Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 ja 36 §:n muuttamisesta.

Kysymyksessä on erittäin iso ja tärkeä lakiehdotus ja -uudistus, joka perustuu siihen, että eduskunnan hallintovaliokunta on käsitellessään kunta- ja palvelurakenneuudistusta kiinnittänyt aiemmin huomiota siihen, että me tarvitsisimme täällä valtion ja kuntien tietojärjestelmien parempaa yhteensovittamista ja sillä olisi erityisen suuri merkitys myöskin julkisen hallinnon kustannuksiin.

Tämä esitys, jonka hallitus toi, sai asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa. Me jouduimme eräiltä osin tarkistamaan tätä esitystä viitaten perustuslakivaliokunnan mietintöön ja linjaukseen siitä, että tämän lain piiriin emme voineet ottaa esimerkiksi yliopistoja, eduskunnan alaisia laitoksia ja Suomen Pankkia. Mutta kun valiokunta kävi tätä asiaa tarkemmin läpi, niin vakuutuimme siitä, että näillä kyseisillä tahoillakin on halu vapaaehtoiseen yhteistyöhön julkisen hallinnon tietohallinnon paremman koordinaation aikaansaamiseksi. Kyse on siis erittäin isosta ja tärkeästä uudistuksesta, ja tämän varaan muuten aika paljon pannaan toiveita. Voi sanoa näin, että onnistuessaan kyse on vähintäänkin satojen miljoonien säästöistä julkisella sektorilla.

Arvoisa puhemies! Valiokunta piti tärkeänä, että me saamme seuraavan vaalikauden aikana selvityksen siitä, miten tämä laki on käytännössä toiminut ja minkälaisia tuloksia on aikaansaatu sekä tämän lain pohjalta olevissa kysymyksissä että myöskin siinä vapaaehtoisessa yhteistyössä, johon on sitouduttu.

Eli näillä muutamilla sanoilla hallintovaliokunta hyvin lämpimästi oli puoltamassa tämän hallituksen esityksen hyväksymistä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallintovaliokuntaa ja puheenjohtajaa siitä, että tämä mietintö on tänne saatu. Tämä on juuri sitä, mitä me olemme odottaneet sekä kunnissa että myös täällä valtion puolella.

Julkisen tietohallinnon järjestäminenhän maksaa 2 100 miljoonaa euroa. Siinä todellakin palaa rahaa turhaan ja palaa turhaan työaikaa, kun teemme asioita moneen kertaan aivan turhan takia. Siksi on tärkeää, että tämä yhteensopivuus ja ohjaus toimivat jatkossa paljon paremmin.

Nyt ei muita kehotuksia kuin ministerille kehotus pistää asiaa rivakasti eteenpäin, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä edellä sanottuun. Kiitokset hallituksen hyvästä esityksestä ja puheenjohtaja Antti Rantakankaalle asianomaisen valiokunnan hyvästä asioitten käsittelystä. On todella tärkeää, että koko maassa julkisen hallinnon tietoliikennekysymykset voivat toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tällä tiellä me nyt olemme, kun etenemme sillä tavalla kuin asiassa on esitetty.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On sinänsä hyvä, että pyritään koordinoimaan ja tehostamaan valtion tietohallintoa ja että koko valtionyhtiökonserni otetaan tähän keskittämiseen mukaan. Toisaalta täytyy sanoa, että silloin helposti, jos on yksi järjestelmä, se voi olla jäykkä ja muuttumaton. Alussa se voi toimia hyvin, mutta pitkällä tähtäimellä voi käydä sillä tavalla, että siitä sen muuttumattomuuden vuoksi tulee nopeasti vanha ja sitä ei kyetä kehittämään asianmukaisesti.

Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon tästä hallituksen esityksestä ja totesi, että meillä on useita toimijoita, kuten muun muassa yliopistot, joilla on itsehallinto. Perustuslakivaliokunnan lausunnossahan todettiin, että näiden itsehallinnollisten yhteisöjen osalta valtiovalta ei voi pakottaa niitä ottamaan omia tietokonejärjestelmiä vaan niillä pitää olla oma harkintavaltansa.

