessa mukana. Sitten on myöskin niin, että tiettyjä asetuksia siirretään lain tasolle. Ne ovat ehkä tärkeimmät uudistukset, ja näiden kokonaisvaikutus valtion menoihin on 143 miljoonaa euroa vuositasolla, joten löytynyt on hivenen lisää taloudellista tukea koko tälle sektorille.

Minä ensiksi puutun tähän lakiin vammaisetuuksista sen takia, että siellä on 5 §:ssä, jossa näitä määritelmiä käsitellään, itse asiassa 1, 2, 3 ja 4 kohdassa aika lailla selkeät ja lyhyet määritelmät, jotka sinänsä näyttävät oikean suuntaisilta, mutta asiantuntijakuulemisessa tuli kyllä ilmi ihan selvästi, että jos näissä näin mennään eteenpäin, niin se saattaa johtaa silloin siihen, että varsinaista avuntarvetta ei pystytäkään määrittelemään ollenkaan. Kokoomuksen vastalause 3 kohdistuu myöskin, ei vastalauseen ponnen osalta, mutta pykälämuutoksen osalta tähän pykälään.

Arvoisa puhemies! Siinä on sillä lailla virhe, että sen pitäisi kohdistua 5 §:n 1 momentin 1 kohtaan eikä 2 kohtaan. Tulen tämän suuntaisen muutosehdotuksen sitten pykäläkohtaisessa tarkastelussa tekemään. Sen sijaan, että tässä vaan hyvin lyhyesti todetaan, että henkilön jokapäiväisessä elämässään tarvitsemien toimintojen vaikeutumista sairauden, vian tai vamman takia tarkoitetaan toimintakyvyn heikkenemisellä, niin tähän olisi syytä ottaa esimerkiksi Vammaisfoorumin tekstin sisältä lausunto, joka kuuluu vaikkapa seuraavaan tapaan: Perusteluosa on niin, että avuntarpeen määrittelemättä jättäminen uhkaa redusoida vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässään välttämättä tarvitseman avun kattamaan pääsääntöisesti vain henkilökohtaiset toiminnot, jotka nekin on lakiesityksessä rajattu kattamaan vain liikkuminen, pukeutuminen, ruokailu, sairaanhoidolliset toimenpiteet tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Kaikkiaan henkilökohtaisten toimintojen rajaaminen vain eksistenssiminimin turvaamiseen liittyviin toimintoihin merkitsee ristiriitaa jokaiselle perusoikeutena turvattuun oikeuteen elää ihmisarvoista elämää. Näin siis Vammaisfoorumi.

Tämän takia olen ehdottanut tätä pykälämuutosta, joka meidän vastalauseessamme on kirjattuna. Minä en sitä nyt lue tähän toistaen. Tämä voi tuntua pieneltä asialta, mutta tässä on tiettyjä Kelan tulkintoja, jotka tällä hetkellä ovat kuulemma hivenen erilaisia heidän sisäisessä hallinnollisessa päätöksessään kuin miten kentällä näitä asioita tulkitaan, joten juridisesti tässä ehkä ei ole ihan viisas tämä hallituksen esitys, vaan sitä pitäisi tällä lailla laajentaa, jotta tämä yksi lähes marginaaliryhmä meillä Suomessa saisi sen kaiken asiallisen avun ja muun hoivan, niin kuin on tarkoitettu kaikkien meidän mielestä tapahtuvaksi.

Arvoisa puhemies! Loppuosassa mielelläni käytän tästä eläkepolitiikasta itse asiassa yleisen puheenvuoron, koska siihen täällä on niin paljon puututtu. Aika hulvatonta keskustelua monin osin. Ensinnäkään eläkeläisiä ei ole vain yhtä tiettyä tyyppiä, joka on kuin tämmöinen stanssi, tuo on eläkeläinen ja sillä siisti. Heidän maksussa olevat eläkkeensäkin ovat erilaisia, vähintään voi ajatella, että on kolmessa ryhmässä eläkeläisiä. Ensiksi on ne, jotka ovat olleet 20 vuotta suurin piirtein eläkkeellä. Heidän nykyinen maksuun tuleva eläkkeentasonsa on jotain aivan muuta kuin esimerkiksi tässä salissa useimmat nyt kuvittelevat. Toinen eläkeläisryhmä on ne, jotka ovat olleet ehkä pari vuotta nyt eläkkeellä tai jopa viitisen vuotta eläkkeellä ja joiden koko palkkakertymät jo ovat olleet vähän toisenlaisia, ja sillä lailla he ovat erilaisessa eläkeasemassa. Sitten on koko se meidän edustajienkin porukka, suuri osa, joka tulee jäämään eläkkeelle vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua tai jotain vastaavaa ja joka siitä eteenpäin saa sitten jonkinlaista eläkettä. Se on kolmas eläkeläistyyppi. Tältä pohjalta käsitellään kaikkia kuitenkin ihan samassa veneessä.

En ole kuullut täällä juuri kenenkään puhuvan siitä, mikä esimerkiksi on työeläkejärjestelmän periaate, siis periaate, minkä takia se järjestelmä on semmoinen kuin se on. Se voidaan esimerkiksi sanoa niin, että sen tarkoituksena on suurin piirtein sen kustannustason säilyttäminen, millä kyseinen ihminen palkkatyöstään eläkkeelle jää. Toisin sanoen käytetään niitä rahoja, jotka on palkka-ansioaikana tienattu. Nehän ovat myöhennettyä palkkaa, niin kuin täällä salissa on aivan oikein sanottukin. Siis verrataan kustannustasoon.

Toisaalta voitaisiin ajatella ihan hyvin niinkin, että kysymys on kulutuskyvystä. Eläkeläisiä alkaa olla aikamoinen määrä tässä meidän maassamme. Heillä on toisin sanoen huomattavaa kulutuskykyä, tai toisin sanoen heillä on huomattavaa ostovoimaa, joka on eduksi tälle kansakunnalle, meidän kansantaloudelle. Se pitää kaikenlaisia pyöriä pyörimässä. Jokainen voi miettiä, miten paljon vähemmän meillä olisi vaikkapa bussifirmoja, jos eläkeläisiä ei olisi tai he eivät harrastaisi niin voimakkaasti kuin harrastavat. Ja tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että Taloussanomissa 26.8.2006 Finanssialan Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Satu Huber sanoi: "Eläkeläisten ostovoima on tärkeä Suomen kansantaloudelle." Eli itse asiassa tämä kehäpäätelmä rupeaa melkein menemään niinpäin, että mitä enemmän eläkerahaa liikkuu eläkeläisten taskuissa, sitä enemmän se kannattaa ja pyörittää meidän kansantaloutta.

