Täysistunnon pöytäkirja 159/2006 vp

PTK 159/2006 vp

159. KESKIVIIKKONA 14. HELMIKUUTA 2007 kello 15 (15.04)

Tarkistettu versio 2.0

14) Laki perintö- ja lahjaverolain 11 ja 14 §:n muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perintö- ja lahjaveron epäkohta korostuu erityisesti lähiomaisten kohdalla. Tänä iltana jo aiemmin on lakialoitteen lähetekeskustelussa kiinnitetty ongelmaan huomiota. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, että pian taitaa tulla seitsemän vuosikymmentä siitä, kun perintö- ja lahjaverolaki on säädetty. Tähän todella tulisi kiinnittää huomiota. Samoin monissa maissa on tehty muutoksia perintöveroon, sitä ollaan lievittämässä tai poistamassa. Lähivuosien aikana muun muassa Yhdysvalloissa perintövero poistuu.

Lakialoitteellani olen kiinnittänyt huomiota nimenomaan lähiomaisten tilanteeseen ja muihin ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluviin, käytännössä sitten juridisesti lähiomaisiin. Sen ymmärrän, että jos perintö tulee jostakin hyvin kaukaiselta sukulaiselta tai aivan ventovieraalta taholta, niin silloin on kyllä hyvin oikein ja kohtuullista, että siitä myöskin vero maksetaan, koska silloin on kysymys asianomaisen saamasta tulosta. Silloin on paikallaan, että se maksetaan. Mutta kun on lähiomaisista kyse, perintövero on yleensä kohdistumassa omaisuuteen, joka on mielletty yhteiseksi ja omaksi, kaikkein tyypillisimmillään oma asunto, oma maatila tai oma pienyritys, perheyritys. Yhdessä sitä on perhe ylläpitänyt, vaalinut, kunnostanut, ehkäpä omaisuuden arvoa myöskin nostanut. Välttämättä ei enää perinnön jättäjän merkitys ole saattanut olla ehkä pitkäänkään aikaan merkittävä, että tuota omaisuutta on vaalittu ja ylläpidetty ja arvoakin ehkä ajankohtaistettu. Tämän vuoksi perintövero on asia, joka tulisi voida poistaa lähiomaisten kohdalta.

Yhteiskunnan kannalta olisi myös positiivinen asia, että kansalaiset ovat vastuullisia omaisuudenhoidossaan. Tätä tulisi verotuksellisesti kannustaa. Perintöveron poistaminen lähiomaisilta tukisi tehokkaasti perheyrittäjyyttä sekä pien- ja maatilayrittäjyyttä muun muassa kaikissa eri muodoissaan. Kun luopuva sukupolvi muodostaisi käsityksen, että perintöveroa eivät perilliset omaisuudesta joudu maksamaan, niin silloin uskallettaisiin investoida. Jos on tuotannollisesta toiminnasta kyse, niin silloin voitaisiin investoida ja pitää toiminta ajanmukaisesti varustettuna. Useinhan käy niin, että kun sukupolvi, joka on yrittänyt, ikääntyy, niin silloin vähän kuin hiipuvasti alas ajetaan toiminta, ei enää yritykseen investoida, ei tuotantotiloihin, ei koneisiin, ei moneen muuhunkaan asiaan, tehdään niin kauan kuin omaa työkykyä riittää ja valmistaudutaan alas ajamaan ja lopettamaan toiminta. Varmastikin silloin, jos perintö- ja lahjavero lähiomaisilta olisi poissa, olisi aivan toisella tavalla halua ja innostusta kehittää toimintaa, investoida, rakentaa, panostaa yritykseen ja näin jättää tulevalle, seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman toimintakuntoinen ja elinvoimainen perittävä.

Kun nyt tilanne on kuitenkin se, että perintöä jättävä sukupolvi usein joutuu ikään kuin alas ajamaan omaisuuden, niin silloin menetetään toimintoja, menetetään yrittäjyyttä, seurauksena on myös työttömyyttä, menetettyjä työpaikkoja. Monet pien- ja perheyritysten tuotanto- ja toimitilat sekä maatilakiinteistöt jäävät tyhjilleen, ja niihin tehdyt investointipanostukset rappeutuvat.

