Täysistunnon pöytäkirja 159/2006 vp

PTK 159/2006 vp

159. KESKIVIIKKONA 14. HELMIKUUTA 2007 kello 15 (15.04)

Tarkistettu versio 2.0

6) Valtiontilintarkastajien kertomus 2006

 

Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsillä on sillä tavalla juhlava hetki, että käsittelyssä on eduskunnan Valtiontilintarkastajien ainakin näillä näkymin viimeinen kertomus, kertomus vuodelta 2006, ja valtiovarainvaliokunnan mietintö kyseisestä kertomuksesta. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa käsitellään temaattisesti kolmea aihealuetta, taloutta ja työllisyyttä, osaamista ja hyvinvointia, ja näiden aiheiden alla otetaan esiin ja käsitellään monia ehkä nyt tulevien vaalienkin ja seuraavan eduskunnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Poimin valiokunnan mietinnöstä muutamia valiokunnan kertomuksesta esiin nostamia asioita.

Ehkä yleispoliittisesti mielenkiintoisin on Valtiontilintarkastajien kertomuksen alussa oleva skenaariotarkastelu julkisen talouden liikkumavaran osalta vuoteen 2030 saakka. Valiokunta kiittää tämän aiheen valinnasta ja tarkastelutavan valinnasta valtiontilintarkastajia. Skenaariotarkastelut antavat hyvän mahdollisuuden luoda näkökulmia siihen, minkälaiset poliittiset valinnat itse asiassa rakentavat tulevaisuuttamme, minkälaisilla poliittisilla valinnoilla vaikutetaan siihen, että Suomessa julkisen talouden kehitys ja talouden kehitys ylipäätään toimisi hyvin ja että meillä olisi mahdollisuuksia myös sitten tehdä näiden raamien sisällä erilaisia politiikkavalintoja.

Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on tällaisille skenaariotarkasteluille tyypilliseen tapaan kolme erilaista skenaariota, jonkinlainen varovaisesti arvioitu perusura, optimistinen ura, joka itse asiassa noudattelee aika paljon sitä taloudellista kehitystä, joka viime vuosina on ollut voimassa, ja sitten kielteisten kierteiden negatiivinen ura. Mielenkiintoista tässä skenaariotarkastelussa on se, että monet sellaisetkin kysymykset, jotka eivät aina näyttäydy talouspolitiikan perusvalintoina, tulevat tässä tarkastelussa aika hyvin esiin.

Nämä kysymykset liittyvät ennen kaikkea työvoiman saatavuuteen ja sitä kautta myös hyvään perhepolitiikkaan ja maahanmuuttopolitiikkaan, jotka tämän skenaariotarkastelun kautta näyttävät olevan yllättävän tärkeitä asioita siinä, että talouden myönteinen kehitys pysyy voimassa. Sekä kertomus että valtiovarainvaliokunta korostavat hyvää perhepolitiikkaa ja onnistunutta myönteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Iso merkitys julkisen talouden liikkumavaran ja kestävyyden kannalta on tietenkin sellaisilla perusasioilla kuin työllisyyden kehitys ja valtionvelan korkomenot. Valtionvelan osalta valtiontilintarkastajat peräänkuuluttavat pitkäjänteistä politiikkaa, jossa valtionvelan hoito ja sen aleneminen olisivat kestävällä uralla. Tässä yhteydessä eivät tietenkään ole voineet olla käsittelyttä eli eivät ole jääneet käsittelyttä myöskään meidän tulevat hoivamenomme, joiden määrästä ei täsmällisiä arvioita osata vielä tässä vaiheessa esittää, mutta joka tapauksessa on selvää, että niiden osuus bruttokansantuotteesta tulee kasvamaan.

Skenaariotarkastelu on hyvä pohja siihen, kun katselee, tarkastelee ja arvioi erilaisia politiikkavaihtoehtoja, ja se myös näyttää hyvällä tavalla sen, että poliittisilla valinnoilla on merkitystä, vaikka totta kai tässäkin tarkastelussa esimerkiksi se kaikkein kielteisin skenaario ottaa vauhtia myös kielteisestä kansainvälisen talouden ja kansainvälisen ympäristön tapahtumista.

