Täysistunnon pöytäkirja 157/2002 vp

PTK 157/2002 vp

157. TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2002 kello 20.05

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

 

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Rouva puhemies! Vakuutusoikeuden käsittelyaikoihin on kiinnitetty mietinnössä huomiota. Tämä on todella aiheellista. Kuten äsken totesin, kansalaisten oikeusturva kärsii pitkien käsittelyaikojen johdosta täysin kohtuuttomasti. Se vaikuttaa monen muun etuuden saamiseen, kun joutuu odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä. Tässä myöskin arvioidaan, mitä tämä uudistus merkitsee, merkitseekö se pitenemistä vai lyhenemistä käsittelyajoissa. Voi olla, jos ei riittäviä resursseja vakuutusoikeudelle anneta, että tämäkin esitys merkitsee pidentämistä.

Riittävien resurssien saaminen vakuutusoikeuteen on mielestäni erittäin keskeinen asia kansalaisten oikeusturvan toteuttamiseksi. Nyt katsotaan, että vakuutusoikeuden tulee kuulla hakijaa, mikä on tärkeää, mutta samalla siitä voi juuri seurata se, että jos ei resursseja ole tarpeeksi, käsittelyajat sen kuin pitenevät. Juuri vastikään eräs kansalainen, isä, lähetti lapsensa, siis noin 30-vuotiaan lapsensa, eläkkeensaajan hoitotukea koskevan vakuutusoikeuden hylkäävän päätöksen. Sen käsittelyyn oli mennyt noin 2,5 vuotta. Lopputulos oli mielestäni täysin väärä, täysin kohtuuton. Tuntuu todella vaikealta saada oikeutta tähän asiaan, mutta ei auta muu kuin ... Vakuutusoikeudessa mielestäni kyllä pitäisi aivan toisella tavalla arvioida hakijoiden ja heidän lääkäreidensä esittämiä asioita. Toivon, että vakuutusoikeuden toimintaan saadaan inhimillisyyttä ja ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen peräänkuuluttamaa oikeudenmukaista käsittelyä.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva vakuutusoikeuslain muutos on tavoitteeltaan sellainen, että muutoksenhakujärjestelmää voitaisiin toimeentuloturva-asioissa parantaa. Tämä on erittäin tärkeä asia, koska käsiteltäviä asioita on yli kymmenentuhatta vuosittain.

Puutun vain yhteen lakivaliokunnan mietinnön kohtaan, missä valiokunta kantaa erityistä huolta siitä, että työkyvyttömyyseläkeasioissa luottamus järjestelmään on kovin huono. Noin 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään, ja erityisesti närää on aiheuttanut nimenomaan se, että työkyvyttömäksi jo katsottua henkilöä ei sitten lopullisen päätöksen tehnyt yhtiön lääkäri näe.

Nyt kun valiokunta on erityisesti painottanut sitä, että vakuutusoikeus muuttaisi toimintatapojaan niin, että ainakin sellaisissa tapauksissa, missä hakemus todennäköisesti hylättäisiin, hakijaa kuultaisiin ja hän voisi antaa lisäselvityksiä, tämä toimintatavan muutos on sikäli tärkeä, että tällöin voitaisiin tietokatkoksia välttää ja saada asia sitten ilman valitusta hyväksytyksi, jolloin nämä ongelmalliset yli vuoden käsittelyajat vakuutusoikeudessa saattaisivat lyhentyä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Samaan jatkoksi: Mietinnön sivulla 4 todetaan, että käsittelyajat ovat todella pitkiä, 13—14 kuukautta. Edelleen todetaan, että suulliset käsittelyt ovat vakuutusoikeudessa varsin harvinaisia. Niitä on järjestetty vuosittain 30—40 kappaletta, ja muutoksenhakulautakunnassa ne ovat todellisia harvinaisuuksia. Sitten todetaan tämä suuri viisaus, joka on jokaisen kansanedustajan hyvin kokema, jos täällä vähänkään näissä puuhissa on ollut, että työkyvyttömyyseläkeasiassa koko järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin vähän luottamusta. Se kai lienee niin, että ei sellaista kansanedustajaa olekaan, jolla ei tähän ole evidenssiä tarjottavana.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, se olennainen pointti tulee siinä, että kun kaikki nämä on kuvattu täällä harvinaisen perusteellisesti ja ilmeisesti hyvin oikeellisesti, ainut on vaan, mikä sanotaan, että "luottamuksen lisäämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä, että vakuutusoikeus yhdessä muutoksenhakulautakuntien kanssa kehittää ja muuttaa toimintatapoja työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyssä niin, että ainakin niissä tapauksissa, joissa lopputulokseksi näyttäisi tulevan kielteinen ratkaisu, hakijaa kuullaan hänen esittämänsä ja lautakunnan tai oikeuden hankkiman selvityksen johdosta sekä varataan hakijalle tilaisuus lisäselvityksen antamiseen". Ei minkäänlaista pontta, joka koskisi hallitukselle velvoitetta ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Tämä on niin kuin limbo.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Myöskin vakuutusoikeus on saanut paljon arvostelua siinä kohden, että asiantuntijalääkäri ja lähettävä lääkäri ovat eri mieltä työkyvyttömyyseläkeasioista. Kelan valtuutetut kiinnittivät tähän asiaan huomiota pari vuotta sitten, ja tämähän tulee jossakin määrin esille myöskin kansaneläkkeissä mutta enemmän kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeissä. Tämä erimielisyys näiden lausuntojen pitävyydestä on peräti 20 prosenttia.

