Täysistunnon pöytäkirja 158/2006 vp

PTK 158/2006 vp

158. TIISTAINA 13. HELMIKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

21) Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Paljon melua melkein tyhjästä. Näin voisi hyvillä perusteilla luonnehtia yt-lain käsittelyä. Melu alkoi jo ennen kuin tämä laki tuli eduskuntaan. Kokoomus nosti voimakkaan kampanjan, jolla koetettiin luoda sellaista kuvaa, että tässä pienyrittäjien asema nyt hyvin vakavasti vaikeutuu ja käy jopa mahdottomaksi. Tuo keskustelu jatkui täällä eduskunnassa ensimmäisen käsittelyn aikana, vaikka mitään perusteita tällaisiin väitteisiin ei tosiasiassa ole. Ainoa olennainen muutoshan tässä uudessa yt-laissa aikaisempaan verrattuna on se, että luku 30 muuttuu luvuksi 20. Nyt voimassa olevan lain mukaan yt-menettelyä käytetään yrityksissä, joissa on 30 työntekijää, ja jatkossa se raja on 20 työntekijää.

Mitään dramaattista tähän lakiesitykseen ei siis sisälly. Minusta päinvastoin työntekijöiden edustajilla tässä eduskunnassa on aihetta kritisoida tätä lakiesitystä siitä, ettei tässä puututa niihin olennaisiin epäkohtiin, joita suomalaisessa työelämässä kasvavasti on. Niitä on ensinnäkin se, että irtisanominen Suomessa on erittäin helppoa ja halpaa, ja tähän ongelmaan pitäisikin oikeasti lähteä hakemaan ratkaisuja.

Toinen suuri ongelma suomalaisessa työelämässä on se, että pätkätöiden ketjuttaminen lisääntyy. Vakituisia töitä teetetään yhä laajemmin määräaikaisina, ja tässä meidän, vasemmistolaisten, syyttävä sormi sojottaa myöskin kuntiin ja valtioon. Ne ovat jopa pahimpia olleet pätkätöiden teettäjinä.

Kolmas epäkohta suomalaisessa työelämässä on vuokratyön lisääntyminen. Siihen liittyy monia ongelmia, ensinnäkin kysymys vuokratyöntekijöiden asemasta ja tietenkin myös siitä, että kun vuokratyötä laajasti käytetään, se heijastuu myöskin vakituisemman väen tilanteeseen.

Pitääkin ryhtyä todellisiin toimiin työelämän ongelmien ratkaisemiseksi. Irtisanomissuojan parantaminen olisi muun muassa sitä, mitä me esitämme, eli irtisanomisrahan käyttöönottaminen Suomessa. Pätkätöiden ketjuttaminen pitää laittaa kuriin muuttamalla työsopimuslakia tältä osin siten, että tällainen tahallinen ketjuttaminen sanktioidaan. Vuokratyön osalta me esitämme vuokratyöntekijöille takuupalkkaa. Sellainen järjestelmä on Ruotsissa käytössä, ja se on vahvistanut vuokratyöntekijöiden asemaa ja myös on sitten vaikuttanut siihen, ettei tällä vuokratyöllä päästä siinä laajuudessa keinottelemaan kuin meillä selvästikin tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman, joka on vastalauseen 2 mukainen ja kuuluu näin:

"Eduskunta edellyttää, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa parannetaan valmistelemalla pikaisesti lainsäädäntö, joka oikeuttaa vuokratyöntekijän takuupalkkaan ja samaan työsuhdeturvaan kuin muillakin työntekijöillä, sekä valvomalla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista aiempaa tehokkaammin työsopimuslain velvoitteiden mukaisesti."

Ed. Kalevi Olin merkitään läsnä olevaksi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Tennilän esittämää perustelulausumaa ja totean, että esimerkiksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on eräs työntekijä kymmenen vuoden aikana joutunut tekemään 98 määräaikaista työsopimusta ja vasta 99. työsopimus oli toistaiseksi voimassa oleva. Kyllä tästä jo voidaan nähdä, että näillä määräaikaisilla työsopimuksilla keinotellaan suoraan. Kuten ed. Tennilä täällä totesi, niin on syytä nämä sanktioida niin, että perusteettomien määräaikaisten työsopimusten käyttäjät joutuvat maksamaan siitä sakkoa, kun tällaista käyttävät.