Arvoisa puhemies! Näistä asioista en ole kuullut minkäänlaista talousteoreettista keskustelua tässä salissa, ja minua kieltämättä häiritsee hyvin paljon se, että tästä eläkejärjestelmän yleisestä periaatteesta ei kanneta mitään huolta, niin kuin Eläketurvakeskuksen kirjassa lukee, yhdessä heidän painotuotteessaan: "Työeläkkeen tarkoitus on taata aiemmin saavutettu kulutustaso." Miten se sitten on mahdollista, että täällä on juututtu asiaan a tai b tai siihen tai tuohon malliin, kun esimerkiksi palkkakehitys on ollut 41 prosenttia vuodesta 96 vuoteen 2005 ja samana aikana eläkkeet ovat kehittyneet vain 18 prosenttia? Siis ne jäävät koko ajan jälkeen. Minä en nyt tässä lähde arvostelemaan oikeastaan muuta kuin meidän poliittista järjestelmää. Jos periaatteet hyväksytään ja ollaan rehellisiä, silloin pitäisi olla aivan erilainen indeksitarkastelu maksussa olevissa eläkkeissä, tai sitten muutettakoon periaatteita ja hyväksyttäköön se, että eläkkeiden ostovoima vähitellen menee alaspäin, siis että se saa olla paljon huonompi kuin palkkakehitys. Näistä täytyisi, arvon puhemies, ottaa selkeät faktat esille ja niiden kautta yrittää puhua tätä kaikkea kohdalleen.

Järjestelmä ei kestä, sanotaan myöskin hyvin herkästi. Ministeri sanoi sen tänäänkin täällä. Otetaan yksi laskelma, indeksit muutetaan, sanotaan, että 20 vuoden kuluttua meillä on tilanne, jossa eläkejärjestelmä ei kestä, siellä rahastossa olevat yli 100 miljardia euroa eivät riitä. Mitään muita verrannaislukuja ei kerrota. Ei esimerkiksi kerrota, miten paljon kansantuote samassa ajassa on noussut, tai monet monet muut asiat, miltä ne näyttävät 20 vuoden kuluttua. Sen takia yksi malli purkaa tätä kaikkea pelkän indeksin osalta on se, että tämä poliittinen järjestelmä, siis eduskunta ja hallitus, ottaa tarkistaakseen indeksijärjestelmän esimerkiksi kolmen vuoden välein eikä niin, että se on haudattu lainsäädännön sisälle pysyvällä tavalla, joka sitten ei kaiken lisäksi koske useimpia niitä, jotka itse niitä päätöksiä tekevät ja jotka ovat osanneet turvata omat tarpeeksi suuret eläkkeensä, joilla heidän kustannustasonsa säilyy, mikä itse asiassa on ihan oikea asia.

Hyvin harva myöskään täällä kannattaa sitä, että verohelpotuksia pitäisi erityisesti harkita nyt töissä oleville ja varsinkin nuorille ihmisille, jotta he voisivat ottaa vapaaehtoisia eläkkeitä tai tavalla tai toisella edes miettiä omaa vapaaehtoista eläketurvaansa toisella lailla. Se tapa, millä me tässä salissa nyt käsittelemme näitä asioita, johtaa ilman muuta siihen, että kun ihminen on kauan ollut eläkkeellä, niin taatusti hänellä on pieni eläke kädessä, ja sinne sisälle rakennetut tietyt laskentakaaviothan uudessa työeläkelaissa jopa aiheuttavat sen, että eläke tulee aktiivisesti pienenemään, jos tarpeeksi kauan elää tätä elämäänsä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on todettu, että kun vaalit lähestyvät, niin eläkeläistenkin asiat nousevat täällä esille ja sillä lailla pitää vähän muistella menneitäkin ja neljä vuotta sitten vaalien alla annettuja lupauksia. Kyllä niillä merkitystä on, mitä vaalien edelläkin luvataan. Muun muassa keskusta lupasi hyvin paljon ennen vaaleja, Hyssälän lupaukset ja monet muut, ja he saivat ne muutama tuhat ääntä enemmän ja pääsivät valtaan ja hallitukseen. Minä luulen, että eläkeläiset antoivat silloin keskustalle tukensa, ja he ovat sitten unohtaneet täysin ne lupaukset, mitä on annettu. Eli sekin on vähän semmoista takin kääntämistä.

Täällä on puhuttu, että tulevat eläkkeet ovat vaarassa. Ainakin Pekka Parkkinen, tunnettu asiantuntija, joka eläkeläisten asioistakin tietää, kertoi, että semmoista pommia ei ole olemassa. 2—3 prosentin bkt:n kasvu riittää hyvin. Nyt on tuplaten ja enemmänkin ollut tällaista kasvua jo useamman vuoden. Nyt voitaisiin varautua näihin eläkeasioihinkin. Missään muualla en näe semmoista pommia eläkeläisten osalta kuin kuntapuolella, kun kuntien palveluita yksityistetään kiivasta vauhtia ja siellä kuntapuolella ei ole sitten maksajia ja rahastointikin on alkanut paljon myöhemmin kuin yksityisellä puolella. Siitä pitäisi olla kyllä huolissaan. Valtiovaltahan ei ole vastuussa eläkkeistä muuten kuin siltä osin kuin on työnantaja. Yksityisellä puolellahan on asiat hoidettu työnantajien ja työntekijöitten välillä ja siellä on eläkeyhtiöt, jotka niitä asioita hoitavat.

Täällä puhuttiin taitetusta indeksistä, jopa pohjaosan leikkauksesta. Siitä kolme kertaa tässä salissa viime eduskuntakaudella äänestettiin. Itse asiassa jotkut sanovat, että he ovat aina olleet sitä leikkausta vastaan. Tarkistin silloin, kun se käsiteltiin eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ketkä siinä mietinnössä mitäkin esittivät. Ainoa, joka esitti ja voisi sanoa, että puhtaat paperit sai, oli ed. Mikko Kuoppa, joka esitti pohjaosan leikkauksen hylkäämistä. Samassa valiokunnan mietinnössä keskusta kertoo, että he ovat valmiita leikkaamaan 220 miljoonaa markkaa, ja kristillisten siellä oleva edustaja Päivi Räsänen ei esittänyt mitään, vaan tyytyi siihen mietintöön, että voidaan leikata. No, onneksi ed. Mikko Kuoppa teki esityksen ja sitten keskusta ja kristillisetkin pääsivät siitä äänestämään tässä salissa, mutta puolueina ne eivät esittäneet, ettei leikata, tai esittivät puolueina, että voidaan leikata.

Minun mielestäni taitettu indeksi pitäisi hyvittää eläkeläisille, tämä 50—50-malli. Silloin, kun se leikattiin, useat poliitikot kertoivat, että kun tulee paremmat ajat, niin silloin tällainen vääryys oikaistaan, ja nyt on ollut, varsinkin nyt neljä viimeistä vuotta, ennennäkemätöntä nousua kansantaloudessa ja miljarditolkulla ylijäämäiset budjetit, ja nyt ei haluta kumminkaan tällaisia vääryyksiä oikaista. Kyllä se, jos viittä euroa tarjotaan vähän yli 500 euroa kuukaudessa saavalle kansaneläkeläiselle, on pilkantekoa enemmän kuin sen ihmisen auttamista. Siihen pitäisi saada kyllä kunnollinen tasokorotus näille ihmisille.