Arvoisa puhemies! Muutama muu seikka mietinnöstä. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on käsitelty kysymystä hoitotakuun toteutumisesta. Tämä on tietenkin erittäin tärkeä aihe, ja sen arviointia on tästä eteenpäinkin syytä jatkaa. Tilintarkastajien arvio hoitotakuun toteutumisesta on monin osin hyvin positiivinen. Hoitoon pääsy on nopeutunut, hoitojonot ovat lyhentyneet, uudistus on ollut tarpeellinen. Toisaalta masentavaa on se, että nimenomaan lasten- ja nuorisopsykiatriassa erityisesti Helsingin ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla on vieläkin suuria vaikeuksia.

On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että rahan lisäksi lääkärien saatavuus, lääkärien riittävyys näyttää nousevan yhdeksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, toteutuvatko hoitotakuun vaatimukset. Valiokunta valtiontilintarkastajien tavoin kiinnittää huomiota esimerkiksi hammaslääkäritilanteeseen ja myös siihen, että väestön ikääntyessä on erittäin tärkeää vahvistaa geriatrian ja psykogeriatrian osaamista. Kaiken kaikkiaan lääkärivajeen poistamiseksi ja koulutuksen lisäämiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Tänään aikaisemmin tässä istunnossa hyväksyttiin uusi lastensuojelulaki ja eduskunta myös hyväksyi ponnen, joka käsitteli sitä, mitkä viranomaiset tekevät lastensuojelun yhteydessä päätöksiä. Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet lastensuojelupalveluita laajasti, kiinnittäneet huomiota siihen huolestuttavaan seikkaan, että Suomessa köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut huomattavasti ja että lapsiperheiden tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen selvästi yleisestä ansiokehityksestä. Tarvetta lastensuojelun resurssien lisäämiselle on valtiontilintarkastajien mielestä, ja tämä sama tulee esiin myös eduskunnan tänään hyväksymän lastensuojelulain perusteluista, joten tämä on asia, jossa vielä täytyy tehdä töitä. Lastensuojelulain toimeenpanon yhteydessä tulee katsoa, että kunnilla sen toteuttamiseen on riittävät resurssit.

Arvoisa puhemies! Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on käsitelty useita koulutukseen liittyviä kysymyksiä, joista yksi keskeisistä varmasti on kysymys yliopistojen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta ja yliopistojen taloudellisesta itsenäisyydestä. Tässä yhteydessä valiokunta uudistaa omat huomionsa siitä, kuinka keskeistä yliopistojen laatu on suomalaisen yhteiskunnan eteenpäinviemisessä. Valiokunta kiinnittää huomiota valtion tiede- ja teknologianeuvoston kesäkuussa 2006 hyväksymään linjaraporttiin, jossa yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä esitetään vuosiksi 2008—2011.

Yliopistojen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kohdalla yksi erittäin tärkeä seikka on myös se, että tällä hetkellä yliopistot joutuvat käyttämään perusrahoitustaan tutkimusrahoituksesta johtuviin yleiskustannuksiin eli tasapaino erillisrahoituksen ja yliopistojen perusrahoituksen välillä ei tällä hetkellä ole optimaalinen. Valiokunta tässä kohtaa myös yhtyy valtiontilintarkastajien näkemykseen tutkijanuran kehittämisestä. Nuorten tutkijoiden mahdollisuudet työllistyä, tehdä omaa työtään pitkäjänteisesti ovat keskeisiä, jos haluamme pitää Suomessa hyviä, lahjakkaita tutkijoita ja osaajia. Tällä hetkellä nämä mahdollisuudet Suomessa eivät vielä ole kunnossa.

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa on varmasti valiokunnan puolesta syytä kiittää valtiontilintarkastajien puheenjohtajaa ed. Virpa Puistoa ja kaikkia eduskunnan valtiontilintarkastajia ja myös Valtiontilintarkastajain kansliaa tehdystä työstä. Päätösehdotuksenaan valiokunta toteaa, että tämä mietintö ja Valtiontilintarkastajien kertomus lähetetään hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että valtiontilintarkastajien saaman selvityksen mukaan työllisyysasteen edelleen nostaminen ja velan määrän vähentäminen pienentäisivät työttömyyden hoidosta ja velan koroista aiheutuvia julkisia menoja tuntuvasti vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä velkatasolla korkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi puolestaan valtiolle 580 miljoonan euron lisäkustannusta vuodessa, mikä veisi liikkumavaraa muilta menoilta. Kertomuksessa todetaan, että valtionvelan määrän toteutuva kehitys riippuu talous- ja finanssipolitiikan osalta siitä, kuinka hyvin onnistutaan yleisen talouskasvun edellytysten ylläpitämisessä, julkisten tehtävien entistä tehokkaammassa hoitamisessa ja menojen hallinnassa.

