Annika Lapintie /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Halusin tehdä tämän aloitteen vaalimainonnasta ihan tämän ajankohtaisuuden vuoksi. Asia on ehkä sellainen, että se sitten painuu unohduksiin, kun vaalit on taas käyty. Ymmärrän kyllä, että hallintovaliokunta ei ehkä asiaa ehdi käsitellä, kun täysistuntokausi on näin lopuillaan, mutta toivoisin, että se, että tästä asiasta on tehty lakialoite, herättäisi keskustelua ja ehkä saisi sitten myös oikeusministeriön tai sisäasiainministeriön pohtimaan tätä vaalimainontaa myös periaatteelliselta sananvapauden ja viestinnän tasapuolisuuden kannalta.

Herra puhemies! Tällä hetkellä kuntien suhtautuminen ja kuntien asettamat rajoitukset henkilökohtaisen vaalimainonnan esilleasettamiseen eri puolilla maata ovat hyvin erilaiset. Eri kunnissa saman vaalipiirin alueella saattaa olla hyvin erilaisia rajoituksia henkilökohtaisten vaalimainosten esilleasettamiselle, ja tästä aiheutuu saman vaalipiirin sisällä ja eri puolilla maata se, että vaaleissa ehdolle asettuneita kohdellaan tosiasiassa hyvin eriarvoisesti sen mukaan, mitä kunkin kunnan virkamiehet tai luottamusmiehet ovat päättäneet kunnassa noudatettavista vaalimainonnan rajoituksista.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan vaalimainospaikkojen maksullisuudesta jokainen kunta voi päättää ilman, että laissa olisi erikseen säädetty kunnille velvollisuutta ottaa huomioon perustuslaissa säädettyjen poliittisten toimintaoikeuksien suojaa poliittiselle vaalimainonnalle ja puolueiden tai vaaliehdokkaiden tasapuolisen kohtelun ja yhdenmukaisten perusteiden noudattamisvaatimusta. Puolueiden tasapuolisen kohtelun ja yhdenmukaisten perusteiden noudattamisvaatimus on säädetty puoluelaissa koskemaan valtion viranomaisia, valtiota ja sen määräämisvallassa olevia yhteisöjä ja laitoksia. Kuntien osalta vastaava yleissäännös puuttuu.

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus ja tähän sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslain 14 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon, ja toisaalta sitten yhdenvertaisuuslaissa on säädetty syrjintäkiellosta. Välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa, ja välillistä syrjintää on sellainen, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden.

Eli tällaisten perustuslain ja myös lain säädösten valossa ja nykyisen kunnallislain puutteellisen sisällön takia voidaan sanoa, että poliittisen vaalimainonnan kuntakohtaiset rajoitukset ilman laissa erikseen olevia säännöksiä muodostavat perustuslain sananvapaussääntelyn kannalta ongelmallisen ja ristiriitaisen tilanteen. Tällä hetkellä on jopa kuntia, jotka eivät salli henkilökohtaista poliittista mainontaa edes maksullisilla mainosyhtiöiden vuokraamilla paikoilla, ja toisaalta sitten eräissä kunnissa vaalimainonta on sallittu vain kunnan osoittamissa mainoskehikoissa ja tällöin muualla kunnan alueella vaalimainonta on saatettu kieltää kokonaan. No, tämä nyt asettaa aivan selkeästi ihan välittömästi tai välillisestikin syrjittyinä ehdokkaat ja puolueet erilaiseen asemaan sen mukaan, onko mahdollista ostaa rahalla mainostiloja. Monissa kaupungeissa on bussikatosten ja linja-autokatosten yhteydessä myytävää mainostilaa, joka maksaa. Samalla tavalla on olemassa erilaisia mainoskehikoita, ja vähän vanhanaikaisempi versio aiheesta on valopylväisiin kiinnitetyt julistetelineet, jotka myöskin ovat ostettavaa tilaa, jota mainostoimisto vuokraa. Nämähän ovat kaikki rahalla ostettavaa tilaa, ja ilman muuta eri ehdokkailla on hyvin erilaiset mahdollisuudet käyttää tällaista tilaa. Kuten aikaisemmin totesin, on kuntia, jotka ovat myös sopimuksessaan mainostajien kanssa kieltäneet poliittisen mainonnan.

Sen lisäksi, koska yksityisillä mailla vaalimainonta edellyttää maanomistajan lupaa, kunnille ja sen omistamille yhteisöille tulisi mielestäni säätää yhtenäinen, kaikkia kuntia koskeva pääsääntöinen velvoite sallia vaalimainonta omistamillaan kiinteistöillä, ja tämä kuntalain muutospykälä on juuri tällä tavalla kirjoitettu. Tämä ehdotus ei merkitse, että liikenteen tai ympäristönäkökohtien vuoksi muualla säädetyt mainontaa rajoittavat lainsäännökset kumottaisiin, vaan ainoastaan sitä, että poliittisen vaalimainonnan salliminen tehdään pääsäännöksi, kuten perusoikeudet edellyttävät, ja että kaikki kunnat noudattavat samoja rajoituksia vaalimainonnan osalta.

