Täysistunnon pöytäkirja 155/2006 vp

PTK 155/2006 vp

155. TORSTAINA 8. HELMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 §:n muuttamisesta

 

Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen omassa puheenvuorossani työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön.

Säädettäessä sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä vuonna 2003 eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin lain toimivuudesta ja vaikutuksista selvitystä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Hallitus antoi selvityksen viime vuoden kesäkuussa. Valiokunta puolestaan antoi viime syyskuussa lausuntonsa selvityksestä.

Lausunnossaan valiokunta esitti monia parannusehdotuksia lain toimivuuden parantamiseksi. Keskeisiä parannusehdotuksia olivat palkkatuen korotus, palkkatuen ennakoitavuuden parantaminen, rahoituksen saannin helpottaminen, projektituen kehittäminen, sosiaalisten kriteereiden käyttäminen julkisissa hankinnoissa, sosiaaliselle yritykselle annettava mahdollisuus saada korvausta työntekijän edelleen sijoittamisesta ja lain kohderyhmien laajentaminen. Valiokunta korosti, että lainsäädäntömuutokset tulee saada pikaisesti voimaan.

Valiokunta toteaa erityisellä tyydytyksellä, että hallituksen esitys on saatu nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi. Myös useihin muihin valiokunnan lausunnossa todettuihin ongelmiin on puututtu.

Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan helpotettavaksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lukemista siihen 30 prosentin työllistettyjen osuuteen, joka on sosiaalisten yritysten rekisteröinnin edellytyksenä. Lisäksi sosiaaliselle yritykselle myönnettävän korotetun palkkatuen enimmäismäärää korotetaan ja korkeimman korotetun palkkatuen enimmäiskeston pidennys laajennetaan koskemaan muitakin kuin vajaakuntoisia. Esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla toteutetaan ne valiokunnan lausunnoissa esitetyt parannusehdotukset, joiden pikainen toteuttaminen on katsottu mahdolliseksi.

Osana kokonaisuutta on annettu asetukset, joilla sosiaalisille yrityksille tuli mahdollisuus periä korvaus edelleensijoitettaessa vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä töihin sosiaalisen yrityksen ulkopuolelle, ja työllisyyspoliittinen projektituki korvattiin työllisyyspoliittisella avustuksella, jonka enimmäismäärää korotettiin 75 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tarkoituksena on helpottaa sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia hankkia uusyrityskeskuksilta palveluja, joilla helpotetaan yritysten perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista.

Palkkatuen riittävyyden turvaamiseksi ja sen ennakoitavuuden parantamiseksi sosiaalisten yritysten määrärahat kiintiöidään erikseen työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa tänä vuonna. On tärkeää, että sosiaaliset yritykset voivat luottaa siihen, että palkkatuet myönnetään niin kestoltaan kuin tukitasoltaankin yhtenäisin kriteerein koko maassa.

Rahoituksen saannin helpottamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö on tarkistanut investointituen myöntämisperiaatteita siten, että sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää korotettua investointitukea lainsäädännön sallimien enimmäismäärien puitteissa. Valiokunta katsoo, että nyt esitetyillä ja jo toteutettavina olevilla toimilla voidaan sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä nykyisestään parantaa. Samalla valiokunta korostaa, että kyseessä on vasta osauudistus ja työtä sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi tulee edelleen jatkaa.

Suomeen tarvitaan toimivat välityömarkkinat, jotka huolehtivat vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien työmarkkinavalmiuksien kehittämisestä ja toimivat siltana avoimille työmarkkinoille pääsemiseksi. Sosiaaliset yritykset ovat tärkeä työväline välityömarkkinoiden luomisessa.

Esityksen mukaan sosiaaliselle yritykselle myönnettävä palkkatuki muutetaan prosenttiperusteiseksi. Sosiaalinen yritys voisi saada 50 prosentin tuen vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työntekijän palkkauskustannuksiin. Monet valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat katsoneet, että palkkatuen muuttaminen prosenttiperusteiseksi tosiasiassa heikentää pienipalkkaisten, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien saamaa tukea. Prosenttiperusteinen tuki jää pienemmäksi kuin nykyinen enimmäismäärä tilanteissa, joissa työntekijälle maksetaan palkkaa vähemmän kuin 1 100—1 200 euroa kuukaudessa. Tällainen on tilanne usein silloin, kun kyseessä on vähän koulutusta vaativa suorittava työ tai kun työtä tehdään osa-aikaisesti työntekijän vajaakuntoisuudesta johtuen.

Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että tukitaso kenenkään sosiaaliseen yritykseen työllistettävän vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän osalta laskee nykyisestään. Tästä syystä valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi siten, että pääsääntönä on nykyinen tukitaso, johon voidaan tehdä prosenttiperusteisen laskutavan mukainen korotus silloin, kun tukityöllistetyn palkkataso on niin hyvä, että prosenttiperusteisesti laskettuna tuki muodostuu suuremmaksi kuin nykysääntöjen mukaan.

Valiokunta puoltaa työllistettävien kohderyhmien laajentamista muun muassa mielenterveyskuntoutujiin ja maahanmuuttajiin. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa merkittävä työelämästä syrjäytymisen syy. Eläkepäätös vaikeuttaa mielenterveyskuntoutujan mahdollisuuksia työllistyä yritykseen palkkatuen avulla. Valiokunta katsoo, että säännöksiä tulee tarkistaa siten, että myös mielenterveyskuntoutujat, kuntoutustuella olevat henkilöt sekä eläkkeen lepäämään jättäneet henkilöt voisivat työllistyä sosiaalisiin yrityksiin nykyistä paremmin. Samalla valiokunta toteaa, että eläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmän kattavuutta tulisi parantaa ja joustavuutta lisätä. Myös mahdollisuuksia yhdistää pienet eläketulot palkkatuloihin tulisi kehittää. Valiokunta ehdottaa asiasta hyväksyttäväksi lausumaa.

Huonon kielitaidon omaavien tai täysin kielitaidottomien maahanmuuttajien on vaikea päästä työmarkkinoille. Sosiaalisilla yrityksillä on hyviä kokemuksia maahanmuuttajien työllistämisestä. Niiden palveluksessa maahanmuuttajien kielitaito on kehittynyt ja suomalaiset kontaktit lisääntyneet, jolloin maahanmuuttaja on voinut siirtyä normaaliin yritykseen töihin.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään, että lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kielitaidottomat maahanmuuttajat voidaan laskea lain tarkoittaman 30 prosentin piiriin ja työllistää heidät korkeimmalla korotetulla palkkatuella sosiaalisiin yrityksiin jo ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä.

Vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat merkittävän työvoimareservin. Heidän työpanoksensa on välttämätöntä saada käyttöön, jotta voidaan vastata haasteisiin, joita väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen tuottavat. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä on suuri määrä henkilöitä, joiden työpanos voitaisiin saada käyttöön sopivilla tukitoimilla ja eläkkeen lepäämäänjättämismahdollisuuksia kehittämällä. Näihin talkoisiin tarvitaan kaikkia toimijoita ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ministeriöiden kesken. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen on syytä rohkaista ja kannustaa myös tavallisia yrityksiä.

Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanteen parantaminen edellyttää merkittävää asenteiden muutosta niin yritystoiminnan piirissä kuin koko yhteiskunnassakin. Työllistäminen on tärkeää ja perusteltua sekä kansan- ja yritystalouden että yksilöiden kannalta. Taloudellisessa päätöksenteossa on pystyttävä näkemään ne pitkän tähtäyksen säästöt ja tuotot yhteiskunnalle, yrityksille ja yksilöille, jotka näiden ryhmien työllistämisestä tulevat.

Myös inhimillinen näkökulma pitää ottaa huomioon. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus kokea olevansa yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä ja ansaita elantonsa. Jotta kaikille löytyy sopiva työpaikka, tarvitaan laaja kirjo erilaisia työmahdollisuuksia, jotka valmentavat henkilöä kohti avoimia työmarkkinoita ja joista sosiaaliset yritykset ovat vain yksi. Niiden ohella tarvitaan työpajoja, työkeskuksia, klubitaloja, työttömien yhdistyksiä ja muita välityömarkkinoilla toimivia yhteisöjä. Tarvitaan myös eri viranomaisten yhteistyötä, jotta pystytään kehittämään uusia toimintamuotoja ja järjestämään niille rahoitusta. Rahoituksen järjestämisen ei pitäisi olla ongelma, jos kaikki ymmärtävät, että viime kädessä kalleinta on jättää valtava määrä osaamista, työkykyä ja halua hyödyntämättä ja antaa ihmisen syrjäytyä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtaja kyllä laajasti esitteli ja erittäin ansiokkaasti koko valiokunnan mietinnön, ja täytyy sanoa, että oikeastaan koko kirjo tästä sosiaalisten yritysten kohdalta mentiin läpi hyvin pitkälle. Muutama sana kuitenkin siitä.

Tämä on varmasti kolmas kerta, kun tämä laki on meillä esillä, ja joka kerta sitä on koetettu viilata. En ole alusta alkaenkaan oikein tähän ideaan kovasti uskonut sikäli, että tästä tulisi tämmöinen valtava buumi, jossa tuhansia ihmisiä työllistettäisiin.

