Täysistunnon pöytäkirja 150/2014 vp

PTK 150/2014 vp

150. PERJANTAINA 6. HELMIKUUTA 2015 kello 13.02

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Venäjän federaation kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

 

Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Tässä on siis esitys eduskunnalle yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Venäjän federaation kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta. Tämä on se sopimus, josta onnistuttiin mediassa ja heidän taustavinkkaajiensa toimesta kehittämään aikamoinen keskustelu, jossa nostettiin kysymys siitä, onko työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori jotenkin jäävi käsittelemään Fennovoiman ydinvoimala-asiaa hallituksessa, koska hän oli Suomen puolesta ollut allekirjoittamassa tätä sopimusta, joka nyt on käsittelyssä.

Kun en tiedä, ketkä olivat tämän sopan keittäneet, niin kohdistan kuitenkin kritiikkini yleisesti heihin, jotka olivat sen keittäneet, mutta myös kyllä kysyn median lähdekritiikin perään. Tästä saatiin valtakunnan ykköslehdessä Helsingin Sanomissa iso, valtava juttu, jossa epäiltiin ja oikein vahvasti ministeri Vapaavuoren jääviyttä. No, totta kai oli saatu sitten myös päivystävät oikeustieteen dosentit kommentoimaan asiaa täysin lonkalta ilman, että he olivat asiaan tarkemmin perehtyneet, ja totta kai hekin olivat sitä mieltä, että kyllä tässä on nyt ongelmia ja varmasti ministeri Vapaavuoren menettely on jotenkin kyseenalaista.

Tällaista tämä on. Toivottavasti jatkossa tällaisilta täysin keksityiltä kohuilta vältytään.

Mitä sitten tulee itse Fennovoima-yhteistyöhön, niin sanon tässäkin tilanteessa, että on tärkeätä, että Suomi on mukana Venäjän vastaisissa talouspakotteissa, joilla pyritään vaikuttamaan Venäjän toimintaan Ukrainassa, jotta Venäjä lopettaisi aggressionsa. Mutta jos me itse esimerkiksi kieltäytyisimme ydinvoimayhteistyöstä, asettaisimme omia, ylimääräisiä talouspakotteita Venäjälle, ja sitä en kyllä kannata, koska Venäjä on meille tärkeä taloudellinen yhteistyökumppani.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz puhui täyttä asiaa. Oli suureksi häpeäksi medialle se, että ministeri Vapaavuoren väitettiin olevan jäävi asiassa, kun oli kysymys kansainvälisen sopimuksen valmistelusta ja sen tuomisesta eteenpäin, jonka eduskunta nyt sitten tulee hyväksymään. On täysin selvää, että kaikki ministerit olisivat melkein kaikissa asioissa jäävejä, jos kaikki asiat, joita he valmistelevat kansainvälisten sopimusten osalta, tekisivät heidät jääveiksi.

Todellakin, olen kyllä hyvin pettynyt näihin asiantuntijoihin, joita varsinkin Helsingin Sanomat käyttää, näitä päivystäviä dosentteja, jotka ovat myöskin professorin tittelillä, joille soitetaan ja kysytään, että onko tässä joku ongelma. Jokaisessa asiassa nähdään aina välittömästi ongelma, vaikka lausunnonantaja ei ole millään tavalla paneutunut itse asiaan, mutta sympatisoi toimittajan kanssa niin, että kun toimittaja näkee, että on jokin ongelma, niin katsotaan, että kyllähän tässä jotakin ongelmallista täytyy olla.

Tosin täytyy varoittaa, että usein myöskin toimittajat arvioivat tilannetta sillä tavalla, että jos sanoo jotakin ymmärrettävää tuo asiantuntija, niin sanottu asiantuntija, niin sillä perusteella kirjoitetaan, vaikka kokonaisuus olisikin hieman toisen näköinen. Toivon, että media myöskin opettaisi toimittajia siinä suhteessa, että ainakin oikeusjärjestelmän ja jääviyskysymysten perusteet ymmärrettäisiin ennen kuin asioista aletaan kirjoittamaan.

