Täysistunnon pöytäkirja 155/2014 vp

PTK 155/2014 vp

155. TIISTAINA 17. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta

 

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän puututaan sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksiin niin, että kun yksi huojennustapa on se, että verolle voidaan antaa viiden vuoden koroton maksuaika, niin nyt sitä jatkettaisiin seitsemään vuoteen. Esitys on lähtökohtaisesti hyvä, joskin voi todeta, että käytännössä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kovinkaan usein tämä ei ole kovin suuri ongelma. Yleensä nämä verot ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät kauppahinnat tai muut maksut rahoitetaan niin, että tällä, onko se viisi vuotta vai seitsemän vuotta korotonta maksuaikaa veroilla, ei ole suurta merkitystä itse tämän sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen.

Sen sijaan näen niin, että paljon suurempi merkitys olisi sillä, jos tätä järjestelmää muutettaisiin vaikkapa niin, että myös puhtaat metsätilat voisivat päästä huojennuksen piiriin. Meillä tänä päivänä ehkä yksi suurimmista sukupolvenvaihdokseen liittyvistä ongelmista — sen lisäksi, että on suuria, voisi sanoa, varakkaita perheyrityksiä, joissa veron määrä nousee erittäin suureksi ja ehkä sitten siirtyvä yritysosuus on sen verran pieni, ettei päästä huojennuksen piiriin, jolloin siitä tulee jonkunlainen pullonkaula näihin sukupolvenvaihdoksiin — on nimenomaan se, että meillä metsäomaisuus pirstoutuu, kun me emme saa siellä aikaan järkeviä sukupolvenvaihdoksia, joilla saataisiin säilytettyä metsätiloja yhtenä kokonaisuutena.

Näen kuitenkin, että tämä esitys on kannatettava. En tätä missään tapauksessa vastusta. Kuitenkaan tämän, vähän niin kuin tuon edellisenkään, merkitys ei ole kovin suuri, ei läheskään niinkään suuri kuin arvonlisäveron alarajahuojennuksen nostaminen 30 000 euroon.

Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätäkin hallituksen esitystä täytyy kiittää, ainakin vähän. Hallitus parantaa juoksuaan loppua kohden. Kyllä tietysti seitsemän vuoden koroton maksuaika perintö- ja lahjaverolle on parempi kuin viiden vuoden koroton maksuaika. Minusta tämä on moitteeton esitys teknisesti ja asiallisesti.

Edustaja Lohi täällä puuttui kipeään kysymykseen, siihen, että edes yrittäjämäinen metsätalous ei nauti minkäänlaista sukupolvenvaihdoshuojennusta, kun pelkän metsätalouden jatkamisesta on kysymys. Tähän asiaan varmasti tulevalla hallituskaudella pitää paneutua ja löytää siihen sopiva malli.

Eero Reijonen /kesk:

Herra puhemies! Kaikki ne ratkaisut, joita tehdään sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja edistämiseksi, ovat kannatettavia. Sinänsä on todettava, kuten edustaja Kiviranta, että kyllähän tässä nyt ainakin semmoinen mielikuva tulee, että hallitus on nyt loppusuoralla jotakin yrittänyt tehdä, mutta vaikutuksiltaanhan tämä on sinänsä varsin pieni ja merkityksetön, jos kaksi vuotta siihen lisää korotonta maksuaikaa saadaan, mutta eipä tätä nyt vastustamaankaan kannata lähteä.

Suuri ongelma on ehkä siinä, että kokonaisuudessaan tätä sukupolvenvaihdoskysymystä pitäisi voida käsitellä niin, että ainakin perheyrityksissä ne, jotka haluavat jatkaa sitä toimintaa, pääsisivät jatkotoimenpiteisiin ilman korkeita veroseuraamuksia. Tässä verosuunnittelulla on hyvin keskeinen merkitys, ja totta kai, jos rintaperilliset jatkavat yrityksessä ja tekevät siinä töitä tai ovat hallituksessa ja tietyn määrän osakkeita omistavat, he pääsevät tässä tietysti helpommalla, mutta se ei aina ole mahdollista. Sen takia tätä kysymystä pitäisi pystyä käsittelemään laajemmin kuin pelkästään niin, että mietitään, minkä verran korotonta maksuaikaa järjestetään. Verottajahan aina voi odottaa kyllä, verottajalla on aikaa odottaa. Pääasia, että se saa sen joskus. Mutta pitäisi katsoa tätä tilannetta hieman laajemmin.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustajat Reijonen ja Kiviranta pitivät tuossa jo aika kattavatkin esitykset siitä hengestä, että se on aina hyvä, jos saa korotonta maksuaikaa pidempään. Varsinkin maatalouden harjoittajilla nyt tällä kertaa on niin, että kun ne tulot eivät ole kovin suuret ja sitten saattaa toimintaan liittyä kumminkin muitakin lainoja, niin tämä kyky maksaa perintöveroa voi olla aika pieni, vaikka ne verot eivät aina olisi suuria. Tokihan sitten on joitakin suurempia tiloja, joissa myöskin voi tulla perinnönsaantitilanteita, ja siellä summatkin ovat suurempia sitten. Varmaan niissäkin tapauksissa, kun on puhuttu paljon, että pitäisi luopua perintöverosta, mikä sekään nyt tietysti ei ole oikein kohtuullista aina kaikissa tilanteissa, tämä lisämaksuaika on tarpeen ja sikäli varmasti kannatettava ottaen huomioon tämän maatalousalan tuottavuusongelman, mikä nyt tällä kertaa on.

Keskustelu päättyi.