Hyvästä talouskasvusta ja valtion verotulojen lisääntymisestä huolimatta nykyinen hallitus ei ole juuri pystynyt vähentämään valtionvelkaa. Valtiokonttorin tilastojen mukaan valtionvelka oli 31.12.2006 yhtä suuri kuin se oli 1.1.2003 eli noin 58 miljardia euroa. Lisäksi hallitus on pystynyt kurjistamaan kuntien taloudellista tilaa siten, että niiden velka lähentelee 9:ää miljardia euroa.

Arvoisa herra puhemies! Nyt, kun kotitalouksien velkaantumisaste on saavuttanut 100 prosenttia, on syytä kysyä, onko julkinen taloutemme lainkaan valmistautunut tilanteeseen, jossa talouskasvu taittuu laskusuhdanteeksi. Laskusuhdanteessa työttömyyden aiheuttamat menot kasvavat, verotulot vähenevät merkittävästi, valtion saamat osinkotulot pienenevät, valtion omaisuutta ei kannata myydä, korot nousevat ja valtio joutuu ottamaan lisää velkaa. Myös kunnat velkaantuvat lisää, koska valtiontalouden liikkumavara vähenee.

Kansantaloutemme ei ole niin ruusuisessa tilanteessa kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Julkinen talous ei kestä laskusuhdannetta, ja siksi paine verojen korotuksiin kasvaa. En halua olla mikään ilonpilaaja, mutta laskusuhdanteessa myös kotitalouksien velkaantuminen aiheuttaa isoja ongelmia. Asuntolainojen korot nousevat, pankkien vakuusvaatimukset lisääntyvät, ja on varmaa, että osa kotitalouksista joutuu myymään lainalla hankkimansa asunnon huonompaan hintaan kuin sen hankki maksaessaan ottamansa lainat.

Arvoisa herra puhemies! Selviämme siis tulevaisuudesta vain kovalla työllä, yrittämisellä ja osaamisella. Yhteiskunnan pitää panostaa myös siihen, että saamme lisää yrityksiä. Meillä on noin 140 000 yksinyrittäjää. Valtaosa yrityksistämme työllistää vähemmän kuin kymmenen työntekijää. Yhteiskunnan siis pitää panostaa myös siihen, että mikroyritykset, pienet yritykset ja keskisuuret saadaan kasvuun. Kun yrityskanta lisääntyy ja yritykset saadaan kasvuun, luodaan myös uusia työpaikkoja. Selviämme tulevaisuudesta vain siten, että panostamme yrittäjyyteen.

Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota myös työvoimakoulutuksen tehottomuuteen. Työttömien koulutukseen käytetään vuosittain noin 340 miljoonaa euroa. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on työnsaannin edistäminen. Mitä näin suurella rahamäärällä saadaan? Vakinaisen työpaikan saa vain 9 prosenttia työvoimakoulutukseen osallistuneista. Yrittäjiksi heistä ryhtyy 4,1 prosenttia, loput jatkavat muussa koulutuksessa, harjoittelupaikassa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömäksi jää 50 prosenttia työvoimakoulutukseen osallistuvista. Vain puolet työpaikan saaneista arvioi, että he työllistyivät työvoimakoulutuksen ansiosta. Kalleimman työllisyyspoliittisen instrumentin vaikuttavuus jää mitättömäksi.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelen yhtä Valtiontilintarkastajien kertomukseen sisältyvää aihealuetta, sitäkin kohtuullisen lyhyesti, eli julkisen talouden liikkumavaraa. Tätähän hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtaja ed. Sinnemäki jo hyvin ansiokkaasti esitteli.

Tämä aihe on ehkä vähän poikkeuksellinen Valtiontilintarkastajien kertomuksen aiheeksi, mutta se on osoittanut jo ajankohtaisuutensa. Meillähän poliittisessa keskustelussa on viime viikkoina hyvinkin vilkkaasti keskusteltu siitä, mikä on valtiontalouden pelivara seuraavalla vaalikaudella. On tietysti tärkeää, että julkisen talouden liikkumavarasta sekä pitkän aikavälin kestävyyden kysymyksistä käydään laajaa keskustelua, kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa. Näin voidaan paremmin varautua epävarmuuteen. Tulevaisuushan ei aina mene sillä tavalla kuin sen kuvitellaan menevän.

