Täysistunnon pöytäkirja 155/2014 vp

PTK 155/2014 vp

155. TIISTAINA 17. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 §:n muuttamisesta

 

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että alvin alarajaa nostetaan, mutta sinänsä tuo 1 500 euroa on niin mitätön, ettei sillä käytännön merkitystä ole. Ei kukaan voi 10 000:lla oikeasti elää, ei voinut 8 500:llakaan eurolla. Ja toinen esitys, jota tässä tehdään, on se, että myöskin tätä kuittipakkoa vähän reivataan ylöspäin.

Sen takia halusin käyttää puheenvuoron, kun hallitus selkeästi tekee nyt tällaisia jojopäätöksiä, eli huonoja päätöksiä, mitä on tehty, yritetään vähän korjata paremmaksi. Olisin kyllä toivonut, että samoin kuin tämä järjetön kuittipakko — josta on aivan hirveästi lisäbyrokratiaa pienille yrityksille, eivätkä niitä asiakkaatkaan halua mukaansa, ei niin eduskunnan ruokalassa kuin ei R-kioskilla kuin ei missään — sama käytäntö eli se, että reivataan järjenvastaisia päätöksiä, olisi ollut myös siinä, että kulukorvaukset, jotka muuttuvat ansiotuloksi työttömällä ja eläkeläisellä, korjattaisiin niin, että ne olisivat kulukorvausta myös näillä ihmisryhmillä. On mielestäni erittäin arveluttavaa ja epätasa-arvoista, että kilometrikorvaus on toiselle veronalaista ja toiselle ei. Näissä on ollut aivan sama peruste, se, että pyritään harmaata taloutta torjumaan, mutta sitä torjutaan kyllä aivan väärästä päästä, jos eläkeläisten tai työttömien kulukorvaukset ovat veronalaista tuloa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyytäisin keskittymään käsillä olevaan aiheeseen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari puheenvuorossaan totesi, että tämä hallituksen esitys alv:n alarajan korottamiseksi ja sen huojennusalueen rajan korottamiseksi on aivan mitätön, ja minäkään en haluaisi liioitella tämän esityksen merkitystä. Totta kai joillekin pienyrittäjille nämä rajojen korjaukset tuovat tilanteeseen parannusta, mutta on ihan selvää, että jotta voisimme tukea yrittäjyyttä ja työntekoa, me tarvitsemme paljon muitakin uudistuksia. Me tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka lisäävät paikallisen sopimisen mahdollisuutta, me tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka alentavat työntekijöiden palkkaamisen kynnystä. Jos ajatellaan ihan pientä yritystä, jo se, että koeaika nykyisestä neljästä kuukaudesta pidennettäisiin, voisi rohkaista yrittäjää herkemmin palkkaamaan uuden työntekijän. Ja tarvitsemme tietysti työelämässä myös sellaisia pelisääntöjä, että laittomia lakkoja ei tehtäisi — on tosi harmillista, että työmarkkinaosapuolten neuvottelut tästä asiasta ovat ainakin toistaiseksi katkenneet.

Haluaisin kuitenkin edustaja Kalmarille vielä todeta, kun hän moitti tätä esitystä mitättömäksi, ja niin kuin sanottu, en minäkään halua sen merkitystä liioitella, mutta kun en muista: Kun viime vaalikaudella keskusta oli pääministeripuolue, nostettiinko sitä alarajaa silloin, ja miten sitä huojennusalueen rajaa, nostettiinko sitä silloin? Ja nyt en ole kyllä ihan varma — voi olla, että jopa nostettiin — mutta kun keskusta oli myös edellisen vaalikauden pääministeripuolue, nostettiinko sitä alarajaa silloin ja nostettiinko sitä huojennusaluetta silloin? Miten se keskustan viisaus ja tieto siitä, mitä pitäisi tehdä, onkaan karttunut niin kovasti juuri oppositiosta käsin?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin puolestani kysynyt edustaja Kalmarilta sitä, kun te olette niin halukkaita nostamaan tätä, minkälaiseen määrään olette ajatelleet nyt sitten, jos sattuisitte pääsemään hallitukseen, nostaa tätä. Mikä on se summa, se oikeudenmukaisuus, joka yrittäjien ja sitten myös valtion näkökulmasta on se summa? Ihan samalla tavoin kuin edustaja Zyskowicz täällä totesi, en minäkään kovin paljon huomannut, että sen kummemmin 2000-luvulla hallitusten osalta keskusta olisi ajanut arvonlisäveron nostoa. Vai miten on, edustaja Kalmari, mitkä olivat ne kerrat, kun nostettiin, niin että me muutkin saamme tietää sen?

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin tapana on, valiokunnat myös saattavat ennakoivasti alkaa käsittelemään näitä ehdotuksia, vaikka lähetekeskustelu on vielä pitämättä, ja tätäkin esitystä verojaosto jo viime viikolla käsitteli. Oli kyllä pikkasen hämmentynyt olo, kun tiedämme, että niin oppositiopuolueet kuin hallituspuolueetkin ovat juuri tämäntyyppisiä ehdotuksia tässä salissa kovasti olleet esittämässä, ja sitten kun kuulimme valtiovarainministeriön perusasiantuntijakuulemisen tästä, niin ei tullut kovin optimistinen olo tämän myönteisistä vaikutuksista. He totesivat niin, että käytännössä työllisyysvaikutuksia ei näytä tulevan. Kysymys on siitä, että tavallisesta harrastuksenomaisesta toiminnasta pystytään siirtymään verolliseen toimintaan, ja se 10 000:n rajahan on se ongelma, että sitten pitäisi EU-konsultaatio tehdä, jos halutaan mennä siitä eteenpäin.

Tämä on myönteinen liike mutta ei ole niin yksiselitteisen positiivinen ja maksaakin 41 miljoonaa vuodessa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tietysti, kuten edustaja Uotila totesi, suunta ihan oikea. Perussuomalaiset on esittänyt arvonlisäveron alarajaa nostettavaksi 20 000:een ja huojennusaluetta 40 000:een, mutta suunta on siis hallituksella ihan oikea.

Edustaja Zyskowicz tarttui tässä puheenvuorossaan myös näihin niin sanottuihin laittomiin lakkoihin. Se on ihan hyvä, että niihin puututaan, mutta samassa yhteydessä pitää puuttua siihen provosointiin, niihin syihin, mitkä aiheuttavat ne laittomat lakot. Ne eivät koskaan lähde mistään tyhjästä. Ne eivät lähde siitä, että ryhdytäänpä nyt lakkoon, ihan huvin vuoksi. Joku sen aina aiheuttaa, ja yleensä se aiheuttaja on se toinen osapuoli, niin että pitää puhua tasapuolisesti silloin, kun puhutaan näistä asioista.

Ja vielä lopuksi: Hallitus on tämän hallituskauden aikana laskenut yhteisöveroa 4,5 prosenttia. Odotan todella innokkaasti, koska nämä dynaamiset vaikutukset rupeavat näkymään työllisyystilanteessa. Toistaiseksi tulokset ovat olleet todella todella huonot.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan, että käsittelyssä on hallituksen esitys lakimuutoksesta arvonlisäverolakiin, niin että pidetään keskustelu tässä aiheessa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä hallituksen esitys on hyvin sympaattinen, mutta toisaalta pitää muistaa se, että 10 000 euron liikevaihto ei ole oikeastaan vielä yritystoimintaa, ei sitä ole 25 000 tai 30 000:kaan — yksin sivutoimisena työtä tekevä, joka tekee sen elinkeinotoiminnan muodossa, on tällainen henkilö. Tietysti täytyy sanoa, että tällä ei ole kauhean suurta kannustinvaikutusta, ja tietysti täytyy sen lisäksi myöskin todeta, että kustannus on 41 miljoonaa euroa, joka on aika suuri summa, miltä osin tietysti aina voi miettiä sitä, olisiko meillä parempiakin kohdennuksia, joilla voitaisiin kasvua paremmin aikaansaada.

Mutta kuten todettu, sinänsä tämä on signaali, että hallitus pyrkii edistämään yritystoimintaa. Sinänsä sillä on myönteisiä vaikutuksia. Mutta kuten sanottu, aika kallis keino tämä kaiken kaikkiaan on, ja varmasti valtiovarainvaliokunnassa täytyy aika tarkkaan miettiä sitten, ovatko nuo rajat kaiken kaikkiaan kohdallaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä keskustan linjaukset vähän samantapaisia ovat olleet. Meillä huojennusrajana on puhuttu 40 000 eurosta ja tämänsuuntaisesta arvonlisäveron alarajasta. Mutta en itse asiassa tätä kohtaa tässä moittinutkaan. Sanoin, että se on ihan hyvä, vaikka tosiasia on, että sillä kukaan ei elä.

Mutta sen sijaan puutuin siihen toiseen asiaan, siihen kuittipakkoon, jota nyt vähän höllennetään. Minun mielestäni muitakin vastaavantapaisia höllentämisiä pitäisi tehdä, koska harmaata taloutta ei tällä varmaankaan saada poistettua, vaan on lisätty byrokratiaa, ja meillä ennen joulua olleessa vapaaehtoistyön keskustelussa ministeri Rinne ystävällisesti lupasi tästä kilometri- ja kulukorvausten veronalaisuudesta, että tämä epäoikeudenmukaisuus korjattaisiin. Se olisi hyvä ollut korjata tämän saman lain yhteydessä.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tämä nosto 8 500:sta 10 000 euroon on ikään kuin inflaatiotarkistus rajassa, joka on ollut aina olemassa. Tämä ei ratkaise valitettavasti työllisyyskysymystä, eikä tämä ratkaise harmaan taloudenkaan kysymystä. Olisin kyllä sillä kannalla, että 10 000 euron liikevaihdosta sitten jo kuittia pitää tarjota, jos kerran aiotaan pitää kiinni siitä, että harmaata taloutta haluamme tässä suhteessa suitsia.