Syy-yhteyksien osalta valiokunta totesi, että ei ole yhteiskunnallisia vahvoja perusteita sille, että ne joutuisivat noudattamaan valtiovarainministeriön ohjeistusta. Mutta myöskin sitten, mitä tulee opetuksellisiin tarpeisiin, yliopistojen yhteistyöhön kansainvälisten yliopistojen kanssa, on tärkeätä, että yliopistojen autonomiaa kunnioitetaan. Tästä syystä perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytettiin, että yliopistot mutta myöskin eräät muut yhteisöt jäävät tämän lain soveltamisen ulkopuolelle. Olen erittäin tyytyväinen, että tähän tulokseen päädyttiin.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mehän sivusimme tätä aihepiiriä myöskin eilen, kun keskustelimme valtioneuvoston selonteosta Tuottava ja uudistuva Suomi — Digitaalinen agenda vuosille 2011—2020. Jo siinä keskustelussa selvästi nähtiin, että julkisen hallinnon tietohallinnon yleisessä ohjauksessa on ollut selviä puutteita. Voidaan sanoa jopa näin, että viime vuosina siinä on jossain määrin epäonnistuttukin.

Siksi nyt, kun arvoisa ministeri, te olette täällä paikalla, olisin mielelläni kuullut teidän näkemyksenne, onko ylipäätään valtiovarainministeriö se oikea paikka keskittää valtion tietohallinnon ohjaus nimenomaan valtiovarainministeriöön vai olisiko jossakin muussa ministeriössä kenties vielä parempaa asiantuntemusta tämän asian hoitamiseen? Kysehän on erittäin mittavasta kysymyksestä. Käytämme julkisia varoja tavattoman paljon niihin investointeihin. Tähän asti ne ongelmat ovat juontuneet juuri siitä, että meillä on puuttunut selkeä kokonaisarkkitehtuuri, ohjaus ja investointien kontrolli esimerkiksi yhteensopivuuden osalta tässä yhteiskunnassa julkisen sektorin sisällä. Tämä on tavattoman haasteellinen kysymys, ja siksi olisi tärkeätä, että me löydämme tähän sellaisen toimivan mallin ja sellaisen tahtotilan ensi vaalikaudella, että me pystymme saavuttamaan ne tavoitteet. Tämä on myöskin keskeinen osa, kun me puhumme siitä, että Suomesta tulisi Euroopan keskeinen johtava tietoyhteiskuntamaa, millä tavalla me onnistumme julkisen sektorin puolella kaikissa niissä toimissa, niissä investoinneissa, jotka näitä tietohallinnon sisällä olevia asioita ovat.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erityisen hyvä asia, että hallitus antoi tämän esityksen. Kun tätä hallintovaliokunnassa käsittelimme, niin tätä tarpeellisuutta ei kyllä kukaan asettanut kyseenalaiseksi. Sen sijaan esille tuli myös tämä, mitä ed. Laukkanen täällä totesi, onko valtiovarainministeriö sitten se oikea taho, ja toisaalta sitten, mitä valtion yksiköitä tähän tulee yhdistää. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, tätähän vähän muutettiin siltä osin, että jotkut laitokset jäävät vapaaehtoisen yhteistyön varaan, mikä on näiden itsenäisyyden ja monien muiden syiden vuoksi välttämättömän tärkeää.

