Täysistunnon pöytäkirja 160/2002 vp

PTK 160/2002 vp

160. KESKIVIIKKONA 11. JOULUKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on lakiehdotus vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Asia on varsin tärkeä, voisi ehkä sanoa hieman liioitellen, että yksi tärkeimmistä asioista, mitä eduskunnassa tänä syksynä käsitellään. Huomio tähän asiaan on ollut suhteellinen vähäinen, mutta tärkeysaste on todella suuri. Vakuutusoikeushan käsittelee valitusasteena opintotukiasioista, työttömyysturvasta, kansaneläkkeistä, ansioeläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä tehdyt valitukset.

Jos ajatellaan näitä etuuksia, opintotukea saa sadattuhannet opiskelijat, työttömyysturvan piirissä meidän korkean työttömyytemme aikana on myös satojatuhansia, kansaneläkejärjestelmän piirissä on satojatuhansia ihmisiä, ansioeläkkeitä maksetaan myös sadoilletuhansille ihmisille ja työkyvyttömyyseläkehakemuksiakin tässä maassa käsitellään runsain määrin. Ehkä jopa 1,5—2 miljoonaa voi olla se kansalaisten määrä, joka on näiden etuuksien piirissä ja joiden perusturvasta on kysymys silloin, kun he joutuvat valitusteitse hakemaan oikeutta näissä asioissa.

Kysymyksessä ovat varsin pienituloiset ihmiset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja erityisesti myös työkyvyttömyyseläkettä hakevat. Hekin ovat usein varsin syvässä ahdingossa tätä etuuttaan hakiessaan. Meidän järjestelmämme ei ole kaikilta osin tyydyttävässä kunnossa. Siitä kertoo se, että käsittelyajat ovat varsin pitkät. Luonnollisesti näistä etuuksien hakijoista suurin osa, valtaosa, saa jo hakemukseensa myönteisen vastauksen ja saa nämä etuudet, mutta jos heidän hakemuksensa syystä tai toisesta hylätään, silloin heillä on ongelmia, on sitten minkä etuuden hakemisesta tahansa kysymys.

Valitukset menevät ensin muutoksenhakulautakuntaan. Näitä lautakuntiahan on useita, joka asiatyypille omansa. Sitten kun lautakunnan päätös on tullut, jos se on hylkäävä, muutosta haetaan vakuutusoikeudesta, ja nyt on kysymyksessä vakuutusoikeuslain muuttaminen. Hakemusasiat kestävät kenties noin kolme kuukautta, muutoksenhakulautakunnan käsittely vie puolesta vuodesta vuoteen, ja tällä hetkellä vakuutusoikeudessa asiat viipyvät 13—14 kuukautta. Jos nämä kaikki käy läpi, niin 2—2,5 vuotta menee aikaa, kun etuutta hakee tätä vaikeampaa tietä myöden.

Tämä aika on eräissä tapauksissa hyvin ongelmallista hakijalle. Jos esimerkiksi, missä nyt pahimmat ongelmat ovatkin, hakija hakee työkyvyttömyyseläkettä saatuaan tutkivalta lääkäriltään, ehkä erikoislääkäriltä, lausunnon, jossa puolletaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä, ja jos sitten vakuutusyhtiö hylkää hakemuksen, siitä menee valitus lautakuntaan, ja jos se hylkää, sitten vakuutusoikeuteen. Silloin sitten työkyvytön ihminen, joka on pääsääntöisesti sairas, joutuu elämään tämän väliajankin jollakin tavalla. Hän ei voi olla työssä, kun ei koe olevansa työkykyinen eikä pysty työtä tekemään terveyden ongelmien takia. Kaikissa kunnissa ei myöskään anneta toimeentulotukea, koska valitusasia on kesken. Näin ollen ahdinko monella ihmisellä on todella syvä tässä tilanteessa.

On siis vakava kysymys se, että asioiden käsittelyaika on näin valtavan pitkä. Käsittelyaikaa on yritetty eri tavoin lyhentää. Tämän vakuutusoikeuslain uudistuksenkin yhtenä tavoitteena on, että saataisiin käsittelyyn nopeutta lisää, 14 kuukautta on luvattoman pitkä aika tällaisissa asioissa.

Tähän ongelmaan lakivaliokunta kiinnitti vakavaa huomiota, kuultiin asiantuntijoita, ja valiokunta päätyi kirjoittamaan mietintöön sivulla 4 olevan tekstin, joka kuuluu eräiltä osin muun muassa näin: "Valiokunta kantaa erityistä huolta siitä, että työkyvyttömyyseläkeasioissa koko järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin vähän luottamusta. Tämä johtunee paljolti siitä, että työkyvyttömyyden arviointi saattaa perustua puutteelliseen valmisteluun, joka ei tapahdu avoimesti hakijan kanssa, ja perustelemattomiin asiantuntijalausuntoihin. Ennen kaikkea epäluottamus perustunee siihen, että asiantuntijalääkärit eivät tapaa hakijaa henkilökohtaisesti, kuten hakijan tutkinut lääkäri." Eli valiokunta toteaa, että kovin vähän luottamusta tunnetaan työkyvyttömyyseläkeasioissa järjestelmää kohtaan. Tämä on vahva tunnustus ja tuli selkeästi valiokunnassa todellakin esille ja yksimielisesti kirjattiin myös mietintöön.