Toisena asiana tämä irtisanomissuoja: Irtisanomissuoja on Suomessa heikko, ja irtisanominen on halpaa ja helppoa Suomessa. Kun aikaisemmin puhuttiin, että valuutta joustaa Suomessa, nyt joustavat työntekijät ja työpaikat. Metsäteollisuudessa, joka on aikoinaan ollut varma työnantaja, on yhteensä tuhansien ihmisten vähennykset käynnissä. Koko elektroniikkateollisuus on siirtymässä muihin maihin, halvemman kustannustason maihin. Kun valuutta ei jousta, niin työpaikat joustavat, ja työntekijät maksavat sen työttömyydellään, ja yhteiskunta tietenkin menettää verotulonsa. Myöskin tätä irtisanomissuojaa tulisi parantaa, ja erityisesti suuryrityksillä pitäisi olla ehdottomasti kunnollinen irtisanomisraha maksettavana, kun ne puhtaasti voittojen lisäämiseksi siirtävät tuotantoa ulkomaille.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä on aiheuttanut melkoista keskustelua tuolla kentällä, aiheuttaa tänään vähän kevyen luokan keskustelun, mutta aiheuttaa kuitenkin sellaista, että jotain tässä tarvitsee mielipiteen osalta julkituoda.

Te, edustajat Tennilä ja Kuoppa, olette oikeassa tämän määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen osalta ja siinä olevien epäkohtien osalta, mutta te ette halua ymmärtää niitä ongelmia, mitä siellä työnantajapuolella tässä asiassa on olemassa, minkä takia työntekijää ei haluta ottaa pysyvään työsuhteeseen, vaan näillä määräaikaisilla sopimuksilla, miten sanoisinkaan, käydään semmoista peliä, että työntekijästä aina päästään eroon. Tämän maailman osalta ymmärrän erinomaisen hyvin, että te kohdistatte nämä paineet ja keskustelun nimenomaan näihin suuriin yrityksiin, joista ed. Kuoppa äsken viittasi metsäteollisuuteen.

Mutta tähän lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä: erityisesti näissä suurissa yrityksissä, kuten metsäteollisuuden osalta, se yt-menettely kun alkaa, niin se on menoa, ja siitä saavat hyväksensä oikeastaan vain, sanoisin, juristit. Ne muodolliset tekijät tulee täytettyä, kun juristit astuvat pöytään, mutta työntekijällä on aina lähtö olemassa. Sanon vähän kevytmielisesti, kun sanon, mutta sanon kuitenkin, että kyllä tämä koko yt-menettely on sellaisenaan vähän yhdenlaista teatteria. Mutta kumminkin kun katsotaan tätä peliä, niin oikeastaan jotkut säännöt pitää olla, ja ne on tähän kirjattu ja kirjoitettu sen osalta. Miksei niin, että tässä hyväksytään, enkä nyt ole esittämässä, etteikö se kuuluisi näin tehdä. Jos olisin siellä työntekijän puolella, niin ilman muuta vahvasti tämän asian puitteista puhuisinkin. Mutta tämän vastakohta ovat sitten vuokratyövoima ja määräaikaiset työsuhteet, jotka ovat mielestäni kyllä melkoinen ongelma tässä olemassa.

Äsken viittasin tämän lastensuojelulain käsittelyn osalta siihen, että tässä on syntynyt hallituspuolueitten sisällä joku kauppa, minkä ed. Puisto ikään kuin vesitti kertomalla, että tiedot ovat peräisin hevosmiesten tietotoimistosta. Kun tämän puheenvuoron saan tässä pidettyä, niin lähden tutkiskelemaan, mitä uusia tietoja siellä hevosmiesten tietotoimistossa on olemassa, sieltähän voi löytyä huomisellekin päivälle jotakin. Mutta mitä tulee niihin viitteisiin, että on syntynyt kauppa, lainaan tässä viime viikolla keskiviikkona olleessa ensimmäisessä käsittelyssä ollutta ed. Tiilikaisen puheenvuoroa: "Se on tehnyt paljon uudistuksia, joilla on parannettu yritysten kilpailuedellytyksiä, ja toisaalta on pidetty huolta työntekijöiden turvasta muutosturvalainsäädännöllä jälkijättöisesti ja nyt yt-lailla etupainoisesti. Täytyy katsoa tätä kokonaisuutta eikä ampua tällä tavalla pelottelutekniikalla yksityiskohtien kimppuun tässä hallituksen onnistuneessa ja tuloksia tuoneessa politiikassa." Mielestäni tämä osoittaa sen, että on syntynyt hallituspuolueitten puolustava linja, vaikka keskustan vankka linja oli aikaisemmin sellainen, että tätä ei tule hyväksyä eikä sitä voida hyväksyä.

Toinen lainaus täältä samasta puheenvuorosta tai saman puhujan puhumana, vaikka olikin ilmeisesti toinen puheenvuoro: "Kuten monet keskustalaiset ovat todenneet, tämän laajentaminen 30:stä 20:een ei ollut meidän mielestämme välttämätöntä, mutta niitten sisällöllisten lievennysten takia sen kompromissin olimme vastuullisena hallituspuolueena valmiit hyväksymään." Tämä on vastoin kaikkia niitä perusteita, mitä aikaisemmin on kerrottu. Mielestäni voisi aivan suoraan kertoa, että se oli pakkotilanne, hallitussovun perusteella näin syntyi ja kävi, mutta ei tähän sopuunkaan ole oikein viitattu vaan annettu ymmärtää, että tämä on ollut ikään kuin keskustapuolueen tavoitteitten mukaista.