Olennaista tässä on tietysti se yhteisten tietojen käyttö niin, että siitä hyötyvät kansalaiset ja palvelut. Tällä hetkellä tilanne on erittäin hajanainen. Eri viranomaisilla on erilaisia järjestelmiä, tiedot eivät kulje, ja ne kustannukset ovat olleet aika valtavat. Toivon mukaan tällä saadaan kustannustehokkuutta ja palvelujen paranemista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä julkisten hankintojen kohdalla, jotka koskevat tietojen välittämistä, on ollut vähän samantyyppinen tilanne kuin hajajätevesiasetuksen kohdalla, eli on ollut erilaisia myyjiä liikkeellä, on myyty eri toimijoille, valtion virastoille, laitoksille, tuomioistuimille ja muille liikelaitoksille, aivan joka kerta muista myydyistä tuotteista riippumattomia yksiköitä, ja sitten ne eivät keskenään keskustele. Samalla myöskään ei ole aina pystytty taloudellisesti toimimaan niin, että olisi oltu myymässä sellaista, mitä todellakin tarvitaan. Valtion puolella tilanne on näin, eikä kuntapuolella tilanne ole juurikaan sen parempi: sairaanhoidossa tilanne on ongelmallinen, mikä heikentää ja hidastaa hoitoa, diagnoosin tekemistä. Tämä on ongelma koko julkisella sektorilla, sekä kuntien että valtion kohdalla, ja on tietysti viimeinen hetki, että näihin asioihin aletaan myös tällä tavoin kiinnittää huomiota ja tehdä aivan konkreettisia uudistuksia, mitä tämä hallituksen esitys nyt mahdollistaa.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Eilen täällä istuntosalissa käytiin pitkä keskustelu tämän digi-Suomi-selonteon osalta, ja on erittäin hyvä, että tämmöinen selonteko tehtiin.

Olen erittäin tyytyväinen tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä ja siitä, että tätä valtion tietohallintoa ryhdytään nyt yhtenäistämään ja tässä aidosti mennään eteenpäin. Meillä on julkisella sektorilla yli 3 500 tietojärjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Ja meillä pelkästään sosiaali- ja terveyspuolella säästöt, jos nämä järjestelmät saataisiin puhumaan keskenään, olisivat noin 600 miljoonaa euroa vuositasolla. Eli tässä puhutaan todella isoista summista.

Toinen asia, mikä minun mielestäni pitäisi ottaa ihan tosissaan, on se, että julkisella sektorilla ja julkisessa hallinnossa meillä kunnissa ja kaupungeissa voitaisiin viedä eteenpäin tätä sähköisen laskutuksen järjestelmää. Asiantuntijoiden mukaan, jos tämä sähköinen laskutus otettaisiin käyttöön, se toisi noin 3 miljardia euroa säästöjä pitkällä aikajänteellä. Kun puhutaan siitä, mistä me saisimme aidosti säästöjä, niin tässä tietohallinnossa sitä on todellakin haettavissa.

Nythän Sitralla on menossa tämä Kunta-it-hanke, jonka tarkoituksena on yhtenäistää näitten kuntien ja kaupunkien tietohallintojärjestelmiä, mikä on erittäin hyvä juttu. Mutta tästä asiasta on puhuttu nyt toistakymmentä vuotta, ja tämä ei ole nytkähtänyt oikeastaan mihinkään suuntaan. Minä todella nyt katson kuntaministeri Tölliä tuolla aitiossa ja toivon, että tämä asia menee todella eteenpäin. Meillä on jokaisella ministeriöllä omat järjestelmänsä. Valtionhallinnossa jos missä on tehostamisen varaa tältä osin. Hyvä!

Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on käsitellyt näitä valtion sähköisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja useaan eri otteeseen tämän vaalikauden aikana. Me otimme kantaa, johon eduskunta yhtyi, 2009 tarkastusvaliokunnan mietinnössä, jossa esitimme, että valmistellaan lainsäädäntö, jossa keskitetään valtion tietohallintojärjestelmien ohjaus yhteen ministeriöön, jotta tähän saataisiin joku ryhti. Ajatuksena oli myös se, että voitaisiin velvoittaa myös nämä niin sanotut itsenäiset viranomaiset tulemaan mukaan tähän samaiseen järjestelmään, jotta nämä avoimet tietojärjestelmät voitaisiin rakentaa koko julkiseen hallintoon. Se tarkoittaa myös kuntia. Tässä mielessä minusta perustuslakivaliokunta olisi voinut tulkita lainsäädäntöä vieläkin laajemmin, että me olisimme aidosti voineet puhua koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien avaamisesta ja niiden mahdollisuudesta keskenään seurustella toistensa kanssa.