Kelan valtuutettujen toimesta Kelassa oli toimikunta, joka selvitti tätä asiaa, ja kun Isossa-Britanniassa on malli, jossa puolueeton asiantuntija tutkii tämän mahdollisuuden, esitimme tätä mallia sosiaali- ja terveysministeriölle ja toivomme, että sosiaali- ja terveysministeriö nopeasti lausuu kantansa tähän uuteen asiaan, koska tämä on aivan kestämätön tilanne, että peräti 20 prosentissa on erimielisyyttä eläkkeellepääsystä. Sitähän eivät kansalaiset ymmärrä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan selkeästi sanotaan lakivaliokunnan mietinnössä, että vakuutusoikeuden ongelmana on pitkä käsittelyaika, ja siihen ei kuitenkaan ole löytynyt selkeätä, konkreettista esitystä. Mietinnön sisällä ei sanota muuta kuin tuodaan tämä huoli esille, eikä mitään vastaavaa ikään kuin ratkaisua ole löydetty. On varmasti vaikeasta asiasta kysymys, mutta jotenkin tuntuu pahalta, kun tässä vaan vakuutusoikeuden organisaatiomuutoksen tehokkaaseen läpivientiin kiinnitetään huomio eikä haeta niinkään ratkaisua siihen, miten asiakkaita saataisiin kohdeltua niin, että tulisi jotakin luottamuksen lisäämismahdollisuuksia, edellytyksiä edes luotaisiin.

Usein yhteydenottoja tulee työkyvyttömyyseläkkeille pyrkineiden asiakkaiden, ihmisten, kansalaisten taholta. Vaikka lääkärinlausunto sanoo, että työkyky on todella jo sen kaltainen, että ei voi puhua mahdollisuudesta edes minkäänlaisen koulutuksen tai kuntoutuksen kautta uuteen työhön, kuitenkin kielteisiä ratkaisuja tulee ja useita kuukausia on takana ollut odotusaikaa.

Itse olen erityisesti törmännyt siihen, että kun pyydetään lisäselvityksiä, niiden painoarvo on kuitenkin jäänyt todella vähäiseksi. Tuntuu jotenkin aivan kuin näitä ihmisiä aliarvioitaisiin, itseänsäkin näitä ihmisiä, ja varmasti myöskin lausunnonantajalääkärit kokevat sen sillä tavalla, että heidän työnsä on mennyt hukkaan. Tämä on yksi asia, johon todella toivoisi, että tulisi joku ratkaisu. Tietysti nyt, kun ei ole lausumaesitystä eikä sellaista edellytystä hallitukselle, se ei tämän mietinnön kautta viestity, mutta onhan se sen kaltainen asia, joka eri yhteyksissä on täällä ollut salissakin keskustelussa. Toivon, että tästä kuitenkin menee hallitukselle viesti, että tähän asiaan pikaisesti puututaan.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Rouva puhemies! Kyllä niitä viestejä on mennyt, ja rouva puhemieskin oli avaamassa seminaaria tuolla auditoriossa, näitä seminaareja järjestettiin neljä kappaletta. Täytyy nyt sanoa, että en nyt voi olla kauhean tyytyväinen siihen, mitä sitten näiden vuosien aikana on tapahtunut, ennen kaikkea siihen, miten hitaasti asiat etenevät.

