Täysistunnon pöytäkirja 156/2002 vp

PTK 156/2002 vp

156. TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2002 kello 18.05

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen aivan lyhyesti tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön arpajaisverosta. On jotenkin harmillista, että tämä asia juuri sattuu näin hankalaan ajankohtaan eduskuntatyössä. Tämä oli kuitenkin valiokunnan budjettilaeista yksi hankalimpia ja vaikeimpia saattaa päätökseen.

Arpajaisverohan koskettaa yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä elikkä Veikkausta, Ray:tä, Ahvenanmaan Pafia ja sitten Fintotoa, joka järjestää ravikilpailuja, ja nämä järjestävät näitä arpajaisia ja pelejä yksinoikeudella. Tässä lakiehdotuksessa oli kyse arpajaisveron laskentaperusteesta ja veron tasosta. Vuosi sitten käsittelimme täällä eduskunnassa samoihin aikoihin saman suuntaista esitystä, jossa oli myöskin veron tasokorotuksesta kyse.

Esityksen taustalla osittain on se valtiovarainvaliokunnan viime vuonna esittämä toive, että näiden yksinoikeudella toimivien arpajaisjärjestäjien arpajaisveron laskentaperusteita yhdenmukaistettaisiin, koska se peruste, millä arpajaisvero lasketaan, on ollut sillä tavalla poikkeava, että Veikkaus ja Fintoto ovat olleet tämmöisessä liikevaihtopohjaisessa veronmääräytymisperusteessa elikkä rahapanosten yhteismäärästä on laskettu veropohja ja Ray on ollut toisen tyyppisessä eli Ray:n osalta tämä vero on laskettu panosten kokonaismäärän ja voittojen kokonaismäärän erotuksesta. Hallitus antoi ehdotuksen siitä, että tämä veropohja ja veron laskentatapa yhtenäistettäisiin Ray:n käytössä olevan mallin mukaisesti, eli Veikkauksen kohdalla tämä muuttuisi siinä mielessä edullisemmaksi. Mutta kuitenkaan tähän hallituksen esitykseen ei sisältynyt ehdotusta, jossa Fintoton eli tämän ravipelien pääjärjestäjän osalta veropohja olisi yhtenäistetty.

Toinen asia tässä oli verotaso, jota sitä puolestaan hallitus esitti sitten yhdenmukaistettavaksi Veikkauksen nykyiseen arpajaisverotasoon elikkä 9,5 prosenttiin. Tämä tarkoitti sitten sitä, että Ray:n arpajaisvero nousisi 2,5 prosentilla. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että jos tämä hallituksen esitys olisi toteutunut, niin Ray:n verotaso olisi tässä muutaman vuoden aikana kolminkertaistunut. Sehän oli vielä muutama vuosi sitten 3 prosenttia, ja tässä siis tavoiteltiin 9,5:tä prosenttia, joka siis vähentäisi Ray:n jakamaa tuottoa, joka taas puolestaan on tarkoitettu yleishyödyllisiin tarkoituksiin erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Fintoton eli ravipelien järjestäjän osalta hallitus ei esittänyt tähän verokantaan myöskään muutosta. Jos Fintoton nykyinen verokanta laskettaisiin tällä muillakin järjestäjillä noudatetulla veroperusteella, niin verrannollinen verokanta tällä hetkellä on 19 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Nämä kaksi vaikeaa asiaa tässä olivat valiokunnan harkittavana. Ray:hyn sovellettavan verotason ongelma oli se, että näin nopea ja reipas korotus Ray:n verotasoon tuntui kohtuuttomalta, ja mieluummin olisi jätetty Ray:n tuotot yleishyödyllisiin tarkoituksiin, joihin ne on ajateltukin ja jotka ovat myöskin Euroopan unionin tuomioistuimen antaman rahapeliyksinoikeuden yksi peruste.

Hyvin pitkälle valiokunnassa ja verojaostossa olikin se henki, että tämä verotaso säilytettäisiin Ray:n osalta nykyisellään eli 7 prosentissa, josta oli myöskin yli sadan kansanedustajan toimenpidealoite, mutta sitten tunnetusti eilen illalla käydyissä neuvotteluissa hallituspuolueiden kesken tästä tuli semmoinen kompromissi tulokseksi, että tämä Ray:n arpajaisvero olisi ensi vuonna 8,25 prosenttia tuotosta ja tietysti sitten myöskin Veikkauksen kohdalla olisi verokanta tämä sama. Tämä tarkoittaisi noin 8:aa miljoonaa markkaa lisää verorasitusta Ray:lle tältä osin. Niin kuin valiokunnan mietinnön sävystäkin näkee, nämä pohjat on kirjoitettu aika tavalla sen 7 prosentin mukaan, mutta sitten tosiaan eilisillan päätökset ovat lopputulokseen vaikuttaneet.

Sama koskee Fintoton kohtelua arpajaisverotuksessa. Hallitus perusteli Fintoton jättämistä erilaiseen kohteluun veropohjan laskentaperusteissa sillä, että Fintoton tuottamia rahoja ei käytetä samalla tavalla valtion budjetin kautta kuin Ray:n ja Veikkauksen, vaan tästä tuotosta käytetään 70 prosenttia hevostalouteen, joka kyllä kulkee osittain budjetin kautta, ja toisaalta sitten hevoskilpailuihin kohdistuvaan tukeen. Valiokunta otti tästä asiasta Kilpailuviraston kannanoton, ja Kilpailuvirasto katsoi, että tämän tuoton käyttö ei ole riittävä peruste sille, että kohdeltaisiin eri tavalla arpajaisten järjestäjiä, ja huomautti siitä, että Fintoto ja Veikkaus ovat osittain kilpailevia pelien järjestäjiä hevospelien puolella. Veikkaushan hoitaa V4-ravivetoa valtakunnallisesti ja Fintoto paikallisia ja etäpeleinä pelattavia hevospelejä. Tästä syystä olisi ollut perusteita myös sille, että Fintotonkin veropohja olisi laskettu samalla tavalla.