Kun tämän nykyisen valtionhallinnon tietojärjestelmän osalta Suomi 1990-luvun alussa oli maailman johtava maa, niin nyt viimeisen kansainvälisen tilaston mukaan me olemme siinä 34. sijalla yhdessä Mongolian kanssa. Me olemme rakentaneet tosi kalliit järjestelmät, käyttäneet satoja, satoja miljoonia euroja tietojärjestelmien rakentamiseen, jotka eivät pysty keskenään lainkaan keskustelemaan. Tämä on tapahtunut valtionhallinnossa, valtion ja kuntien keskinäisessä hallinnossa ja sitten kuntien sisäisessä hallinnossa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa taitaa olla noin 50 erillistä toistensa kanssa seurustelematonta tietojärjestelmää. Tästä järjestelmästä ovat hyötyneet vain konsultit, ja lopputulos on surkea. Siksi minä iloitsen siitä, että saatiin ministeriksi Tölli ja hän sai tämän lakiesityksen tänne eduskuntaan, niin kuin tarkastusvaliokuntakin 2009 esitti, ja hyvä, että valiokunta on tämän asian käsitellyt — minusta olisi voinut vieläkin laajentaa tätä toimialaa.

Se, onko valtiovarainministeriö oikea paikka tälle keskitykselle: Sillä tavalla sitä voi pitää oikeana paikkana, että siellä on myös resurssit. Ehkä aidosti oikeimmin pystyy tarttumaan tähän asiaan, kun se valtuutetaan tällä lailla, että valtiovarainministeriö voi ottaa tämän viranomaisvastuulleen ja hoitaa tämän tehtävän koko valtionhallinnon puolesta.

Lopuksi lyhyesti todettuna: Erittäin tärkeä, hyvä ehdotus, ja nyt toivotaan, että käytännössä päästään hyödyntämään näitä sähköisiä palveluja ja tietojärjestelmiä muun muassa valtion tuottavuusohjelman uuden rakentamisen tueksi. Kun me emme ole pystyneet ottamaan näitä sähköisiä palveluja oikein käyttöön, niin tästä valtion tuottavuusohjelmasta on tullut tuottavuuden alentamisohjelma ja henkilötyövuosien vähentämisohjelma. Ja kun ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää näitä sähköisiä palveluja, niin järjestelmä on tullut sellaiseksi, että eduskunta haluaa puhaltaa sen nykyisen pelin poikki ja aloittaa uuden hallituksen aikana uuden, oikean, aidon tuottavuusohjelman rakentamisen, johon sähköiset palvelut liittyvät keskeisesti osana mukaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä esillä oleva julkishallinnon tietohallinnon ohjausta käsittelevä hallintovaliokunnan mietintö ja lakiesitys ovat, rohkenisin sanoa, ihan perustavaa laatua oleva uudistus nimenomaan valtion ja julkishallinnon näkökulmasta.

Tässä edellä ed. Ahde käytti erittäin hyvän puheenvuoron juuri niistä perusteista, minkä vuoksi tämä on tarpeellinen ja välttämätön. Täydentäisin toteamalla, että tarkastusvaliokunnan lisäksi tulevaisuusvaliokunta on todella runsaan kymmenen vuoden ajan lähestynyt ja käsitellyt tätä ongelmaa, mutta osittain tavallaan nämä kannanototkin ovat menneet niin kuin vesi hanhen selästä. Jostakin syystä tämä ajattelu, että valtio ei voi ottaa vahvempaa ohjausta tietoyhteiskuntakehitykseen, on ollut sellainen oppi, joka on syötetty jostain käsittämättömästä syystä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Jos ajatellaan tänä päivänä kansainvälisiä yrityksiä: ilman että niillä olisi yhteiset tietojärjestelmät, niiden tehokas toimintahan olisi täysin mahdotonta. Tässä mielessä, jos ajatellaan valtion ohjausta, eihän se tarkoita sitä, että kaikki pitää tehdä ja kaiken tapahtua valtion työnä.