Metsäomaisuuteen kohdistuva perintövero tulee myös samassa yhteydessä poistaa lähiomaisilta, koska nykyisellään perintöveron vuoksi joudutaan usein hakkaamaan vastoin järkevän ja kestävän metsänhoidon periaatteita keskenkasvuista metsää. Eräskin kokenut metsäasiantuntija tuollaisessa tilanteessa totesi, että tämä on vähän niin kuin porsaita tappaisi. Seurauksena maaseutu on menettäjänä, perintöveron kautta myöskin monet muut taantuvat taajamat, kaupungit, juuri ne alueet ja paikkakunnat, joihin valtion tulisi erityisesti panostaa elinkeino- ja yrityspoliittisia tukitoimia.

Väitän, että perintöveron poisto lähiomaisilta olisi mitä tehokkain elinkeinopoliittinen tukitoimi ja sen vaikutus toimisi tehokkaimmin erityisesti siellä, missä sitä eniten tarvittaisiin. Siksi on varsin perusteltua poistaa perintövero kokonaan ensimmäisen perintöveroluokan kohdalla, ja tässä olen nyt sitten ajatellut lähinnä yritystoimintaa, mutta siinä menevät sivussa sitten kotitaloudet ja muutkin perheet niinkin korkeaan omaisuuteen kuin 2 miljoonan euron perintöveron alaiseen omaisuuteen.

Keskustelin erään keskisuomalaisen perheyrittäjän kanssa, ja hän totesi, että tuo on ehkä keskikokoisen yritystoiminnan osalta sellainen summa, jolla seuraava sukupolvi voisi sitten olla valmis jatkamaan yritystä. Vastaavasti sitten pudottaisin asteikkoja lievemmäksi tuon rajan yläpuolella kuten myös perintöveroa pudottaisin sitten suorana seuraantona muitten veroluokkien osalta.

Tällä lakialoitteellani olen halunnut kuitenkin herättää keskustelun nimenomaan lähiomaisten tilanteesta. Tiedän, että näillä valtiopäivillä ja tämän eduskunnan aikana tämä asia ei ennätä tulla ratkaisuun, mutta hyvin pian on sitten uusi eduskunta — ketkä täällä ovatkaan valittuja kansanedustajia — uusi hallitusohjelma ja uusi hallitus, ja toivon, että se kiinnittäisi tähän asiakohtaan perusteellista huomiota ja poistaisi tämän epäoikeudenmukaiseksi koetun asian, perintöveron lähiomaisilta, seuraisi näin muualla maailmassa tapahtuvaa kehitystä.

Ruotsissahan tsunamionnettomuuden jälkeen — taisivat olla sosialidemokraatit silloin johtava hallituspuolue — poistettiin perintövero. Koettiin, että tässä niin ennalta arvaamatta monille tuli uusi elämäntilanne eteen, ja silloin tuo epäkohta poistettiin. Moni sanoi, että voidaanhan näitä asioita ennakolta järjestää. Se pitää tiettyyn määrään asti paikkansa, mutta kukaan ei tiedä huomispäivää, tilanteet voivat tulla hyvin yllättäen, jolloinka perintötilanne tulee eteen. Samoin puolustan myös iäkkäitä ihmisiä siinä, että myös iäkkäimmillä on oikeus omistaa, oikeus hallita omaisuuttaan. Muun muassa eläkkeitten taso on monilla hyvin pieni. Silloin on hyvä, että on olemassa myös se turva, mikä on historian aikana muodostunut perheen omaisuudeksi.

Arvoisa puhemies! Toivon, että perintö- ja lahjavero poistetaan mitä pikimmin lähiomaisilta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! "Perintö- ja lahjaveron epäkohta korostuu erityisesti lähiomaisten kohdalla. Perittävästä omaisuudesta on aikanaan maksettu tuloverot, joilla perintö tavallisten kansalaisten, maanviljelijöiden ja yrittäjien, kohdalla on hankittu." Näin aloittaa ed. Oinonen tämän lakialoitteensa. Minä olen täsmälleen samaa mieltä tästä alusta.