Täällä ed. Kiljunen kertoi, että eläkeläisillä on monia muitakin asioita, jotka ovat tärkeitä. Pitää paikkansa. Myös palvelut, niitä ostetaan rahalla, kun niitä on nyt yksityistetty aika kovalla kädellä, ja tässä uudessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa yksityistämistä jatketaan. Muun muassa nyt tuli tämä Oecd:n raportti, että terveyspalveluissa on rikkaita suosittu ja köyhemmät ovat jääneet sivuun ja he eivät saa niitä palveluita, mitä heille kuuluisi. Toinen, mikä havahdutti tuossa, oli, kun kerrottiin, että vanhukset näkevät nälkää laitoksissa. Ei ole käsiä, jotka siellä syöttäisivät. Syötetään liian nopeasti, kun ei ole aikaa, ja tämäkin on häpeätahra, jos me kutsumme itseämme sivistysvaltioksi. Samoin kotipalvelut, mistä ed. Kiljunenkin puhui, ovat tärkeitä, mutta niitä on karsittu. Muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä äänestyksen jälkeen karsittiin pois, ja minä uskon, että monessa muussa kaupungissa ja kunnassa on näin tehty. Ne eivät pelaa, vaikka ne ovat sinänsä tärkeitä asioita.

Vaalit lähestyvät ja täälläkin puhutaan monenlaista. Toivottavasti sitten vaalien jälkeen pidetään niistä puheista kiinni, ettei käy niin kuin sen kuuluisan Hyssälän, että 300 euroa tulee kaikille, jos hallitukseen päästään. No, nyt se on kutistunut viiteen euroon tänä vuonna, valitettavasti.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä 90 ei juurikaan muuteta etuuksien saamisen edellytyksiä tai niiden määräytymisperusteita, vaan keskeistä on uudistaa lakien rakennetta ja helpottaa niiden täytäntöönpanoa, eli aika paljon lakitekninen on tämä uudistus pääasiassa. Eli silloin tämä hallituksen esitys ei korjaa sitä, mikä on olennaista, eli eläkeläisten selviytymistä, ja nimenomaan se olisi tehtävä tasokorotuksella ja sen huomioimisella, minkälainen indeksijärjestelmä meillä on, ja sen indeksijärjestelmän muuttaminen on erittäin tärkeää.

Tässä hallituksen esityksessä on siis useammasta laista kysymys. Itse olen tehnyt vastalauseen, jossa on muitakin mukana, vastalauseen 2, jossa erityisesti on ed. Anne Huotari mukana, ja sen sisältö on se, että olisi tehty tässä yhteydessä myös tasokorotus, perusteena nimenomaan se, että hallituksen eläkepolitiikka on ollut todella pettymys suomalaisille eläkkeensaajille ja erityisesti pienempiä kansaneläkkeitä saaville.

Vaikka se 7 plus 5 euroa on tullut tällä kaudella, se ei ole mahdollistanut sitä, että pieneläkeläisten ostovoima olisi lisääntynyt samassa suhteessa kuin palkansaajien ostovoima on muuttunut. Sen vuoksi se on epäoikeudenmukaista, varsinkin kun jo lähtökohdiltaan ne pienimmät eläkkeet ovat todella sellaisia, että selviytyminen niitten varassa on heikkoa. Niin esityksessämme on se, että 20 eurolla kuukaudessa korotettaisiin pienimpiä kansaneläkkeitä.

Tiedämme, että nimenomaan pieneläkeläiset kärsivät siitä, että kunnissa kaiken kaikkiaan ollaan syvässä talousahdingossa ja palvelujen saanti silloin, jos on rahasta kysymys, on vaikeutunut. Hallituksen antamat veronkevennyksetkään eivät ole auttaneet vaan päinvastoin ovat syrjineet eläkeläisiä ja suosineet enemmän hyvätuloisia.

Ansioeläke- ja kansaneläkejärjestelmien indeksijärjestelmät nimenomaan tulisi yhdenmukaistaa. Nyt kaikkein alhaisimmilla eläkkeillä olevat ovat huonoimmassa asemassa. Indeksijärjestelmästä olen vastalauseessa tehnyt lausumaehdotuksen, ja se kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti eläkkeiden indeksijärjestelmästä esityksen, joka turvaa nykyistä paremmin kansaneläkettä saavien ansiotason ja mahdollistaa ansioeläkettä ja kansaneläkettä saavien tasapuolisen kohtelun." Nimenomaan tämä on peruslähtökohta siihen, että päästään edes tasapuoliseen kohteluun. Sitten tietysti ovat nämä tasokorotukset todella tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että nyt kun tässä laissa ei kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään ehdoteta muutoksia, vaan vanhuuseläkkeen ikäraja 65 vuotta poikkeaa työeläkelain mukaisesta joustavasta vanhuuseläkeiästä ja mahdollisuus joustavaan eläkeikään on näin ollen heikompi niillä henkilöillä, joilla kansaneläkkeen merkitys on suuri, valiokunnan mietinnössä tähän on otettu kantaa ja todettu, että "Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa tulee selvittää, voidaanko kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä määrittää samalla tavalla joustavasti kuin työeläkejärjestelmässä", siis uudella tavalla. Tämä olisi voitu nyt jo tehdä.

Tässä vastalauseessa 1, jossa ensimmäisenä allekirjoittajana on ed. Anne Huotari, on tehty esitys vanhuuseläkkeen 10 §:ään — siinä on kysymys oikeudesta vanhuuseläkkeeseen — että tämä epäkohta korjattaisiin. Se olisi minusta myös ajatellen ikäihmisiä, jotka ovat todella heikossa asemassa, heidän asemansa parantamiseksi tärkeää.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva mietintö on todella merkittävä monille suomalaisille. Esitys on osa kokonaisuutta, jolla pyritään ajanmukaistamaan ja selkeyttämään toimeentuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä.

Lainsäädännön selkeyttäminen jo sinänsä on hyvin merkittävää, mutta etenkin ehdotus toisen kuntakalleusryhmän poistamisesta kansaneläkkeen, leskeneläkkeen ja muiden kalleusluokituksiin sidottavien etuuksien osalta poistaa vuosikausia vallinneen epäoikeudenmukaisuuden, joka on asettanut ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan heidän asuinpaikastaan riippuen. Henkilön asuinkunta ei uudistuksen voimaan tultua enää vaikuta näiden etuuksien määrään. Nykyinen kuntien kalleusluokitusjärjestelmä on vanhentunut, ja sen kustannusperusteita tarkistettiin viimeksi 1980-luvulla. Jako ei enää vuosiin ole ollut perusteltu. Kuntien kalleusluokitus vinoutui ajan myötä eivätkä kunnat olleet luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Esimerkiksi Lappeenrannan ja Turun kaltaisten, elinkustannuksiltaan kalliiden yliopistokaupunkien kakkosluokitus on nykytilanteessa ollut täysin perusteeton.

Onkin todella hienoa, että hallitus on viimein pystynyt valmistelemaan tämän eduskunnan tahdon mukaisen uudistuksen. Vaikka nyt käsittelyssä oleva uudistus onkin valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä selvitysmies Pentti Arajärven esityksen pohjalta, kuuluu kiitos tämän kokonaisuuden etenemisestä myös valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle. Monet edustajat ovat myös jaksaneet pitää tätä asiaa esillä. Etenkin tästä ed. Heli Paasio ansaitsee lämpimät kiitokset. Lait tulevat, kuten hallituksen suunnitelmaan on kuulunutkin, voimaan vuoden 2008 alusta.