Tässä mielessä, arvoisa puhemies, otan ehkä sen näkökulman, jonka toivon saavan nyt todella voimakkaan lisäsysäyksen julkishallinnon osalta. Kun päästään yhteisiin tietojärjestelmiin, yhteensopivaan tietojärjestelmäkokonaisuuteen, se parhaimmillaan sysää merkittäviin toimintatapa- ja rakenneuudistuksiin, joilla saadaan aitoa tehokkuutta, aitoa tuottavuutta aikaan. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että nyt ei ole kysymys itseisarvosta vaan on kysymys siitä, että tällä tavalla saadaan koko se uudistamistyö ihan uudenlaiseen otteeseen. Tähän asti tämä pirstaleinen tietoyhteiskuntakehitys on osittain lukinnut niitä vanhoja rakenteita. Tämä on ehkä se kaikkein vakavin puute, jos katsomme lähimenneisyyttä, että emme ole aikaisemmin saaneet tämän tyyppistä lakihanketta vietyä Suomen eduskunnassa lävitse.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää hallintovaliokuntaa siitä, että valiokunta on tämän asian hyvin perusteellisesti ja samalla kohtuullisen nopeasti käsitellyt niin, että tämä saadaan päätökseen ja päästään asiassa toimimaan.

Merkillepantavaa on ollut se, että tämän lain tarpeellisuudesta ollaan hyvin yksimielisiä, minkä tämänpäiväinenkin keskustelu on osoittanut. Mutta kun tämä lakiesitys oli lausunnolla ja kun tämä tuli käsittelyyn, niin mielenkiintoista oli myös todeta se, että on julkisen hallinnon julkisia yksiköitä ja julkisia toimijoita, jotka totesivat, että eihän tämä koske meitä. Tämä on semmoinen tietynlainen perusongelma. Tämä tietyllä tavalla lähtökohtaisesti on hyvin laaja ja koskee hyvin monia tahoja. Tässähän ei puututa tietosisältöön, vaan tässä on lähtökohtana yhteinen arkkitehtuuri, yhteiset standardit ja se, että järjestelmät ovat yhteentoimivia, ne pystyvät keskustelemaan keskenään. (Ed. Laukkanen: Se on avainkysymys!) Se on suuri periaate, jonka mukaisesti meidän täytyy tehdä työtä. Nyt tämän asian toteuttamiseksi saadaan yksi väline, kun tämä tietohallintolaki saadaan hyväksytyksi.

Sitten ed. Laukkanen kysyi, mikä on oikea paikka, mistä tätä johdetaan, onko se valtiovarainministeriö. Mielestäni ainakin tällä hetkellä valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolla ehkä pystytään parhaiten tätä asiaa koordinoimaan. Mutta sitten on hyvin tärkeä asia se, millä tavalla tämän asian hallinta ja johtaminen toteutuu, niin että se on mahdollisimman toimiva ja että tämä asia myöskin saa riittävät resurssit ja että tähän toimintaan liittyy myös riittävät toimivaltuudet toimia. Ja nyt kun tämä hyväksytään, on myös tärkeää, että eri julkisen hallinnon yksiköt, niin kunnat, kuntayhtymät kuin valtionhallinnon yksiköt, noudattavat terveellistä itsekuria myös siinä, että eivät lähde toimimaan niin, että kun meillä on ihan oma erityislaatuinen toiminta, ettemme ottaisi huomioon sitä, miten tärkeää on yhteentoimivuus ja yhteiset standardit. Tämän hankkeen eteenpäinvieminen tarvitsee resursseja, se vaatii henkilöitä, ja se vaatii rahaa. Se on kannattava sijoitus, mutta sen toteuttaminen hallitusti niin, että lopputulos on hyvä, on tärkeää.

Tässä keskustelussa on erinomaisella tavalla kuvattu niitä ongelmia, mitkä tähän liittyvät, ja nyt ne ongelmat alkavat olla jo tiedossa, mutta meidän pitää pystyä nyt ratkaisemaan ne ja saamaan rakennettua tämä yhteentoimiva kokonaisuus. Uskon, että tämä kohtuullisesti onnistuu, ei meillä paljon muita vaihtoehtoja ole. Tämä on meidän yhteiskuntatalouden kannalta hyvin keskeinen kysymys.