Me kaikki puolueet, laidasta laitaan eduskunnassa ja vielä ulkopuolellakin, olemme vaatineet arvonlisäverorajan nostamista. Olemme koko ajan miettineet, mihin tämä sitten johtaa. 20 000 euroa tuli tänään tarjous täältä, voidaan nostaa 40 000 euroon, 50 000 euroon, tapahtuu yhtiöittämisiä, ja sen jälkeen moni suomalainen on töissä oman itsensä kanssa omassa yhtiössänsä. Verot ovat aina ongelma, ja on ihan selvää, että se on ongelma, että pelkästään työtä tekemällä joutuu maksamaan myöskin arvonlisäveroa. Mutta sitä on hirvittävän vaikea oikeasti korjata, valitettavasti.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström toi hyvin esille näitä perussuomalaisten esittämiä rajoja: 20 000 arvonlisäveron alaraja, ja sitten tähän verohuojennuksen ylärajaksi 40 000 euroa — ne kyllä voisivat olla suuremmatkin, voisi laittaa jopa lähelle 50 000:ta sen arvonlisäveron alarajan. Sehän tarkoittaisi kai 10 000 euroa sitten, että jäisi yrittäjälle enemmän, jos ei sitä arvonlisäveroa tarvitsisi sieltä tilittää. Siten sillä voisi olla vähän merkitystä siihen, että innokkuus aloittaa yritystoimintaa, tai jopa jossain tapauksessa palkata se ensimmäinen työntekijä, paranisi.

Sitten mitä tähän kuittitilanteeseen tulee, niin tässähän on nyt uusia innovaatioita. Eilen kävin tuolla Teijon kansallispuiston avajaisissa, ja siellä oli keskellä metsää — tosin siellä Luontotalossa — myymässä luontaistuotteita semmoinen yrittäjä, jolla oli puhelimeen kytketty kortinlukija, ja sitten sähköpostiin sai kuitin ostostaan. Tämä oli varsin uusi ja kannatettava sovellutus, niin että tämä on luonut kyllä tämmöistä innovaatiotoimintaa ja uusien välineitten hyväksikäyttöä myöskin.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Yksinyrittäjälle on erittäin tärkeä tämä arvonlisäverotuksen alarajan huojennus, ja on hyvä tietysti, että sitä nyt vähän parannetaan. Oma tavoitteeni on ollut, että tuo raja pitäisi nostaa 50 000 euroon asti.

Pyysin tämän puheenvuoron sen vuoksi, että on ehkä kohteliasta vastata salista jo muihin kiireisiinsä poistuneelle edustaja Skinnarille, joka täällä kysyi, mitä keskusta on tehnyt näiden asioitten hyväksi. Pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikanahan otettiin käyttöön tämä alarajahuojennus. Vuoden 2004 alusta se määritettiin 20 000 euroon, silloin käyttöönoton yhteydessä, ja seuraavan vuoden alussa se nousi 22 500 euroon. Siinä hallituksessa olivat mukana myös sosialidemokraatit. Kokoomushan ei siinä hallituksessa ollut.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Arvonlisäveron alarajan nosto tukee yrittäjyyttä, ja se on tärkeä toimenpide. Hieman hämmästelin sitä, miten keskusta heti avauspuheenvuorossaan lähti tätä yrittäjyyttä tukevaa esitystä arvostelemaan. Toki me kokoomuksessa olemme olleet valmiita reilumpaankin korotukseen, huojennukseen. On puhuttu täälläkin esillä olleesta 50 000 eurosta. Myös maksuperusteisen arvonlisäveron laajentaminen on hyvä, kuten työn verotuksen keventäminen ja Viron veromalli yrittäjyydessä — näitä pitää nyt määrätietoisesti viedä eteenpäin.

Mutta kyllä isossa kuvassa hämmästelin tätä keskustan linjaa kuittipakkoa kohtaan. En ymmärrä, miten joku voi kannattaa sitä, että annetaan pelimerkkejä harmaaseen talouteen lisää.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä alv:n alarajan nostosta. Ainakin minulle on sähköpostiin tullut useita viestejä nimenomaan naisyrittäjiltä, jotka korostavat sitä, että sen yrityksen alkutaipaleella tämä on tervetullut apu. Se ei ole suuri, ja niin kuin edustaja Uotila totesi, sitten komission kynsiinhän sitä joudutaan siltä ylittävältä osalta. Tämä kuitintarjoamisvelvollisuus: tämä lakihan pyöri tämän vaalikauden aikana talousvaliokunnassa, ja minun mielestäni se on toiminut todella hyvin. En kyllä kannata sellaista harmaan talouden lisäämistä, että sitä helpotetaan.

Sitten puhemies huomautti, että pitää pysyä asiassa, niin yritän pysyä asiassa: Edustaja Zyskowicz sanoi, että koeaikaa voidaan tuonne vuoteen nostaa. Se vain lisää turvattomuutta niillä toimialoilla, jotka ovat suhdanneherkkiä. Ja paikallisen sopimisen suurin este on epäluottamus.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy todeta, että oppositiostakin voi palvella isänmaata ja vaikuttaa myös hallitukseen, koska kuitenkin ainoa puolue, joka tällä vaalikaudella on säännönmukaisesti tehnyt esityksiä vaihtoehtobudjetissaan huojennusalueen katon nostosta ja alarajan nostosta, on perussuomalaiset. (Kari Uotila: Nyt tuli väärä todistus!) 20 000 on ollut meidän ehdotuksemme tämän alarajan osalta ja huojennuskaton osalta 40 000 euroa. Nythän ei vielä näihin päästä, mutta suunta on kuitenkin oikea. Tämä on tärkeä kädenojennus niille yrityksille, jotka eivät voi tehdä toiminnan luonteen vuoksi juurikaan näitä alvivähennyksiä ostoistaan. Näin ollen tämä varmasti auttaa niitä. Myös Suomen Yrittäjät on esittänyt tämänsuuntaisia toiveita.

Toivottavasti, kun perussuomalaiset on ikään kuin viitoittanut tätä tietä, myös sitten tänne Viron mallin tyyppiseen yritysverotukseen saataisiin jonkintyyppisiä askeleita otettua jatkossa. Silloinhan alkavat asiat luistaa ihan hyvin.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron alarajan nosto 10 000 euroon on oikeansuuntainen toimenpide, mutta riittämätön. Toki on ymmärrettävää, että kun siihen tarvitaan EU:n komission lupa, niin tällä voidaan edetä tässä vaiheessa, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi Italiassa vastaava alaraja on 30 000 euroa ja Isossa-Britanniassakin 95 000 euroa.

Olen esittänyt muun muassa arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000:een tai 50 000:een sillä tavalla, että huojennuksen yläraja olisi 90 000 euroa molemmissa tapauksissa. (Kari Uotila: Kannattaisi puhua pääministerille!) Laskelmien mukaan tässä alemmassa eli 30 000:n mallissa valtio menettäisi verotuloja 480 miljoonaa euroa ja sitten tässä korkeammassa mallissa eli 50 000 euron mallissa 600 miljoonaa euroa. Mutta toki pitää muistaa se, että tässä ei ole huomioitu niitä dynaamisia vaikutuksia, mitä markkinoilla sitten aiheutuu, ja myöskin se, että pitäisi näitä muita täällä esitettyjä toimenpiteitä ottaa samaan aikaan, kuten koeajan nosto, Viron veromalli ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kauma totesi dynaamisista vaikutuksista esittämiinsä malleihin. Täytyy muistaa, että dynaamiset vaikutukset eivät auta veropottiin, jos ne kuuluvat sinne alarajan alle, koska sitä kautta ei tulla maksaneeksi yhtään veroa riippumatta siitä, kuinka paljon sinne saadaan yrityksiä lisää. Ne ovat ihan hirveän suuria summia tässä taloustilanteessa.

Dynamiikkaa pitää olla, kasvua pitää edistää. Sitä varten palaan siihen, mitä edustaja Uotila ja edustaja Jääskeläinen täällä sanoivat aiemmin. Verojaosto kuulee tästä asiantuntijoita. Koetamme miettiä 41 miljoonaa, mitä tämä esitys pitää sisällään: miten se saadaan optimaalisesti hyödynnettyä nimenomaan työllisyyttä ja kasvua edistäen? Jos on joku toinen malli, me tulemme palaamaan siihen, ja jos ei, menemme tällä. Mutta on aivan järjetöntä kuultavaa — täällä käydään huutokauppaa ennen vaaleja — kuka nostaa kuinkakin paljon ja minne mennään. Tasapaino täytyy muistaa talouden kautta.

Ja kuittipakosta: Harmaasta taloudesta tekee tarkastusvaliokunta mietinnön vielä tällä kaudella. Palataan siihen sen jälkeen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paasiolle sen verran, että ei täällä käydä, ainakaan omalta kohdaltani, mitään huutokauppaa ennen vaaleja. Perussuomalaiset on esittänyt tätä alarajan nostoa vuodesta 2011 lähtien, koko tämän vaalikauden. Jokaisessa varjobudjetissa me olemme esittäneet tämän rajan nostoa 20 000 euroon asti ja tätä huojennusaluetta 40 000 euroon asti.

Tässä hallituksen esityksessä siitä, että nostetaan 8 500:sta 10 000 euroon, hallituksella on motiivina ainoastaan otsikon saanti. Tällä ei ole käytännössä minkäännäköistä työllistävää merkitystä. Työllistyvyysvaikutukset saadaan ainoastaan siinä tapauksessa, jos sitä nostetaan reilusti. Nyt jos ajatellaan, mitä ollaan esimerkiksi yhteisöverotuksen suhteen tehty, reipas leikkaaminen ja sen työllisyysvaikutukset ovat käytännössä jääneet pois. Jos miettii sitä, mihin nämä uudet työpaikat ovat syntyneet, ne ovat syntyneet nimenomaan pieniin yrityksiin, ja sen vuoksi nyt olisi pitänyt tehdä tämä perussuomalaisten esittämä reilu alvittoman toiminnan alarajan nosto.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä alvin alarajan nosto 10 000 euroon on hyvä alku, mutta ei korotuksena kovin suuri, kuten on todettu täällä. Sitä voisi luonnehtia ehkä indeksityyppiseksi korotukseksi.

Euroopan unionin keskiarvohan alvin alarajalle on noin 30 000 euroa, ja ehkä tämä on se suunta, mihin meilläkin voitaisiin pyrkiä. Kannattaa muistaa, että tämä on yksi yksittäinen keino, joka ei tosiaan ratkaise näitä Suomen talouden ongelmia mutta on yksi osa siellä ja auttaa erityisesti pieniä yrityksiä, yhden hengen yrityksiä.

Täällä perussuomalaiset puhuu alarajan nostosta jopa 40 000 euroon. Minusta se on kyllä tosi korkea eikä välttämättä sitä kannattaisi niin ylös nostaa, sillä tässä syntyy helposti kasvun este yrityksille, että sitten ruvetaan himmaamaan (Perussuomalaisten ryhmästä: Nimenomaan sen takia esitetään kahteenkymppiin!) sitä toimintaa, että ei mennä liian korkealle.

Edelleen toteaisin, että kun on ollut puhetta ja hallituksella valmisteilla (Puhemies koputtaa) tämä alv:n maksuaikataulun muuttaminen laskuperusteisesta maksuperusteiseksi, niin se on hyvä juttu...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Aika on tullut vastaan.