Minun ei tarvitse puhujana pohtia, onko se tavoitteiden mukaista vai ei, mutta muistutan, että kun kerroin näistä sisällöllisistä keskusteluista täällä, niin kyllä Kymenlaaksossa muistettiin puolueen varapuheenjohtaja Rantakankaan lausumat marraskuussa, joissa sanottiin, että keskusta ei tule koskaan antamaan periksi siinä 30 hengen työntekijämäärän pudottamisessa 20:een. Näin nähden kyllä sen osalta tavoitteet ovat olleet aivan toisenlaiset kuin nämä puheenvuorot, joita ensimmäisen käsittelyn aikana tämän taakse on laadittu ja tehty.

Toivonkin, että se yhteistoiminta yrityksissä menisi sitten niin hyvin kuin täällä on annettu ymmärtää ja uskotella ja nähdä. Mutta tietääkseni niissä taustajärjestöissä, joissa itse edustan Suomen Yrittäjien jäsenenä yrittäjäkenttää, ja myöskin niissä järjestelmissä, missä kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana edustan eduskuntaan pyrkivää ehdokasta, tälle asialle ei löydy ymmärtämystä eikä sille voi löytyä puolestapuhujaa. Tämä on ollut huono esitys. Ne sisällölliset muotohelpotukset, joita sinne on syntynyt, ovat pientä kosmetiikkaa, mutta tässä — jatkan edelleenkin siitä, mistä puhuin ensimmäisessä käsittelyssä — haetaan ikään kuin ammattiyhdistysliikkeelle tämmöistä, miten sanoisi, maksavaa jäsenkuntaa lisää, ja siinä mielessä tämä kyllä palvellee sitä alkuperäistä tarkoitusperää, mistä tämä kauppa tähän on syntynytkin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva asia on varsinaisesti ja tosiasiallisesti käsitelty sekä lähetekeskusteluvaiheessa että ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, mutta koska edustajakollegat toivat täällä muita ajankohtaisia kysymyksiä esille, niin muutamalla sanalla haluan näitäkin kommentoida.

Kysymys pätkätöistä on työntekijän kannalta toisaalta ongelmallinen, toisaalta, kuten työministeri Filatov sanoi, on hyvä, että saa edes pätkätyötä tai määräaikaista työtä. Kuten ed. Seppo Lahtela toi esille, niin asialla on nämä molemmat puolet. Aina ei ole mahdollista vakinaistaa, tarvitaan sijaisia. Muun muassa oma tyttäreni on kahden kuukauden sijaistyössä, koska sen mittainen työsuhde avautui. Silloin on hyvä, että on saanut työtä, vaikka melkoiset muuttokustannukset tulevat. Ongelmia on sitten, jos henkilö, joka on työttömänä, käy vaikkapa kolmen päivän kurssin. Tämä on paljon pitemmältä ajalta pois työttömyyskorvauksesta.

Toivon, että työelämään liittyvässä lainsäädännössä voitaisiin soveltaa tervettä järkeä, sallia työttömän kouluttautua, kehittyä taidoissa tai kehittää itseään muutoin. Nyt meillä ovat hiukan liian byrokraattiset nämä käytännöt. Toivon, että voitaisiin löytää joustavuutta, jolla työtön ihminen voisi motivoitua elämässä eteenpäin, etsiä työtä ja löytää aikanaan uutta vaihetta elämäänsä, jos ei aiemmasta työpaikasta ja aiemmalla ammatilla voi työtä löytää.

Arvoisa puhemies! Toivon, kun tämä laki tulee voimaan, että käytännön ongelmia, joita pelätään, ei syntyisi, vaan voisi elämän kulku jatkua työpaikoilla kaikkien kesken hyvässä sovussa, koska sitä tarvitaan. Työpaikan henkinen ilmapiiri on tekijä, joka on sellainen voimavara, että sitä tarvitaan nyt ja vastaisuudessa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomus nostatti yt-lain ensimmäisen käsittelyn yhteydessä valtavan kohun tästä pienestä lainmuutoksesta, joka merkitsee vain sitä, että 30 työntekijää muuttuu 20 työntekijäksi siinä tapauksessa, kun yt-menettelyjä noudatetaan. Tässä ei ole mitään olennaista tapahtumassa. Tämä kokoomuksen koko kohun nostatus oli pelkkää pelottelua ja äänten kalastelua pienyrittäjiltä, ja väärää porukkaa te siinä lähditte pelottelemaan. Siellä on ihan todellisiakin ongelmia siinä pienyrittäjäporukassa. Niitä todellisia ongelmia pitäisi ratkoa eikä pelotella sitä väkeä. Kokoomuksen asenne tässä keskustelussa osoittaakin, ettei tässä ollut mistään muusta kysymys kuin tämmöisestä tahallisesta pelottelukampanjasta. Eivät täällä ole kokoomuslaiset edes puhuneet mitään, ja kaikki tuntuvat kannattavan nyt tätä lakiesitystä ed. Lahtelaa myöten. Tämmöinen se oli tämäkin näytös, erikoinen. (Ed. Seppo Lahtela: Väljä tulkinta!)