Tämä asia sai myöskin eilisillan neuvotteluissa sitten sen muodon, joka tässä mietinnössä on. Mutta kuitenkin valiokunta on halunnut sisällyttää lausuman, jossa eduskunta edellyttää kilpailuneutraliteettiin viitaten, että totopelien tuotto määritellään samoilla perusteilla kuin muiden rahapelien tuotto, ja samalla eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Tässä on mukana keskustan ja kristillisdemokraattien edustajien vastalause, jossa pitäydytään niihin muotoiluihin, jotka olivat verojaostossakin pitkään pöydällä olleessa mietinnössä, elikkä verotaso olisi 7 prosenttia Veikkauksen ja Ray:n osalta, eli RAY:n osalta verotaso pysyisi entisellään ja myöskin Fintotoa kohdeltaisiin samalla tavalla kuin näitä muita yksinoikeusarpajaisten järjestäjiä.

Ed. Kähkönen merkitään läsnä olevaksi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Voisi ensinnäkin todeta, että tämän vaalikauden aikaan on käyty eduskunnan johdon kanssa useamman kerran keskusteluja siitä, että eduskunnan työtapoja käsiteltäisiin niin, että tämä sali toimisi sellaisena foorumina, missä demokratian ja kansanvallan parhaitten ihanteitten mukaisesti hallitus ja oppositio voisivat käydä sitä keskustelua, mitä parlamentaarisessa järjestelmässä niiden pitäisi voida käydä. On puhuttu siitä, että kyselytuntimenettelyä kehitettäisiin äsken sanottua tavoitetta palvelevaan suuntaan. Mitään ei ole tapahtunut, siis ei yhtään mitään.

On keskusteltu myöskin näitten asioiden, jotka ovat tässä talossa tärkeimpiä käsiteltäviä asioita, näitten aikataulutuksesta ja myös huomioon ottaen tunne kiireestä tai tunne siitä, että ne voidaan vapaasti hyvällä ajalla täällä käsitellä, että tämä tunne olisi sitä, mitä sen pitäisi saada olla, sellainen että edustajat tunnistavat foorumin olevan vapaa, että siellä voidaan ilman mitään paineita, ulkoa tulevia aikataulu- tai muita asioita käsitellä ja vielä käsitellä niin, että ne käsiteltäisiin tietyllä tavalla kunnolla päivänvalolla.

Arvoisa puhemies! Nämä ehdot eivät kerta kaikkiaan nyt täyty. Eilisillan ja tämän illan, joka on siis itsenäisyyspäivää edeltävä ilta — sanottakoon se tässä vielä ääneen ihan pöytäkirjaankin — näiden illan tuntien aikaan tässä salissa on käsitelty ehkä useimmat tämän syksyn poliittisesti juuri parlamentaarisen jännitteen kannalta kaikki tärkeimmät asiat, ei nyt ihan kaikkia, mutta suuri osa niistä tärkeimmistä asioista on käsitelty eilisillan ja tämän illan aikaan täällä. On aivan luonnollista, että ei mediaa kiinnosta tähän aikaan seurata, mitä täällä tapahtuu, eivätkä myöskään edustajat, vaikka ovat hehkuttaneet näissä asioissa pitkin syksyä, ole täällä mukana. He ovat valmistautumassa muihin menoihin. Itsenäisyyspäivä on huomenna ja tänä iltana siihen liittyviä menoja. (Ed. Kähkönen: Onhan täällä!) — On eduskunnan kantavat voimat. Kantavalla tarkoitan nyt tässä, täytyy tarkentaa varmemmaksi vakuudeksi, tarkoitan siis vahvimpia voimia, en muussa merkityksessä sanaa kantava tässä yhteydessä halua missään tapauksessa käyttää. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Tämän sanon sen takia, että jälleen kerran ja nyt tässä on juuri käsittelyssä sellainen hallituksen lakiesitys, josta on käyty tämän syksyn aikaan tässä salissa monta kertaa kovia debatteja, on käyty normaalissa istunnoissa, on käyty kyselytunneilla, ja nyt eri vaiheiden jälkeen tämä on tässä finaalissa. Minkä takia tällä tavalla ahdetussa finaalissa? Vielä kerran muutaman sanan analyysia siitä, miksi tähän on tultu. Ensinnäkin syksyn tärkeiden asioitten primetime-ajasta meni viikkoja siinä, kun ammattiyhdistysliike käsitteli asiaa pitkittyneesti jnp., ja sitten ne asiat tulivat meille aivan loppusuoralla, kun täällä aikataulu oli loppumassa kesken. Nyt näitten muutamien päivien sisällä hallituspuolueiden sisäiset erimielisyydet ovat ajaneet siihen, että kunnon käsittelylle ei nyt sitten aikaa jää.

Arvoisa puhemies! Ei kaikista asioista aina pitäisi valitella, enkä tähän asiaan nyt välttämättä tämän jälkeen palaa. Mutta kyllä minun mielestäni seuraavan eduskunnan, keitä siellä istuukin ja keitä siellä puhemiehistössä onkin, kyllä heidän pitäisi ajatella tämän talon työjärjestystä ja sitä, että tässä talossa tärkeitten poliittisten asioitten, parlamentaarisen jännitteen omaavien asioitten, käsittelylle haetaan se aika, se sija, se tila, mikä niille asioille kuuluu.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan asian osalta palaan ed. Puistoon, erityisesti häneen, joka nyt poistui salista, erityisesti siihen toivoon, minkä ed. Puiston nimi ja toiminta on avannut monille suomalaisille, niille suomalaisille, jotka ovat olleet huolissaan hallituksen hankkeesta kiristää ja nimenomaan nostaa Raha-automaattiyhdistyksen veroa, yksinoikeudellista pelitoimintaa harjoittavan suomalaisen yhteisön veroa, jonka yksinoikeudellisena pelitoimijana pitäminen on jo sinänsä monella tavalla kaiken aikaa vaaran alla. Mitä enemmän tämän Rahiksen tuottoja käytetään budjetin yleiskatteeksi, sitä enemmän vaarantuu ylipäänsä oikeus ja mahdollisuus pitää tämä toiminta Suomessa nimenomaan yksinoikeudellisena pelitoimintana. Muun muassa tämä vaara huomioon ottaen on ollut aivan eriskummallista, että hallitus on lähtenyt verotusta kiristämään ja näitten koplausneuvottelujen jälkeenkin hallitus on sitä mieltä, että verotusta pitää kiristää.