Puhuja:

...ja se olisi erittäin hyvä toteuttaa nopeasti.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellisessä puheenvuorossa totesin, huutokauppameiningillähän tässä päästään erittäin pitkälle.

Ei varmaan kukaan meistä ole tutkinut loppuun asti, mikä on se optimaalinen kohta. 10 000 tietenkin on liian vähän yrittäjän kannalta. Mitä se on verottajan kannalta, meidän yhteisten menojen kannalta? Tietysti tässä pitää etsiä parempi ratkaisu, jos se on olemassa, mutta ei ihan näin kevyesti kuitenkaan kuin tässä esitetään. Siellä tulee monia ongelmia vastaan 50 000 euron tasolla. Ja mitä tässä keskustan edustaja esitti, niin se merkitsee, että kannattaa yhtiöittää itsensä työntekijänä yhtiöksi ja sen jälkeen välttää nämä verot. Säästetään paljon yrittäjien kannalta, mutta valtiovallalta muutamat sadat miljoonat sieltä sitten pyörähtävät jonnekin muualle. Mennään sitten sitä latua, mutta se on jo poliittinen valinta, ja jos se lisää työllisyyttä, tehdään se, mutta ei ihan huutokaupalla.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun arvonlisäverosta puhutaan, puhutaan aina kulutusveroista, ja kuluttajan kannalta se on aina maksu, joka tulee maksaa, ja pienituloisten kannalta se aina tuntuu enemmän kuin suurituloisten kannalta. Sen vuoksi näissä alvin korotuksissa varsinkin pitää jatkossa olla äärimmäisen tarkkana.

Mitä tähän alvin alarajan nostoon sitten tulee, niin muun muassa Yrittäjänaiset on tuonut tämän vakavan viestin jo usean vuoden ajan esiin. He ovat vaatineet sitä, että tämä alaraja tulisi nostaa sinne 50 000 euroon, nimenomaan sen vuoksi, että työvoimavaltaiset alat, kuten parturit, kampaajat, kosmetologit ynnä muut, jotka eivät vähennyksiä pysty tekemään, pystyisivät paremmin pääsemään siihen yrittäjyyden alkuun ja sitä kautta myös laajentamaan toimintaansa. Onhan tässä harmaan talouden riski nyt — vaikka siitä 8 500:sta nostetaan siihen 10 000:een — silloin kun ollaan siinä rajalla: jos mennään eurokin yli, joudutaan maksamaan koko summasta alvi. On siis suuri riski harmaaseen talouteen niillä pienyrittäjillä, jotka siinä rajalla liikkuvat, ja sen vuoksi suurempi korotus olisi jatkossa tarpeen.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on mielestäni kohtuullisen hyvä. Kun täällä on käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö reilummin nostaa tuota arvonlisäveron alarajaa, niin itse olen suhtautunut siihen kyllä hieman varauksellisesti sen takia, että tämä alaraja luo aina semmoisen kannustinloukun. Eli jos euronkin enemmän tienaat kuin on tämä alaraja, niin joudut maksamaan koko liikevaihdosta arvonlisäveron, ja jos tienaat euron vähemmän kuin on se alaraja, niin ei tarvitse maksaa mistään. Sen takia olisi tärkeämpää, että mieluummin tämän alarajahuojennuksen rajaa liikutettaisiin ylöspäin, koska siinähän ei synny tällaista loukkua vaan arvonlisäveroa maksetaan sitten portaattomasti, sen määrä kasvaa sitä mukaa kuin liikevaihto kasvaa. Se olisi ihan järkevä liikku.

Sen sijaan tässä nyt jää huomioimatta yksi ongelmakohta, nimittäin rakennusalan pienyrittäjät. Heitäkin nyt mahtuu aika paljon tämän alle, kun tämä nostetaan 30 000 euroon, ja kun heillä on käänteinen verovelvollisuus, niin he eivät pääse tämän alarajahuojennuksen piiriin. Toivoisin, että valtiovarainvaliokunta ottaisi tämän nyt huomioon, kun tätä hallituksen esitystä käsitellään, että tehtäisiin semmoinen tekninen muutos, (Puhemies koputtaa) että tämä onnistuisi.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin on monta kertaa sanottu, siinä on huojennusalue — tähän asti 22 500:aan asti ja esityksen mukaan, jos se hyväksytään, 30 000 euroon asti — eli sellaista kynnystä ei ole. Mutta onhan kaikissa joku kynnys tietenkin, joka vaikuttaa asiaan. Tämä juuri on tämän asian ongelma.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen keskustellut yrittäjien kanssa näistä verotusasioista, niin hyvin usein tulee esille sellainen näkökulma, että jos verotukseen tehdään muutoksia, niin niitä täytyisi tehdä harvoin ja sitten niiden pitäisi olla pitkäaikaisia, ennakoitavia. Tämmöinen mitätön muutos aiheuttaa paljon virkamiestyötä ja sitten tiedotusta muutoksesta kentälle, lukuisille yrittäjille. Tuntuu siltä, että paljon puhetta, vähän villoja, se on lopputulos.

Perussuomalaiset ovat esittäneet tätä arvonlisäveron alarajan merkittävää nostoa 20 000 euroon. Se olisi selvä huojennus niille henkilöille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä, ja se varmasti myös kannustaisi lukuisia yksinyrittäjiä lähtemään yrittäjyyden tielle, koska arvonlisäveron laskeminen ja kuukausittain tilittäminen (Puhemies koputtaa) aiheuttaa aika paljon ylimääräistä työtä pienyrittäjille.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän arvonlisäveron alarajan nostaminen jos mikä edesauttaa nimenomaan käsillä tekevien työtä, koska heillä ei ole poistoja eikä muuta, mitä tehdä sitten arvonlisäverossa. Heitä tämä edesauttaa.

Kyllä tämä hallituksen muutosesitys, mikä on, on kyllä naurettava. Niin kuin täällä on useampi puheenvuoro siitä käytetty, perussuomalaiset ovat esittäneet joka vuosi vaihtoehtobudjetissaan tämän alarajan nostamista 20 000:een. Se olisi jo oikeansuuntainen toimenpide siinä.

Sitten vielä näihin kuittiasioihin. Kyllä ne isot rosvot muualla ovat, nämä ovat nakkivarkaita. Näitä kuittiasioita pyöritellään täällä, tämmöisestä kaikesta jonninjoutavasta byrokratiasta on päästävä pois.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Alarajan nosto ja huojennuksen nosto ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Kovin ratkaisevia ne eivät ole. Aina, kun näitä muutoksia tehdään, on tarkkaan katsottava, ettei tule sellaisia kasvua rajoittavia tekijöitä, ja toinen on se, ettei tule kilpailua vääristäviä tekijöitä — tässä suuruusluokassa nyt ei vielä sitä vaaraa ole.

Otan sitaatin täältä hallituksen esityksestä: "Työllisyysvaikutukset toteutuvat siten ensisijaisesti markkinoille tulevina uusina yrittäjinä eikä niinkään palkattuna lisätyövoimana." Tämä on mielestäni se vinkki, mikä tästä eteenpäin ja varsinkin seuraavalla vaalikaudella tulee huomioida. Meillä on 170 000 yksinyrittäjää, joista noin kolmannes selvitysten mukaan olisi halukkaita työllistämään ensimmäisen työntekijän. Ja se on se avainkysymys, mikä estää näitä yksinyrittäjiä palkkaamasta sitä ensimmäistä työntekijää. Siihen kysymykseen pitää pureutua ja sitä kynnystä alentaa. Meillä on hurja uusien työpaikkojen potentiaali sillä sektorilla.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjänaiset on lähettänyt meille kaikille tänään sähköpostia, ja he ovat iloissaan siitä, että alarajaa tosiaan nostettiin alvissa 10 000 euroon, mutta samalla he toivovat, että alaraja nostettaisiin EU-maiden keskiarvoon eli 30 000 euroon. Tässä yhteydessä haluan korostaa sitä, että käsillä töitä tekevät yrittäjät, kuten parturit, kampaajat, kosmetologit, ovat kovasti näreissään siitä, että heidän arvonlisäveronsa nostettiin 10 prosentista 24 prosenttiin, mikä puolestaan on aiheuttanut sen, että monet ovat lopettaneet yritystoimintansa, ja heidän liittonsa puheenjohtajan käsityksen mukaan se myöskin lisää harmaata taloutta, joten he toivovat, että palattaisiin takaisin siihen 10 prosenttiin.

Edustaja Kopra puhui, että perussuomalaiset ovat vaatineet alarajan nostoa 40 000:een. Niin kuin täällä on todettu, jo neljä vuotta sitten esitimme, että alaraja nostetaan 20 000 euroon.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen puhujalistaan.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla oli varattu puheenvuoro, mutta itse asiassa sain tuossa minuutin puheenvuorossani asiani kerrottua. — Kiitos.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämäkin kirjataan kuitenkin puheenvuoroksi.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tuossa totesin, tämä arvonlisäverohuojennuksen kasvattaminen ja alarajan nostaminen on tosiaan ollut tässä salissa esillä oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa ja nyt myöskin hallituksen esityksenä. Siinä mielessä, kun tätä todella viime viikolla verojaostossa lähdettiin käsittelemään ennakoivasti, tulikin vähän yllätys, kun todettiin, että kaikki ovat tämän takana. Mutta ei tämä automaattisesti mikään onnellinen ratkaisu välttämättä olekaan, kun kuulemisessa todettiin, että käytännössä työllistävää vaikutusta ei ole. Tapahtuu kylläkin sitä, että tämä voi houkuttaa sellaiset toimijat, jotka ovat toimineet tällä hetkellä täysin vain harrastuksenomaisesti, arvonlisäverovelvollisiksi, ja se nostaa näiden yhden ihmisen yritysten määrää, mutta ei se tuo sinällään työpaikkoja.

Mitä tulee vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettiin tälle vuodelle, kun täällä edustaja Saarakkala totesi, että perussuomalaiset ovat ainoat, jotka näissä asioissa ovat olleet liikkeellä, niin täytyy myöntää, että vasemmistoliitto on vasta sen jälkeen, sinä aikana, kun on ollut oppositiossa, vaihtoehtobudjettiinsa tämän sisällyttänyt, koska silloin kun olimme hallituksessa, meillä ei ollut omaa vaihtoehtobudjettia. Meidän ehdotuksemme hintalappu alarajan nostamisesta 8 500:sta 25 000:een on kuitenkin 165 miljoonaa. Elikkä aika paljon dynaamisia vaikutuksia täytyy tulla, jotta tämä verotulo saadaan toisaalta takaisin. Tähän kustannusvaikutukseen sisältyy tietenkin myöskin tämä huojennuksen nostaminen 39 000:een.