Suomalaisen oikeustajun vastaistahan on, että kertaalleen tienatusta joutuu myöhemmin maksamaan lisäveroa jotain toista kautta, ja vielä semmoiselle taholle, joka ei ole tehnyt mitään niiden asioiden eteen. Suomessa on ilmeisesti uusi tilanne myöskin siltä osin, että koko kansalla alkaa olla aika paljon jonkinlaista perintöä, joka siirtyy seuraavalla sukupolvelle, myös vasemmistossa ja äärivasemmistossakin on näin. Siellä on herätty huomaamaan, mitä tämä verotuksen yksipuolisuus on aikanaan tarkoittanut. Tästä varmaan johtuu se, että tästähän puhutaan nyt seuraavien hallitusohjelmien eräänä kohteena. Aivan niin kuin ed. Oinonen oman puheenvuoronsa lopetti, minäkin toivon, että se siellä otettaisiin esille ja poistettaisiin joko kertaheitolla, mutta semmoinenhan ei koskaan Suomessa millään alalla taida onnistua, jolloin asteittain mentäköön tähän suuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosella on ollut viime aikoina meneillään tämmöinen "ennakolta järjestetään" -projekti, jossa on kehitelty lainsäädäntöä tilanteisiin, joissa halutaan ennakolta varmistaa tulevaisuus kansalaisille myönteiseksi. Sen yksi osa-alue on ollut teema: saatetaan verot valtion maksettaviksi.

Ei ole kuin muutama päivä siitä, kun ed. Oinonen ehdotti, että käytännössä minimieläkkeet olisivat 800 euroa, mikä merkitsee kansankielellä hyssälöitä elikkä lähes 300 euron korotusta eläkkeisiin. Sitten toisaalta ed. Oinoselta on erittäin vähän tullut aloitteita siitä, mistä ne rahat otettaisiin. Mutta nyt tässäkin tapauksessa jälleen kerran verotuloja pienennettäisiin sellaisella alueella, huom. sellaisella alueella, jossa ei ole kysymys harmaasta ja mustasta taloudesta, vaan kysymys on siitä, että kun säädökset ovat tietynlaiset, niin silloin ne verotulot myöskin yhteiskunnalle saadaan. Emme voi mitään muuta kuin toivoa erittäin hartaasti jatkoa tälle esitykselle seuraavan vaalikauden aikana. Uskon, että ed. Oinonen yltää tässä vielä paljon uljaampiin tuloksiin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä perintö- ja lahjaveroasia oli jo aiemmin tänä iltana esillä ed. Kekkosen tekemän lakialoitteen yhteydessä, ja ajattelin, että sanon nyt muutaman sanan vielä ed. Oinosen lakialoitteen yhteydessä.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on tehnyt useita veronkevennyksiä koskevia päätöksiä tällä hallitus- ja vaalikaudella. Näiden päätösten vaikutukset ovat olleet tuntuvia. Palkansaajien verotusta on kevennetty, omaisuusvero on poistettu, yritysverotusta on uudistettu, mutta perintö- ja lahjaveroon ei ainakaan toistaiseksi ole tehty muutoksia.

Voimassa olevan lain mukaan perintöveroa maksetaan 3 400 euron perinnöstä alkaen. Lopullinen perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella.

Keskustelu perintö- ja lahjaveron poistamisesta tai muuttamisesta on kiihtynyt toisinaan täällä eduskunnassa. Perintö- ja lahjaverolain suurimmat epäkohdat koskevat tapauksia, joissa eloon jäänyt puoliso tai edesmenneen vanhemman lapset joutuvat myymään kotinsa perintöveron takia. On myös kohtuutonta, että puolison kuoleman jälkeen joutuvat jäljelle jäänyt puoliso tai lapset tekemään velkaa perintöveron maksamiseksi. Perintöveron poistoa on harkittava vakavasti aviopuolisoiden ja lasten osalta. Tätä asiaahan nimenomaan ed. Kekkosen tekemä lakialoite kosketti.

Eduskunnassa esitettyihin perintö- ja lahjaverolain muutosehdotuksiin hallitus on vastannut toistuvasti, että tämän hallituskauden veronalennuspäätökset on tehty. Hallituksen vastauksista huolimatta on pinnan alla, kulisseissa, jatkunut keskustelu perintö- ja lahjaveron kohtalosta. Käydyssä keskustelussa on usein toistunut, että tällä verolla kerätään vuodessa lähes puoli miljardia euroa ja palvelujen tuottamiseksi valtio ja kunnat tarvitsevat verotuloja. Poliittisesta ilmapiiristä ja sen synnyttämästä paineesta johtuen perintö- ja lahjaverotus tulee suurella varmuudella tarkasteltavaksi seuraavalla vaalikaudella, koska tämän veron perusteisiin ei ole pitkään aikaan tehty muutoksia. Takuuvarmasti nyt ainakin vaalien alla tästä verosta keskustellaan eri yhteyksissä.