Niin ikään niiden edunsaajien kannalta, jotka saavat Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta varoja tarpeisiinsa, tämä kaikki on ollut kyllä hampaita kiristävää ja monella tavalla tunteita nostattavaa. Kysymyksessähän ovat tämän yhteiskunnan vähäisimmät, tietyssä mielessä ongelmiin joutuneet, tai vanhukset, jotka ovat tehneet kunniallisen ja kunnon päivätyön, ovat ehtineet elämänsä ikään kuin iltavuosiin, jotka tarvitsisivat Raha-automaattiyhdistyksen tyyppisen yhteisön tukea. Nyt niiltä otetaan, invalideilta ja vammaisilta, monilta muilta vastaavilta tahoilta, jotka ovat Raha-automaattiyhdistyksen saajatahoja. Tätä hallituksen esitys tarkoittaa, myös hallitusryhmien sopima kompromissi, tätähän se tarkoittaa.

Sanoin äsken sanan toivo ja ed. Puiston nimen samassa virkkeessä tarkoituksella ja tietoisesti, koska ed. Puisto on tämän syksyn aikaan tässä asiassa taistellut tätä hallituksen esitystä vastaan. Hän teki aloitteen, johon pitkälti yli sata edustajaa tuikkasi nimensä, eivät tuikanneet tiedottomassa tilassa vaan tietoisessa tilassa, halusivat yhtyä siihen ed. Puiston ajatukseen, että näin ei saa näitä pieniä ihmisiä kurittaa, näin ei saa vaarantaa yksinoikeudellista pelitoimintaa harjoittavan yhteisön mahdollisuuksia Suomessa. Me uskoimme kaikki, kun kyselytunnilla pääministeri Lipposen istuessa tuossa, välillä seisoessakin, ja ed. Puiston puolustaessa omaa aloitettaan käytiin täällä tiukka keskustelu ja ed. Puisto lupasi, että hän toimii niin, että tämä aloite viedään käytännössä läpi, että siitä pidetään kiinni ja sen mukaisesti hallituksen esitystä korjataan. (Ed. Puisto: Puolet on toteutunut!)

Me lupasimme oppositiosta silloin, että me emme halua nostaa tässä asiassa omaa häntää emmekä omaa rooliamme, vaan me toimimme ed. Puiston viitoittamalla tiellä. Annoimme ansiot siitä kyselytuntikeskustelusta ed. Puistolle, koska hän ansaitsi sen. Silloin kun hallituspuolueiden ryhmästä löytyy edustaja, joka rohkenee tulla oikean asian puolesta puhumaan ja toimimaan, antamaan lupauksen siitä, että hallituksen väärä esitys korjataan, silloin ei pidä opposition tulla väliin omilla esityksillä, vaan silloin opposition pitää tulla hallituksen edustajan taakse. Näin me teimme. Me tulimme tukemaan ed. Puiston esitystä. Me luotimme siihen, että hänellä on ensinnäkin oma tahto kunnossa. Olen edelleenkin, arvoisa puhemies, vakuuttunut siitä, että ed. Puisto tekee niin kuin lupasi, äänestää tässä asiassa meidän mukanamme hallituksen esitystä vastaan. (Ed. Puisto: Oikein!)

Mutta sen lisäksi, arvoisa puhemies, minä luotin siihen, että ed. Puistolla on poliittista voimaa, karismaa ja kädenvääntökykyä suhteessa muuhun ryhmäänsä siinä mitassa, että hän pystyisi saamaan tahtonsa läpi myös sosialidemokraattien ja ennen kaikkea vasemmistoliiton keskuudessa. Ed. Puisto, pitkään pitkään aikaan ensimmäisen kerran tältä osilta olen pettynyt teihin, teidän saavutuksiinne. Mutta minä korostan, että tämä pettymys ei ole mitään siihen verrattuna, missä määrin minua on rohkaissut se teidän rohkeutenne ja lupauksenne äänestää itse kumminkin meidän muiden mukana hallituksen pahaa esitystä vastaan, mutta olen pettynyt niiltä osin, etten saanut kääntymään niitä päitä, jotka ovat teidän ympäristössänne. Ne päät olisi pitänyt saada käännettyä.

Arvoisa puhemies! Minun toiveeni lopuksi onkin tässä nyt se, että ed. Puisto vielä tekee tässä työtä edessä olevien päivien aikaan. Asiasta äänestetään, näin ymmärrän, vasta ilmeisesti lauantaina, ja tässä on muun muassa itsenäisyyspäivä. Juhlapaikalla on paljon huomenna sellaista väkeä, joiden kanssa voi puhua yhtä ja toista tai sitten kunnon asiaa. Näissä oloissa kunnon asia Linnassa on puhe arpajaisverolaista, siitä, millä voimin tämä hallituksen esitys kaadetaan. Tähän toivotan ed. Puistolle erityisesti menestystä, oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja Linnassa voimia kääntää mahdollisimman monta edustajan päätä.

Täällä näyttää, että täällä ei ole kovin monta sosialidemokraattia paikalla. Minä uskon, että ed. Saarinen horjuu. Silloin kun hän horjuu, hän harvoin horjuu, mutta hän horjuu kyllä silloin aivan oikeaan suuntaan, ja niin uskon tälläkin kertaa käyvän.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Voi todella yhtyä näihin ed. Pekkaraisen, Pekkarisen, toivotuksiin ja toivon näkökulmiin. (Naurua — Ed. Vehkaoja: Baarin kautta!) Mielestäni tähän liittyy useita periaatteellisia näkökulmia, ensinnäkin Raha-automaattiyhdistyksen asema sinällään. Suomen Raha-automaattiyhdistyksen asemahan on taisteltu EU:ssa nykyiselleen. Jos Suomessa mennään hyvin pitkälle siihen suuntaan, että Raha-automaattiyhdistyksen varoja käytetään budjetin yleiskatteeksi, tämä on omiaan kyllä nakertamaan Raha-automaattiyhdistyksen asemaa tulevaisuudessa. Tämä tie, nyt kun on kolme kertaa peräjälkeen veroja korotettu, on loppuun kuljettu. Tätä veronkorotusta ei enää pitäisi hyväksyä.