Yt-lain kautta ei varmaan pääse tämän pitemmälle. Todellisten työelämän ongelmien ratkaisemiseksi pitää ottaa esille muu työelämän lainsäädäntö työsopimuslaista lähtien, jotta parempaa järjestystä työntekijöiden kannalta saataisiin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva yhteistoimintalain muutos merkitsee nykyiseen yhteistoimintalakiin nähden eräitä parannuksia, joita on ollut helppo asettua kannattamaan. Samalla on kuitenkin hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö merkitsemässä sitä, että lain soveltamisala laajenee nykyisestään yhä pienempiin yrityksiin.

Kun nykyinen yhteistoimintalaki koskee vain sellaisia yrityksiä, joissa on vähintään 30 työntekijää, on Vanhasen hallitus laajentamassa yhteistoimintalain soveltamisalaa yrityksiin, joissa on yli 20 työntekijää. Tämä merkitsee sitä, että useat pienyrittäjät saavat kantaakseen ylimääräistä byrokratiaa ja ylimääräisiä hallinnollisia määräyksiä. Tämä merkitsee sitä, että näille pienyrittäjille ei anneta oikeita viestejä kannustavuuden ja työllistämisen edistämiseksi, vaan tosiasiassa valtiovalta ulottamalla yhteistoimintalain yhä pienempiin yrityksiin antaa väärän viestin lisääntyvästä byrokratiasta, lisääntyvistä muodollisista, hallinnollisista määräyksistä.

Herra puhemies! Miksi tässä yhteydessä laajennetaan lain soveltamisalaa yhä pienempiin yrityksiin? Sellainen mielikuva on väistämättä syntynyt, että kun työntekijä- ja työnantajapuoli järjestötasolla ovat neuvotelleet ja siellä on löydetty yhteisymmärrys eräistä parannuksista yhteistoimintalain sisällössä, niin SAK:n vaatima maksu suostumisesta tiettyihin muutoksiin itse yhteistoimintalaissa on ollut se, että lain soveltamisalaa laajennetaan SAK:n vaatimusten mukaisesti yhä pienempiin yrityksiin. Siis tämä on ollut siinä kompromissinhieronnassa SAK:n vaatimus, ja työnantajajärjestöt ovat tähän yhtyneet, kun itse lain sisältöön on tehty eräitä sellaisia muutoksia, jotka ovat olleet taas työnantajajärjestöjen toivomusten mukaisia. On todella harmillista, että Matti Vanhasen hallitus ja ennen kaikkea Matti Vanhasen oma puolue, keskustapuolue, on suostunut SAK:n vaatimuksiin ja ulottamassa lain todellakin yhä pienempiin yrityksiin ja yhä pienempien yrittäjien kannettavaksi. (Ed. Tennilä: Mutta tekin hyväksyitte tämän!)

Nyt tässä toisessa käsittelyssä on enää kyse lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Kuten totesin, pidämme lakia sinänsä perusteltuna näissä suuremmissa yrityksissä ja pidämme siihen nyt tehtäviä muutoksia kannatettavina, mutta tämä laajentaminen yhä pienempiin yrityksiin ei saa meidän tukeamme, ja sen vuoksi lain ensimmäisessä käsittelyssä ehdotimme ja äänestimme sen mukaisesti, että lain soveltamisalaa ei olisi ulotettu niihin. Valitettavasti äärivasemmisto ja vasemmisto saivat keskustan siinä äänestyksessä tuekseen ja näin hävisimme tuossa ensimmäisessä käsittelyssä olleen äänestyksen. (Ed. Tennilä: Ja nyt hyväksytte sitten!) Tässä toisessa käsittelyssä se, mitä tältä osin, lain soveltamisalan osin, on tehtävissä, ei ole kovin paljoa. Lain pykälät, niin kuin ed. Tennilä hyvin tietää, lyötiin kiinni lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä.

Se asia tämän lain käsittelyn yhteydessä on käynyt selville, joka on tullut esiin eräiden muidenkin työelämää koskevien lakien käsittelyn yhteydessä, että pienimpien yritysten, usein työnantajaliittoihin kuulumattomien yrittäjien, niin sanottujen järjestäytymättömien yrittäjien, ääni ei riittävästi kuulu ja kanna työelämän lainsäädäntöä kolmikantaisesti valmisteltaessa. (Ed. Kuoppa: Kyllä Eero Lehden ääni tuntuu kantavan!) Tämä on epäkohta, johon pitäisi pyrkiä korjausta saamaan. Toisin sanoen kun valmistellaan työelämän lainsäädäntöä, joka usein koskee kaikkia yrittäjiä ja yrityksiä, olisi tärkeää, että myös pienimpien yritysten ja pienyrittäjien ääni tuossa valmistelussa riittävästi kuuluisi.

