Täysistunnon pöytäkirja 155/2006 vp

PTK 155/2006 vp

155. TORSTAINA 8. HELMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Ministeriöiden toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitustenvälinen ilmastopaneeli toteaa maapallon keskilämpötilan nousevan 4 celsiusastetta, mikäli ihmiskunta ei ryhdy todellisiin päästövähennyksiin. Sternin raportti katsoo ilmastotoimien maksavan nyt toteutettuina noin yhden prosentin bruttokansantuotteesta. Jos niitä ei toteuteta, maailmantalous heikkenee noin neljänneksen ilmastonmuutoksen seurauksena. EU:n komissio esittää Euroopan unionin kasvuhuonepäästövähennykseksi 20 prosenttia vuoteen 2020. Kansalaisjärjestöjen mielestä vähennyksen tulisi olla 30 prosenttia.

Arvoisa herra pääministeri! Hallitusohjelmaneuvottelujen asiapohjia valmistellaan. Mitä toimia hallituksen ministeriöt ovat tuomassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Mieleen tulevat lähinnä KTM ja ympäristöministeriö.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä tavoitteet ovat esillä huomisaamuna EU-ministerivaliokunnassa. Sekä energiaministerien että ympäristöministerien neuvostot tulevat kokoontumaan seuraavan kahden viikon aikana, ja eduskunta tulee saamaan luonnollisesti Suomen kannan käsiteltäväkseen ennen näitä kokouksia. Näissä tullaan asettamaan nämä EU-tavoitteet, ja niistä sitten voidaan johtaa myös luonnollisesti Suomelle tulevat tavoitteet. Mitä todennäköisimmin se loppuratkaisu tulee menemään maaliskuun huippukokoukseen, Brysselin kevätkokoukseen, jossa EU:n osalta tavoitteet tullaan päättämään. Eli päätökset tullaan tekemään nyt tässä lähimpien kuuden seitsemän viikon aikana sekä Suomessa että unionissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen liittyy sateisuuden ja Itämeren valuman kasvu. Tämä lisää Itämeren rehevöitymistä. Samalla Suomenlahden läpi kulkevat öljykuljetukset kasvavat räjähdyksenomaisesti. Muun muassa Primorskiin eli Koivistoon rakennettavan öljyputken seurauksena 200 miljoonan öljytonnin raja vuodessa saavutetaan pian. Kysynkin ympäristöministeri Wallinilta:

Hallitusohjelman öljyntorjunnan osaamiskeskus on odottanut perustamistaan. Mikä on hankkeen tilanne nyt, ministeri Wallin? (Ed. Zyskowicz: Ed. Tiusanen, neuvostoöljy, rauhan öljy!)

Ympäristöministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että öljykuljetukset Itämerellä tulevat kasvamaan erittäin voimakkaasti. Tiedossa on, että Venäjä aikoo lisätä öljykuljetuksia Suomenlahdella nimenomaan Koiviston kautta, ja tästä tuli lisätietoa myöskin viime viikolla presidentti Putinin pitämässä lehdistötilaisuudessa, jossa hän vahvisti antaneensa Transneft-nimisen energiayhtiön johdolle käskyn siitä, että tätä hanketta pitää nopeuttaa niin, että myöskin sen seurauksena öljykuljetusten volyymit tulevat kasvamaan hyvinkin nopeasti.

Suomihan on kasvattanut öljyntorjuntakapasiteettiaan pitkin vaalikautta, muun muassa kunnostanut ja peruskorjannut aluksia ja tehnyt myöskin päätöksen uuden monitoimialuksen tilaamisesta. Tästä öljyntorjuntakeskuksesta on itse asiassa tänään tullut julkisuuteen ympäristöministeriön päätös, jonka mukaan tämä keskus perustetaan Porvooseen, Porvoon Tolkkisiin, ja päätös perustellaan sillä, että Porvoo sijaitsee hyvällä paikalla. Siellä on maan suurin öljysatama, ja sieltä on myöskin hyvät kulkuyhteydet sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle että myöskin muihin ilmansuuntiin. Tämä on tämän päätöksen takana. Elikkä päätös on tänään tehty ympäristöministeriön osalta.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri Wallinin edeltäjä, ministeri Enestam, toi esiin jossain vaiheessa, että sähkölämmityksellä suoraan lämmitettyjen talojen rakentamista Suomessa pitäisi vähentää, mutta mitään ei ole tapahtunut. Edelleen erittäin moni, joka rakentaa, myy sen eteenpäin, ja silloin hän ei pohdi jatkuvuutta, vaan hän pohtii, mikä on helpointa ja halvinta tässä ja nyt.

Miksi ei tehdä mitään? Ruotsissa käytetään maalämpöpumppuja niin paljon, että jos meillä olisi saman verran täällä suhteessa suorasähkötaloihin, se säästäisi sähköä yhden ydinvoimalan verran. Miksi emme tee mitään sille, että edelleen suorasähköllä lämmitettyjä taloja tulee uudestaan ja uudestaan aina vaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomessa on valittu järjestelmä, jossa valtio ei ylhäältä sano, että tuon saat tehdä ja tätä et nimenomaan saa tehdä. Me olemme yrittäneet yhdessä eduskunnan kanssa säätää järjestelyjä ja ottaa rahaa käyttöön, jolla on houkuttimia muuttaa sähkölämmitys nimenomaan uusiutuvalle energialle ja sen käytölle. Tällaisia houkuttimia on otettu käyttöön. Rahaa on käytetty 6 miljoonan tasolla viime vuonna ja rahaa on myöskin tänä vuonna näihin samoihin tarkoituksiin varattu. Tämä on se tie kieltojen sijasta, mitä hallitus tässä kysymyksessä noudattaa. Itse tuo tarkoitus, mihin kysyjä tähtää, on ihan hyvä, ja hallitus yhtyy siihen, mutta keinot ovat vähän toiset kuin kysymyksessä esitetty. (Ed. Sinnemäki: Hallituksen keinoilla ei ole saatu tuloksia!)