Toinen asia on tietenkin se, että Raha-automaattiyhdistys on avustanut todella merkittävää kansalaistoimintaa erityisesti sosiaalitoimen sektorilla, mutta laajemminkin työttömyyden ja syrjäytymisen saralla. Nyt tiedämme jo, että monet sosiaalialan yhdistykset ovat vaikeuksissa, varsinkin pienet yhdistykset. On tullut kova kilpailuneutraliteettiajattelu valtaan. Verotuksen kautta on syöty liikkumavaraa. Nyt Raha-automaattiyhdistyksen mahdollisuudet rahoittaa tulevaisuudessa heikkenevät. Tämä saattaa tietää todella sitä, että jotkut pienet yhdistykset joutuvat sellaisiin vaikeuksiin, että toiminta loppuu. Tämäkö on sitten hyväksi ja tavoitteena? Ei missään tapauksessa. Näin ollen tälle arpajaisveron korotukselle pitäisi selkeästi sanoa ei. On valitettavaa, että tämä toiminta, mitä tässä on ollut, ei ole johtanut tämän pitemmälle. Tämmöinen puolittaminen ei ole mistään kotoisin.

Arvoisa puhemies! Toinen näkökulma on kilpailuneutraliteettinäkökulma. Kun ajatuksena oli se, että pyrittäisiin yhtenäisiin verokantoihin, yhtenäisiin veron tuottoperusteisiin, nyt tässä jää sekä Veikkaukselle, Raha-automaattiyhdistykselle että Fintotolle erilainen kohtelu. Ei tämä ole perusteltua.

Puhemies! Tulenkin lopuksi tähän totopeliasiaan. Verojaostossa kuulimme asiantuntijoita, muun muassa Kilpailuviraston asiantuntijaa. Sehän on veronmaksajain ylläpitämä laitos. Erittäin selkeä viesti oli se, että kun järjestetään samoja pelejä ja kun on kaksi eri tahoa eli Fintoto ja Veikkaus järjestävät periaatteessa samoja pelejä, ainakin ennen kaikkea veroperusteen pitäisi olla sama, mielellään tietysti verokannankin, mutta erityisesti veroperusteen sama.

Ainoa, mitä tässä saatiin, on tämä ponsi, joka mietintöön liittyy. Se on sinällään hyvä ponsi, mutta ponnethan ovat ponsia: "Eduskunta edellyttää kilpailuneutraliteettiin viitaten, että totopelin tuotto määritellään samoilla perusteilla kuin muiden rahapelien tuotto. Samalla eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti asian vaatimiin toimenpiteisiin." Tästä ponnesta saatiin jaostossa suhteellisen selkeä, ja toivottavasti se johtaa tulokseen, mutta totta kai tässä olisi nyt mahdollista tehdä niin kuin keskustan vastalauseessa esitetään: "Totopelin tuotto tulee mielestämme määritellä samoilla perusteilla kuin muidenkin rahapelien tuotto. Arpajaisvero on asialliselta luonteeltaan voitonsaajien tuloveron korvaava vero. Eri peliyhteisöjen peleihin osallistuvia kansalaisia tulee siten verottaa yhdenmukaisesti."

Kuten totesin, hevospelit on rahapeliluvissa jaettu kahdelle yhtiölle: Oy Veikkaus Ab:lle ja Fintoto Oy:lle. Valiokunnan mietinnön mukaan Oy Veikkaus Ab:n ravipeleihin osallistuvia kohdeltaisiin eri tavalla kuin Fintoto Oy:n ravipeleihin osallistujia. Tällaiseen ei ole perusteita, ja tämä pitäisi muuttaa. Täällä aikanaan kun tästä kyselytunnilla ja muualla käytiin keskustelua, niin hevostalouteen suhtauduttiin varsin nuivasti; valtiovarainministeri Niinistön kommentit olivat tosi nuivia. (Ed. Vehkoja: Hän ei ratsasta!) Ei ymmärretä sitä, mikä merkitys hevostaloudella on työllistäjänä, maaseudun elinvoiman kannalta, terveenä harrastuksena ja myöskin elinkeinotoimintana. Näin ollen on tosi valitettavaa, että tähän jää tämmöinen kilpailuneutraliteetin kannalta selvä virhe, jota ei nyt tätäkään voitu korjata. Se olisi tietenkin vaatinut noin 3 miljoonaa euroa rahaa tavallaan tai tuloa olisi jäänyt saamatta 3,3 miljoonaa euroa. Se olisi näihin marginaaleihin kyllä hyvin sopinut ja olisi, totta kai, ollut kokonaisuuden kannalta hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Tulemme todella sitten lauantaina yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään kaksi muutosesitystä: että Raha-automaattiyhdistyksen osalta verokannaksi jää 7 ja että Fintoton peleille määritellään samoilla perusteilla kuin muillekin rahapeleille tuotto.

Lopuksi tulen siihen, mihin ed. Pekkarinen viittasi: On harmillista, että täällä näin aattoiltana käsitellään erittäin tärkeitä lakeja ja sitten lauantaina näistä pikaisesti käydään täällä äänestelemässä. Nämä lait eivät saa sellaista keskustelua osakseen kuin ne ansaitsisivat. Täällähän ei ole ketään esimerkiksi kokoomuksesta ollut herran aikoihin paikalla. (Ed. Vehkaoja: He juhlivat niin kuin tekin!) On valitettavaa, ettei edes päivystäjää ole paikalla, kun käsitellään syksyn tärkeimpiä budjettilakeja.

Osittain tämä johtuu tietenkin tulopoliittisten ratkaisujen viivästymisestä. Sitä näytelmäähän katseltiin kaksi viikkoa eduskunnasta, ja sitten nämä tulevat hyvin nopealla aikataululla tänne eduskuntaan ja täällä joudutaan hyvin nopeasti tekemään sopimuksia ja mietintöjä, ja niitten laatu osin mielestäni kärsii tästä kiireestä. Toivoisin todella, että kun uusi eduskunta ensi vuonna tekee budjettia ja talousarviota, niin voidaan tässä kolmikannassakin edetä sillä tavalla, että eduskunnalle jää myöskin riittävä rooli keskustella tärkeistä talousarviolakiesityksistä ja käsitellä niitä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arpajaislain 2 ja 4 §:n muuttamisesta oleva lakiesitys on nyt ehtinyt tänne suureen saliin todella 85. itsenäisyyspäivän aattoiltana, laki, joka on tavattoman tärkeä näille peliyhteisöille, joita se koskee, eli Veikkaukselle, Raha-automaattiyhdistykselle ja myöskin hevospuolelle, Fintotolle. On valitettavaa todella, että tämäntapaista lakia käsittelemme nyt tähän aikaan vuorokaudesta.