Arvoisa puhemies! Kuntien kalleusluokituksen poistaminen korottaa nykyisissä toisen kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä ja kaikkien siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa. Se tarkoittaa kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen saajille enimmillään noin 20 euron korotusta kuukaudessa. Korotus on enimmillään noin 20 euroa myös maatalousyrittäjän luopumistuessa ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä. Sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron saajalle korotus olisi noin 81 euroa kuukaudessa ja huoltoeläkkeen saajalle 30 euroa kuukaudessa.

Kalleusluokituksen poistaminen koskettaa lähes puolta miljoonaa kansaneläkkeen saajaa ja noin 2 500:aa leskeneläkkeen saajaa. Nämä korotukset ovat suuria summia, kun puhutaan pienistä eläkkeistä. Täyttä kansaneläkettä saavista kaksi kolmasosaa on naisia. Kansaneläkettä saavista miehistä noin kolme neljäsosaa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Korotukset kohdistuvat kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin, mutta eläkeläisten köyhyyttä ne eivät valitettavasti poista.

Kuten valiokunnassa totesimme, on tärkeää, että kansaneläkkeen oikeudenmukaisesta tasosta huolehditaan jatkossa. Koska kansaneläkettä tarkistetaan työeläkkeitä heikommalla indeksillä, kansaneläkkeen tasoa on tarvittaessa korjattava tasokorotuksilla. Valiokunnan lausumaehdotuksen mukaan hallituksen tulee pikaisesti arvioida kansaneläkejärjestelmän kehittämistarpeet, etenkin se, miten kansaneläkettä saavien toimeentulon kehityksestä huolehditaan oikeudenmukaisesti.

Itse en kannata muutoksia kestävän eläkepolitiikkamme indeksijärjestelmään, mutta tuloverotuksen osalta rajoja voisi jatkossa tarkistaa ja verotusta oikeudenmukaistaa eläkkeensaajien osalta. Olisi myös tärkeää, että kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä voitaisiin määrittää joustavasti, kuten työeläkejärjestelmässä.

Köyhyyden ehkäisemisen kannalta on olennaista, että kalleusluokituksen poistaminen nostaa toimeentulotuen perusosaa toisen kalleusryhmän kunnissa. Näissä kunnissa asuu noin puolet toimeentulotuen saajista. Toimeentulotuen korotus parantaa erityisesti yksinhuoltajanaisten ja yksin elävien miesten taloudellista asemaa. Yksin asuvien sekä yksinhuoltajien perusosa nousee vuoden 2006 tasosta laskettuna noin 16,5 euroa, avio- ja avoliitossa asuvien 14 euroa. Vastaavasti lasten perusosat nousevat lasten iästä ja perheen lasten lukumäärästä riippuen noin 10 euroa.

Arvoisa herra puhemies! Uudistuksessa on monia hyviä yksityiskohtia, joita en tässä ota nyt esiin. Haluan kuitenkin vielä toistaa ja painottaa, että esitys selkeyttää olennaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä, helpottaa täytäntöönpanoa ja yhdenmukaistaa soveltamista. Se lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja järjestelmämme oikeudenmukaisuutta.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yksi keskeinen ja tärkeä tulevaisuuden kysymys on se, miten huolehditaan senioriväestön toimeentulosta, palveluista ja kotona asumisen edistämisestä. Suomen väestö harmaantuu varsin nopeassa tahdissa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia on 800 000, ja vuonna 2030 heitä on 600 000 enemmän ja vastaavasti työikäisiä 315 000 vähemmän. Vieläkin nopeammin kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, joka kaksinkertaistuu samassa ajassa.

Eliniän pidentyessä myönteistä on terveiden ja aktiivisten vuosien lisääntyminen, ja eläkkeelle siirrytäänkin entistä hyväkuntoisempina ja toimeliaampina. Silti terveydenhuollon ja hoivapalvelujen tarve kasvaa, vaikka uusi eläkeläissukupolvi onkin edeltäjiään hyväkuntoisempaa. Yhä pidempään kotona asumisen mahdollistaminen kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja omaishoitoa kehittämällä onkin erittäin tärkeää.

Ikääntyneet voivat siis tänä päivänä paremmin kuin koskaan, ja yleensä siihen liittyy myös toive siitä, että voidaan mahdollisimman pitkään asua kotona. Tämä pitäisikin huomioida mahdollisimman hyvin kaikissa toimissa, mitä seniorikansalaisten osalta ollaan tekemässä ja laatimassa. On myös huomionarvoista se, että seniorit ovat yhteiskunnan voimavara. Aivan liian usein, kun puhutaan väestön ikääntymisestä, ainakin sivulauseesta on luettavissa tietty syyllistäminen siitä, että ihmiset elävät pidempään. Näin ei tietenkään saa olla eikä pidä missään nimessä olla. Hyvin toimiva yhteiskunta osaa myös hyödyntää kokeneiden sukupolvien osaamista, tietotaitoa ja muita resursseja.

Tulevaisuuden suuri haaste on se, miten onnistutaan turvaamaan sisältörikas, turvallinen ja yksilölliset tarpeet huomioiva vanhuus ja samalla oikeasuhtaisesti varaudutaan tulevien eläkkeiden maksuun. Työeläkevarojen rahastoinnista huolimatta yrittäjien ja palkansaajien työeläkemaksut väistämättä kasvavat jatkossa. Näiden kasvupaineiden pitäminen kohtuullisina on tärkeää suomalaisen työn ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tasapainon löytyminen siis eläkkeiden maksatuksen ja eläkemaksujen osalta on ensiarvoisen tärkeää.

Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen on toisaalta myös oikeudenmukaisuuskysymys. Siksi senioripolitiikan tärkein asia on se, että eläkeläisten perustoimeentulosta huolehditaan. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat pelkän kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen varassa elävät yksinäiset vanhukset. Erittäin usein he ovat naisia, jotka ovat kasvattaneet perheen ja tehneet arvokasta työtä kotona tai ovat pienipalkkaisessa työssä hoitaneet sekä perheen elatuksen että hoidon.

Valiokunnan mietinnössä mainitaankin, että noin kaksi kolmasosaa tästä ryhmästä on naisia. Luvattoman moni heistä elää suoranaisessa köyhyydessä, ja edes tarpeellisten lääkkeiden ostamiseen ei riitä rahaa. Kokoomuksen ajama lääkkeiden arvonlisäveron poisto auttaisikin nimenomaan paljon sairastavia eläkeläisiä. Lääkekorvauksistahan menee tällä hetkellä eläkeläisille 80 prosenttia.

Tosiasia kuitenkin on se, että nykyhallituksen aikana kansaneläkettä on korotettu 12 euroa, mikä on täysin riittämätön taso. Samalla alkoholiveron alentaminen on kutistanut indeksikorotukset lähes olemattomiksi, ja kun tähän lisätään vielä kunnallisveron nousu ja muiden kustannusten nousu, monen eläkeläisen käteenjäävä osa on todellisuudessa jopa pienentynyt.