Mutta toisaalta verojaostossa jo pikkasen keskusteltiin myös siitä, että vaikkapa se alarajan nostaminen 25 000:eenkaan ei sekään välttämättä ihan ongelmaton asia ole. Se on käytännössä yhden ihmisen palkkakustannukset sivukuluineen, ja se herkästi johtaisi sellaiseen käyttäytymisseuraukseen, että saattaisi olla houkutus pilkkoa yritystoimintaa yhden henkilön yrityksiksi ja tehdä silti laajempaa kokonaisuutta kimpassa. Näin säästyttäisiin vähän isommankin toiminnan arvonlisäverojen maksamiselta kokonaan. Sillä olisi taas näitä veronmenetysvaikutuksia.

Mitä sitten tulee tähän kuittipakkoon ja harmaan talouden torjuntaan, niin minusta ei pidä kyllä vähätellä niitä toimenpiteitä, joita tämä hallitus ja edeltävät hallitukset ovat tehneet, kun on monin eri tavoin pyritty harmaata taloutta kitkemään. Siinä tarvitaan tosi järeitä keinoja, jotka ulottuvat tuonne veroparatiisien suuntaan, kansainvälisen verokeinottelun hillitsemiseen ja kitkentään, mutta siihen kuuluu myöskin paljon sellaisia toimia, jotka menevät aika lailla iholle tässä kotimaisessakin yritystoiminnassa.

Itse asiassa yksi puute, jonka varmasti myöskin tarkastusvaliokunta joutuu ottamaan huomioon, kun käsittelee nyt sitä arviota, joka näistä harmaan talouden torjuntakeinojen onnistumisesta tällä vaalikaudella on tehty, on se, että ei olla päästy eteenpäin tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden vaatimuksesta esimerkiksi Ruotsin tapaan. Se ei paljon se kuittipakko auta, jos se kuitti täräytetään sellaisesta koneesta, joka ei asiallisesti merkkaa sen verojen ja velvoitteiden hoitamisen kannalta mitään. Sen vuoksi toivon, että tarkastusvaliokunta kiinnittää tähän huomiota ja tuo painetta siihen, että nämä tyyppihyväksytyt kassakoneet myöskin Suomessa saataisiin käyttöön ja tällä tavalla tämä harmaan talouden torjunta etenisi myöskin tältä osin.

No, tähän hallituksen esitykseen: Varmasti valtiovarainvaliokunnan verojaostossa me kuulemme tässä ihan perusteellisesti asiantuntijoita ja saamme varmaan erilaisia näkemyksiä erilaisista malleista, kuten onko mahdollista tätä esitystä muuttaa rakenteellisesti jotenkin niin, että sillä olisi paremmin vaikutusta tähän veromenetykseen, 41 miljoonaan nähden, että se toisi työpaikkoja, edistäisi pienyrittäjien asemaa ja niin edelleen. Katsotaan sitten, kun valiokunnan käsittely on ohi, mihin ollaan päästy. Joka tapauksessa tarvitaan toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, yrittämisen edellytysten lisäämiseksi, mutta koko ajan on muistettava myös se, että emme me myöskään voi veronmenetysten uhalla kaikkia mahdollisia huutokauppoja täällä käydä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että nämä alvin alarajan nosto sekä verohuojennuksen alarajojen nosto muutamalla tuhannella ovat kosmeettisia. Hallitus saa näin tietysti puhtaan omantunnon ja lähettää signaalin yrittäjille, että nyt heidän asioitaan on kuultu. Tällä esityksellä, jos ajatellaan, eivät yrittäjät varmaan voi palkata esimerkiksi lisää henkilöstöä. Olisi joskus kiva käydä semmoista keskustelua, että mitä me voisimme yhteisesti tehdä pkt-yritysten parantamiseksi, ja kyllä aina yksi olisi kumminkin nämä välilliset työvoimakustannukset, joista palkan lisäksi yrittäjä joutuu maksamaan ylitse 72 prosenttiakin.

Jos ajatellaan, mitä hallitus on tehnyt viime vuosina, oli yhteisöveron alentaminen 900 miljoonaa, niin ne eivät kyllä sitten hyödyttäneet kovinkaan paljon pieniä yrityksiä. Ne eivät voi mitään voittoja, osinkoja jaella. Vaikka tässä puhutaan 40 miljoonasta, jos haluttaisiin pkt-yritystä auttaa, niin kyllä toimenpiteiden pitäisi olla aivan muunlaiset kuin tällä hetkellä.

Mutta niin kuin muutkin perussuomalaiset ovat sanoneet, on tämä askel oikeaan suuntaan, mutta tämä on täysin kosmeettinen esitys.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi on suurissa talousvaikeuksissa. Vienti ei vedä, ja meillä vallitsee suurtyöttömyys, ja tulevaisuuden näkymät ovat lohduttomia, meillä ei ole tiedossa uusia nokioita, joista löytäisimme kasvua, ja nyt kun viimeisten vuosien aikana hallitus on päästänyt koko maan velkaantumaan sillä tavalla, että pelkästään valtionvelka hipoo pian 100:aa miljardia euroa, niin kaikki sellaiset keinot, joilla me voimme edistää laillista yrittäjyyttä ja saada lisää työpaikkoja Suomeen, on käytettävä.

Jotta me saamme tätä laillista yrittäjyyttä lisää, erityisesti pieniä yrityksiä pitäisi kannustaa ja näitä yhden henkilön yrityksiä myös, jotta ne pystyisivät palkkaamaan työvoimaa lisää ja myymään palveluitaan. Siihen nähden tämä hallituksen esitys on aiheuttanut paljon puheita, mutta lopputuloksen kannalta tämä muutosesitys on hyvin mitätön. Olisin toivonut, että tämä alaraja olisi nostettu ainakin 20 000 euroon, se olisi kannustanut varmasti useita yksinyrittäjiä edistämään liiketoimintaa. Kuten täällä puheenvuoroissakin on todettu, yrittäjäjärjestöt ovat ottaneet esille sen, että tämä nykyinen arvonlisävero palvelee harrastajayrittäjiä. Heidän mielestään se jopa vääristää kilpailua ja lisää harmaata taloutta, koska monet yrittäjät vähentävät toimintaansa silloin, kun liikevaihto alkaa nousta sinne 8 500 euroon ja varmaankin sitten kun tulevaisuudessa se nousee sinne 10 000:een, ja on jopa esitetty väitteitä, että he saattavat tehdä pimeätä työtä, jotta ei tarvitse tätä arvonlisäveroa maksaa. Toivotaan kuitenkin, että tämä on häviävän pieni joukko näitä yrittäjiä.

Arvoisa puhemies! Uskon edelleen siihen, että suurin osa suomalaisista on rehellisiä ja haluaa maksaa veronsa ja kaikki muut maksunsa lakien ja asetusten mukaisesti. Tuolla tarkastusvaliokunnassa olemme käsitelleet harmaan talouden tämänhetkistä tilannetta. Jo edellisellä kaudella tarkastusvaliokunta laati mietinnön, jossa oli kymmeniä kohtia toimenpidesuosituksia, mitä pitäisi toteuttaa, jotta päästäisiin tähän harmaan talouden ongelmaan puuttumaan, ja nyt vielä lähiviikkojen aikana tarkastusvaliokunnalta tulee uusi mietintö harmaan talouden tilanteesta, joka nyt on sitten päivitetty.

Valitettavasti nämä alvin korotukset ja muutokset eivät välttämättä vaikuta millään tavalla siihen täysin mustaan rikollisuuteen, jota meillä Suomessa on. Nämä aika usein ulkomaalaiset yritykset, yrittäjät, työntekijät, jotka tulevat tänne, toimivat täysin ilman mitään kirjanpitoja, ilman mitään kuitteja, eli käteisellä vain toimitaan, ja se on kyllä sellainen ongelma, että siihen pitäisi puuttua, ja toivoisinkin, että poliisi, verottaja ja muut viranomaiset ryhtyisivät käytännössä tekemään vastaavanlaisia iskuja rakennustyömaille ja ravintoloihin, joissa tällaista aivan mustaa työvoimaa käytetään, ja toivoisin, että tällä tavalla päästäisiin puuttumaan siihen sellaiseen elinkeinotoimintaan, jota meillä ei pitäisi olla.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vanha viisas mummoni tapasi sanoa aina, että parempi reilu tyhjä kuin vaatimaton anti, ja näin tässäkin asiassa voitaisiin sanoa. Jos alvin alarajaa nostamalla saadaan helpotusta 1 500 euroa vuodessa, se ei todellakaan ole yhtään mitään — tässä tarkoitus oli aivan joku toinen. Mutta ehkä tämä 1 500 saattaa tuntua isolta, jos on sellaisia käsityksiä kuten edustaja Jääskeläisellä oli: hän sanoi, että työtä tekemällä joutuu maksamaan alvia. Minä voin kertoa, että ei joudu. Työtä tekemällä ei tässä maassa tarvitse maksaa alvia, silloin maksetaan tuloveroa. Alvi maksetaan palveluista, hyödykkeistä ja tavaroista, ja tämä koskee erittäin paljon sellaisia ihmisiä, jotka työskentelevät käsillään: kampaajat, kosmetologit, parturit, suutarit, räätälit, kraatarit. Heillä ei ole sellaista, mistä he voisivat vähentää alvia, vaan he joutuvat maksamaan tämän alvin, ja he joutuvat panemaan alvin hinnan myymänsä hyödykkeen tai myymänsä palvelun tai tavaran päälle, jolloinka se tulee jokaisen palkansaajan maksettavaksi, työttömän maksettavaksi, eläkeläisen maksettavaksi, ja silloin se on samansuuruinen kaikille. Sitä kutsutaan tasaveroksi, ja se ei ole missään nimessä tasa-arvoinen vero, vaikka se on tasavero.

