Täysistunnon pöytäkirja 159/2006 vp

PTK 159/2006 vp

159. KESKIVIIKKONA 14. HELMIKUUTA 2007 kello 15 (15.04)

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki perintö- ja lahjaverolain 7 §:n muuttamisesta

 

Antero Kekkonen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Lakialoitteeni koskee perintö- ja lahjaverolain 7 §:n muuttamista.

Nykyinen perintö- ja lahjaverolaki on Suomen pääverosäädöksistä kaikkein vanhin, vuodelta 1940. Lakiin on tehty tämän jälkeen vain vähäisiä tarkistuksia. Viime aikoina on käyty keskustelua perintöveron tulevaisuudesta tai sen pahimpien epäkohtien korjaamisesta. Tässä ei millään muotoa ole kysymys perintöveron poistamisesta, ei ollenkaan, mutta pikkutarkennuksesta kyllä.

Perintöveron tasoon ja eräisiin yksityiskohtiin kohdistuu erilaisia muutospaineita. Käytännössä esille tulleet epäkohdat liittyvät usein tilanteisiin, joissa perinnönjättäjä ja perinnönsaaja ovat asuneet yhteisessä asunnossa eikä perinnönsaajalla ole varoja maksaa asunnon tai sen puolikkaan omistusoikeuden siirtymisestä seuraavaa veroa.

Perintö- ja lahjaverolain 5 §:ssä on ilmaistu perintöverotuksessa noudatettava pääsääntö, jonka mukaan velvollisuus veron suorittamiseen alkaa perinnönjättäjän kuolemasta. Jos omaisuuden omistusoikeus siirtyy perilliselle tätä myöhemmin, on vero lain 7 §:n mukaan suoritettava vasta silloin, kun omaisuus on saatu. Silloin, kun perityn omaisuuden omistusoikeutta rasittaa jonkun toisen hallintaoikeus, otetaan tämä huomioon omaisuuden arvostamisessa siten, että veron perusteena käytettävää arvoa alennetaan vastaavasti, jolloin määrättävä vero on pienempi.

Tapauksiin, joissa veron maksamiseen liittyy huomattavia vaikeuksia, on perintö- ja lahjaverolaissa varauduttu säätämällä huojennusmahdollisuuksista: jos veron suorittaminen määräajassa käy vaikeaksi, voidaan veron suorittamiseen myöntää lykkäystä, mikä on tietysti ihan järkevää sekin. Laissa säädetyillä ehdoilla verosta voidaan myöntää osittainen tai täydellinen vapautus muun muassa silloin, kun veron periminen olisi erityisestä syystä ilmeisen kohtuutonta.

Vaikka perintöverolaki sisältääkin mainittuja joustoja veron suorittamisvelvollisuuteen, on käytännössä kuitenkin syntynyt useita kohtuuttomia tilanteita. Alaikäinen lapsi voi joutua maksamaan perintöveroa esimerkiksi tilanteessa, jossa kahden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen käytössä oleva osakehuoneisto on vain toisen aikuisen nimissä. Jos tämä aikuinen kuolee, saa leski puolet asunnosta verottomasti avio-oikeuden nojalla. Lisäksi puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Lesken lakisääteinen asumisoikeus lykkää perityn asunnon realisoimista jopa vuosikymmenien ajan.

Herra puhemies! Olisikin kohtuullista, että rintaperillisen perimään asuntoon kohdistuvalle perintöverolle myönnettäisiin aina lykkäystä lesken lakisääteisen asumisoikeuden ajaksi. Niinpä edellä olevan perusteella ehdotankin, että 12. päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain 7 §:ään lisätään uusi 2 momentti seuraavasti: "Jos perinnönjättäjän asuntoon ja asuinirtaimistoon kohdistuu perinnönjättäjän puolison hallintaoikeus perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, on rintaperillisen maksettava perintövero vasta sitten, kun perinnönjättäjän puolison lakisääteinen asumisoikeus päättyy."

Herra puhemies! Kun puhumme perinnöistä, puhumme myöskin niiden merkityksestä valtiontaloudelle. Tämä lakimuutos on käyty sillä tavalla läpi etukäteen tarkasti, että käytännössä tällä valtiontaloudellista merkitystä ei ole, yksilölle tämän merkitys on sitäkin suurempi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkonen on kiinnittänyt aivan oikeaan ongelmaan huomiota. Jäljempänä päiväjärjestyksen viimeisenä kohtana on lakialoitteeni, jossa esitän perintö- ja lahjaveron poistamista lähiomaisilta aloitteessa erikseen määritellyllä tavalla. Mutta tämä ed. Kekkosen tekemä lakialoite osoittaa perintö- ja lahjaveron ongelmallisuuden, veromuodon, josta aletaan EU-maissa siirtyä pois. Suomessa on eräs Euroopan ja maailman ankarimpia perintöverokäytäntöjä, ja Yhdysvalloissakin perintöverosta ollaan luopumassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Kekkonen on tehnyt hyvän aloitteen, ja joissakin tilanteissa tämä on sillä tavalla muodostunut kohtuuttomaksi, niin kuin ed. Kekkonen totesi tässä. Voi olla hyvinkin pitkä aika siitä, ennen kuin se perillinen, lapsi, voi päästä osalliseksi siihen perintöön, koska puolisolla on oikeus käyttää muun muassa asuntoa. Niitä tapauksia on tullut esille itsellekin hyvin monta tuossa matkan varrella.