Se, minkä voidaan todeta hallituksen esityksessä olevan myönteistä, on kuntien kalleusluokituksen poistaminen. Kalleusluokituksen poistaminen korottaa nykyisin toisen kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä sekä kaikkien siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa, ja esitys merkitsee toisen kalleusryhmän kunnissa asuville kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen saajille enimmillään noin 20 euron korotusta kuukausieläkkeen määrään. Tämä muutos on tietenkin positiivinen, mutta se ei vaikuta niiden eläkeläisten toimeentuloon, jotka asuvat ensimmäisen kalleusluokan kunnissa. Tämä tavallaan korjaa vain osan tästä probleemasta.

Nykyinen työeläkeindeksi ei ole kaikilta osin oikeudenmukainen, niin kuin täälläkin on monessa puheenvuorossa jo todettu, sillä se ei vastaa eläkeläisten todellista kulutusta. Siksi olisikin syytä miettiä uuden indeksin määrittelemistä eläkkeille, jotta eläkeläisten toimeentulon kannalta merkittävät kustannustason nousut tulisivat paremmin huomioiduiksi. Oikeastaan pelkkä keskustelu eläkeindekseistä on varsin hedelmätöntä keskustelua. On selvä, että tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua ja ennen kaikkea täsmätoimia niihin kohtiin, missä tarve on kaikkein suurin.

Ed. Kimmo Kiljunen nosti omassa puheenvuorossaan esille subjektiivisen oikeuden yli 75-vuotiaille kotipalveluun. Pidän sinänsä tätä ehdotusta hieman erikoisena, koska ainakin minun tietämykseni mukaan varsin monet 75-vuotiaat seniorit elävät melko hyväkuntoisina ja tulevat toimeen omillaan. Sen sijaan meillä tarvittaisiin kylläkin selkeästi hoivatakuu eli lainsäädäntö, joka turvaisi sen, että hoivan tarpeessa oleva saisi aina riittävän avun ja turvan. Ja ehkä myös siitä näkökulmasta, että tänä päivänä emme ole pystyneet turvaamaan edes vaikeavammaisille subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan, en lähtisi tällaista ihan subjektiivista oikeutta luomaan myöskään ikäperusteisesti. On hyvin tärkeää se, että ikäihmiset saavat riittävän hoidon ja hoivan, mutta samalla säilytämme heidän omatoimisuutensa ja oman päätöksentekokykynsä.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä kansaneläkelaiksi ja laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Otsikko on erinomaisen puhutteleva ja suuri. Kun tätä mietintöä seuraa ja katsoo, kun lähtee siitä liikkeelle, että hallituksen esityksessä on kolmetoista eri lakia, mitä tähän eräitten lakien osalta vähän korjataan ja täydennetään, niin ymmärrän hyvin, että hallitus on tehnyt parhaansa sillä taidolla ja sillä tahdolla, mitä hallituksen parissa on ollut olemassa. Olen aina todistanut, ettei hallitus ole aina oikeassa, ettei se ole aina väärässäkään. Tässä se on tehnyt niin hyvän esityksen, kuin senkertainen tahto ja halu on tehnyt mahdolliseksi. Mutta kun tätä sisältöä miettii ja näkee, tätä valiokunnan käsittelyä ja tähän tehtäviä muutoksia, niin tästä voi hyvin tulkita sellaisen asian, että ei se nyt aivan kokonaan ole valiokunnassa uudeksi kirjoitettu mutta vähän siihen suuntaan tämä on katsottavissa.

Jo tämän esityksen pohja näyttää olevan niin, että loppuun saakka ei ole asioita pohdittu. Kun tätä maailmaa katsoo, kuinka valiokunnassa on syntynyt tämä mietintö, niin kun tässä on neljä eri vastalausetta, joista osa sivuaa tätä valiokunnan kehittämää yhteistäkin lausumaa, niin vähän vaikeaselkoinen se sisällön käsittely on myöskin siellä ollut. Kun katsoo tätä asiantuntijalistaa, mikä ei kovin pitkä ole, niin tämäkin todistaa sen, ettei kovin paljon tässä tasavallassa näitä asiantuntijoita ole ollut, ainakaan sellaisia, joita valiokunta on katsonut aiheelliseksi kuulla ja näihin asioihin valiokuntaa sisällöltään päästää perehdyttämään päätöksentekoa varten.

Jos maailmaa katsotaan sitten täältä toiveitten osalta, mitkä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että esityksessä uudistetaan lainsäädännön rakennetta sekä selkeytetään ja täsmennetään yksittäisten säännösten sanamuotoja, minusta on luotu korkea tavoite, mikä äsken kertomani mukaan todistaa sen, että tavoite ei ole toteutunut kuin vain osittain, koska tämä puhtaaksikirjoitus on jäänyt sinne valiokuntatasolle.

Jos sitten katsotaan niitä asioita, mitä itse tästä hyvinkin herkästi mietin ja olen ymmärtänyt nähdä — ja sydämeni on lämmennyt leskeneläkkeestä ja siihen liittyvistä vaikutuksista, mitkä siinä syntyvät — niin täällä hallituksen esitys on lähtenyt alun perin siitä, että leskeneläkkeen alkueläke ehdotetaan maksettavaksi kaikille vakiomääräisenä, mikä minusta on ainutlaatuisen hyvä asia, sekä myöskin siitä, että leskeneläkkeen jatkoeläkkeen määrään ei enää vaikuttaisi omaisuus eikä metsän laskennallinen tuotto. Tässä hallituksen parista on löytynyt joku sellainen erikoisen ihmeellinen maalaisnäkemys, missä on osattu ottaa huomioon se, että tämä metsän laskennallinen tuotto on ymmärretty, mitä se vaikuttaa sille leskelle ja mitä se vaikuttaa tämän lesken toimeentuloon. Se laskennallinen tuottohan tarkoittaa sitä, että maapohjalle on laskettu, että se tuottaa jotakin, mutta kun puut ovat niin pieniä, että niistä ei kauppatavaraa ole syntynyt, niin ei ole myöskään voinut semmoista tuloa olla olemassa, jota tämä leski olisi voinut sen omaisuutensa perusteella saada. Luin hyvin tarkkaan, ettei tämä asia ole täällä valiokuntavaiheessa pudonnut pois, ja totesin, että on säilynyt tämän esityksen mukaisena, minkä tyytyväisenä ja myönteisenä asiana tässä mieleeni merkitsin.

Kun tämän mietinnön sisältöä lukee — ei ole kovin pitkä, tämän jaksaa jokainen lukea, ja sanoisin, että jos on tahtoa, niin osaa myöskin ymmärtää — täällä todetaan: "Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta." Jatkuu edelleen: "Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäiseläke." Mielestäni tämä on totuus ja selvä sisältö tässä asiassa, ja niin kuin sanoin, kaikki on yritetty tehdä, mitä tähän asiaan on syntynyt ja tullut.