Täällä edustaja Paasio puhui siitä, että pitää katsoa, mikä tämä verohyöty on, ja nyt kun me elämme tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, missä me elämme, valtio tarvitsee veroja. Olen täysin samaa mieltä edustaja Paasion kanssa siitä, että veroja tämä maa tarvitsee, mutta keinoista olen eri mieltä. Jos alvin alaraja nostettaisiin käsillään tekeviltä pienyrittäjiltä, yksinyrittäjiltä esimerkiksi pienyrittäjien itsensä esittämään 36 000 euroon vuodessa, sillä saataisiin työllistettyä ihmisiä. Siitä jäisi sen verran, että voitaisiin työllistää, ei ehkä kokoaikaisesti mutta osa-aikaisesti, aika monta uutta työntekijää. Jos jokaiseen mikroyritykseen saataisiin työntekijä, se pienentäisi huomattavasti sosiaalipuolen menoja, se pienentäisi Kelan menoja, se pienentäisi asumistukimenoja. Ihmiset maksaisivat omalla työllään sen, mitä tarvitsevat, ja sen lisäksi he maksaisivat tuloveroa siitä, mitä he ovat tienanneet, ja vielä lisäksi heillä olisi mahdollisuus ostaa hyödykkeitä, palveluita ja tavaroita, joista tulisi arvonlisäveroa sitten valtion kassaan.

Onko tätä hallituksessa mietitty ollenkaan, katsottu ollenkaan, mikä tulovirta siitä tulee, kun ihmiset saadaan töihin ja ihmiset saadaan kuluttamaan? Silloin kun ihmiset kuluttavat oman maan tuotteita, omassa maassa valmistettuja tuotteita, tai käyttävät oman maan hyödykkeitä tai palveluita, he pyörittävät tätä maata. Se raha pyörii silloin tässä maassa, ja silloin se kasvaa, sillä on tapana kasvaa siinä vaiheessa, ja se on sitä, mikä loisi meille hyvinvointia.

Tänne on saatava lisätyötä, tänne on saatava lisärahaa, ja koska meillä ei tällä hetkellä tunnu olevan investointeihin varaa, tuetaan nyt edes näitä pienyrittäjiä, jotka pystyvät kuitenkin työllistämään. Tässä vaiheessahan olisi äärimmäisen tärkeää, että käsillään töitä tekevät ihmiset pystyisivät innovoimaan ja pystyisivät tuotteistamaan sitä, mitä he tekevät, varsinkin kun on kyse tavaroista, jotta he pikkuhiljaa pääsisivät omasta maakunnasta koko maahan viemään tavaroitaan ja sitten myöhemmässä vaiheessa pääsisivät viemään näitä tavaroita myös vientiin. Sinne me tarvitsemme panostusta. Esimerkiksi turkistarhaus on hyvä esimerkki siitä: tämähän on sellainen asia, kun sitten näitä turkiksia käsitellään täällä ja koko tarhauselinkeino on semmoinen, joka pitää pitää täällä, koska sitä ei voida viedä minnekään, ja Animalialle sanon tässä kohdassa heti suoraan sen, että kyllä näillä kettuparoilla on paljon parempi olla täällä kotimaassa kuin sitten jossakin Intiassa. Mutta tänne meidän täytyy antaa tätä tukea, jotta tämä maa selviäisi tästäkin lamasta.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä useammassa perussuomalaisten puheenvuorossa on jo tullut esille, perussuomalaiset ovat jokaisessa vaihtoehtobudjetissa esittäneet alv:n alarajan nostoa. Alv:n alarajan nosto olisi tehokas keino yrittäjyyden kannustamiseen ja toisi lisää uusia työpaikkoja. Nämä esitykset eivät ole kuitenkaan hallitukselle kelvanneet. Muun muassa kansanedustaja Turunen teki asiasta kirjallisen kysymyksen lokakuussa 2013. Silloinen valtiovarainministeri Urpilainen vastasi, että alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen raja-arvon nosto vähentäisi valtion verotuloja ja merkitsisi noin 113 miljoonan euron vuotuista tulonmenetystä ja että edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, ettei kyseessä oleva raja-arvojen korottaminen ole tehokkain tapa edistää yritystoimintaa.

Hiljattain SDP lupasi, että yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan, jos puolue on seuraavassa hallituksessa. Nosto 8 500 eurosta 10 000 euroon on kaukana vuoden 1994 tasosta, josta nyt on siis kysymys. Tällä esityksellä ei lisätä yhtään työpaikkoja, tämä on puhdasta SDP:n populismipolitiikkaa. Onko nyt kysymys sitten siitä, että tällä nyt sitten varmistetaan SDP:n hallituspaikka — siihen en pysty vastaamaan, mutta ehkä edustaja Piirainen?

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän eduskuntakauden aikana on eduskunnalle annettu niin vähän pienyrittäjyydelle myönteisiä esityksiä, että iloitsemme täällä vähästäkin. Tämä esitys sinänsä on yksinyrittäjälle myönteinen, ja tätä täytyy kiittää saatesanoin "parempi myöhään kuin ei silloinkaan". Tämä kummankin rajan nosto on tärkeää erityisesti sellaiselle yrittäjälle, jonka yritystoiminta perustuu käytännössä omaan työpanokseen ja jonka mielessä arvonlisävero näyttäytyy pikemminkin ansiotuloverona. Tietysti teoreettisesti arvonlisävero on vyörytettävä vero, mutta jos yrittäjä kokee tilanteensa sellaiseksi, että hän ei omasta mielestään voi sitä asiallisesti vyöryttää ostajalle, niin silloinhan se käyttäytyy hänellä ikään kuin se olisi tulovero.

Pidän tätä esitystä hyvänä, ja parempikin se olisi voinut olla, mutta täytyy olla vähäänkin tyytyväinen.

Lauri  Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvänsuuntainen mutta riittämätön, kuten on tässä jo salikeskustelussa todettu, ja aikaisemmin perussuomalaiset ovat esittäneet tosiaan tuon arvonlisäveron vapauden rajaksi 20 000 euroa ja huojennuksen kohdalla 40 000 euroa, jotka olisivat jo hieman parempia summia.

Mutta edustaja Tolppanen toi tuossa puheessaan ihan hyvin esille sen, että jos käytettäisiin tätä käsityöläisjärjestöjen ja edustajan esittämää 36 000:ta euroa rajana, niin se loisi näillä käsityöaloilla paljon enemmän mahdollisuuksia ihmisille työllistyä yrityksiin joko yrittäjänä taikka sitten yrityksen ensimmäisenä työntekijänä, mahdollisesti. Se toisi tätä porukkaa, mikä on nyt monesti myöskin työttömyyskortistossa, työelämään mukaan, ja sitä kautta säästettäisiin valtion varoja, mitä nyt menee työllisyyskuluihin.

Siten olisikin kannatettavaa, että hallitus vielä tässä viime metreillä harkitsisi, josko näitä rajoja pitäisi sitten nostaa ja ryhtyäkin todellisiin toimenpiteisiin jo ihan tämän loppuhallituskauden aikana — näitten hallituspuolueitten, jotka ovat tässä viilanneet näitä kynsiään nyt jo lähelle neljä vuotta. Miksi aina pitää odottaa, että seuraava hallitus tekisi jotain, ja miksi ne puolueet, jotka ovat siellä hallituksessa, eivät halua ottaa vastuuta suomalaisten työllistämisestä juuri sillä kertaa, kun heillä olisi se mahdollisuus? Minä luulen, että oppositiopuolueista ei löydy halukkuutta vastustaa, jos hallitus tekee hyviä esityksiä ja haluaa viedä ne nopeasti läpi vielä tämän vaalikauden lopun aikana. Siinä mielessä näitten rajojen korottaminen ihan kohtuulliselle tasolle, että suomalaisilla työttömillä olisi mahdollisuus työllistyä, on hyvä asia.

Tämä kuittiasia kiinnitti eilen sattumalta huomiota, ihan positiivisessa mielessä: Oli tämmöinen nainen, joka oli pari vuotta sitten perustanut oman yrityksen. Hän myi luontaistuotteita ja myöskin käsivoiteita ja tämmöisiä, jotka oli kehitetty vähän pitemmälle ja joilla oli hoidollisia luontaishoitovaikutuksia ja muita. Mutta hänellä oli noin kännykän kokoinen kassakone siinä mukana, jolla oli mahdollisuus langattomasti lähettää myöskin tämä kuitti asiakkaan sähköpostiin. Tällä tavalla se oli ihan niin kuin olisi pari kännykkää vain ollut mukana, ja laite toimii, ja se on tapa hyödyntää uutta tekniikkaa, se ei ole semmoinen 50 kiloa painava, veivattava kassakone, mikä pitäisi jonnekin metsän keskelle viedä, että saa nämä verovelvollisuudet suunniteltua, ja tietysti jos on tämmöinen älykännykkä tai älykassakone ja jos siinä on oikeat ohjelmat, niin se vapauttaa myöskin pienyrittäjän hyvin pitkälle siitä hallintobyrokratiasta. Sieltä varmaan saa sitten tulostettua verottajaa varten sopivat tiedot ihan tiedoston muodossa, jos siinä on tehty tähän tarkoitukseen oikeat ohjelmistot, ja meillähän on näitä Nokialta vapautuneita insinöörejä kyllä kehittämään näitä ohjelmistoja, ja saadaan sitten joillekin heistäkin työtä, kun otetaan nämä kuittisysteemit tällä tavalla uuden teknologian avulla haltuun.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa debatin aikana oli jo puhetta tämän arvonlisäveron alarajan nostamisesta, tämähän palvelee näitä yksinyrittäviä ja pieniä yrittäjiä nimenomaan, jotka tekevät käsillään sitä työtä, niin kuin parturit ja siivoojat, joilla ei ole sitten niitä vähennettäviä tuotteita siinä arvonlisäveron maksun yhteydessä.

Siksi on erittäin tärkeää, että tätä asiaa täällä ylläpidetään, ja tietysti tämä hallituksen pieni liikahdus myönteisesti eteenpäin on jo oikeansuuntainen, mutta totta kai tässä tarvittaisiin reilumpia askeleita, että nimenomaan näissä pienissä yrityksissä sitten löytyisi sitä jaettavaa enemmän, ja kun puhutaan aina niistä uusista työpaikoista ja muuta, niin sieltä jos mistä näitä löytyy, kun mietitään, että meillä on yksinyrittäviä noin 180 000, ja tämä arvonlisäveron alarajan nosto esimerkiksi 20 000:een antaa sitten pelivaraa, että siinä jo moni yksinyrittävä olisi valmis työllistämään ainakin osaksi henkilöitä tähän yritykseen, ja tätä kautta tulisi myös yhteiskunnalle lisää jaettavaa verotulojen muodossa ja noin poispäin.