Haluan nimenomaan kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, mikä koskee Raha-automaattiyhdistystä, sen tulevaa toimintaa ja mahdollisuuksia olla yhtenä keskeisenä vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana tässä maassa myöskin tulevaisuudessa. Raha-automaattiyhdistyshän on perustettu vuonna 38, ja sillä on tällä hetkellä jäsenjärjestöjä 97. Meillä on myöskin tällä hetkellä toiminnassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys, johon kuuluu muistaakseni 121 jäsenjärjestöä.

Nyt kolmantena syksynä peräkkäin me käsittelemme täällä eduskunnassa hallituksen esitystä arpajaisveron korottamisesta nimenomaan Raha-automaattiyhdistyksen kohdalta. Valtiovarainministeriö ei näin ollen, kun se on valmistellut tätä lakiesitystä, ole antanut arvoa kansalaistoiminnalle, joka tarvitsee ympäristökseen myös ennakoitavissa olevaa ja pitkäjänteiseen suunnitteluun sitoutunutta julkista valtaa. Hämmästyttävää on, että näiden esitysten valmistelussa myös aikanaan, kun tätä lakiesitystä valmisteltiin, ei kuultu kansalaisjärjestöjä, Ray:n jäsentahoja, lainkaan. (Ed. Ala-Nissilä: Onko tämä totta!) — Kyllä, vaikka valtionhallinnossa on ollut, ainakin on kovasti puhuttu ja on hallitusohjelman mukaisesti "Kuule kansalaista" -hanke.

Tämä hallituksen esitys on nähtäväkin puhtaasti verotuksellisena toimenpiteenä, ja se antaa kielteisen signaalin järjestöjen pyrkimyksille rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Se on sosiaalipoliittisesti kestämätön, ja se rapauttaa niitä perusteita, joilla EY-tuomioistuin hyväksyi vuonna 99 pelimonopolien säilyttämisen maassamme. Tämä on täällä moneen kertaan esille tuotu.

Herra puhemies! Arpajaisverotuksessa on kyse pelaajien tuloverotuksen korvaavasta verosta. Perustuslakivaliokunta on todennut tämän nimenomaisesti jo lausunnossaan vuonna 92, kun tuolloin lainmuutoksella Ray:n maksettavaksi määriteltiin prosenttiperusteinen arpajaisvero. Tämä on myöskin tässä lakiesityksessä juuri näin.

Kun nyt sitten katsomme tulosta, herra puhemies, mihin on tultu, täällä on jo niin hyvin esille tuotu ed. Puiston aktiivisuus ja aloitteellisuus tässä asiassa, että siihen ei ole mitään muuta lisättävää kuin kiitettävä ed. Virpa Puistoa siitä, että hän on jaksanut taistella tämän asian puolesta. Hän jos joku tietää, mitä on toimia myöskin vapaaehtoisjärjestöjen työssä monella sektorilla. On monia sektoreita, joilla ed. Puisto on mukana, ja itse hän tietää, minkälaisissa ongelmissa tällä hetkelläkin nämä vapaaehtoisjärjestöt toimivat.

Meillä on voitu Ray:n tuotto kohdentaa nimenomaan näille vapaaehtoisjärjestöille tukemaan vapaaehtoista työtä, auttamaan kaikkein vaikeimmassa asemassa, tilanteessa, olevia kansalaisia, niin vanhuksia, vammaisia kuin monia potilasjärjestöjä, jotka tekevät erittäin tärkeää työtä. Erityisesti nyt painopistealueina ovat monessa jaossa olleet mielenterveyspotilaat, alkoholityö, huumetyö ja ennen kaikkea myöskin omaishoitajien, läheisten, tekemä auttamistyö, jota ei ole riittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettu.

Jos nyt käy niin, kuin valitettavasti näyttää vielä tällä hetkellä, kun tämmöinen sopimus on eilen iltana tehty, että vero nousee 8,25 prosenttiin, se tiennee tuommoista — tämä on vain oma arvioni, kun en ole verojaoston jäsen — ehkä 8 miljoonan euron lovea Raha-automaattiyhdistyksen kukkaroon tulevina vuosina. Kun tämä kertautuu vuosittain, tämä on periaatteellisesti erittäin merkittävä asia.

On todella valitettavaa, että täällä salissa nyt ei ole myöskään tällä oikealla puolen ketään, ei ole keskelläkään kuin minä itse. Mutta nyt vasemmiston edustajia on paikalla, ja minulta tästä arvo- ja tyylipisteet teille, että jaksatte olla kuuntelemassa tärkeää asiaa.

Kun vielä ajattelee tilannetta, että ed. Puisto teki toimenpidealoitteen ja kaikki argumentit, perustelut, miksi tätä veroa ei saisi nostaa, ovat olemassa, niin kuitenkin nyt on sitten yön aikana tehty tällainen niin sanottu poliittinen päätös, onko se sitten mikä kauppa tai millä niitä nimitellään, lehmänkauppa on yksi vai iltalypsy. Ainakin keskustalainen voi täällä puhua myös iltalypsystä, kun osaa lypsääkin. Sellainenkin mahdollisuus tässä nyt on tai kompromissi, mikä on aikaansaatu. Mutta jotenkin tuntuu kovalta, kun aika suuria rahamääriä on viime yön neuvotteluissa käsitelty ja viety, niin nyt on sitten tämä ollut se kaikista kovin ja tähän on pitänyt puuttua, joka koskee koko kansakuntaa hyvin laajasti ja ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka joutuvat varjon puolella tänä päivänä elämään.

Minä todella toivon, herra puhemies, että kun tästä nyt 7. päivä sitten äänestetään, niin eduskunnassa löytyisi sellainen poliittinen tahto yli puoluerajojen, että tämä Raha-automaattiyhdistystä koskeva vero pidettäisiin 7 prosentissa. Minä uskon ja myös tiedän sen, että niille rahoille löytyy kyllä ottajia. Me parasta aikaa käsittelemme Raha-automaattiyhdistyksessä tämän vuoden jakoa. Kohteita on, yli 4 000 hakemusta monenlaisilta järjestöiltä eri puolilta maata. Jos tämä vero tulee, se ei tietenkään vaikuta tämän vuoden jakoon, mutta tulevien vuosien jakoon se tulee aivan varmasti vaikuttamaan.