Herra puhemies! Kun tässä on mahdollisuus esittää vähän katsausta tulevaisuuteenkin ja tämän mietinnön ensimmäisen käsittelyn aikana nähdä se, onko onnistuttu vai ei, niin kuin sanoin, hallituksen esityksessä on epäonnistuttu ja tämän mietinnön laatimisen osalta on myöskin epäonnistuttu niin, että sitä ei ole kyetty kokonaan uudestaan kirjoittamaan. Väitän, että valiokunnan tehtävänä ei olekaan niitä miettiä vaan pitää jossain muualla nämä isommat ratkaisut tehdä.

Kun katson tätä vastalause 3:n sisältöä, niin täällä todetaan, että kun otetaan huomioon 1.9.2006 tehty 5 euron tasasuuruinen korotus kansaneläkkeisiin, on kansaneläkkeen reaalimuutos vuodesta 1993 vuoteen 2006 ollut noin 4 prosenttia. 4 prosenttia! Saman ajan kuluessa reaaliansiotaso on noussut yli 30 prosenttia. Tässä mielestäni sanotaan se, kuinka tätä niin sanottua pientä köyhää kansalaista käsitellään ja arvostetaan, ja sanoisin myöskin, että ymmärretään. Koko ongelma on syntynyt siitä, että tästä pienen eläkkeen saajasta, köyhästä kansalaisesta ei ole oikein kukaan huolta kantanut. Joskus tämä asia tulee esille, se on hoidettava, tehtävä ja ratkaistava.

Visiona esitän ja kerron, mitä pitää tehdä. Kun kansaneläke on säädetty 60-luvulla, koko asia pitää romuttaa, ryhtyä rakentamaan kokonaan uutta peruseläkeuudistusta, missä jokaiselle kansalaiselle — millä tarkoitan niitä, jotka nyt tätä kansaneläkettä saavat ja tämän lain muutoksen, korjauksen osaltakin pikkasen asemaansa parantavat — taataan suuruusluokassa 850—1 000 euroa taso, millä ihminen voi tulla toimeen ilman, että hänen pitää mennä hakemaan asumistukea, toimeentulotukea, kaiken maailman muita tukia, millä jotenkuten selviää seuraavaan eläkkeeseen, pääsee siitä eteenpäin. Näinkin voi olla mahdollista elää, mutta minusta se on sen kunniakansalaisen, mitä eläkeläiset ovat olemassa, elämän arvoa väheksyvää, aliarvioivaa. Pitää päästä selvään järjestelmään, missä tiedetään, että eläke tulee kuun vaihteeseen ja sillä elää seuraavaan eläkkeeseen. Tämän osalta tämä vaatii jo ajatusmaailman korjaamista ja tulevaisuutta, ja sen jälkeen tässä päästään järjestykseen. Sitten kun muun eläkeläisen osalta, joka pääsee tästä tasosta työeläkkeellä ja muilla eläkkeillään yli, se alkaa korjautua ja täyttyä sieltä, niin väitän, että jos tätä minun ajatustani käytetään ja hoidetaan, tulevaisuuden visio on se, että eläkeläisten asiat ovat kunnossa, mutta se vaan vaatii tahtoa ja ymmärtämystä. Silloin päästään parempaan järjestykseen.

Herra puhemies! Vaikka tiedän, että vastustajia saattaa löytyä jopa tästäkin salista, mitä nyt en tällä kertaa oikein usko näin toteutuvan tai olevan, niin tähän taitetun indeksin järjestelmään, mikä nykyisellään on olemassa, pitää pystyä ajattelemaan parempaa tulevaisuutta ja parempaa ymmärtämystä. Se ei liity tähän ratkaisevasti, mutta olisi myöskin tässä mietinnössä voitu ottaa kantaa vähän sen suuntaisesti, että sen pitäisi olla saman suuntainen kuin normaalilla palkansaajallakin on olemassa, ainakin lähempänä toisiansa kuin tänä päivänä on olemassa.

Herra puhemies! Luulen, että tässä asiassa viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella, jos hallituksessa on ymmärtämystä, syntyy parempi ratkaisu ja aletaan miettiä sitä, mikä todella suomalaisten eläkeläisten asema tulevina vuosikymmeninä on olemassa ja kuinka he leipänsä tulevat saamaan ja elämänsä paremmaksi järjestämään.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksestä kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi totean, että tämä hallituksen esitys on erittäin kevyt, eli näiden henkilöitten kohdalla uskon, että parannusta ei ole seuraavalla vaalikaudella luvassa periaatteessa mitään. Sen takia olen hyvin huolestuneena seurannut sitä, että kaikki eläkeläiset oman työhistoriansa aikana ovat maksaneet kansaneläkettä jopa niin, että sotaveteraaneilta, jotka olivat isänmaata puolustamassa, siitä palkkiosta, mitä he saivat, pientä palkkiota rintamallaoloajalta, siltäkin ajalta on peritty kansaneläkemaksu ja muutamilta sotaveteraaneilta vuonna 1948 jopa ulosmitattiin tämä kansaneläkemaksu, mikä oli jäänyt maksamatta rintama-ajalta. Toisin sanoen ne ihmiset ovat rakentaneet tämän Suomen, kasvattaneet, kouluttaneet lapsensa, mutta eduskunta ja nykyinen hallitus ja aikaisemmat hallitukset ovat sataprosenttisesti hylänneet nämä seniorikansalaiset. Siinä mielessä olisi hirveän tärkeää, että tämä kansaneläkkeen pohjaosa palautettaisiin pikaisesti, otettaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan ja samoin korjattaisiin se, että tällä hetkellä yli 1 000 euron työeläkettä kuukaudessa saava eläkeläinen ei saa euron euroa kansaneläkettä. Eli nämä ovat juuri niitä epäkohtia, joita ihmiset toivovat, että me kansanedustajat, varsinkin tästä vanhemmasta päästä, olisimme valmiit ajamaan ja korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Suomessa tällä hetkellä on 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja eläkeläisten määrän kasvu on aika voimakasta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Meitä eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, ja silloin eläkeläisiä on selvästi kolmannes kaikesta äänestäjäkunnasta. Eläkeläiset eivät ole tähän mennessä valvoneet etujaan aktiivisesti, mutta tänä vuonna on maakunnissa lisääntynyt eri eläkejärjestöjen yhteistoiminta niin, että esimerkiksi Kymen vaalipiirissä eläkeläisjärjestöt ovat perustaneet oman eläkevalvontatoimikunnan, joka julkaisi kansanedustajille suunnatun yhteisen kannanoton, että eläkeindeksi 50—50 olisi pikaisesti hoidettava.

Toinen asia, mikä eläkeläisiä harmittaa, on se, että palkansaajiin nähden eläkeläiset, 16 000—37 000 euroa vuodessa ansaitsevat, joutuvat maksamaan noin 5,5 prosenttia enemmän veroa. Eli tämä eläkeläisten kohtelu on ollut hirvittävän julmaa, ja nyt nämä kolme suurinta puoluetta täällä eduskunnassa — kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit — ovat luvanneet, että tämä epäkohta korjataan seuraavassa hallitusohjelmassa. On todella hyvä asia, jos näin tapahtuu.