Arvoisa herra puhemies! Normaalin perintötilanteen lisäksi perintö- ja lahjaverokeskustelua on laajennettava myös perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteisiin. Suomalaisten perheyritysten, pk-yritysten, maatilojen yms., asemaa on vahvistettava sukupolvenvaihdosta helpottamalla. Näiden yritysten aseman vahvistamisessa yhtenä lääkkeenä on nimenomaan keskustelun alla oleva perintö- ja lahjaveron poistaminen sukupolvenvaihdoksissa.

Suomalaisen työllisyyden hoidon kannalta perheyritykset ovat avainasemassa. Pienet yritykset työllistävät yli 60 prosenttia suomalaisesta työvoimasta. Tuskin nämä yritykset ovat siirtämässä toimintaansa missään vaiheessa ulkomaille. Perintö- ja lahjaveron periminen sukupolvenvaihdostilanteessa on uhka yrityksen jatkamiselle. Verojen pelossa yritys usein myydään tai pahimmassa tapauksessa jopa lopetetaan. Maalaisjärjellä todettuna ei ole oikein, että perheyritysten ja maatilojen omistajia tavallaan rangaistaan aina 25—30 vuoden välein perintö- ja lahjaverolla, toisin kuin globaalisesti hajautuneiden yritysten omistajia. Näkemykseni mukaan perintö- ja lahjaverotus tarvitsee pikaisesti uudistusta, ja toivoisin, että ensi vaalikaudella tämä asia nousisi vakavasti keskusteluun.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin, millä perintö- ja lahjaveron tuotto kompensoitaisiin valtiontalouteen. Tämä on hyvin aiheellinen kysymys, koska veron tuottohan on noussut kohisten johtuen siitä, että omaisuuden arvostukset ovat nousseet paljon enemmän kuin inflaatio viime vuosina on kehittynyt. Väitän, että tämä olisi mekanismi, joka tuottaisi itsessään, ei tietenkään ihan välittömästi, mutta muutaman vuoden viiveellä, koska tämän kautta saataisiin parannettua yrittäjyyttä, yritystoimintaa, parannettua työllisyyttä ja sitä kautta saataisiin muita verotuloja ja samalla tietyt menot poistuisivat. Samalla tämä olisi automaatti, joka toimisi elinkeinopoliittisesti myönteisesti ilman erityisiä projektikuluja. Yritykset itse hoitaisivat asiansa. Siellä kyllä tiedetään, miten elämää ja yritystä hoidetaan. Asia hoituisi luontaisesti, elikkä ilman hallintokuluja yrittäminen, toiminnat jatkuisivat ja tulosta tulisi.

Tietenkin, kun ed. Pulliainen ansiokkaasti täällä on ajanut harmaan talouden poistamista, niin tässä on myöskin yksi mahdollisuus, että kun maassa harmaa talous saadaan poistettua tai sitä merkittävästi vähennettyä, niin sitä kautta tulee aivan normaalilla tavalla verotuloja yhteiskunnalle, joilla yhteiskunta voi sitten hoitaa niitä menoja, jotka sen on hoidettava, vaikkapa parempia eläkkeitä ja monia muitakin asioita.

Katson tämän ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymykseksi kuitenkin kansalaisten kannalta. Väitän, että perintö- ja lahjaveron poistaminen lähiomaisilta on asia, joka koskettaa kaikkein eniten niin sanotusti tavallisia ihmisiä, ja sanoisin, että sitä enemmän sen merkitys korostuu, mitä vähemmän tuota varallisuutta on, koska siitä varallisuudesta joudutaan juuri vähästäkin vielä maksamaan tuota perintöveroa.

Kun täällä todettiin nuo summat, kuinka jo pienestä perittävästä omaisuudesta joudutaan perintöveroa maksamaan, niin sitäkin kohtuuttomammalta se tuntuu. Nimenomaan tavallisten kansalaisten, kotitalouksien, maatilayrittäjien jne., kohdalla ei yleensä tehdä mitään ennakoivaa perintöverosuunnittelua. Ei sitä tarvita. Ikääntyvä sukupolvi kokee, että eläketurvan ollessa alaspäin menevä, epävarmakin, silloin on hyvä, että on olemassa tiettyä omaisuutta. Samoin kun henkilöt ovat valittaneet eläkeviranomaisille eläkkeitten pienuutta, niin virkailijat ovat saattaneet sanoa, että ettekö te ole eläessänne säästäneet, eikö teille ole jäänyt säästöä, jolla te elätte.