Arvoisa herra puhemies! Toivon todella menestystä ed. Virpa Puiston tekemälle toimenpidealoitteelle nyt ja uskon vakaasti, että ed. Puisto on tämän esityksen takana ja tekee myöskin sitä työtä, mitä häneltä on pyydetty. Toivon mukaan ennen kaikkea tällä salin vasemmalla laidalla tämä ymmärretään. Täytyy sanoa, että omalta osaltani tähän oikeaan laitaan nähden ainakin osittain olen toivoni menettänyt tässä suhteessa. Kaikki eivät näe tätä niin tärkeänä kysymyksenä kuin tänä itsenäisyyspäivän aattona pitäisi nähdä.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä on vähemmälle jäänyt se, että tässä on kaksi pykälää, joita esitetään muutettaviksi, ja lähden siitä, miten sanoisi, imelämmästä päästä liikkeelle, paremmasta päästä, joka luo edellytyksiä Veikkaus Oy:n toiminnalle, eli sen arpajaisveron laskentaperustetta ollaan muuttamassa sillä tavalla, että yhtiö voi kehittää pelejään ja tuotteitaan sillä tavalla kuin ajan henki vaatii. Kyse on lähinnä nopearytmisistä peleistä, joissa liikevaihtoa on paljon ja katetta vähän, jolloinka nykyinen järjestelmä, jossa veroperuste liittyy liikevaihdon bruttomäärään, on sen kaltainen rakenteeltaan, että näitä nopeatempoisia pelejä ei kannata ottaa käyttöön, koska vaiva vain jäisi palkaksi, katetta ei yhtiölle tulisi. Näin ollen ei olisi mitään lisäarvoa myöskään, edunsaajille sitä kautta jaettavissa. Se on siis hyvä ja perusteltu esitys ja sen suhteenhan ei paineita ole ollutkaan. Se on ihan asiallinen juttu.

Tässä yhteydessä on puhuttu myöskin yhtenäistämisestä ja siitä, mitä yhtenäistämisellä kukin taho tarkoittaa, mitä eduskunta tarkoitti viime vuonna kirjoittaessaan mietinnön. Tunnustan, että teksti ei ollut ihan niin täsmällistä kuin ehkä se olisi voinut olla, ja sitä päästiin myös lukemaan vähän niin kuin piru raamattua, jos sellaista ilmaisua voi tässä yhteydessä käyttää. Yhtenäistämisellä tarkoitettiin, että näiden rahapeliyhtiöiden veron laskentaperusteet olisivat yhtenäisiä, mutta niiden toiminnan luonne on niin erilaista ja ne toimivat eri toimintastrategioilla, aivan erilaisilla tuotteilla ja välineillä, että eduskunta ei tarkoittanut yhtenäistämisellä sitä, että kaikkia toimijoita tällä alalla, joita siis ovat Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy, käsiteltäisiin ja kohdeltaisiin samalla veroprosentilla.

Nyt on hallinnon haukka iskenyt silmänsä sanaan "yhtenäistäminen" ja tulkinnut sitä niin, että pitää yhtenäistää veroprosentit ja tämäkin vielä yksipuolisesti niin, että pitää yrittää korottaa Raha-automaattiyhdistyksen veroprosenttia veikkausyhtiön tasolle, mutta tähän se logiikka loppuukin ja vastaavasti kuitenkin Fintoto jäisi entiselle tolalleen.

Jos hallinto, tässä tapauksessa valtiovarainministeriö ja maan hallitus, olisivat olleet loppuun asti johdonmukaisia, esityshän olisi silloin pitänyt sisällään kaiken a:sta ö:hön. Silloin olisi voinut edes sen kuitata ja hyväksyä, että hallitus on esityksessään johdonmukainen ja looginen. Nyt se ei sitä ole. Ja, miksi se ei sitä ole? Se yhtenäistää veroperusteita näköjään vain sillä perusteella ja siinä tapauksessa, että ylipäänsä voidaan kiristää jonkun toimijan verotusta.

Tässä tapauksessa tavoitteena on kiristää Raha-automaattiyhdistyksen verotusta. Tämä on ensinnäkin ihan väärään suuntaan otettava askel. Raha-automaattiyhdistyksen verotus on kolmessa vuodessa kiristynyt kolminkertaiseksi. Mikä muu inhimillinen toiminta Suomessa on näin tehnyt? Kuvitelkaa mitä tahansa verotusmuotoa: ei niin pientä ei niin isoa verotusmuotoa ole, joka kolmessa vuodessa minkään hallituksen aikana olisi kolminkertaistunut. Siitä tulisi kapina todennäköisesti Suomessa, jos niin tehtäisiin. Tätä riisitautisten porukkaa voidaan tällä tavalla kolhia, ja yritys oli siis nostaa vero 9,5 prosenttiin. Tämä 8,25 prosenttia ei edes tunnu oikein torjuntavoitolta. Se on väärään suuntaan kaikin perustein mitattuna, lukuun ottamatta valtion fiskaalisia tarpeita. Jos siihen suuntaan pyritään, niin sitten rapataan vain vuosi vuodelta lisää veroja Raha-automaattiyhdistyksen toiminnalle, kunnes sitten on pää vetävän kädessä, ja sitäkään riskiä ei kannattaisi ottaa.

Hallituksen toiminnasta vielä: Täytyy valitettavasti, vaikka on juhlapyhän aatto, jatkaa tätä heinällä huitomista sitäkin taustaa vasten, että viime vuonna tästä jo puhuimme itsemme aika lailla uuvuksiin ja kaikin tavoin tätä viestitettiin. Kun hallitus viime vuonna yritti korottaa Raha-automaattiyhdistyksen verotasoa 5 prosentista 10 prosenttiin, niin kovan väännön jälkeen 7 prosenttiin päädyttiin. Silloin piti olla signaalin niin selvä, että ei tuoda tämmöistä korotusesitystä heti seuraavan tilaisuuden tullen eduskuntaan uudelleen. Mutta hallinto on ollut jostakin syystä niin paksunahkainen tai kuuro tälle signaalille, että välittömästi yritetään uutta vyörytystä. Täytyy valittaen todeta, että hallinnon ei pitäisi näin toimia. Tämä on huonon hallintotavan mukaista, että eduskunnasta lähetetty signaali ei mene perille. Pakko sanoa, että syntyy vaikutelma, että hallinto venkoilee ja mihin tällä kaikella pyritäänkään.