On hyvä, että ministeri Vapaavuori on neuvotellut tällaisen sopimuksen ja että se tuodaan tänne, mutta tärkeätä on, kuten edustaja Zyskowiczkin sanoi, että pidetään huolta siitä, että meidän Fennovoima-voimalaa ei sotketa millään tavalla näihin pakotteisiin, joita Venäjän osalta asetetaan yhdessä Euroopan unionissa, ja että tämä meille tärkeä ydinvoimahanke voidaan myöskin viedä eteenpäin hyvässä yhteistyössä venäläisten kanssa ja sillä tavalla pitää huolta siitä, että Suomessa voidaan luoda uusia työpaikkoja ja työllisyyttä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Jääviysasiat ovat aina hyvin hankalia. Siksi on hyvä, että niistä käydään jatkuvasti keskustelua myös eduskunnassa, jotta löydetään sitten oikea tie siinä, missä ne rajat kulkevat, aina yksittäistapauksissa.

Ja mitä tulee näihin päivystäviin dosentteihin, jotka usein ovat myös professoreita, niin olen usein pohtinut sitä, että kun heiltä tulee näitä pika-arvioita takataskusta, niin olisiko paikallaan, jos me saisimme nämä päivystävät dosentit konsultoimaan suomalaisia tuomioistuinlaitoksia, joissa kansalaisten oikeusjutut makaavat vuodesta toiseen. Tämä aiheuttaa valtavia kustannuksia koko julkiselle sektorille; samaten yksityiset kansalaiset joutuvat maksamaan kohtuuttomia asianajajapalkkioita siitä, että ne jutut makaavat vuodesta toiseen alioikeuksissa ja sitten vielä valitusasteissa. Voisi olla paikallaan, että nämä päivystävät dosentit konsultoisivat myös tuomioistuimia, kuinka ne pystyisivät saamaan nopeampaa ratkaisuja ulos näissä kansalaisille tärkeissä asioissa. Täytyy muistaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomen valtiolle useita huomautuksia siitä, että meillä nämä oikeusjutut kestävät, joten toivotaan, että päivystävät dosentit työllistetään siinä, että he konsultoivat näitä tuomioistuimia, kuinka asiat saadaan rullaamaan ripeästi, jotta kansalaiset saavat oikeutta kohtuullisessa ajassa.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Puutun keskusteluun siltä osin kuin edustaja Zyskowicz viittasi siihen, että Euroopan unionin taloussanktiot Venäjää vastaan eivät millään tavalla rajoita yhteistyötämme Venäjän kanssa Fennovoima-hankkeessa, ja siinä tietysti edustaja Zyskowicz on oikeassa.

Itse ajattelen niin, että tällaisessa tilanteessa, jossa nyt Eurooppakin on ollut kriisiytymässä, on myöskin muita asioita, joita joudumme itse pohtimaan. Energian huoltovarmuus on sellainen kysymys. Keskinäisriippuvuus energiantuotannossa on sellainen kysymys. Nämä ovat ihan suomalaisten päätettävissä olevia kysymyksiä, mutta kieltämättä ne liittyvät ehkä tähän tilanteeseen, jossa valitettavasti Euroopan yllä on synkkiä pilviä. Joudumme silloin miettimään omaa energiahuoltoamme ja myöskin tällaista yhteiseurooppalaista energiahuoltoa sillä tavalla, miten erilaisissa kriisin tai kriisiytyvissä olosuhteissa voimme turvata suomalaisille energiansaannin ja turvata sen sillä tavalla, että emme jää sitten poliittisesti liian riippuvaiseksi tilanteessa, jossa Eu-roopassa mahdollisesti asiat kriisiytyvät. Edustaja Zyskowicz on oikeassa siinä, että mitkään sanktiot eivät tätä yhteistyötä estä Fennovoima-kysymyksessä, mutta tietysti voimme käyttää myöskin omaa harkintaamme ja miettiä sitä, millaisiin tilanteisiin menemme. Yleensähän maailmassa on niin, että kannattaa lisätä keskinäisriippuvuutta rauhan olosuhteissa. Se vahvistaa rauhan rakenteita ja niin poispäin, mutta kannattaa myöskin miettiä sitten niitä tilanteita, miten asiat hoidetaan, jos joudutaan kriisin olosuhteissa, voisi sanoa, enemmän kotimaisin voimin ja eurooppalaisin voimin sitten muun muassa energiatarjontaa hoitamaan.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Oikeuskanslerin keskeisimpiä tehtäviä on juuri valtioneuvoston päätöksenteon lainmukaisuuden valvonta. Samalla myös tietysti ministereiden osalta tuota valvontatyötä tehdään, ja on selvää, että kun varsinkin isoissa talouspoliittisissa kysymyksissä synnytetään keskustelua jääviyskysymyksistä, niin näistä voi syntyä kanteluita, jotka sitten pitää myös oikeuskanslerin ratkaista.