No sitten yleensä jos ajatellaan, että meidän väestöstämme on tällä hetkellä noin 300 000 henkilöä, jotka omaishoitajina hoitavat aviopuolisoaan tai sitten avopuolisoaan tai ystäväänsä, ja näistä 300 000 omaishoitajasta vain yksi kymmenesosa saa kunnalta laissa määrätyn alimman rajan, 300 euron, korvauksen kuukaudessa, eli 270 000 omaishoitajaa hoitaa kotonaan omaistaan ilman korvausta. Minun esitykseni on se, että omaishoitajien palkkio täytyisi siirtää valtion maksettavaksi ja Kelan korvattavaksi. Silloin omaishoitaja köyhän kunnan alueella samanvertaisesti saisi sitten sen minikorvauksen eli sen 300 euroa, eli tämän tyypin asioita meidän pitäisi ottaa siihen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Minä uskon niin, että eläkeläiset ovat heräämässä todella valvomaan oikeutettuja etujaan. Tähän saakka kokoomus on yhtynyt eläkeläisten sortamiseen. On aika muuttaa kurssia. Seniorikannanoton esitykset eläkeläisten aseman kohentamiseksi ovat erittäin hyviä, mutta niiden lisäksi muun muassa nämä mainitsemani eläkeindeksivääryydet, palkkataulukon korjaus, eläkekorjaus ja nämä asiat, mitä olen tuonut puheessani esille, pitää ehdottomasti korjata.

Ed. Sinikka Hurskainen merkitään läsnä olevaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä annetun mietinnön johdosta on käyty erittäin hyvää ja monitahoista keskustelua, jossa epäkohtia on tuotu julki mutta myös niitä tekoja, millä epäkohtia on haluttu korjata, ja ennen kaikkea ovat katseet olleet selkeästi tulevaisuuteen, mitä tulevan eduskunnan ja tulevan hallituksen pitäisi tehdä.

Itsekin puheenvuorossani katson myös tulevaisuuteen, samalla kun on annettava tunnustus tämän kuntakalleusluokituksen poistumisesta, joka tulee nostamaan suurelle joukolle eläkeläisiä ja etuuksien saajia eläkkeitä ja etuuksia. Tämä on hyvin merkittävä asia. (Ed. Seppo Lahtela: Pieniä on marjat, pieniä on marjat!)

Mutta eläkkeet ovat monille liian pienet, ja pienimpien eläkkeitten varassa toimeentulo on todella niukkaa, vaikka saattaa olla niin, että kaikkein tyytyväisimpiä silti kuitenkin ovat juuri ne kaikkein pienintä eläkettä saavat kansalaiset. Ainakaan minulle eivät tyypilliset eläkeläiset, jotka tuovat epäkohtiaan esille, ole suinkaan ne 500 euron vaiheilla, ehkä hivenen allekin, kokonaiseläkettä saavat, vaan ne, joilla on hivenen parempi eläketurva, mutta ongelma koskettaa kyllä kaikkia. Taitettu indeksi on eläkeläisille vääryys. (Ed. Seppo Lahtela: Ilman muuta!) Kansaneläkkeen pohjaosa tulisi voida palauttaa ja edelleen eläkeläisten epäedullinen verokohtelu suhteessa muihin verovelvollisiin tulisi yhtenäistää.

Näenkin, että meidän tulisi eläkepolitiikkaan luoda aivan uudet näköalat. Nykyisellään, kun asiantuntijat esittelevät meille eri yhteyksissä tulevaisuuden visioita, eläkkeet nähdään menona ja ongelmana. Haluaisin kuitenkin nähdä tämän täysin toisin: panostuksena ja sijoituksena yhteiskunnassa hyvinvointiin ja kokonaiskansantalouden menestykseen. Väitän, että jos eläkkeet nähdään panostuksena ja sijoituksena, silloin kotimainen kulutus lisääntyy, ostovoima paranee, avautuu mahdollisuuksia yrittäjyyteen, työllistämiseen, työntekoon, ja tämä kaikki saa yhteiskunnan pyörät myönteiseen pyörimiseen. Silloin tulee tuloja ihmisille työstä, yrittämisestä palveluelinkeinoissa ja kaikissa muissakin elinkeinoissa. Kun työtä tehdään ja tuloa tulee, silloin tulee myös hyvinvointia, yhteiskunta saa verotuloja, työttömyysmenot vähenevät ja eläkeläiset saavat myös oikeutetun osansa, nimenomaan juuri he, hyvinvoinnista. Näenkin, että liian pienet eläkkeet ovat kokonaiskansantalouden kehityksen jarrutekijä. Jos eläkeläisillä on varaa käyttää palveluita, niin sillä on myönteinen elinkeinoelämään, työllisyyteen kohdistuva vaikutus koko maassa. Silloin se on myös aluepolitiikkaa, joka toimii ilman projektipäälliköitä, ilman erillisiä menoja. Automaatti toimii ihan itsestään. Jos sitten eläkeläinen vielä haluaisi säästää pahojen päivien varalle, niin todennäköisesti ne eläkeläisen varat pyörisivät siellä läheisessä rahalaitoksessa ja olisivat sitäkin kautta sitten hyödyttämässä lähipaikkakuntaa ja sen kehitystä.

Arvoisa puhemies! Katson, että eläkepolitiikkaan tarvitaan ajattelutavan muutos. Katson, että eläkkeet eivät ole meno, vaan sijoitus ja mahdollisuus kaikkien, koko kansantalouden, hyvinvointiin. Toivon, että seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana tämä voidaan myös nähdä ja toteuttaa.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Melkein kaikki on sanottu, mitä tämän tiimoilta eläkkeensaajien osalta voitaisiin todeta. Mutta itse lakimuutoshan on tekninen ja tuottaa monia ihan myönteisiä asioita. Mutta tämän iltapäivän keskustelussa on tietenkin noussut esiin se peruskysymys, miten turvataan eläkkeiden ostovoima. Tosiasia on, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, että eläkkeiden ostovoima ja erityisesti niiden, jotka ovat pidempään olleet eläkkeellä, on jäänyt pahasti jälkeen ansiotason kehityksestä ja hintakehityksestä, erityisesti pienempiä eläkkeitä saavien osalta mutta myöskin suurempia, joissa myöskin verotus vielä kohtelee huonosti.

Täällä ovat toinen toisiaan puolueet syytelleet, miksi ei ole tehty. On korkea aika huomata ja nähdä se vaarallinen kehitys, joka on ollut olemassa, ja löytää keinot, miten parannetaan juuri eläkkeensaajien ostovoiman kehitystä. Kokoomuksen piirissä on katsottu peiliin ja mietitty keinoja ja juuri tuon tavoitteen toteuttaminen nähdään tärkeänä päämääränä. On valitettavaa, että eläkeyhtiöt ja valtiovarainministeriön virkamiehet ja monet muut pelottelevat niillä suurilla menoilla, mitä meillä on edessä vuonna 2025—2030. Ne ovat siellä edessä, mutta varmasti kansantulokin on merkittävästi noussut ja maksajia kyllä löytyy niillekin eläkkeille. Nyt pitäisi pystyä katsomaan tässä lyhyemmällä tähtäimellä, miten korjauksia tehdään, ja katsoa, mikä on se eläkkeensaajien ostokori, millä indeksitarkistuksia tehtäisiin. On myöskin katsottava taitetun indeksin osalta, voidaanko sitä asteittain muuttaa kohti tasaväli-indeksiä 50—50. Itselläni on kohtuullisen hyvä omatunto. Olen kerran äänestänyt taitetun indeksin puolesta, mutta sitä virhettä en ole tehnyt enää moneen vuoteen ja voin katsoa eläkkeensaajia avoimesti silmiin. Olen sitä mieltä, että tuokin epäkohta kaipaa tarkistusta.