Ed. Ihamäki viittasi valtuutettujen toimeksiannosta tehtyyn selvitykseen, ja tämäkin selvitys lähti käyntiin seminaarissa, kun valtuutettujen silloinen puheenjohtaja, nykyinen Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen toi esille, että on tarpeen tällainen selvitys Kelassa tehdä.

Nyt yksi ongelma, mikä on vaikuttanut eläkkeensaajien asemaan huonontavasti, johtuu siitä, että kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin osalta ja sen vuoksi vain noin puolella työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista enää tulee tämä kansaneläke mukaan. Aikaisempi kokemukseni oli se, että kun Kansaneläkelaitos, jolla kuitenkin oli enemmän kokemusta, lähetti näitä henkilöitä työkyvyn arviointeihin, usein sitä kautta saatiin pää auki ja nämä ihmiset saivat eläkkeensä.

Olen todella pahoillani, etten eilen päässyt Turussa järjestettyyn Kelan seminaariin juuri näistä työkyvyttömyyseläkeasioista, koska pari viikkoa sitten minulle lähetti eräs tamperelainen henkilö Kelan kpy:llä tehdyn selvityksen pohjalta laaditun lääkärinlausunnon, ja kyllä olin aivan järkyttynyt. Tämä lääkäri — toivon, että ed. Ihamäki rupeaa tutkimaan, miten kpy näitä lausuntoja tekee — oli sitä mieltä, että henkilö oli täysin työkykyinen. Työterveyslääkäri syksyllä oli tehnyt työkyvyttömyyseläkelausunnon, ja Kela oli myöntänyt hänelle eläkkeen, mutta nyt sairauspäiväraha lopetettiin tämän Kelan kpy:n lausunnon perusteella kesken kaiken. Tässä olisi Kelan valtuutetuille vielä runsaasti tehtävää. Toivon, että valtuutettujen puheenjohtaja ed. Ihamäki vielä tarttuu tähän asiaan.

Työkyvyttömyyseläkettä hakevien tilanne on edelleen täysin kestämätön. Juuri viime viikolla sain kiitoskirjeen eräältä henkilöltä. Hän oli kymmenen vuotta hakenut eläkettä, ja nyt kolme vuotta hänen kanssaan tätä asiaa vietiin eteenpäin. Vakuutusoikeudesta tuli hylky reilu vuosi sitten, mutta nyt uudella hakemuksella sitten lopultakin tämä asia saatiin kuntoon. Minua hävettää, että tämä ihminen kiittää minua. Tässä ei pitäisi kiittää ketään. Tässä pitäisi moittia koko kansanedustuslaitosta siitä, että me emme ole saaneet tätä asiaa parempaan jamaan, vaan nämä ihmiset edelleen joutuvat taistelemaan oikeudestaan saada toimeentulo, kun he ovat menettäneet terveytensä.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli sellaisessa asiallisessa kytkennässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vielä eilen kesken olleisiin eräisiin asioihin, että tämä mietintö jouduttiin viimeistelemään tänään varttia vaille kaksi. Sen vuoksi on ehkä syytä selittää jotakin sellaista, mitä tässä mietinnössä ei nyt ole.

Ensinnäkin vakuutusoikeuden presidentti on vaihtunut, ja hallitus on antamassa vielä tälle eduskunnalle esityksen vakuutusoikeuksien tuomarien nimittämisestä. Siihen esitykseen tulee sisältymään esitys vakuutusoikeuden uudelleenorganisoimisesta, millä on tarkoitus helpottaa jutturuuhkaa ja lyhentää oleellisesti käsittelyaikoja. Se lakiesitys tulee vielä tälle eduskunnalle.

Niin kuin saatatte mietinnöstä havaita, hakijan ja hakijan lääkärin kuulemista lisätään oleellisesti. Sekä presidentti itse että asiantuntijat antoivat ymmärtää, että suullista kuulemista kaikissa muutoksenhakuvaiheissa, siis tämmöistä tuomioistuimen suullisen pääkäsittelyn tapaista käsittelyä, lisätään. Kyllä tämä asia on menossa hyvässä järjestyksessä eteenpäin, eikä tämä enää näytä niin pahalta kuin se näytti eilen.

Yleiskeskustelu päättyy.