Arvoisa herra puhemies! Sen vuoksi ehdotankin tässä yhteydessä hyväksyttäväksi vastalauseen 1 mukaista lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa työelämän lainsäädäntöä nostetaan Suomen Yrittäjät ry yhdenvertaiseen asemaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa."

Tämä lausuma ei siis puhu varsinaisista työehtosopimusneuvotteluista ja työnantajaroolissa tapahtuvasta neuvottelemisesta, vaan puhuu siitä, että kun valmistellaan työelämän lainsäädäntöä, kuten työaikakysymyksiä tai yhteistoimintalain mukaisia kysymyksiä, niin silloin Suomen Yrittäjien pitäisi tasavertaisesti pienempiä yrityksiä ja usein järjestäytymättömiä yrittäjiä edustavana järjestönä olla noissa neuvotteluissa mukana.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilä, te yrititte löytää sellaisia sanamuotoja ja semmoisia ajatuksia, että olisin ollut äskeisessä puheenvuorossani tämän lain vilpittömän hyväksymisen kannalla. Tämä oli aivan väärä tulkinta, enkä tiedä, pitäisikö minun terävöittää puhetapaani, että ymmärrettäisiin, missä hengessä sitä esitetään ja tehdään, pitäisikö minulla olla ketjut käsissä, mitkä helisisivät ja kalisisivat koko ajan, että tietäisi, että ankarasti ollaan vastaan, niin kuin ennen hevonen pelkäsi, kun kettinki helisi. (Ed. Kuoppa: Hylkäättekö?) — Näin tätä maailmaa katsottuna vieläkin, ed. Kuoppa, teroitan teille, että jos laissa on jotain hyvääkin olemassa, niin sitä hyvää ei pidä hyljätä sen takia, että siellä on erinomaisen suuri epäkohta se, että sitä soveltamisalaa ajetaan sieltä 30:stä 20:een, mikä on suuri virhe.

Mutta, herra puhemies, ed. Zyskowicz puhui vastalauseen 1 mukaisesta sisällöstä ja siitä, kuinka tärkeätä on, että muun muassa Suomen Yrittäjät pääsisi neuvottelemaan aidosti ja sanomaan asiansa silloin, kun tämmöisiä asioita valmistellaan. Se puheenvuoro oli niin hyvä, että lämpimästi kannatan ed. Zyskowiczin esitystä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen tämän ennenkin sanonut täällä salissa ja istunnossa, että suomalaisen työllisyyden turvaaminen perustuu nyt ja tulevaisuudessa moniin asioihin. Niinhän se on, että yritykset työllistävät silloin, kun niiden toiminnalle on selkeä kysyntä. Yritys, jolla ei ole kannattavaa liiketoimintaa, ei voi myöskään työllistää. Pienet yritykset ovat pääsääntöisesti yksittäisten yrittäjien johtamia, ja näin niillä on myös kasvot. Yrityksen tärkein voimavara on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Olen ollut itse yli 20 vuotta yritysmaailmassa mukana ja tiedän, että jokainen menestyvä pienyritys haluaa pitää henkilöstöstään erittäin hyvää huolta. Se on nimittäin ainut tae sille, että yrityksellä on myös tulevaisuus. Näin ollen yhteistoiminta syntyy parhaimmillaan työnantajan ja työntekijän välisestä aidosta luottamuksesta — korostan sanaa "aidosta".

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä yhteistoimintalain uudistus on selvä parannus ennen kaikkea työntekijöiden näkökulmasta, mutta myöskin yrityksille siinä tulee uusia, parempia toimintaedellytyksiä. On myöskin totta se, mitä ed. Zyskowicz täällä sanoi, että soveltamisala laajenee, eihän siinä mitään. Näin se tapahtui, ja tästä sovittiin yhdessä, niin kuin hän totesi; SAK, mutta, ed. Zyskowicz, myös EK olivat erittäin voimakkaasti vaikuttamassa siihen, että näin tapahtui. Se nyt vaan tällä tavalla menee. Vaikka se ei meitä kaikkia miellytä, kuitenkin ne uudistukset, joita tämän lain myötä tulee, ajavat edelle tämän, ja näin asiassa mennään.

Mutta sitten, puhemies, Vanhasen hallituksen teot yrittäjyyden edistämiseksi kestävät kyllä vaikka minkälaisen vertailun. Pitää kyllä hakea sellaista hallitusta, joka niin paljon on yrittäjyyden eteen työtä tehnyt ja merkittäviä uudistuksia saanut aikaan kuin nyt on tapahtunut. Se on myöskin näkynyt meidän työllisyyden kehittymisessä, kansantuotteen kehittymisessä, toimeliaisuuden lisääntymisessä, yritysten määrässä jne. Tästä on turha meidän väitellä.