Elikkä kyllä on aivan oikein, että ihmiset varautuvat myös tulevaisuuteen eläkevuosinaankin, ja varsinkin jos iäkäs henkilö joutuu laitoshoitoon, se se vasta todella paljon tulee maksamaan. Elikkä on aivan oikein, että ihmiset omatoimisesti haluavat pitää talouttaan vakaana, ja silloin juuri perintöveron poistaminen olisi oikea asia. Sillä ei tehtäisi kellekään vahinkoa vaan kannustettaisiin järkevään taloudenpitoon, säästäväisyyteen, omatoimisuuteen, omaan selviytymiseen elämässä. Kun muualla maailmassa tätä veroa poistetaan, niin jo kilpailukyvynkin vuoksi Suomessa täytyisi vetää tästä selkeät johtopäätökset.

Muistan kauan sitten erään naapurini sanoneen — silloin oli Multia kyseessä — että kyllähän tämä on omituista, kun tarvitsee ostaa oma työpaikkansa. Hän pelkisti sen asian aivan juuri niin kuin asian voi myös kokea.

Todellakin aina sukupolven kierrossa joudutaan enemmän taikka vähemmän perintöveron kautta tuohon tilanteeseen. Kun perintöverossa on kauttaaltaan monia ongelmia, niin kaikkein parasta olisi lähteä siitä, että tuo vero lähiomaisten kohdalta poistetaan kokonaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näissä ed. Oinosen perintöveropaketeissa on niin paljon aineksia, että on vähän vaikea kommentoida. Mutta kiinnitän nyt huomiota siihen, että Lipposen ensimmäinen hallitus, arvoisa ed. Oinonen, teetätti perusteellisen selvityksen muun muassa Saksan maatalouden perintöverojärjestelmästä, joka on nykyisellään aivan tykkänään toisenlainen kuin suomalainen järjestelmä, ja sillä tavalla teki semmoisen perusteellisen remontin, joka palvelee niitä tavoitteita, joita ed. Oinonen omassa puheenvuorossaan toi esille. Mikä koskee taas lähiomaisia perintöverotilanteessa, niin minä olen ed. Oinosen kanssa ihan samaa mieltä, mutta silloin pitää katsoa vaan siihen, että verotuloja myöskin toiselta puolelta yhteiskunnalle tulee, ja se osa ed. Oinoselta jää aina unohduksiin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ainahan todella, niin kuin ed. Pulliainen tuossa edellä totesi, joka asialla on hintalappunsa, ja niin on tietysti tälläkin, perintöveron poistolla. Jos nimenomaan puhutaan perintöhississä tapahtuvan veron poistosta eli rintaperillisistä ja perinnöstä vanhemmilta lapsille — tai voihan se tietysti toisinkinpäin mennä, jos lapsi kuolee eikä hänellä ole omia perillisiä, niin omaisuushan menee silloin perintönä vanhemmille — tämän veron poistamisesta ja alentamisesta, ja ennen kaikkea tietysti tuon alarajan 3 400 euron korottamisesta on kyse, niin minulla on sellainen käsitys, että kun me aikoinamme poistimme täällä eduskunnassa omaisuusveron, niin kysymyksessä on suuruusluokaltaan saman kokoinen veron poisto valtion tuloista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahonen oikeastaan sanoikin jo edellä juuri olennaisia ajatuksia, joita ajattelin sanoa. Mutta ed. Pulliaiselle sanon, että kyllä minä sen verran luotan edustajakollega Pulliaiseen, että tämä harmaa talous myös alkaa hiljalleen poistua. Ed. Pulliainen on niin tarmokkaasti tätä asiaa ajanut, että sitä kautta saadaan verotuloja yhteiskunnalle. Mutta luotan siihen, kuten puheenvuorossani toin esille, että tämä on myös automaatti, joka poistaa työttömyyttä, synnyttää työllisyyttä, työ- ja yrittäjätuloja, ja sitä kautta veronmenetys eliminoituu.

Keskustelu päättyy.