Tästä kuittikaupastakin totesin, että minun mielestäni semmoisesta jonninjoutavasta byrokratiasta ja näiden pienten kurittamisesta pitäisi pyrkiä pääsemään eroon, koska meillä varmaan tämän harmaan talouden osalta tarvittaisiin lisää resursseja. Siellä paljon suuremmilla yritysten sisäisillä järjestelyillä näitä asioita pyöritellään, ja täällä suuret summat vilahtelevat ilman kuittia. Tässä jos missä saataisiin niitä verotuloja tuonne valtion kassaan ja näin pystyttäisiin myös valtiontaloutta tällä kohtaa oikomaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen 8 500:sta 10 000:een on aika näennäinen uudistus. Jokainen tietää, että sellainen yritys tai yrittäjä, jolla liikevaihto on vain 10 000 euroa, ei tietenkään voi sillä tulolla tulla kylläkään toimeen. Harvalla yrittäjällä on semmoista tuloa, jossa ei ole minkäänlaisia tulon hankkimiseen liittyviä panoksia, jotka vaikuttavat siihen liikevaihtoon, elikkä ei pelkästään puhdasta työtuloa juuri monellakaan yrittäjällä ole, sitä 10 000:ta euroa.

Mutta tämä on tietysti hyvä askel oikeaan suuntaan, ja itse asiassa tässä hallituksen esityksessä tärkeämpi on tämä huojennuksen nostaminen 22 500:sta 30 000:een — eikä sekään vielä pelkästään, että se nostetaan 22 500:sta 30 000:een, vaan se tapa, millä tätä huojennusta aletaan laskea. Tähän asti se on lähtenyt niin, että kun menee yli tuon rajan, niin se on lähtenyt täysimääräisenä sieltä nollasta, nyt lähdetään laskemaan vasta sitten siitä ylittävästä osasta, elikkä tässä on erittäin iso merkitys tällä. Ja kun ihmettelin sitä valtion verotuloihin kohdistuvaa vaikutusta, joka tämän esityksen mukaan on 41 miljoonaa euroa, niin tämä viimeksi mainitsemani asia selittää tämän, että sillä on jopa 40 miljoonan euron verotulovaikutukset valtion verotuloihin.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä hallitukselta: voitteko luetella ne toimet, joilla hallitus on edistänyt pikkuyritysten mahdollisuutta pysyä hengissä ja kehittää yritystoimintaansa Suomessa?

Tämä alvin alarajan minimaalinen nosto on kosmeettinen ja täydellinen vaalitemppu. Virossa sitä vastoin ollaan yrittäjäystävällisiä, siellä on tehty uudistuksia. Heidän veromallinsa on edistänyt taloutta ja hyödyttää kaikkia. Vieläkään ei ole tajuttu hallituksessa, että juuri nämä pienet yritykset ovat meidän suurin mahdollisuutemme uusien työpaikkojen syntymisessä.

Perussuomalaisten linja on ollut selkeä koko vaalikauden ajan. Olemme esittäneet varjobudjeteissamme monia parannusehdotuksia, muun muassa alvin alarajan nostoa reilusti 20 000:een. Mielestäni sen voisi nostaa kyllä 30 000:eenkin, verohuojennuksen 40 000:een. Eihän siitä mitään tule, että yritystä verotetaan niin paljon, aivan kuoliaaksi asti, ennen kuin se edes on jaloillaan. Se ei kannusta yrittäjyyteen.

Byrokratiaan on luvattu puuttua joka puolueessa. Se jää nähtäväksi.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon ne, jotka toimivat samalla alalla, samalla alueella kilpailutilanteessa niiden kanssa, joiden on arvonlisävero mahdollista huojentaa osittain tai kokonaan omasta liiketoiminnasta. Sen takia tämä rajojen määrittäminen on aika harkiten tehtävä.

Monta vuotta olen kuitenkin ihmetellyt tähän alvin perintään liittyvää erityispiirrettä: yrittäjä joutuu sen maksamaan niin sanotusti laskuperusteisena, eli siitä päivästä, jolloin hän kirjoittaa laskun, lähtee aika juoksemaan, milloin hänen tulee maksaa valtiolle oma osuutensa, joka on silloin jo tietysti tiedossa, edellyttäen, että asianosainen velallinen laskunsaaja maksaa laskun. Niin sanottuun maksuperusteiseen menettelyyn olisi syytä kyllä siirtyä, koska tässä nykyjärjestelmässä yrittäjät tavallaan rahoittavat veron keräämisen ja sen maksun syntymisen välisen ajan, joka voi olla merkittävä tietyissä tilanteissa. Yrittäjän kannalta se on myös tilanne, johon hänen on vaikea varautua, koska hän ei voi aina täysin luottaa siihen, että laskun saaja maksaa määräaikana laskun, ja varsinkin viime aikoina, jolloin yritysten kyky maksaa toisilleen velkoja on ollut koetuksella, tämä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa yrittäjälle. Tämä pitäisi korjata niin sanotusta laskuperusteisuudesta maksuperusteisuuteen. En näe mitään eettistä tai juridista oikeutta valtiolla käyttää nykyistä tilannetta aika häikäilemättä hyväkseen pienyrittäjän kustannuksella.

Samaan asiakokonaisuuteen tietyllä tavalla sisältyy myös, kun puhutaan pienyrittäjän asemasta, niin sanottu tulolähdejako, jossa suomalaiseen periaatteeseen sisältyy se, että toisen tulonlähteen tappioita ei voi vähentää toisesta, joka tuottaa voittoa. Ruotsi on poistanut tämän. Se on omiaan vähentämään pienyrittäjän riskinkantoa, jolloin myös pienyrittäjä uskaltaa laajentaa yritystään huomattavasti helpommin.

Tässä työllisyystilanteessa on selvästi nähtävissä, että Suomeen syntyy elinkeinonharjoittajia erittäin runsaasti, jotka pyrkivät hallitsemaan riskin määrää siten, että he eivät laajenna yritystään, eivät ota ketään ulkopuolista siihen työsuhteeseen, jolloin tietysti liiketoiminta jää pienimuotoiseksi. Siltä osin täällä tehty muutos on oikeaan osunut heidän kannaltaan, mutta kansantalouden kannalta kannattaisi kyllä vielä pohtia koko verojärjestelmä. Epäilen, että tähän asiaan on pakko puuttua. Muuten suomalaiset yritykset jäävät oman pääoman kehittämisen kannalta jälkeen vähin erin niistä yrityksistä, jotka toimivat esimerkiksi Virossa, jossa voitto voidaan jättää kokonaan ilman veroseuraamusta yritykseen. Jos se sieltä otetaan, niin silloin siitä vasta maksetaan vero, joka on tällä hetkellä 20 prosenttia. 80 prosenttia jää yrittäjän osakkaille.

Kansainvälinen kehitys on kulkemassa nimenomaan tähän suuntaan, koska yhteiskunnan kannalta myönteistä on myös se, että yritykseen jäävä käyttöpääoma parantaa yrityksen kykyä saada ulkopuolista, lähinnä pankkirahoitusta, mikä mahdollistaa nopeamman kasvun. Yhteiskunta saa varsin nopeasti rahat takaisin — ne täten ehkä ensi vaiheessa jäävät saamatta siitä yrityksen voitosta, joka Suomessa jo verona on maksettu, otti sieltä sitten osinkoa tai ei — sen takia, että kun yritys työllistää ensimmäisenkin työntekijän, niin tästä palkkasummasta otetaan yhteiskunnalle kuuluva osuus, ja samaan aikaan makrotalouden tasolla se vähentää työttömyyttä. Se on kuuden pisteen ottelu. Tämä johtanee siihen, että kansainvälisessä verokilpailussa koko ajan yhteisöveron osuus alenee, ja ekonomistit ovat kutakuinkin yksimielisiä, että on ehkä 10—20 vuoden kuluessa tilanne se, että yritystasolla ei yhteisöveron kaltaista veroa peritä lainkaan.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on käynyt ilmi, useat verojaoston jäsenet ovat jo kertoneet, että meillä oli jaostossa valtiovarainministeriön asiantuntija, joka meille avasi tämän hallituksen esityksen. Sen pohjalta tällä alvin alarajan nostolla 8 500 eurosta 10 000 euroon ei ole, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa käynyt ilmi, suurta työllisyysmerkitystä.

Tämä huojennuksen nosto 30 000 euroon on todella kallis. Se maksaa valtiolle 41 miljoonaa euroa. Kävimmekin jo keskustelua siitä, olisiko ollut viisaampaa tämä 41 miljoonaa euroa suunnata ehkä vielä paremmin työllisyyttä ja kasvua parantaviin toimenpiteisiin. Aika näyttää, kun meillä tämä asiantuntijakuuleminen alkaa muistaakseni huomenna.

Voisin kertoa esimerkin siitä, kun itse perustin yrityksen jäätyäni eläkkeelle. Yrityksen liikevaihto on alle tämän 8 500 euroa. Totta kai siitä on minulle kilpailuhyötyä verrattuna isoihin yrityksiin, kun palveluihin ei tarvitse lisätä tätä 24:ää prosenttia. Siinä mielessä edustaja Jääskeläisen esiin tuoma asia, että jos tämä alaraja nostettaisiin esimerkiksi 30 000 euroon, tarkoittaisi sitä, että moni palkansaaja yhtiöittäisi toimintansa ja toimisi yhtiönä, yhden ihmisen omistamana yhtiönä, ja sen kautta tietenkin verotus olisi kevyempää kuin palkkatyön.

Mutta nyt meillä tosiaan asiantuntijakuuleminen alkaa verojaostossa, ja katsotaan, mihinkä lopputulokseen tullaan.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan todeta, että olen edustaja Lehden kanssa samaa mieltä siitä, että olisi syytä tarkastella tulolähdejaosta luopumista kokonaan. Toinen uudistus verotukseen tämän lisäksi, mitä hallitus nyt esittää — joka mielestäni kyllä kannustaisi sijoittamaan myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa on aina riski, että rahat häviävät — on se, että jos sijoitustoiminnasta syntyy tappioita, niin ne saisi nykyistä vapaammin vähentää myös muista pääomatuloista. Siis ajallisesti ja sisällöllisesti, ei pelkästään luovutusvoitoista, vaan kaikista muistakin pääomatuloista. Se olisi myös järkevä uudistus.

Mitä sitten tulee tähän hallituksen esitykseen arvonlisäveron alarajan nostamiseksi 10 000 euroon, niin tätähän voidaan pitää enemmänkin juuri, kuten täällä joku käytti debatissa puheenvuoron, indeksitarkistuksena. Aikoinaan kun arvonlisäverojärjestelmä meille tuli, elimme markka-aikaa 1990-luvulla, silloinhan alaraja oli 50 000 markkaa. Ja kun ajatellaan nyt vajaan parinkymmenen vuoden jälkeen, 10 000 euroa, niin eihän siinä ole käytännössä tosiasiassa juurikaan korotuksesta kysymys, vaan tarkistetaan nyt vain nykyarvoon.