Otan lyhyesti esimerkiksi oman kotikuntani Turun kaupungin, jossa nyt kaupunginhallitus ja sen myötä myös kiinteistölautakunta ovat tehneet päätöksen, että eduskuntavaalien ulkomainonta kielletään kaupungin omistamilla mailla mainostelineiden ulkopuolella tapahtuvan mainonnan osalta kokonaan. Sen sijaan esimerkiksi yksityisillä mailla tämä on sallittu, ja samanaikaisesti, kun tätä päätöstä on valmisteltu ja asia on pantu täytäntöön, niin Turun kaupunginhallituksen täysipäiväisellä palkalla oleva kaupunginjohtaja on sijoittanut oman mainoksensa, joka on arviolta noin 5 metriä kertaa 2 metriä, vilkasliikenteisen kauppapaikan viereen, ja koska se on yksityisillä mailla, niin sitä eivät koske sen enempää alkamisaikarajoitukset kuin myöskään se, että ei sitten saisi olla tällaista kaupunkikuvallista haittaa, niin kuin kaupunginhallituksen päätöksessä perusteltiin vaalimainontaa. Eli minusta tämä on erittäin syrjivää ja eri poliittisia ryhmiä ja myös eri ehdokkaita kohtaan hyvin epätasa-arvoista.

Sen lisäksi, että kaupunki on kieltänyt kaiken mainonnan omilla maillaan, on päätetty, että näihin yleisiin mainoskehikoihin, joiden hoidon osalta kaupunki on tehnyt sopimuksen JCDecaux Finland Oy:n kanssa, saa asettaa puolueiden mainoksia 840 euron hintaa vastaan ja sen lisäksi sitten puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä vaaditaan allekirjoitettu sopimus siitä, että näitä säännöksiä noudatetaan, ja jos näitä säännöksiä ei noudateta, niin sitten kaupunki katsoo oikeudekseen, että kyseessä olevan puolueen tai valitsijayhdistyksen mainoksia ei laiteta ollenkaan näihin yhteisiinkään vaalimainoskehikkoihin, eli lopputuloksena voi olla se, että kuntalaisille ei katukuvassa näy ensimmäistäkään jonkin tietyn valitsijayhdistyksen tai puolueen mainosta. Pidän tätä hyvin huolestuttavana yleisen demokratian kannalta ja olen ymmärtänyt, että myös oikeusministeriö on kiinnittänyt asiaan huomiota, koska miljoona euroa on uhrattu nyt näiden eduskuntavaalien alla oikeusministeriön varoja äänestysaktiivisuuskampanjan toimesta.

Ihan lyhyesti lopuksi ottaisin tällaisen vielä periaatteellisemman asian esille, jota kyllä on pohdittu — muun muassa kaupunkikulttuurin tutkijat ovat sitä pohtineet — eli kysymyksen siitä, mikä on yksityistä ja mikä on julkista tilaa kaupunkialueella. Tällä hetkellä monet ihmiset mieltävät, että esimerkiksi kauppakeskuksen käytävät ovat julkista tilaa, koska niihin kaikilla on pääsy ja aika usein ne ovat läpikulkureittejä. Esimerkiksi täällä Helsingissä Kampin kauppakeskuksen läpi kuljetaan metroasemalle ja bussiterminaaleihin. Kuitenkin lain mukaan tällaiset tilat ovat yksityisiä ja näissä on voitu kieltää vaikkapa poliittisten käsiesitteitten jakaminen tai yleensä esimerkiksi vaikkapa ehdokkaan numerolla varustetussa takissa kulkeminen. Mielestäni nämä ovat asioita, joita täällä eduskunnassa pitäisi nimenomaan käsitellä ihan tämän periaatteen vuoksi ja myös sen vuoksi, että kyllähän koko yhteiskunnan huolena pitää olla se, että demokratia kohtelee kaikkia aatesuuntauksia samalla tavalla ja tasavertaisesti.

Toivoisin, että oikeusministeriön tai hallituksen tietoon lähetettäisiin tämä lakialoitteeni, jotta voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, koska ymmärrän, että näin lyhyessä ajassa ei hallintovaliokunta tai täysistunto tästä ehdi lakia säätää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintie on kiinnittänyt ajankohtaiseen ilmiöön huomiota. Käytännöt ulkomainonnassa vaihtelevat maassa todella paljon. Kokemuksesta voin sanoa, että ulkomainontahan on semmoista köyhän ja vähemmän varoja omaavan ehdokkaan mainontaa, jota minä aikanani käytin. Yhden maakuntalehden etusivulle otettavan minimi-ilmoituksen hinnalla paperoi käytännössä koko Keski-Suomen ulkomainoksin, mutta nyt tätä ei ole enää hyväksytty. Ainoastaan kunnat eivät ole rajoittaneet, vaan Keski-Suomessa poliittiset piirijärjestöt ovat tehneet yhteisen päätöksen ulkomainonnan kieltämisestä, mikä tietysti ohjaa sitten hyvin kalliisiin painettuihin tai sähköisiin medioihin.

Kyllä minusta tämä ulkomainonnan selvittäminen olisi todella aiheellinen kysymys. Perinteisesti se on ennen vanhaan kuulunut aina vaalitaisteluun. Se on osa vaalien alla olevaa kulttuuria. Pelisääntöjen tälle tulisi olla selkeät. Minä ymmärrän, että tämän aloitteen pohjalta voitaisiin tätä kysymystä selvittää. Jos on valtiolliset vaalit, niin silloin kyllä olisi hyvä, että koko maakunnassa olisi yhtenäiset pelisäännöt, että ehdokkaat eivät joutuisi eriarvoisiin asemiin.