Meillä on yhteiskunnalla varaa siihen, että erityisesti pienempiä eläkkeitä mutta myöskin pidempään eläkkeellä olleiden eläkkeitä korotetaan. Niin kuin täällä edellinen puhujakin totesi, eläkkeensaajat käyttävät eläkkeensä kulutukseen ja ne ovat vaikuttamassa koko kansantalouden pyörimiseen ja näin ne korotukset, mitkä laitetaan eläkkeisiin, myöskin koituvat tämän yhteiskunnan hyväksi, koska palveluja ostetaan. On tietenkin muistettava, että meillä on myöskin sellainen turvaverkko erilaisten asumisen tukien osalta ja muihin tukiin liittyen. Valitettavaa vain, että monet vanhemmat ihmiset häpeillen uskaltautuvat turvautumaan siihen sosiaaliseen turvaverkkoon, jonka eduskunta on säätänyt. Se on säädetty nimenomaan heikommassa asemassa olevien hyväksi ja sitä pitäisi myöskin kannustaa käyttämään silloin, kun eläke ei riitä niihin elämiskuluihin, mitkä jatkuvasti merkittävästi nousevat.

Minun mielestäni meidän on puututtava eläkeindeksiin, meidän on puututtava verotuksen epäkohtiin, meidän on puututtava omaishoidon tukeen ja moniin muihin, millä vanhusten huoltoa ja seniorikansalaisten elämää voidaan parantaa.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepponen nosti tärkeän kysymyksen esille eli sen, että nimenomaan pitkään eläkkeellä olleilla indeksi aiheuttaa sen, että ostovoima heikkenee huomattavasti. Tätä olisikin syytä selkeyttää ja tutkia, löytyykö jotakin selkeää täsmätointa näiden henkilöiden tilanteen parantamiseksi.

Eläke on ikäihmisen palkka siitä työstä, minkä hän on nuorempana tehnyt, ja se voi olla ansiotyötä, yrittämistä tai kotityötä, kaikki työ on tällä saralla arvokasta. Eläkeläisellä on samalla oikeus luottaa siihen, että hänen eläkkeensä ostovoima turvataan.

On aivan selvä, että indeksijärjestelmää tulee kehittää. Tässä tulee kuitenkin olla mukana myös rehellisyys, ja sen tulee perustua siihen tosiasiaan, että ymmärrämme, mitä tämä sitten käytännössä kymmenen, viidenkymmenen, sadan vuoden tähtäimellä tarkoittaa.

Ehkä on syytä myös sanoa vielä se, että sekä kansaneläke- että työeläkeindeksiä on parannettava siten, että ne huomioivat paremmin eläkeläisten todellisen kulutuskäyttäytymisen. Tältä pohjalta edustajien Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara tekemä vastalause on erittäin hyvä ja perusteltu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen aivan oikein toi esille sen, että monet eivät rohkene käyttää tätä yhteiskunnan turvaverkkoa, joka on pienimpiä eläkkeitä saavienkin apu ja turva eräiltä osin. Mutta kaikki heistä eivät ole valitettavasti siihen oikeutettuja, jotenka ed. Seppo Lahtelan ajatus siitä, että eläketurvaa tulisi voida korottaa kerralla niin riittäväksi, että automaattisesti ei tätä turvaverkkoa tarvita, on hyvin kannatettava. Lähden siitä, että eläke on eläkeläisen palkka ja eläkkeitten on seurattava yleistä ansiotason kehitystä. Nyt ne ovat taitetun indeksin vuoksi jääneet erityisesti pitempään eläkkeellä olevien kohdalta jälkeen ja yhä enemmän jäävät, ellei tätä epäkohtaa korjata.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä sinänsä aivan oikein viitattiin siihen, että pitkään eläkkeellä olleet joutuvat kärsimään nykyisestä indeksijärjestelmästä muita enemmän, niin kannattaa huomata, että kaikkein pahiten kärsimään joutuvat eivät ole kuitenkaan vanhuuseläkkeellä olevia, vaan niitä, jotka ovat nyt sattuneet esimerkiksi vammautumaan 20-vuotiaina. He ovat näitten indeksien vaikutuksen alaisina seuraavat 43 vuotta siihen hetkeen, jolloin he oikeasti normaalisti työssä oltuaan jäisivät eläkkeelle. Kun tällä vaalikaudella heidätkin saatettiin taitetun indeksin piiriin, niin heidän osaltaan menetykset ovat satojatuhansia euroja heidän elossaoloaikanaan. Vaikka nyt mitään muuta indekseistä ei korjattaisi, niin tämä vääryys ainakin pitäisi oikaista.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda esille yhden ryhmän, josta ei ole tänä iltana paljon puhuttu: kotiäidit elikkä naiset, jotka ovat jääneet hoitamaan perheen lapsia. Jos esimerkiksi tulee avioero, niin monesti nämä naishenkilöt ovat täysin tyhjän päällä, kun eläkettä ei ole kertynyt. Myöskin heistä tulisi kantaa huolta, että Suomessa olisi entistä enemmän lapsia.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Nepposelle, että työeläke on palkan jatke. Lähtökohtahan on se, että virkamieseläke on 66 prosenttia palkasta ja yksityisen puolen eläke on 60 prosenttia palkasta. Mutta nyt on tilanne se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana eläkeindeksi on leikannut eläkeläisten eläkkeitä niin, että 66 prosentin sijasta saa vain 48 prosenttia eläkettä ja 60 prosentin sijasta vain 45 prosenttia eläkettä. Ihmettelen suuresti, minkä takia hallituskoalitiosta huolimatta tätä eläkeläisten indeksiä ei korjata 55:een, että varmistettaisiin, että eläkkeensaajat pystyisivät saamaan sen osuuden, mitä aikanaan on maksettu eläkettä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko toi erittäin arvokkaan näkökohdan esille omaa työtään tehneistä kotiäideistä ja vastaavista.

Tässä yhteydessä tuon esille myöskin viime sotien lottapalveluksessa vuosikausia olleet henkilöt, jotka eivät ole saaneet tästä mitään korvausta. Toivon, että tämä lottien ja kotirintamalottien työ voitaisiin nyt, kun vielä kerran voitaisiin osalle heistä edes tuo huomioida, ottaa huomioon eläkkeissä, kuin myös kerralla saada kaikkien viime sotien veteraanien eläkkeisiin sellainen korotus, että he todella voivat tuntea olevansa kunniakansalaisia.

Keskustelu päättyy.