Kaiken kaikkiaan, kun me tiedämme, kuinka merkittävä sosiaalipoliittinen asia tämä on, niin tällä tavalla näpertelemällä, jos katsomme valtiontalouden tasapainoa, ei kannattaisi näitä vapaaehtoistahoja loukata, ei huonontaa Raha-automaattiyhdistyksen toimintaedellytyksiä, ei myöskään huonontaa yhteistyöhenkeä eduskunnassa. Tällä ratkaisulla on saattanut olla jo näissäkin budjettineuvotteluissa oma hintansa, tämä on niin paljon myrkyttänyt yhteishenkeä eduskunnassa vuoden 2003 budjettisopua ajatellen. Eikä se vielä tähän jää. Tämä hiertää aina, kunnes tämä on kestävällä, oikeudenmukaisella, järkevällä tavalla ratkaistu.

Näiden kolehdinkerääjien, Fintoton, Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen, toimintaedellytysten kannalta tulisi pikemminkin tutkailla mahdollisuuksia veroprosentin alentamiseen, jos valtiontalous antaisi siihen mahdollisuuden. Se olisi oikea signaali toimijoille, pelaajille, kansainvälisille firmoille, jotka yrittävät tulla tänne murtamaan monopolia. Tähän suuntaan pitäisi eduskunnan lähteä kääntämään ajan ratasta ja suuntaviittaa ja torjua kaikin mahdollisin voimin ja tavoin veronkiristykset tässä muodossa. Tämä ei kyllä maistu alkuunkaan hyvältä. Kyllä varmasti iltauni siirtyy, kun miettii omaa äänestyskäyttäytymistään tämän asian yhteydessä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! En lähde toistamaan kaikkia niitä perusteluja, jotka on ansiokkaasti tuotu jo tänä iltana esiin. Kerään ehkä joitakin asioita yhteen.

On totta, kuten viimeksi ed. Saarinen toi julki sen, että yhtenäisyys puuttuu eri rahapelien kohtelusta. Niin Veikkaus, Fintoto kuin Raha-automaattiyhdistys saavat erilaisen kohtelun valtiovarainministeriön esityksissä. Verotuksen osalta samoin kuin tuoton käytön osalta Veikkauksella on hyvä osa arpajaislaissa. Siinä on sovittu, että kymmenen vuoden aikana valtiolle kuuluvat menot, jotka ovat Veikkauksen rahoitettavina, palaavat valtion budjettiin. Heikkona osiona tässä on se, että valtio ei noudata eduskunnan hyväksymää lakia. Raha-automaattiyhdistyksen osalta tämä laki vielä kokonaan puuttuu, siis se laki, jota valtio ei noudata. Fintoton osalta tilanne on heikoin sekä verotuksellisesti että varojen käytön osalta. Fintotolle ei kuitenkaan ole vielä siirretty valtiolle kuuluvia menoja, kuten Veikkaukselle ja Raha-automaattiyhdistykselle.

Tuloveroja alennetaan. On esitetty, että osinkoverotusta pitäisi nostaa mutta pääomaveroa laskea. Nämä ovat tämän päivän verokeskusteluja. Mutta johdonmukaisesti vuosi vuodelta vähäosaisille kohdennettu toiminta järjestöjen kautta on kiristyvän verotuksen kohteena.

Arvoisa puhemies! Pää tulee vetävän käteen. Kun verotusta kiristetään ja sen myötä Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa järjestöille pienennetään, järjestöt saadaan alasajettua. Tämä lienee taustalla olevan kokoomuksen todellinen tarkoitus. Tavoite on se, että saadaan nopeutettua yksityissektorin palvelutuotantoa, kun järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminta saadaan pois kentältä. Valitettavaa on se, että joudun tässäkin toistamaan, että kun vuosikymmenet olen saanut seurata ja olla mukana näissä toiminnoissa, siellä, missä on nälkä, olot kurjimmat ja vaatteet likaisimmat, en ole koskaan nähnyt bisnestä. Se tarkoittaa, ettei siellä ole enää järjestöjäkään. Kuntien rahat ovat olleet jo kauan sitten loppu niiltä osin. Se tarkoittaa, että meillä entistäkin enemmän jakaudutaan. Tulee ryhmä ihmisiä, joita ei enää kukaan huoli eikä hoida.

Vanha sanonta sanoo, että jos tulet kerran petetyksi, se on pettäjän vika, jos tulet kahdesti, se on oma vika. Tätä ryhmässämme mietittiin jo pitkään viime joulun alla vuosi sitten näinä samoina iltatunteina, ei sentään ihan itsenäisyyspäivän aattona. Silloin olen käyttänyt tältä paikalta puheenvuoron, että onhan puolet sentään vähemmän kuin se esitys, joka oli esitetty, se puolitettiin. Jos kolmannen kerran lankeaa tähän, että heitetään kuin lelu eduskunnalle, repikää tätä syksy, käyttäkää siihen energianne, ja sitä käytetään kiristykseen ja ajankuluun ja todetaan, että pistetään kaksinkertainen määrä ja sitten annetaan puolet anteeksi, se on voitto, mutta koko ajan verotus kiristyy, se on tyhmyyttä, jos tähän suostuu. Tätä ei voi enää hyväksyä. Siksi tulen äänestämään tätä esitystä vastaan ja tulen äänestämään 7 prosentin veron puolesta ja tulen tekemään, kuten ed. Pekkarinen kehotti, kaikkeni itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jotta saan tähän äänestykseen mahdollisimman paljon edustajia mukaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen tottunut siihen, että oikeisto puhuu yleensä aika paljon vapaaehtoistyöstä, mutta tänä iltana he eivät edes puhu. Olen myös nähnyt, että työväestö tekee paljon vapaaehtoistyötä itse eikä ikään kuin hoida sitä pelkästään maksamalla joitakin ropoja tähän työhön, mikä tietysti on parempi kuin ei mitään.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että Ray:n merkitys erityisesti 90-luvulla on korostunut ja on erittäin tärkeä edelleen, kun otetaan huomioon, että rahoitusongelmat julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat olleet erittäin syviä ja jatkuvat vaikeina. Nyt sitten, kun Ray:n tilannetta kiristetään myöskin toisesta päästä elikkä verotusta kiristämällä, asetetaan kyllä nämä vapaaehtoisjärjestöt, jotka ovat tätä suomalaista kokonaisuutta olleet nyt pelastamassa täydelliseltä katastrofilta, todella vaikeaan tilanteeseen.