Meillä on Pirkanmaalla nyt sitten kuitenkin te-keskuksella ollut tällainen aktiivinen vetäjä, joka on tätä markkinoinut ja vienyt eteenpäin, elikkä puolet näistä sosiaalisista yrityksistä taitaa olla Pirkanmaalla. Toki se väkimäärä, mitä sillä työllistetään, ei kovin suuri ole, mutta on se kuitenkin tarpeellinen ja tärkeä niille ihmisille, jotka näihin työllistyvät.

Mutta ongelmanahan tässä koko kuviossa on se, että sosiaalisille yrityksille on tietyt ehdot, samanlaiset ehdot kuin normaalissakin yritysmaailmassa, elikkä yrityksen pitää tuottaa voittoa ja pystyä toimimaan omilla rahoillaan. Ainoa, mitä se yritys saa, on tietenkin tämä palkkatuettu työ. Palkkatuet tulevat työntekijöille, ja jos bisnes on vähän huononlaista ja se ei oikein tahdo vetää ja siellä joudutaan tekemään tällä tavalla sosiaalista työtä jo sen bisneksen osalta, niin ymmärtää, että siinä vaikeuksia on, vaikka tuettaisiin ihmisten työtä täydellä sadalla prosentilla. Nyt, kun tähän EU-kuviot vielä mukaan tulevat elikkä tätä ei voida sataprosenttisesti tukea, niin silloin tämä ongelma muodostuu.

Kyllä minä luulen, että ehkä kaikkein kovin homma tässä olisi, että yhteiskunta osoittaisi jotain toimintoja ja töitä joita nämä sosiaaliset yritykset sitten rupeaisivat tekemään. Tässä tavallaan asetuttaisiin myöskin sen työn tilaajan rooliin osaltaan ja voitaisiin vähän niin kuin hoitaa sitä asiaa niin, että se yritys myöskin pyörisi ihan normaalisti. Hyvinhän ne tällä hetkellä ovat minun mielestäni pyörineet, eikä sieltä varmaan konkursseja ole kuulunut eikä tullut.

Uskon, että ei tälläkään lakimuutoksella vielä tuhansia ihmisiä työllistetä, mutta jos edes muutama kymmenen taikka muutama sata saataisiin, niin silloin se olisi kaikki plussaa. Varmasti tähän asiaan ensi kaudellakin tullaan puuttumaan. Luulen, että työasiainvaliokunta tulee jotain muutoksia tähän taas parin vuoden sisään tekemään.

Puhemies! Toivoisin, että valiokunnan varapuheenjohtajan ottamat asiat hyvin tarkkaan mietittäisiin ja eduskunta olisi tosiaan niitten lausumien takana.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä on hyvä. Halusin tulla tähän vielä myös ottamaan kantaa sanomalla, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vakavasti suhtautui tähän lakiin ja teki muutoksia ja kuunteli asiantuntijoita perusteellisesti. Erityisesti se, että tämä lakihan on ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa useampaan kertaan käsittelyssä eduskunnassa, mielestäni osin osoittaa, että vajaakuntoisten, vaikeasti työllistettävien asiaan on haluttu paneutua. Kuitenkin se, että sosiaalisten yritysten — vaikka laki on olemassa — määrä on pysynyt suhteellisen pienenä, osoittaa, että yritysten ei ole helppo ollut lähteä tämänlaiseen välityömarkkinan tuottamiseen. Nyt sen, että tätä tilannetta muutetaan paremmaksi, tietysti toivoisi synnyttävän entistä enemmän sosiaalisia yrityksiä. Mutta samalla — meillä oli keskustelu valiokunnassakin — ei varmasti voi olla vain niin, että tämä muoto, sosiaaliset yritykset, on ainoa keino tai tapa, jolla vajaakuntoisia pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä työllistetään. Ainakaan ei pidä ohjautua siihen, että pitkäaikaisesti työttömille luodaan oma, vain kapea polku, vaan tavoitteena tulee olla näitten välityömarkkinoiden ja erilaisten työllistymismuotojen myötä se, että ihmiset eri lähtökohdista voisivat päästä vapaille työmarkkinoille paremmin kuin tänä päivänä on mahdollista. Vajaakuntoisten työllistäminen on todella koko yhteiskunnan tehtävä, ei vain määrätynlaisten yritysten, ja on sillä lailla tärkeää, että siihen jatkossakin etsitään uusia ja uusia keinoja, joilla yrityksiä voidaan tukea ja erilaisia uusia todellisia työpaikkoja luoda vaikeasti työllistettävillekin.