Mielenkiintoista oli kuulla edustajien Zyskowicz ja Sasi ikään kuin kiillottavan ja puhdistavan elinkeinoministerin kilpeä, jossa tässä asiassa varmaankaan ei ole mitään puhdistettavaa, mutta politiikassa ja julkisuudessa vain on julkinen keskustelu, joka kulkee omaan tahtiinsa. Suomen historiassa on paljon tapahtumia, joissa on haettu joku asia, jota on lähdetty selvittämään, ja lopuksi sitä ei ole sitten edes löydettykään — viittaan muun muassa erääseen kuuluisaan lautakasaan, jota ei ole vieläkään löytynyt.

Joka tapauksessa massiiviset voimat ovat olleet asialla, ja niillä tehdään myös politiikkaa, kuka tekee. Lehdistö tekee omaa työtään, jota ei käy kyllä lähteä meidän täältä käsin moittimaan, ja näistä muista dosenteistakaan en tiedä. He ovat tavallaan asiantuntijoita, joilta kysytään. Se, miltä sitten kukin asia ja mikin asia aina näyttää, on sitten toinen kysymys, mutta joka tapauksessa jääviysasioissa totta kai ministereiden itsensäkin täytyy olla hyvin tarkkoja. Tätä oikeuskansleri parhaan kykynsä mukaan myös arvioi ja valvoo.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa, kuten Suomessa, medialla on oma tärkeä tehtävänsä vallan kriitikkona ja myös epäkohtien esille nostajana. Oma kritiikkini tässä yhteydessä kohdistui siihen, että joidenkin taustasopankeittäjien ansiosta Helsingin Sanomat saatiin nostamaan valtavan kokoinen juttu siitä, että ministeri Vapaavuori tässä asiassa olisi muka jäävi, ja soittamalla parille vakiodosentille saatiin myös oikeustieteilijät mukaan tähän epäilyksen kerhoon. Ja kuten nyt kaikki tiedämme, niin se juttu kuivui kokoon, se oli täysin perusteeton juttu.

Mitä edustaja Haaviston puheenvuoroon tulee, se oli hyvä ja maltillinen, kuten olemme edustaja Haavistolta aina oppineet kuulemaan. Haluan kuitenkin vielä täsmentää tätä omaa ajatteluani.

Ensinnäkin totean, että siitähän on hyvin ristiriitaisia arvioita, lisääkö vai vähentääkö Fennovoima-hanke meidän energiariippuvuuttamme Venäjästä. Mutta varsinainen pointtini on se, että minun mielestäni on tärkeätä ja välttämätöntä, että Suomi on mukana näissä pakotteissa, joita Euroopan unionin piirissä on asetettu Venäjää kohtaan, joilla pyritään vaikuttamaan Venäjään niin, että se lopettaisi aggressionsa Itä-Ukrainassa ja vetäytyisi Krimiltä. Tämä on siis tärkeätä. Mutta pitääkö meidän sen lisäksi asettaa omia pakotteitamme Venäjää kohtaan? Sitähän tarkoittaisi, jos me olisimme tästä sopimuksesta, jota nyt käsitellään, huolimatta kieltäytyneet esimerkiksi Fennovoima-yhteistyöstä Venäjän kanssa. Silloin me olisimme asettaneet omia pakotteita yli sen, mitä muut ovat asettaneet, ja ne pakotteet olisivat huomattavasti vahingoittaneet meitä itseämme, koska tämä hanke on meille, Suomelle ja suomalaisille, hyvin tärkeä. Tällaisia ylimääräisiä, omaehtoisia pakotteita meille tärkeätä kaupallista yhteistyökumppania kohtaan en kannata.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Medialla on usein omia agendoja, ja media usein lähtee spekuloimaan asioita isommiksi kuin ne ovatkaan. Viimeksi eilen Helsingin Sanomien kunnallistoimittaja kirjoitti, että Helsinkiä seuraa suurin piirtein maailmanloppu, jos keskusta voittaa vaalit. (Välihuutoja)

Mutta itse asiaan: Selvää on, että Suomi on mukana tietysti Euroopan unionin maiden talouspakotteissa Venäjän Ukraina-politiikan vuoksi, mutta omia pakotteita ei kannata asettaa, niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi, eikä vaikeuttaa meidän omaa asemaamme. Pyhäjoen voimalan ja Fennovoiman kysymyksessä eivät ole sanktiot tarpeellisia, ja olen ymmärtänyt niin, että Pyhäjoen voimalan myötä myös riippuvuus tuontienergiasta Venäjältä vähenee.