Tämä julkisen talouden liikkumavaraa koskeva tarkastelu on tehty aikana, jolloin valtiontaloudella ja kansantaloudella menee kaikkinensa paremmin kuin pitkään aikaan. Tämä tietysti osaltaan johtuu siitä, että Suomessa työllisyystilanne on viime vuosien aikana oleellisesti parantunut. Tämä on heijastunut myös valtion ja kuntien verokertyminä, jotka ovat lisääntyneet. Meillä on kuitenkin edessä monia haasteita. Päällimmäisenä tietysti on se, että meidän hoiva- ja eläkemenomme tulevat kasvamaan. Meidän on myöskin huolehdittava työvoiman saatavuudesta. Jos me jostain syystä ajaudumme alhaisen kasvun aikakauteen, niin edessä on suuret vaikeudet, pahimmillaan julkisten menojen tuntuva leikkaaminen. Tämän vuoksi mielestäni on tärkeää, että me pyrimme vaikuttamaan niihin talouden muutostekijöihin, joilla talouskehitys saadaan pysymään niin sanotusti normaaliuralla. Tämä takaa meidän hyvinvointimme ja julkisten palvelujemme rahoituksen.

Pysyvää pelivaraa valtiontalouteen saadaan, jos me kykenemme vähentämään velkaa ja toisaalta nostamaan työllisyysastetta. Meillähän on tällä hetkellä valtionvelkaa 58,5 miljardia euroa. Ed. Laxell hyvin käsitteli tätä valtionvelkaan liittyvää problematiikkaa. Myöskin valtiovarainvaliokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen korkoriskiin, mikä tähän velkaan liittyy. Jos korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, niin se merkitsee valtiolle 580 miljoonan lisämenoja. Tietysti tämä toimii toisinkin päin, mutta valitettavasti tilanne ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että korkotaso on ollut nousussa ja ilmeisesti vielä nousee tämänkin vuoden aikana. Eli paineita koron nousuun tulee sitäkin kautta yhä enemmän, eli voimme varmaankin odottaa lähikuukausina Ekp:n koronnostopäätöstä.

Työttömyyden alentaminen vähentää valtion menoja ja tuo tällä tavalla pysyvää pelivaraa valtiontalouteen, koska työttömyydestä aiheutuvat menot tätä kautta vähenevät. Talouskasvun ylläpitäminen Suomessa edellyttää ennen kaikkea sitä, että me kykenemme tulevina vuosina huolehtimaan työvoiman saatavuudesta. Lyhyellä aikavälillä tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä työperäistä muuttoa, pidemmällä aikavälillä tietysti myöskin syntyvyyttä lisäämällä. Me tarvitsemme myöskin riittäviä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se on ollut hyvä strategia Suomella 90-luvun puolivälistä alkaen. Tämä strategia on omalta osaltaan ollut nostamassa Suomea lamasta. Samoin meidän on nykyistä enemmän pyrittävä saamaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Myöskin tuottavuuden parantaminen on avainasia, kun puhumme talouskasvusta. Tällä hetkellä työn tuottavuus Suomessa on hyvä ainoastaan joillakin aloilla, lähinnä vientiteollisuuden tietyillä toimialoilla.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on mitä ilmeisimmin viimeinen Valtiontilintarkastajien kertomus. Tässä mielessä haluan myöskin esittää kiitokseni Valtiontilintarkastajain kanslialle erinomaisen hyvästä työstä ja valtiovarainvaliokunnalle ansiokkaasta viimeistä tarkastusta käsittelevästä mietinnöstä.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Sain kimmokkeen ed. Laxellin puheenvuoron siitä kohdasta, kun hän puhui yksityisestä velkaantumisesta. Hän puuttui erinomaisen tärkeään ja ihan oikeaan asiaan. On vajaa kaksikymmentä vuotta siitä, kun 1980—1990-lukujen vaihteessa tapahtui se, että silloiset pankkien velkaneuvojat alkoivat hätääntyneesti ensin keskustella keskenään ja sitten vähän uloskin päin sen takia, että yksilöt velkaantuivat niin tavatonta tahtia ja ilman minkäänlaisia katteita. Nyt käydään ihan samaa keskustelua. Pankkien velkaneuvojat antavat jatkuvasti hyvin hälyttäviä lausuntoja, pitävät hyvin hälyttäviä puheenvuoroja siitä, että ihmiset velkaantuvat ilman minkään näköisiä vakuuksia tahtiin, joka ei pääty hyvin.