Edelleenkin, Suomen Yrittäjien asemaa näissä neuvottelupöydissä — olen siitä samaa mieltä — pitää vahvistaa, sitä pitää voimistaa, mutta pitää harkita tarkkaan, mikä se tapa on, jotta hyviin vaikutuksiin päästään.

Puhemies, lopuksi: Aina silloin tällöin tulee väitteitä siitä, kuka on sanonut mitäkin tämän lain hyväksymisestä tai että ei missään tapauksessa tule sitä hyväksymään. Me olemme kuitenkin hallituspuolueissa lähteneet siitä, että tämä on yhteisesti sovittu ja se tällaisenaan viedään läpi, ja kukaan ei ole sanonut, että sitä ei missään tapauksessa tältä soveltamisalan laajentumisenkaan osalta hyväksyisi.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Minua vaan kiinnostaa kokoomuspuolueen kanta, onko se puolesta vai vastaan. Samassa puheenvuorossa he kannattavat tätä lakia ja vastustavat tätä lakia. On mielenkiintoista todella nähdä, ovatko he puolesta vai vastaan.

Kun täällä vaadittiin Suomen Yrittäjien mukaantuloa näihin neuvottelupöytiin, niin minä en pidä kyllä oikeana sitä linjaa ainakaan, mitä Suomen Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Eero Lehti on esittänyt julkisuudessa, että ensimmäisenä ruvetaan sanomaan luottamusmiehiä irti. Kuitenkin tämä yhteistoiminta yrityksissä perustuu siihen, että työntekijöilläkin on oikeus edustajaansa ja työntekijöitten edustaja voi myöskin esittää ja vaatia sopimuksia noudatettavaksi myöskin työntekijöitten näkökannalta. Mielestäni tämä on hyvin ristiriitainen tämä kokoomuksen kanta. Ei voi olla yhtä aikaa kapitalistin puolella ja yhtä aikaa työntekijän puolella. Jommankumman puolen joudutte valitsemaan.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuopan puheenvuorosta voisi arvella, että ed. Kuoppa haluaa ymmärtää tämän asian aivan väärin. Teillä on semmoinen tulkinta tässä härnätessänne kokoomuslaisia puhumaan, keitä täällä ei kovin paljon ole olemassa, niin kuin sielunvihollisella tutkiessaan Raamattua, että löytää sieltä semmoisia paikkoja, mitkä on vähän sen tyyppisiä, että ei pidä paikkaansa.

Jos te, ed. Kuoppa, haluatte ymmärtää ja nähdä, onko kokoomuksen henki kokonaan tämän puolesta, niin ei suinkaan täällä olisi vastalauseesta äänestetty eikä olisi myöskään sen sisällöstä äänestetty, jos oltaisiin puolesta. Se on selkeä se; 30:stä 20:een pudottaminen on semmoinen rintama, josta en ole ainakaan kuullut, että kukaan kokoomuslainen olisi sitä toisin sanonut.

Herra puhemies! Kun äsken siteerasin ed. Tiilikaisen puheenvuoroa ensimmäisen käsittelyn aikana, jäi vähän käsitys — olikohan se kevytmielisesti puhuttu taikka olenko ymmärtänyt ehkä vähän varomattomasti väärin, mutta kun kuulin ed. Lepän puheenvuoron — kyllä minulle siitä selvä käsitys jäi, että keskusta on voimakkaasti ollut tätä hallituksessa ajamassa ja tekemässä eikä oikeastaan koskaan edes kyseenalaistanutkaan sitä rajaa 30:stä 20:een, vaan tältä osin henki on sen tyyppinen, niin kuin alun perin tämmöinen henki olisi ollutkin, mutta tiedän, että se ei kuitenkaan sitä ole ollut olemassa.

Ed. Kuoppa, me olemme monesta asiasta samaa mieltä, mutta tässä meillä on aivan jyrkkä näkemysero. Toivon, että te sen lopultakin ymmärrätte. (Ed. Kuoppa: Oletteko puolesta vai vastaan?)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Leppä korosti sitä, että tätä soveltamisalan laajentamista ei ole vaatinut pelkästään SAK vaan myös erittäin voimakkaasti työnantajajärjestö EK. Minulla on se käsitys, ed. Leppä, että nimenomaan tämä soveltamisalan laajentaminen on sellainen osa tätä EK:n ja SAK:n välistä kokonaiskompromissia, jota nimenomaan SAK ajoi, siis soveltamisalan laajentaminen, ja että sitä ei Elinkeinoelämän keskusliitto ajanut, ei voimakkaasti eikä vähemmän voimakkaasti, vaikka on tämän kokonaisuuden ollut valmis hyväksymään ja on sitä ajanut voimakkaasti.