Ensi viikolla venäläinen valtuuskunta tulee tänne, parlamenttivaltuuskunta, jota muun muassa edustaja Sasi on isännöimässä, ja mekin liikennevaliokunnassa tapaamme heitä, ja kyllä minä sanoisin niin, että maan kanssa, jonka kanssa meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa, meidän kannattaa yhteistyötä myös harjoittaa ja ennen kaikkea myös liikenteen osalta mutta ennen kaikkea myös näissä energiahankkeissa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiinnitän tässä sopimuksessa huomiota siihen tekstin osaan, missä sanotaan, että kyseessä on yhteistyö ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla. Painotan sanaa "rauha". Entä jos meillä olisi käsiteltävänä sopimus ydinenergian kriisinaikaisesta käytöstä? Se olisi paljon vakavampaa, jos me joutuisimme sitä miettimään, miten sitä käytetään kriisin aikana, vai pitäisikö sellaistakin lähteä ikään kuin sopimaan ja valmistelemaan?

Yhdyn myös niihin mielipiteisiin, että meidän pitää kaikkien naapureittemme kanssa elää mahdollisimman hyvässä sovussa eikä heitä saa turhanpäiten härnätä eikä kiusata. Meillä on siinä omat, monenlaiset intressit. Näinä aikoina tulee päällimmäisenä mieleen sana "rauha".

Tavoitteena tulee olla Suomen energiaomavaraisuus. Nythän me emme ole lähelläkään sellaista tasoa, ja kaikin voimin pitäisi ponnistella siihen, ja ymmärtääkseni tämä sopimus vie meitä sitä tavoitetta kohden.

Kun täällä on voimakkaasti arvosteltu tiedotusvälineitä, niin — ottaen sen saman vapauden kuin kollega Zyskowicz — pitäisikö meidän, noin puolivakavasti sanottuna, täällä käyttää joskus tunti myöskin siihen, että saisimme esittää kysymyksiä medialle?

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on varmasti aivan asiallisesti arvosteltu valtakuntamme päälehteä Helsingin Sanomia, mutta on lehdessä jotakin hyvää. Minä olen tässä neljän vuoden aikana tottunut siihen, että Helsingin Sanomien taloustoimitus tietää ja tuntee asiansa, ja kun pikkaisen tekee tarkistussoittoja, -kyselyjä eri suuntiin, niin vakuuttuu siitä, että he ovat 99-prosenttisesti oikealla asialla.

Mutta tähän energiakysymykseen: Muistelen, että sen venäläisen yhtiön, oliko se nyt Rosatom tai vastaava, ja Fortumin kanssa piti tehdä sopimus, jotta päästään siihen, että yli 50 prosenttia, vai oliko se lähemmäs 60 prosenttia, näistä tulevan yhtiön osakkeenomistajista on kotimaisia. Silloin tässä jo viime vuoden lopulla epäilin, että tämän sopimuksen teko saattaa kestää kauan. Kysyn läsnä olevilta edustajilta: tunteeko teistä kukaan asiaa paremmin kuin minä, eli onko tässä sopimuksen teossa Fortumin ja Rosatomin välillä yhtään edetty?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Meillä on se tilanne, että istunto pitää keskeyttää kello 13.30 suuren valiokunnan kokousta varten, joten seuraavaksi myönnän vastauspuheenvuoroja edustajille, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron. — Ensimmäisenä edustaja Kääriäinen, 1 minuutti, olkaa hyvä.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan edustaja Zyskowiczin ensimmäiseen puheenvuoroon, jossa hän kävi käsiksi mediaan, joka oli käynyt puolestaan ministeri Vapaavuoren kimppuun näitten niin sanottujen dosenttien puheenvuorojen kautta. Jääviydestä oli kysymys. Poliitikot ja varsinkin ministerit joutuvat kyllä kokemaan tietysti kaikenlaista median suunnalta tapahtuvaa asian tarkastelua, ja kyllähän sinne väliin sopii myös sopimatonta hyökkäilyä väärilläkin tiedoilla ja vaikka minkälaisilla tarkoitusperillä.