Nämä lausumaehdotukset, jotka työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietintöön ottanut, ovat todella hyviä, koska yksi ongelma-alue, puute tai vaje, joka lakiin jäi, on se, että tämä ei kata mielenterveyskuntoutujia, ja se olisi todella tärkeää. Kuulimme hyvin asiantuntijoilta, miksi sitä ei tässä vaiheessa otettu. Kysymys on enemmän pitkäaikaistyöttömistä ja niistä, jotka ovat ehkä helpommin saatavissa työhön ja tuottaviksi. Kun on monella tavalla sairaista ihmisistä kysymys, samalla työelämältä odotetaan, että kun heitä työllistetään, niin tarvitaan paitsi se työpaikka, myös monenlaista tukea sen työn yhteydessä, sen työn yhteydessä vielä kuntoutusta.

Lausumaehdotus, ennen kaikkea ensimmäinen, "eduskunta edellyttää, että säännöksiä tarkistetaan siten, että mielenterveyskuntoutujat, kuntoutustuella olevat henkilöt sekä eläkkeen lepäämään jättäneet henkilöt voisivat työllistyä sosiaalisiin yrityksiin nykyistä paremmin ja että eläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmän kattavuutta parannetaan ja joustavuutta lisätään sekä mahdollisuuksia yhdistää pienet eläketulot palkkatuloihin kehitetään", on todella hyvä. Toivon, että eduskunnassa tähän jatkossa vastataan.

Tietenkin on tämä toinen lausuma: "Eduskunta edellyttää, että lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että suomea ja ruotsia huonosti osaavat maahanmuuttajat voidaan laskea lain tarkoittaman 30 prosentin piiriin ja työllistää heidät korkeimmalla korotetulla palkkatuella sosiaalisiin yrityksiin jo ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä." On myös todella niin, että monet maahanmuuttajat ovat jo pitkään olleet työttömiä. Kysymys on kielitaidottomuudesta, ja kuitenkin olisi tärkeää, että he pääsisivät mukaan työelämään.

Vielä asia, jota tässä valiokunta käsitteli ja joka nousi joidenkin määrättyjen asiantuntijalausuntojen myötä esille: yrittäjä, joka itse on vajaakuntoinen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta halusi tätäkin nostaa esille. Ei tulisi olla niin, että vain itse vajaakuntoinen saa tukea, vaan niin, että mahdollisesti vammainen yrittäjä, joka palkkaa vammaisen, saa tukea sille työntekijälle. Tukea tulisi myös antaa tälle yrittäjälle itselle ja näin kannustaa myös vammaisia työllistämään ja etsimään erilaisia keinoja itsensä työllistämiseen ja varmasti tukea semmoista rohkeutta, jota vammaisten joukossa varmasti on, ainakin asiantuntijoitten mielestä. Sen vuoksi on niitä muotoja, joilla työllistetään vajaakuntoisia ja vammaisia. Se ryhmä sinänsä, josta puhutaan ehkä erilaisilla käsitteillä, vajaakuntoiset jne., on moninainen. Sitäkin keskustelua kävimme, että tämä käsite "vajaakuntoisuus" ei välttämättä ole ihan paras mahdollinen, koska sen ryhmän alle liittyy monenlaisia erilaisista syistä olevia ihmisiä, joille työllistyminen on tullut vaikeaksi. Eli myös tätä määritelmää tulisi tarkistaa. Mutta tämä laki sosiaalisista yrityksistä on todella hyvä ja valiokunta on tehnyt hyvän mietinnön.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun sosiaaliset yritykset tulivat, niillehän oli aikamoiset tavoitteet. Sitten on huomattu, että ihan kaikkia niistä ei saavutettukaan. On todella hienoa, että hallitus toi mahdollisimman pian sosiaalisten yritysten kehittämislain meille valiokuntaan ja se saatiin nopeasti käsiteltyäkin.

Erityisen tyytyväinen olin siitä, että työllistämistuen määrä, joka tässä 9 §:ssä on, saatiin nousemaan, koska tuli paljon palautetta tässä käsittelyn aikana, että se on liian matala ja se aikaansaa sen, että mahdollisesti ne loputkin sosiaaliset yritykset poistuisivat.

Myöskin siitä olen hyvin tyytyväinen, mitä lausumaehdotuksissa on, mutta erityisesti haluan mainita mielenterveyskuntoutujat. Tällä lausumalla halutaan laki laajentaa mielenterveyskuntoutujiin, ja se on hyvä asia.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että laki vihdoinkin on tässä. Niin kuin on tuotu esille, aivan varmasti myöskin ensi kaudella tähän joudutaan vielä puuttumaan, jos halutaan tukea sosiaalisia yrityksiä, mutta tässä on nyt hyvä lähtökohta taas eteenpäin mennä.

Yleiskeskustelu päättyy.