Mutta turha teidän, ed. Leppä, ja teidän puolueenne keskustan tässä on mennä EK:n selän taakse tai yrittää sen housuilla istua tuleen. Kyllä te vastaatte omasta toiminnastanne. Te olette tämän soveltamisalan laajennuksen ensimmäisessä käsittelyssä tähän lakiin äänestäneet, ja yrittäjät kyllä vaaleissa tietävät, mitä olette olleet tältä osin tekemässä ja mitä kantaa edustamassa.

Ed. Kuopalla on ilmeisiä vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä, kun ed. Kuoppa edelleen tivaa sitä, mikä on kokoomuksen kanta. Kuten täällä hyvin selväksi esimerkiksi ed. Seppo Lahtela on asian tehnyt, niin emme missään tapauksessa pitäneet oikeana emmekä hyväksyneet tämän yhteistoimintalain soveltamisalan laajentamista yhä pienempiin yrityksiin, tässä tapauksessa yli 20 mutta alle 30 henkeä työllistäviin yrityksiin.

Mitä sitten tulee Suomen Yrittäjien nykyiseen puheenjohtajaan Eero Lehteen: puheenjohtajat tulevat ja puheenjohtajat menevät, mutta meidän mielestämme on tärkeätä, että myös pienempien yritysten ääni kuuluisi, kun työelämän lainsäädäntöä valmistellaan.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On aivan selvää, että silloin, kun sekä SAK että EK tuovat yhteisen, yksimielisen paperinsa, jossa molempien nimet ovat alla, he molemmat silloin kannattavat sitä kokonaisuutta, joka meillä yhteistoimintalain osalta pöydällä on. Siksi on vaikea kuvitella, että ainakaan keskusta istuisi minkään EK:n housuilla tässä. He ovat tuoneet yhdessä sen, ja sitä on käsitelty, ja hallitus on siihen päätynyt. Se on aivan selvä.

Ed. Zyskowicz, kokoomus kyllä nyt johdonmukaisesti ennen vaaleja ... Tietenkin heidän näkökulmastaan on ihan hyvä ja teidän näkökulmastanne on ihan hyvä unohtaa kaikki ne teot, joita tällä hallituskaudella on yrittäjyyden edistämiseksi tehty. Kyllä jos ne teot pitäisi vaihtaa tähän nyt käsittelyssä olevaan asiaan, niin luulisin, että myöskään kokoomuksesta ei kukaan olisi vaihtamassa niitä merkittäviä myönteisiä uudistuksia, joita on saatu aikaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin julkisesti esittämä analyysi tästä laista on se, että tämä on hyvä isoille yhtiöille, yrityksille, huono pienille. Te teette siis valinnan, hyväksytte tämän lain, koska se on hyvä isoille, mutta sanotte, että se on silti huono pienille. Te teette rajun valinnan, jos teidän analyysinne olisi oikea. Se on kuitenkin väärä, ja te tiedätte itse sen. Te puhutte vain lämpimiksenne pelotellaksenne pieniä yrityksiä. Se on minusta sääli, koska siellä on todellisia ongelmia.

Keneltä se on pois, jos ja kun jatkossa informaatiota annetaan myös pienemmissä yrityksissä työntekijöille? Sehän on kaikille hyödyllistä, sekä yrittäjälle että niille työntekijöille siellä pienissä yrityksissä. Tämä on jotenkin hankalan kuuloista, että pelotellaan ihan tahallaan ja turhan päiten pienyrittäjiä. Olin Posiolla paneelissa lauantaina, yrittäjäväen paneelissa. Siellä oli levinnyt tämmöinen käsitys, että nyt tulee maailmanloppu, kun täällä eduskunnassa tuommoisia oli puhuttu.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yritän vielä ed. Tennilälle selittää tämän suhtautumiseni ja suhtautumisemme tähän asiaan.

Nykyiseen yhteistoimintalakiin nähden tässä hallituksen esityksessä on parannuksia niiden yritysten kannalta, jotka ovat yhteistoimintalain piirissä jo tänä päivänä. Mutta sitä me emme pidä järkevänä, että kun nykyistä yhteistoimintalakia niiden kannalta parannetaan, jotka ovat jo yhteistoimintalain piirissä, samalla yhteistoimintalain soveltamisaluetta ja soveltamisalaa laajennetaan yhä pienempiin yrityksiin. Eiväthän nämä pienemmät yritykset, joissa on 20 henkeä vaan ei 30 henkeä töissä, ole aikaisemmin olleet tämän huonomman yhteistoimintalain piirissä. He eivät toisin sanoen millään tavoin tule osallisiksi niistä parannuksista, joita nyt yhteistoimintalakiin tehdään. Heidän tilanteensa ei mitenkään nykyiseen nähden parane. Sen sijaan he tulevat ensimmäisen kerran koko yhteistoimintalain piiriin ja saavat ne muodolliset velvoitteet ja sen ylimääräisen byrokratian, joka yhteistoimintalakiin sisältyy, kannettavakseen.