Ehkä sen logiikan voi nyt sitten hyväksyä, minkä ed. Puisto otti täällä esille, että tämä kummallisuus voi selittyä sillä, että oikeistolla on vielä parempi vaihtoehto olemassa kuin vapaaehtoistyö tällä alalla. He haluavat nopeuttaa sitä kehitystä, jossa tämä toiminta siirtyy ensin julkiselta sektorilta vapaaehtoisille ja sitten vapaaehtoisilta kaupalliseksi toiminnaksi. Siihen viittaavat nämä kilpailuttamispakkosäännökset, joissa Suomi on taas ollut luokan paras oppilas.

Vielä seikka, joka minusta olisi puoltamassa, että veroastetta ei nyt muuteta: Olemme (Puhemies koputtaa) sysänneet Ray:lle lakisääteisiä velvollisuuksia. Tämäkin puoli on jäänyt täysin korjaamatta. Olisi nyt ensin korjattu se ja sitten arvioitu tätä tilannetta uudelleen.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustajat Puisto ja Vehkaoja ja sitä ennen muun muassa ed. Vihriälä ovat puhuneet täyttä asiaa, koska he kaikki tuntevat Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan varsin hyvin. Se, mitä ed. Vehkaoja viimeksi totesi, että valtiovalta on sysännyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitettavaksi, on ehkä vahvin peruste sille, miksi tätä veronkorotusta ei voi hyväksyä. Ed. Vihriälä, joka on jälleen ollut tekemässä jakopäätöstä, joka pikapuoliin tulee julkiseksi, tuntee varsin hyvin, kuinka paljon erittäin hyviä hankkeita jää ilman Raha-automaattiyhdistyksen avustusta.

Järjestöt eivät vaan pyri huolehtimaan heikoimmassa asemassa olevista, niistä, jotka usein ovat jo pudonneet yhteiskunnan rattailta, vaan Raha-automaattiyhdistykseltä tukea saaneet järjestöt pyrkivät myöskin entistä enemmän ehkäisemään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tämä puoli on juuri aluetta, mistä kunnat ensimmäisenä vähensivät rahoja laman aikana, ja vieläkään ehkäisevän terveydenhuollon, ehkäisevän sosiaalihuollon puolelle ei ole paljon rahaa julkiselta puolelta saatu, kyllä paljon kauniita sanoja. Täytyy sanoa, että ed. Puisto sai minut vakuutetuksi siitä, että nyt on näytön paikka, ja toivon, että todella lauantaina, kun me tästä äänestämme, enemmistö on valmis tämän muutoksen hylkäämään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käymme itsenäisyyspäivän aattona muutama minuutti vailla klo 20:tä tätä varsin tärkeää keskustelua. Raha-automaattiyhdistyshän tekee erittäin arvokasta työtä. Sieltä saavat vapaaehtoiset yhdistykset, niin kuin omalla paikkakunnallani minulle hyvin läheinen Haapamäen Katulähetys, sosiaaliseen työhön toimintavaroja. Aina ei ole saatu, mutta joskus on saatu, ja tiedän, että rahat ovat olleet välttämättömään ja hyvään tarpeeseen. Siksi toivon, että nämä edellytykset tällaiseen hyödylliseen toimintaan voisivat edelleen jatkua.

Olen hyvin ilahtunut, että täällä vastuulliset sosiaalipolitiikasta kiinnostuneet kansanedustajat, joita on paikalla — Marjatta Stenius-Kaukonen, Virpa Puisto juuri käytti puheenvuoron, Marjatta Vehkaoja, valiokunnan puheenjohtaja, ja Raha-automaattiyhdistyksen puheenjohtaja ed. Vihriälä, ed. Pulliainenkin juuri saapui — täällä suuressa yksimielisyydessä haluavat asiaa kehittää. Toivon, että pääsemme lauantaina äänestyksessä siihen tulokseen, joka mahdollistaa hyvän toiminnan parhaan mahdollisen jatkumisen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen saanut olla mukana nyt yhdettätoista kertaa tekemässä jakoesitystä Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista erilaisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Täytyy sanoa, että nämä vuodet ovat myöskin kasvattaneet minua näkemään sen, mikä jää suomalaisessa yhteiskunnassa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin väliin ja kuka näistä järjestöistä kantaa huolta ja ennen kaikkea näiden järjestöjen takana olevista kansalaisista. Siitä on kantanut huolen Raha-automaattiyhdistys ja sieltä saadut varat. Kun nyt sitten täällä on tullut myöskin jo ilmi useassa puheenvuorossa, että lakisääteisesti tavallaan on siirretty Valtiokonttoriin noin 100 miljoona euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa, jolla hoidetaan sinänsä tärkeää toimintaa, esimerkiksi veteraanikuntoutusta, sairaskotien käyttömenoja jne., ja nyt lisää otetaan vaan tälläkin valiokunnan mietinnöllä valtion kassaan, se tuntuu aivan kohtuuttomalta.

Haluan myöskin näin Raha-automaattiyhdistyksen puheenjohtajana, kun saan tässä työssä mukana olla, olla kiitollinen niistä puheenvuoroista, mitä täällä on käytetty, joissa on tuettu nimenomaan sitä linjaa, että nyt kun jo kolmannen kerran peräkkäin puututaan tähän, tämän on loputtava. Vetoaisinkin lauantaina äänestyksessä siihen, että eduskunnassa syntyisi raha-automaattiyhdistyspuolue, joka kantaa nimenomaan nimeä Raha-automaattiyhdistyspuolue suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen puolesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Totean tässä yhteydessä saman kuin muutamassa yhteydessä tänä päivänä aikaisemminkin: Nyt kun tulee hirmuinen itku, kun tuottoja ei ole tarpeeksi ja yhteiskunnan tarvitsee sitten ottaa omat vero-osuutensa jnp. ja siinä sitten ollaan kolmannen sektorin kanssa todella pulassa jnp., nyt jälleen kerran nähdään, mikä merkitys harmaan talouden torjunnalla on, koska sieltä sitten budjettivarat tulevat, sieltä kautta pystytään nämä aukot paikkaamaan. Kannattaisi ottaa vakavasti se, mistä viime viikolla keskusteltiin.

Yleiskeskustelu päättyy.