Mutta kyllä se asia tietysti on silläkin tavalla, että silloin kun ministerin toiminta on vaikeissakin paikoissa kestävää, kaikin puolin harkittua ja kestävää, juridisesti ottaen läpivalaistuna kestävää, niin kyllä siinä kuitenkin se totuus jää pinnalle ja mediakin joutuu peräytymään. Tässähän ministeri Vapaavuoren toiminta on ollut kestävää, ja nyt se on selvä kaikille osapuolille, että siinä ei ole kenelläkään mitään nokan koputtamista, oli sitten media väittänyt tässä asiassa mitä tahansa. Totuus kestää kaiken.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän edustaja Zyskowiczin sanktio- tai niin sanotut itse asetetut sanktiot -kysymykseen. Itse en näe kysymystä siten, että jos valitsemme jonkun ja jätämme jonkun valitsematta, niin se olisi jonkun sanktiointia, vaan se on harkintaa, jota voi muun muassa energiapolitiikan ja omavaraisuuden suhteen tehdä.

Me olemme puhuneet aika vähän huoltovarmuudesta Suomessa. Se on johtunut siitä, että Euroopassa on ollut auvoinen kehitys, on ollut integraatiota, on ollut hyvä yhteistyö Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Nyt kun näemme siinä erilaisia kupruja, näemme myöskin, mihin tilanteeseen eri Euroopan maat ovat joutuneet ener-gian huoltovarmuuden kanssa, niin pidän hyvin tärkeänä, että myöskin tämä osa energiapoliittista keskustelua tuodaan esiin. Siinä oman huoltovarmuuden lisääminen ja erilaisten varajärjestelmien tekeminen tänä päivänä, esimerkiksi LNG-kaasuterminaalit ja muut, ovat hirveän tärkeä osa suomalaista energiapolitiikkaa tämän riippuvuuden vähentämiseksi kriisin olosuhteissa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä, mistä kokoomuksen edustajat aloittivat tuossa, jatkan tässä vastauspuheenvuorossa.

Ihmetyttää kyllä hieman tämä kauna mediaa kohtaan. Tulee mieleen myös arvonlisäverokysymys, joka lehdistölle tämän kauden aikana säädettiin ja laitettiin, ja seurauksetkin ovat olleet sen mukaisia. Kyllähän vapaan lehdistön tehtävä on nimenomaan nostaa asioita esille, kritisoida, ja totta kai siellä voi tulla harhalaukauksiakin, mutta on myös median tehtävä etsiä, tutkia ja tarpeen mukaan myös todeta sitten joskus, jos on menty jossakin asiassa pieleen. Sen takia näissä jääviyskysymyksissä, kun niitä nyt jälkikäteen tässä vähän turhaankin puhdistetaan, ammutaan tavallaan sitä tiedonvälittäjää, joka on muuten myös kansanedustajillekin äärimmäisen tärkeä. Hyvin usein monet hallituksen esitykset ovat lakikielellä ja sellaisella kielellä tehtyjä, että luulenpa vain, että aika moni saa perusinformaation julkisuudenkin kautta, lehdistön kautta, puhumattakaan kansalaisista. Tässä suhteessa vapaalla lehdistöllä on äärimmäisen tärkeä merkitys.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin myös tähän edustaja Zyskowiczin hyökkäykseen lehdistöä vastaan. Tässä maassa täytyy olla vapaa lehdistö, ja tässä maassa täytyy olla valtiomahdin vastainen lehdistö ja vähän se rakkikoirakin, joka tarttuu sitten asioihin kiinni. Tässäkin nimenomaisessa tapauksessa kävi juuri niin, että asia tutkittiin sen jälkeen.

Jos me lähdemme kurjistamaan lehdistön asemaa eduskunnasta käsin, niin olemme aikamoisella sananvapauden kaventamisen tiellä, ja siihen meillä ei kyllä tällaisena valtiona kuin Suomi on ole minkäänlaista moraalista mahdollisuutta. Jos me siihen menemme, että me tapamme lehdistön, niin silloin käy niin, että sitten tulee yksi rikas mies, joka ostaa kaiken lehdistön, ja hän tulee päättämään kaiken sen, mitä lehdissä kirjoitetaan, ja hän tulee päättämään sen, mikä on totuus maassa ja mikä on vähemmän totuutta maassa.

Kyllä se täytyy kestää, jos lehdet kirjoittavat ja osoittavat jotakin sormella ja sanotaan, että tämä asia on tutkittava. Kun se tutkitaan, niin sen jälkeenhän asia on täysin selvä.

Keskustelu päättyi.