Pikku, pikku yksityiskohta tästä on se keskustelu, jota on käyty näistä kännykkävipeistä, siis tilaa kännykällä rahaa, viis siitä, milloin sen maksat takaisin. Eli tämä yleisempi merkitys tällä vähän vähäiseltä tuntuvalla asialla on se, että tämä sama signaali olisi kenties pitänyt osata nähdä runsas viisitoista vuotta sitten, että tästä ei hyvä seuraa. Nyt se sama signaali alkaa olla edessämme. Voisi olla hyvä, että pohtisimme myöskin sitä, onko tämä merkki jostain sellaisesta, jota silloin kutsuttiin lamaksi, ja varmaan sellaista ilmiötä yhä edelleenkin voidaan kutsua lamaksi.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa Suomen Pankin kertomuksen yhteydessä on kuultu asiantuntijoita ja kysytty, onko tilanne todellakin vastaavanlainen kuin ennen lamaa. Kyllä meille on vakuutettu siellä, että tilanne on siinä mielessä parempi, että pankit ovat nyt hoitaneet nämä vakuusasiat. Silloin ennen lamaa pankkien vakuuksien huoltaminen ja hoitaminen oli huonolla tolalla ja todellakin annettiin jopa vakuudettomia lainoja, mutta tällä hetkellä tilanne ei ole näin paha, vaan kyllä pankit todennäköisesti tulevat omansa saamaan takaisin, mikäli sitten henkilön maksukyky osoittautuu menetetyksi.

Mutta tämä asia, minkä ed. Kekkonen nosti esille, nämä pikaluotot, niitten suhteen ehdottomasti meillä tarvittaisiin kyllä lainsäädännöllistä sääntelyä. Tämä on villi ja vapaa koko toimintakenttä, ja sillä tavoin monet, etenkin nuoret ja toisaalta muutoinkin jo vaikeassa rahatilanteessa olevat henkilöt ovat joutuneet käsittämättömiin velkakierteisiin, ja tähän tarvitaan kyllä valtiovallan puuttumista.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettiin vuonna 2006 jälkimmäisellä puoliskolla ja nyt suhdanne on heikkenemässä. Arvio on, että vuonna 2009 kasvu olisi noin 2 prosentin luokkaa. Tältä osin täytyy sanoa, että yhteiskunnassa on selvästi tällä hetkellä, kuten ed. Kekkonen totesi, vääriä odotuksia. Kuvitellaan, että nousukausi ikuisesti jatkuu, eikä ole millään tavalla varauduttu siihen, että meille on tulossa hidas laskukausi, tai jos maailmantaloudessa tapahtuu yllätyksiä, voi tulla varsin nopeakin laskukausi.

Tällä hetkellä on eroa vuosien 1990 ja -91 tilanteeseen. Pankkien vakavaraisuus on varsin hyvä, yritysten vakavaraisuus on varsin hyvä, mutta kotitalouksien velkaantuneisuus kyllä antaa tiettyä aihetta huoleen, ja varsinkin jos asuntojen hinnat alkavat laskea, voi syntyä suhteellisen ongelmallisia tilanteita. Tältä osin täytyy sanoa, että mielestäni hallituksen velvollisuus olisi tässä vaalien alla varoittaa ihmisiä siitä, että suhdanne on heikkenemässä. Nyt kaikki puolueet antavat valtavia lupauksia ja tällä tavalla vahvistavat näitä kansalaisten vääriä odotuksia talouden suhteen. Tässä suhteessa olisi tärkeätä, että jo ennen vaaleja tämän talven aikana puhuttaisiin siitä, että talous ei tule jatkumaan niin hyvänä tulevaisuudessa kuin tällä hetkellä näyttää, ja ihmisten on syytä varautua selvästi huonompiin aikoihin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Minullekin on, kun pankeissa olen kysynyt näistä vakuuksista, sanottu verraten aikaisempaan, että nyt on tilanne hyvä. Nyt on vanhemmilla vakuudet antaa. Minun mielestäni sekään ei vielä koko totuus ole aina, ei ainakaan hyvä totuus.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että tässä yhteydessä nähdään myös ne mahdolliset uhat, joita taloudelliselle taivaanrannalle saattaa ilmaantua. Eräitä merkkejä näistä on, ja olisi hyvin paikallaan, että myös kansalaisia varoitettaisiin henkilökohtaisista suurista velkaantumisista ja takauksista.

Keskustelu päättyy.