Tämän tyyppinen menettely pitäisi toteuttaa ehdottomasti. Sehän nyt ei tällä hallituskaudella vielä ole mahdollinen, mutta ensi hallituskaudella siten, että se perintövero, mikä se tulee olemaankin, koska ei sitä pidä kokonaan poistaa, maksetaan sitten, kun se perintö saadaan. Mutta minusta kuitenkin meidän pitäisi uskaltaa kyllä tarkastella tätä perintöveroa sillä tavalla, että puolison ja rintaperillisten osalta sitä voitaisiin myös keventää.

Tässä ed. Kekkonen lähtee siitä, ettei sillä olisi valtiontaloudellista merkitystä, mutta jos kerta tässä salissa on poistettu kaikkein varakkaimmilta varallisuusvero, kaikkein rikkaimmilta suomalaisilta, niin kyllä meillä on täysin kohtuuton tämä nykyhetken tilanne siinä, jotta kun tämä omavastuu taikka suojaosuus on 3 400 euroa, josta ei veroa mene, niin sitten ylimenevästä lähtee menemään ja onhan se tosi matala siihen verrattuna, kun katsoo, mikä tämän päivän suomalaisten omistus on, siis tavanomainen omaisuus. Sitten on asia erikseen, jos omistaa paljon, niistä pitää kyllä maksaa. Sanotaan, että kun tavallinen palkansaajaperhe, joka on säästänyt vähän jemmaan, lapsilleen aikoo jättää sitä omaisuutta, niin siitä on kyllä vero maksettu jo silloin, kun tienestit on tienattu, ja ei siihen enää tarvitse tulla sitten verottajan ronkkimaan. Tämä pitäisi jollakin tavalla saada muuttumaan tämä ajattelu.

Muistan käytyä keskustelua, jossa todettiin, että perintö on samanlaista tuloa kuin mikä hyvänsä tulo, mutta minusta se ei ole samanlaista tuloa. Itse olen sitä mieltä ja toivon, että ensi hallitusohjelmaan saadaan semmoinen — kuka täällä sitten mahtaa ollakin eduskunnassa — jotta tämä suojaosuus nostetaan jollekin sellaiselle tasolle, mitä Veronmaksajien keskusliitto esittää, elikkä siellä on tämmöinen 25 000 euron esitys olemassa. Se maksanee semmoisen vähän reilut 20 miljoonaa euroa. Se on vaan kolmasosa siitä, mitä varallisuusveron poistaminen maksoi. Meillähän on varaa vielä muuttaa näitä asioita.

Toivon myös sitä, että hallitusohjelmaan tulee kirjaus siitä, että varallisuusvero palautetaan, otetaan rikkailta pois sitä rahaa, koska niillä on varaa myös maksaa, ja siirretään tätä painopistettä sitten tämmöisten tavanomaisten ihmisten hyväksi, koska nämä ihmiset ovat tavallisia kuolevaisia, mitkä eivät ole hirveän leveätä leipää syöneet, mutta vähistään ovat säästäneet ja rakentaneet talonsa ja mökkinsä ja ostaneet jonkun soutuveneen, millä käyvät ongella siinä. Onhan nyt kohtuutonta, että sitten käydään näitä lapsia vielä kurittamaan siitä, että saa sen veneen itsellään pitää.

Sen takia odotan myös ed. Kekkoselta, kun hän on kuitenkin merkittävällä paikalla tässä hyvässä työväen sosialidemokraattisessa puolueessa, tai vaikutusvaltainen puhuja siinä, jotta tähän puututaan kanssa, että saadaan näiden pienimpien perintöjen suojaosuutta nostettua. En esitä kokonaan poistamista enkä edes yhdy siihen ed. Oinosen aloitteeseen, joka menee kyllä jo aika pitkälle porvareiden puolelle, että pitää noin paljon vapauttaa perintöverosta.

Esko Ahonen /kesk:

Herra puhemies! Itse olen ollut kiinteistövälitysliikkeen toimitusjohtajana lähes 20 vuotta ja hyvin paljon ollut tämän tyyppisen tilanteen kanssa kasvotusten, mitä ed. Kekkonen tällä lakialoitteellaan vie eteenpäin. Tämä on ensinnäkin erittäin hyvä ja kannatettava.

Monestihan on olemassa kuolinpesässä sellainen tilanne, että pesän säästö on nimenomaan siinä kiinteistössä ja asunnossa. Jos todella tällainen tilanne astuu eteen, mitä ed. Kekkonen tässä kuvaa, niin silloinhan, kun perintöveron maksulappu tulee viranomaiselta, niin ainut vaihtoehto on ottaa joko lainaa, luottoa pankista, tai sitten myydä tämä asunto ja maksaa sitten sillä myyntitulolla pois. Siinä mielessä tämä menettelytapa on erittäin hyvä. Mehän voimme ajatella sen veron lykkäämisen nimenomaan siihen hetkeen, kun toinen puolisokin luovuttaa hallintaoikeutensa siihen asuntoon, jolloin se vero realisoituu tavallansa niille lopullisille perijöille. Perunkirjassahan vahvistetaan nimenomaan perinnön arvo, eli vero on maksettavissa sitten jälkikäteen sen todellisen arvon mukaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti totean, että ed. Esa Lahtela toi hyvin esille sen, että on säästäen eletty ja säästetty asuntoa ja muuta varallisuutta selvitäkseen. Tämä on yhdessä omaksi koettua, yhdessä vaalittua, yhdessä ylläpidettyä ja hoidettua. Kyllä silloin lähiomaisilta perintövero on kohtuuton.

Keskustelu päättyy.