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Bioenergian käyttöönotosta on valmistunut juuri uusia tutkimuksia, joissa esitetään myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisää resursseja. Onko hallitus lisäämässä toimenpiteitä voimakkaasti, niin että saamme todella bioenergian todelliseksi vaihtoehdoksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Seitsemän tiedemiehen, tutkijan, ryhmä jätti toissa päivänä minulle tällaisen raportin. He arvioivat sen, minkä määräiseen bioenergian käyttöön Suomella on mahdollisuutta, kuinka suuri se potentiaali voisi olla, joka esimerkiksi vuonna 2015 ja huomattavasti myöhemmin voisi olla käytettävissä. Heidän arvionsa oli, että Suomessa voitaisiin bioenergian käyttöä lisätä 50 prosentilla elikkä noin 50 terawattitunnilla tästä päivästä vuoteen 2015 mennessä. He esittivät joukon keinoja, muun muassa teknologiahankkeitten rahoitusta ja alan tutkimuksen edelleenresursointia jnp. Hallitus on budjetissaan tälle vuodelle johonkin mittaan varautunut, mutta myönnän, että siihen mittaan, mitä tutkijat esittävät, ei ole varauduttu. Toivotaan, että seuraava hallitus kykenee tässä tekemään vielä pitemmälle meneviä päätöksiä.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön alaiset tutkimusyksiköt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt ja Metsäntutkimuslaitos Metla ovat oikeastaan jo vuosia panostaneet keskeisesti bioenergian tutkimukseen eri tavoin, ja tulosohjauksessa myös tälle vuodelle on tämä alue asetettu prioriteettijärjestyksessä kärkeen.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutosprosessi on valitettava tosiasia, senhän me kaikki tiedämme. Joka ilta, kun television avaamme, näemme, mitä maailmalla tapahtuu. Mutta toisaalta pitää muistaa, että me olemme viiden miljoonan kansa yli kuuden miljardin asukkaan maailmassa ja Suomi on aivan huippuluokan hyvin hoitanut ympäristö- ym. kysymyksensä. Me aivan tarpeettoman paljon ruoskimme heti itseämme, kun me puhumme näistä kysymyksistä. Tietysti meidän pitää tehdä omalta osaltamme myöskin parhaamme, mutta minä kääntäisin asian niin päin, että me kerromme liian vähän maailmalle menetelmistä, teknisistä ym., mitkä ovat jo olemassa. Me liian vähän painostamme suurvaltoja omalta osaltamme. Keskittäisimme voimamme, kaiken mahdollisen, ulkopoliittisten linjojen ja EU:n kautta juuri tähän prosessiin. Kysyisin:

Onko olemassa suunnitelma, miten me tekisimme siitä yksinkertaisesti vientituotteen ja saisimme muun maailman ymmärtämään yhtä hyvin kuin tosiasiassa Suomi on ymmärtänyt?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Vielma puhuu tärkeästä asiasta; asiasta, jossa on otettu huikeita askeleita. Energiateknologian viennin arvo oli viime vuonna 2006 noin 3 miljardia euroa. (Ed. Tiusanen: Se on ollut sama kymmenen vuotta!) — Se ei ole ollut likimainkaan sama. Se on huikea kasvu, moninkertainen kasvu muutamien vuosien kuluessa energiateknologian viennin osalta. — Tätä tietä tietysti pitää jatkaa edelleenkin ja resursoida entistä enemmän. Suomi on monilla energiateknologian osa-alueilla ilman muuta maailman aivan johtava maa. Nyt myöskin liikenteen biopolttoaineiden teknologiassa, jos tässä ihan yhden yrityksen nimeltä mainitsee, Neste Oil on kiistatta maailman johtavin juuri sillä liiketoiminta-alueella, mihin se on tässä keskittynyt.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä aloitettiin siitä, mitä Suomi on tehnyt näitten suurten asioitten osalta. Eduskuntahan viime kesäkuussa yksimielisesti ensimmäisessä ponnessaan energia- ja ilmastoselonteossa velvoitti hallitusta toimimaan sen suuntaisesti, että näissä isoissa kysymyksissä saataisiin USA, Intia ja koko Aasia mukaan näihin Kioton tapaisiin sopimuksiin.

Nyt kun puheenjohtajakausi on päättynyt, mitä hallitus nyt sitten aikoo tämän jälkeen tehdä, ja miten se viitoittaa tätä tietä seuraajalleen niin, että Suomi on näissä kysymyksissä aktiivinen, koska ei tässä nyt ole kysymys maan koosta, vaan tässä on myös kysymys vähän siitä, kuka tässä toimii, ja siitä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet olla tällainen veturi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä aiheet olivat aivan keskeisiä kaikissa Suomen puheenjohtajakauden niin sanotuissa kolmas maa -huippukokouksissa. Ne olivat esillä keskusteluissa Kiinan johdon, Intian johdon, Venäjän johdon kanssa. Unionin pitää olla näissä kysymyksissä luonnollisesti erittäin aktiivinen, ja Suomen yhtenä unionin jäsenmaana vastaavasti. Meidän puheenjohtajakaudella tehtiin myös unionin sisällä linjaus, että jatkossakin näissä huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa nämä energia- ja ilmastokysymykset ja energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian lisääminen otetaan aina automaattisesti agendalle. Tässä on selkeä kädenjälki jätetty myös tuleviin puheenjohtajuuskausiin.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.