Toisaalta näen, ettei tätä alarajaa kannattaisi nostaakaan merkittävästi. Tämähän luo kynnyksen. Jos tienaat euronkin enemmän kuin mitä alaraja on, joudut kaikesta maksamaan arvonlisäveron. Jos tienaat sitten vähemmän, et mistään.

Sekin on tosiasia, mitä täällä on käytetty puheenvuoroja, että eihän kukaan täysipäiväisesti yrittäjätoimintaa harjoittava näin pienellä liikevaihdolla pysty elättämään itseään. Täällä edustaja Kokko muun muassa totesi, että jos arvonlisäveron alaraja nostetaan 20 000 euroon, niin tällä on vaikutuksia, että voi sitten vaikka työllistää jonkun toisen henkilön osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Eihän näin missään tapauksessa voi käydä. Siis 20 000 euron liikevaihdolla, tai alle 20 000 euron liikevaihdolla tässä tapauksessa, elättäisi joku yrittäjä itsensä ja vielä työllistäisi lisää. Tämä on ihan hassu ajatuskin, että sillä olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Sen sijaan näen ihan järkevänä, että käytetään tätä alarajahuojennusta. Se ei luo tämmöistä kynnystä, kannustinloukkua, vaan arvonlisäveron suhteellinen määrä nousee portaattomasti aina täyteen arvoonsa sinne, kun sitten alarajahuojennuksen määrä tulee täyteen. Tämäkin on aika arvokas.

Minusta tämä nyt tehty esitys on ihan järkevää tasoa. Sen sijaan, mitä täällä on käytetty puheenvuoroja, että nostettaisiin tämä jopa 90 000 euroon, sen hintalappu on aika korkea, 400—500 miljoonaa euroa. En ole ollenkaan varma, saataisiinko siitä työllisyyden, yrittäjyyden kannalta ihan samanlaisia hyötyjä. Silloin tulisivat ennen muuta tarkisteltavaksi nämä kilpailuneutraliteettikysymykset. Toiset, jotka pikkuisen enemmän tienaavat, sitten maksaisivat arvonlisäveroa, ja siinä tulisi jo aikamoisia oikeudenmukaisuuskysymyksiä tarkasteltavaksi.

Siinä mielessä, arvoisa puhemies, olen tämän hallituksen esityksen kannalla, että tässä nyt liikutaan järkevissä rajoissa. Tämä esitys on kannatettava.

Jukka  Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! 10 000:n alvialaraja on hyvä, ja se palvelee pieniä yrittäjiä, sellaisia, jotka tosiaan tekevät käsityötä ja ehkäpä sitäkin vielä osa-aikaisesti. Tällaisille tämä on hyvä juttu ja se alaraja voisi olla jopa 20 000:ssa. Olisin kyllä hyvin tarkka, jos sitä siitä ylöspäin enää aletaan nostaa, sillä kuten täällä monissa puheenvuoroissakin on tullut jo esiin, tämä voi muodostaa sitten jo kasvun esteen yritykselle, ja se ei tietenkään ole hyvä asia. Aika usein unohtuu tässä alvivelvollisuudessa se, että sen myötä tulee myös arvonlisäveron vähennysoikeus yrittäjälle ja yritykselle ja nämä yrittäjät, jotka eivät ole alvivelvollisia, eivät sitten voi myöskään vähentää ostoistaan maksettavaa alvia ja näin ollen kaikki on heille ikään kuin kalliimpaa. Eli ei tästä alvista kannata kokonaan luopua.

Tämä on tosiaan hyvä alku, ja suurempiakin keinoja meillä olisi käytettävissä, kuten investointeihin paremmin kannustava veromalli, niin sanotun Viron veromallin pohjalta. Sitä pitää kehittää. Paikallista sopimista pitää lisätä paljon, tulolähdejako tulee poistaa, kuten edustaja Eero Lehtikin täällä totesi.

Ja tietysti tähän alviin liittyen vielä niille, joita se alvivelvollisuus koskee, tärkeä asia on tämä arvonlisäveron muuttaminen laskuperusteisesta maksuperusteiseksi, eli yrittäjä tosiaan tilittää sen arvonlisäveron valtiolle silloin, kun sen rahan asiakkaalta saa, eikä vasta silloin, kun asiakas sen lupaa maksaa. Tässä on vissi ero, syntyykö se maksuvelvollisuus laskun kirjoituksen yhteydessä vai siinä vaiheessa, kun rahojen pitäisi eräpäivänä olla tilillä. Tällä parannettaisiin merkittävällä tavalla yritysten kassatilannetta. Se parantaisi yritysten maksuvalmiutta, ja näin ollen yritykset siltäkin osin voisivat toimia dynaamisemmin.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys esityksestä, jota ei voi eikä kannata vastustaa. Hyvä uutinen on se, että tätä ei kannata vastustaa.

Sitten toinen uutinen on se, että tällä ei ole kyllä paljon minkään vertaa merkitystä. On vaikea nähdä sen merkitys, jos 1,5 tonnia nousee tuo huojennuksen katto, ja vaikka nyt sitten pikkasen jatkuu se varsinainen huojennusalue, niin tällä ei ole kyllä paljon minkäänlaista merkitystä. Tämä on se toinen asia.

Ja kolmas seikka oli se, mihinkä edustaja Kopra kiinnitti huomiota. Oikeastaan tämä oli syy, minkä takia tulin tänne käyttämään puheenvuoroa. Silloin jos puhutaan oikein korkeista, moneen kymmeneentuhanteen euroon asti ulottuvista täysvähennyksistä ja huojennusalue menee aina pitkälti yli 100 000:n siinä tapauksessa, ehkä 200 000:een, se kyllä johtaa tämän vähennysjärjestelmän kannalta aika hankalaan tilanteeseen. Ja jos se täyshuojennus olisi vaikkapa 50 000 ja siitä menisi 100 000 euroon asti se huojennusalue, niin voi olla, että jos yritys ostaa komponentteja yrityksiltä ja jos on kaksi samanhintaista tuotetta, mitkä se ostaa komponenttina itselleen, niin äkkiä käy niin, että silloin jos ostaa sellaiselta, jolta ostettuna ei saakaan täysimääräistä vähennysoikeutta, tavallaan tällainen menettely koituu sellaisen yrityksen kohtaloksi. Ja tämäntapaistenkin — vähän huonosti selvitin, mutta ainakin edustaja Kopra tuntui hyvin ymmärtävän, mitä tässä tarkoitin — seikkojen vuoksi ei kovin korkealle tämän täysvapauden ja huojennusalueen ulottuminen voi tulla kysymykseen.

Ihan viimeinen kommentti, arvoisa puhemies, liittyy siihen, että olisi kyllä ollut hyvä, että hallitus olisi vielä nyt näitten tässä meneillään olevien viimeisen puolen vuoden, viimeisten kuukausien aikaan koonnut ne verotukseen liittyvät asiat, jotka liittyvät elinkeinoelämään, yrittäjyyteen, työllistämiseen, työllistämiskynnykseen, näihin asioihin, yhdeksi koko paketiksi ja yrittänyt tuoda vielä tänne eduskuntaan. Ilmiselvästi täällä tunnistetaan monta sellaista kohtaa tämän lisäksi, joissa olisi pitänyt toimia. Nyt nämä valitettavasti jäävät monen kuukauden päähän, ennen kuin seuraava hallitus pystyy ja ennättää niitä ohjelmaansa ottamaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että sellaisia ihmisiä, jotka tekevät sivutoimisesti tällaisia töitä, tämä helpottaisi, että tämä alvin alaraja nyt nostetaan tuohon 10 000 euroon. Kuulkaas, se ei varsinkaan heidän elämäänsä helpota millään tavalla, sillä he hyvin usein tulevat toisten lainsäädäntöjen piiriin. Nimittäin he ovat monesti ihmisiä, jotka saavat toimeentulotukea, joka on alta 500 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuki tässä maassa on, kuten tiedätte, viimekätinen tuen muoto, mitä ihmisille annetaan henkensä pitimiksi. No, jos nyt sitten henkilö esimerkiksi virkkaa patalappuja ja myy niitä, jotta saisi sitten siitä jonkinlaista tuloa itsellensä, niin siitä on annettava kuitti ja sen jälkeen häntä verotetaan tietysti näistä patalappujen tekemisistä ja se tarkoittaa sitä, että kaikki se raha, minkä hän siitä saa, menee häneltä sivu suun sen takia, että se pienentää määrällään sitä toimeentulotukea. Nimittäin vaikka tätä alarajaa helpotetaan 10 000 euroon, se on vain 833 euroa kuukaudessa. Ja jos tuo toimeentulotuki on aikaisemmin ollut joku 480, niin siitä jää vajaa 500 euroa sitten käteen. Eli tämä on kyllä semmoinen, mikä pitäisi tässä asiassa ottaa huomioon ja järki käteen myöskin tässä kuittiasiassa. Eivät kehäkukkien myyjät tuolla toreilla ole niitä, jotka tässä maassa veroja kiertävät. He hakevat hiukan lisäansioita siihen ankeaan arkeensa, mikä on.

Pitää ottaa järki käteen siinä, mitä verotetaan ja missä kuitti pitää olla. Niin ei saa olla kuten Kreikassa. Kun olimme siellä Cosacin kokouksessa, niin meille tuotiin kuitti, ihan oikea kuitti, ja sen jälkeen tyttö juoksi takaisin ja sanoi, että saanko sen kuitin, se olikin väärä kuitti, minä vaihdan sen, ja hän toi meille uuden kuitin, jossa oli hinta 7 euroa, sitten oli miinustettu 7 euroa ja lopputulos oli total 0,0 euroa. Että näin se toimii: kuitti annetaan, mutta silti lopputulos on 0,0. Tähän me emme saa mennä. Meidän pitää pitää tämä asia semmoisissa järkevissä käsissä ja talonpoikaisjärjellä ymmärrettävissä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Mölsä arveli tuossa, että valtiovarainministeri olisi tässä jollakin vaalikampanjalla liikkeellä, mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on nimenomaan pienyrittäjien toiminnan edellytysten parantamisesta, ja siihenhän tämä on todella paikallaan. Meillä on ollut esimerkiksi kampaamoyrittäjille ja partureille arvonlisäveron huojennus, ja ainakin minä olen saanut omalta parturiltani viestiä, että sillä oli merkitystä: hän pystyi työllistämään yhden työntekijän lisäkseen. Ja nyt sitten, kun se poistui, hän joutui vähentämään.