Tästä, ed. Tennilä on kyse. Me puolustamme pienten yrittäjien asemaa ja katsomme, että työllisyyden kannalta ja myös yrittäjyyden kannalta olisi ollut parempi, että tätä lain soveltamisalan laajennusta ei olisi lainkaan tehty.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Jos te olette tosissanne ja pidätte tätä katastrofina pienille yrityksille, teidän pitää vastustaa minusta silloin tätä lakiesitystä. (Ed. Zyskowicz: Me vastustimme sen laajentamista!) — Nyt siitä päätetään, hyväksytään tai hylätään se esitys, jonka hallitus on antanut, jonka eduskunta on valiokunnassa käsitellyt, josta nyt päätetään: hyväksytään tai hylätään. — Nyt te pelaatte kaksilla korteilla. Te kehutte, että tämä on isoille hyvä, mutta pienille huono, ja sitten teette vielä valinnan eli hyväksytte tämän lain, koska se on isoille hyvä. Te hylkäätte, jos te olette tosissanne, ne pienet yritykset, joita te väitätte puolustavanne. Mutta en usko, että te olette edes tosissanne. Kaikki täällä tietävät, että tässä ei tapahdu mitään erityistä. Informaatiota jaetaan, ja se on vaan hyvä myös pienissä yrityksissä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua työhuoneessani ja päätin tulla kertomaan viime viikonvaihteen kokemukset. Viime viikolla käytin varsinaisen puheenvuoron ja arvostelin kovasti tätä toimialan laajentamista koskemaan 20 työntekijää käsittävät yritykset.

Me kaikki varmaan viikonvaihteessa kierrämme paljon, ja minä kävin seitsemässä pitäjässä ja tapasin paljon yrittäjiä. Tapasin juurin tämän kokoisia yrittäjiä, ja aivan yksiselitteinen viesti sieltä oli, että tämä oli erittäin huono päätös kaiken kaikkiaan eduskunnalta, (Ed. Tennilä: Äänestäkää vastaan!) tämän laajentaminen koskemaan 20 työpaikkaa käsittäviä yrityksiä. — Me äänestimme vastaan juuri tästä asiasta, ja silloin kerrottiin perusteet, miksi me kokonaisuutena emme olleet sitä vastaan, ed. Tennilä.

Minä sanon vielä kerran saman asian, jonka sanoin viime viikolla: Jos se sama aivojen ruutimäärä, jota on käytetty tämän asian osalta noin vuosi — ottaen huomioon ministeriön, siellä ministeriön valmistavan virkamieskoneiston, hallituksen, eduskunnan keskustelut — jos se sama ruutimäärä olisi käytetty pienten yrittäjien osalta mietittäessä, mitä voitaisiin tehdä, että pienet yrittäjät työllistäisivät tässä maassa enemmän, olisi tehty kansalle suuri palvelus yritystoimintaa ajatellen. Pitää muistaa, että keskeiset työllistäjät ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä. Valtio ei lisää, kunnat eivät lisää, siinä jää jäljelle vain elinkeinoelämä. Kaikki me tässä salissa, ed. Tenniläkin, tiedämme, että se jää silloin pienten ja keskisuurten yrittäjien varaan se työllistäminen ja nimenomaan pienten. Jokainen itsensä työllistävä ihminen on kullan arvoinen. Tässä lyödään korville tätä periaatetta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ettei vasemmiston kannasta tule epäselvyyttä, niin tämä on ihan tosiasia, että pienten yritysten varassa on Suomen työllistymisen lisääminen jatkossa entistä enemmän. Tämä on päivänselvää, ja se on sitä meillä Lapissakin. Mutta ei se ongelma ole siinä, että siellä annetaan informaatiota, niissä pienimmissäkin yrityksissä, työntekijöille, niin kuin jatkossa tapahtuu. Te pelottelette nyt suotta pienyrittäjiä, joilla on todellisia huolia ja tarpeita. Tässä tehdään nyt raakaa politiikkaa, ja se pelko leviää. Siellä oli tämmöistä mielialaa Posiollakin, että katastrofi on tulossa ja maailmanloppu häämöttää, ja se on teidän aikaansaannostanne, täysin perustelemattoman ja väärän informaation jakamista.

Pienyrityksiä pitää mennä vastaan. Siellä on todelliset ongelmat ihan jo sosiaaliturvasta lähtien. Se on vakava kysymys, ja sitä pitää yhdessä ja porukalla ajaa, mutta tämmöinen vaalienaluspelottelu tuntuu pahalta. Minulla on hyvin lähellä pienyrittäjiä, joihin te tätä propagandaa kohdistatte.

Keskustelu päättyy.