Mutta kun katselen tässä näitä yrittäjien sivuja, niin yrittäjät eivät tätä esitystä kannata. He ovat sitä mieltä, että sillä ei ole yrityksille merkitystä. Tietenkin jos ajatellaan, että on joku 10 000 euron liikevaihto, niin eihän sitä oikein vielä yritykseksi mielletä, mutta tämmöinen käsityöläinenhän sillä voi hyvinkin saada lisätuloja. Sitä vastoin kun on puhuttu tästä 50 000:n alarajasta, niin yrittäjien laskelmien mukaan se tarkoittaisi 300 miljoonaa menetyksiä valtiolle. Tässä puhutaan aika isoista summista sitten kaiken kaikkiaan. Tämä liukuma, mikä tässä nyt on esitetty, on todella hyvä. Se pikkuhiljaa kiristää ja nostaa sitä veroa siihen suurimpaan arvoonsa, ja tällä tavalla se antaa mahdollisuuden pikkuhiljaa myös kasvattaa omaa tuotantoa. Elikkä ihan hyvä tätä on kokeilla, vaikka verojaosto tätä asiaa on jo käsitellyt ja todennut, että tällä ei olisi työllisyyteen vaikuttavaa merkitystä. Mutta sekin jää nyt sitten nähtäväksi, kun tämä asia etenee tuonne käsittelyyn lopullisesti.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Todellakin nyt sitten voimia verojaostolle tämän asian käsittelyssä! Uskon, että se asiantuntijakuuleminen on varmasti perusteellinen ja sillä sitten saadaan lisää valaistusta asiaan.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa muun muassa jonakin vuonna on lukenut selkeästi "Ensin suomalainen työ ja yrittäminen", ja tätä olemme näissä varjobudjeteissa, niin kuin moneen kertaan on todettu, halunneet korostaa ja juuri näillä alvirajan muutosesityksillä. Onhan totta, että yrittäjä on yhteiskunnan palveluksessa monella tavalla kerätessään valtiolle arvonlisäveroa, eläkeyhtiöille vakuutusmaksuja. Hän siis maksaa myös sitten yrityksen voitosta veroa. Olen huolissani siitä, moniko yrittäjän lapsi nähdessään sen vanhempansa yrittäjyyden, siihen liittyvän byrokratian ja kovan työn, uskaltaa tulevaisuudessa alkaa yrittäjäksi tässä byrokratian viidakossa. Nimenomaan yksinään jo nämä alvitilitykset sitovat yrittäjän työtä, eikä yrittäjä siitä suoranaisesti palkkiota saa, vaikka hän on yhteiskunnan palveluksessa. Ja niin kuin tiedämme, verot ovat tärkeä osa suomalaista työhön perustuvaa sosiaaliturvaa.

Mutta jotta parantaisimme alkavan yrityksen mahdollisuuksia, niin kyllä tämä alvivelvollisuuden alarajan nosto on tarpeen, ja sitä nyt kokeillaan, kuten edustaja Piirainen totesi, ja tästä saamme sitten tietoa, onko nyt niitä dynaamisia vaikutuksia. Dynaamisia vaikutuksia ollaan hakemassa, joita haettiin myös tällä yhteisöveron alentamisella — ja tulevatko silläkään sitten näkyviin. Mutta kuten on todettu, monissa muissa maissa tämä alvin alaraja on vielä suurempi, vaikka tietenkään näitten yhteiskuntien rahoitusjärjestelmät eivät ole varmaan samanlaiset, mutta vertauspintaa uskoakseni löytyy.

No, jos ajatellaan, että tätä alvitilitystä yrittäjältä helpotetaan, niin pienen yrityksen alvitilityksiin käytetty aika säästetään ja voidaan käyttää vaikkapa sitten yrityksen kehittämiseen. Uskoakseni se on pieni yritys, josta kasvaa, ja on mahdollista kasvaa, suuri, mutta toki toisinkinpäin on ajateltava, että eihän se ole toki se perheyritys, joka sitten lomauttaa satoja työntekijöitä.

Byrokratiariskin pelko uusien työntekijöitten palkkaamisesta voi olla esteenä suoraan yrittäjälle palkata sitä työntekijää ja hakea sitä kasvua, mutta tässäkin tilanteessa on huomattava, että kun yrittäjä ei pysty työllistämään, niin sitten riski siirtyy valtiolle, koska työttömyyskorvauksia meillä on kuitenkin maksettava. Ja kun me toivomme palavasti nimenomaan vientiyrityksiä maahamme, niin tätäkin kautta on mielestäni aivan perusteltua se, mitä perussuomalaiset ovat varjobudjetissaan esittäneet.

Sitten täällä edustaja Lehti puhui kokonaisuudessaan yritysverotuksen korjaamisesta. Kannatan tätä lämpimästi, että jossakin vaiheessa voidaan sitä kokonaisuudessaan katsoa. Tämä ehkä nyt on tämmöinen pikkuinen tilkkutäkin tilkku tässä vaiheessa, mutta en tätä nyt suoraan vastusta. Mutta jos ajatellaan juuri vientiyrityksiä ja nimenomaan siellä niitä käsityövaltaisia pienyrityksiä, niin heillehän tämä alv-veron rajan muuttaminen on tarpeen. He monesti myös joutuvat kilpailemaan koneita vastaan, ja koneilla valmistettu teollinen tuote on eri asemassa juuri näitten vähennysoikeuksien puolesta.

Sitten vielä tästä kynnyksestä ja siitä, tekeekö tämä jonkunnäköisen loukun tai esteen kasvulle. En tiedä, onko siinä sitten logiikkaa, että veromalli rakennetaan sellaiseksi, että se tekee tästä rajan alla olevasta liikevaihdosta automaattisesti siis ihan täydesti verotettavaa. Vai onko tässä mahdollista käyttää sitten jonkunnäköistä liukumaa?

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti täällä sai puhua asian vierestä, muun muassa tulolähdejaon purkamisesta, johon täällä on useampi muukin edustaja puuttunut. Henkilökohtaisesti kannatan tappioiden vähentämistä, tietysti, mutta se voidaan tehdä ihan nykyjärjestelmänkin mukaan, tulolähdejakoja millään tavalla purkamatta. Minusta tämä tulolähdejaon purkaminen johtaisi suuriin byrokratiatalkoisiin ja myöskin suuriin tietojärjestelmäkustannuksiin Verohallinnossa. Meillähän on vakiintunut tulolähdejako, ja sen puitteissa kyllä tappiot voidaan säätää vähennettäväksi ilman mitään ongelmia.

Sen sijaan tulolähdejaon purkaminen olisi käytännössä koko tuloverojärjestelmän uudistaminen ja nykyisen vakiintuneen järjestelmän kumoaminen, ja kuten varmaan jotkut tietävät täällä, olen jonkin verran perehtynyt maa- ja metsätalouden harjoittajan verotukseen, niin en siitäkään syystä voi hyväksyä tätä uudistusta. Se hyvin helposti johtaisi siihen, että maatalouden harjoittaja ja metsätalouden harjoittaja eivät enää pystyisi tekemään omaa tuloveroilmoitustaan ja siihen liittyviä tehtäviä, ja pidän sitä erittäin tärkeänä, että yrittäjä itse voi selviytyä verotuksestaan. Pidän erityisen yllättävänä, että esimerkiksi edustaja Mattila, jota olen tottunut pitämään myöskin maatalouden etujen puolustajana, kannatti tätä tulolähdejaon purkamista.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt haluaisin kiinnittää huomiota tässä lakitekstissä olevaan suomenkielisyyteen. Täällä sanotaan näin: "Lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Ennen lain voimaantuloa alkaneeseen tilikauteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä." Mitä tämä tarkoittaa? Jos laki tulee voimaan, ei voi olla "olleita säännöksiä" siinä. Toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin huomiota. Todennäköisesti tässä tarkoitetaan, että ennen lain voimaantuloa alkaneeseen tilikauteen sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säädöksiä. Toivoisin, että tämmöisiin asioihin kiinnitettäisiin myös tässä talossa huomiota, koska se helpottaa lain tulkintaa jälkikäteen huomattavasti. On huomattavasti helpompi tulkita lakia, jos se on kirjoitettu suomen kielellä eikä sellaisella jargonilla, mitä kukaan ei ymmärrä.

Sen lisäksi, arvoisa puhemies, haluan vielä kiinnittää huomiota nimenomaisesti tähän harmaan talouden kitkemiseen. Se, että myydään kehäkukkia tai hajuherneitä torilla eikä siitä anneta kuittia — ei ole semmoista kuittikonetta — ei ole niinkään harmaan talouden kasvattamista. Sen sijaan se on harmaan talouden kasvattamista, että konserniavustuksiin ei puututa. Että meillä voidaan antaa avustuksia sellaisille yhtiöille tai yhteisöille, joilla on pelkkä toimipiste täällä, ei tarvita toimipaikkaa — jos olisi toimipaikka, silloinhan pitäisi maksaa verot. Ne ovat niitä asioita, mistä tässäkin salissa pitäisi puhua isoon ääneen ja käydä monen tunnin keskustelut, ei kehäkukkien myyminen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Kliseenomaisesti voisi sanoa, että hallituksen esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

Tänä aikana, kun kaikki mahdolliset ja mahdottomat indeksit jäädytetään, tämä on kuitenkin eräänlainen indeksitarkistus, niin että voidaan tästä pikkuisen hallitukselle plussaa antaa, että tämmöinen esitys on annettu. Toki, niin kuin monessa muussa puheenvuorossa jo aiemmin on todettu, alvin verovapaan osuuden tulisi olla paljon nykyistä ja paljon esitettyä korkeampi. En nyt ryhdy mihinkään huutokauppaan, että mikä olisi se oikea taso.

Kuitenkin tämän hallituksen aikana, tai tarkemmin Kataisen hallituksen jo alkumetreillä, toteutettiin suuri virhe. Kun aiemmin oli käytössä, että tietyillä käsityöläispienyrittäjillä oli alempi arvonlisäverokanta, esimerkiksi partureilla, pienkorjaamoilla ja suutareilla — tämä oli nimenomaan siis nuorille ja vähän aikaa tätä yritystoimintaa harjoittaneille melkoinen porkkana ja kannustin ja rohkaisemassa yrittäjyyden tielle — tämä valitettavasti tukittiin, ja minulla on itselläni tiedossa, että suomalaisessa mittakaavassa melko suuressa kaupungissa ei tällä hetkellä ole suutaria sen vuoksi, että nuori yrittäjä säikähti tätä ja lopetti yrityksensä. Ja siitä sitten monet kärsivät, kun ei voi kenkiään korjauttaa.

Keskustelu päättyi.