Valiokunta kuitenkin mielestäni jätti tämän asian jatkokäsittelyssä, ehkä osin ajan puutteen takia mutta osin myös tietoisesti, aika kevyelle pohdinnalle. Ne lääkkeet, mitä tässä tarvittaisiin, kun näin todetaan, jäivät kevyiksi. Valiokunta toteaa, että toimintatapoja pitää kehittää ja kuulla hakijaa ja varata tilaisuuksia lisäselvitysten antamiseen. Tämä on paikallaan, että näin tapahtuu, mutta tämä mielestäni ei ole kyllä riittävä vastaus niille kymmenilletuhansille suomalaisille työkyvyttömille, sairaille ihmisille, jotka kärsivät siitä, että luottamus järjestelmään horjuu, ja sen luottamuksen horjunnalle on selkeät syyt, eli järjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi sillä tavalla kuin sen pitäisi toimia.

Yksi syy on resurssien puute esimerkiksi vakuutusoikeudessa, josta nyt on puhe, ja myös muutoksenhakulautakunnissa vastaavaa on ilmennyt. Tähän puoleen valiokunta ei kiinnittänyt juurikaan huomiota. Toisaalta valiokunta ei ottanut mielestäni riittävän selkeästi kantaa siihen, että työkyvyttömyyseläkettä koskevissa asioissa hakijan henkilökohtaisesti tutkineen lääkärin lausunnolle nykyisin annetaan liian pieni painoarvo ratkaisuja tehtäessä. Tämä on se, josta ihmiset paljon valittavat. Monikin lääkäri on saattanut henkilökohtaisesti tutkia hakijan, mutta sitten näkemättä henkilöä vakuutuslääkäri ja sitä kautta vakuutusoikeus hylkää hakemuksen kerta toisensa jälkeen. Tähän käytäntöön pitää saada muutos. Näitä tapauksia on vieläkin liian paljon. Ne ovat raskaita ja kuluttavia, ja nämä etuutta hakevat henkilöt kokevat järjestelmän erittäin ongelmallisena.

Arvoisa puhemies! Tähän valiokunnan laimeaan suhtautumiseen tunnustamaansa epäkohtaan, luottamuksen puutteeseen, perustuen ehdotan, että eduskunta hyväksyy perusteluissa lausuttavaksi seuraavaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että luottamusta vakuutusoikeuteen vahvistetaan turvaamalla sille riittävät henkilöstö- ja muut resurssit asioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja että erityisesti työkyvyttömyyseläkettä koskevissa asioissa hakijan henkilökohtaisesti tutkineen lääkärin lausunnolle annetaan asianmukainen painoarvo ratkaisua tehtäessä."

Arvoisa puhemies! Tämä on ehkä vieläkin aika lievä lausunto, kanta, kun sanotaan, että asianmukainen painoarvo, mutta tämä viesti on, jos eduskunta tämän hyväksyy, kuitenkin selkeä ja paljon vahvempi kuin valiokunnan mietinnössä olevat ympäripyöreät ajatukset, että jotakin tarttis tehdä. On syytä todellakin kantaa huolta näistä yhteiskuntamme heikompiosaisista, jotka näissä ongelmissa elävät. Heitä on kohdeltu monin tavoin aika huonosti tässä viime aikoina taloudellisesti, ja jos oikeusjärjestelmäänkään ei voida heidän asioissaan luottaa, niin yhteiskunta on huolestuttavassa tilanteessa. Meidän yksi kaikkein tärkeimpiä asioitamme on varmistaa se, että oikeuslaitos nauttii kansan luottamusta. Tässä suhteessahan viimeaikaiset tiedot ovat olleet jopa varsin huolestuttavia.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi perusteli puheessaan hyvin lausumaesitystä, minkä hän teki. Niinpä kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lausumaehdotusta.

Tässä on todella kysymys monista monista ihmisistä, inhimillisesti hyvin vaikeissa oloissa elävistä ihmistä, joilla on sekä taloudellisia että henkisiä vaikeuksia muun muassa siitä johtuen, että tämä prosessi, joka vakuutusoikeudessa ja koko tässä käsittelyssä kestää hyvin pitkään, on todella lisää vaikeuksia tuottava. Valiokunta on tässä kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, että tätä järjestelmää kohtaan tunnetaan hyvin vähän luottamusta. Se on tietysti hyvä mutta, niin kuin ed. Kankaanniemikin totesi, ei riittävä.

Tämä asia on nostettava eri tavalla esille ja nostettava se kysymys, että vakuutusasiantuntijalääkärit todella hylkäävät sellaiset asiakirjoissa olevat asiat, joita ovat esittäneet nämä ihmiset henkilökohtaisesti tutkineet lääkärit, jotka yleensä ovat todella pitkään työskennelleet näiden ihmisten kanssa ja tuntevat ne olosuhteet, todelliset vaikeudet sekä sairaudet, mitä näillä ihmisillä on. Toivoisin todella, samalla tavalla kuin ed. Kankaanniemi, että tähän saataisiin muutosta. Näitä etuuksien hakijoita on todella paljon, ja on ajateltava, kuinka paljon siellä hakemuksia hylätään, kun vielä tiedetään, että nämä hakijat ovat niitä, jotka elävät taloudellisesti vaikeissa tilanteissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lopputulos on sama kuin ed. Kankaanniemellä, mutta luen tätä mietintötekstiä, sen perusteluosaa, hiukan eri tavalla. Mielestäni nimittäin täällä perusteluissa sivulla 4 sanotaan hyvin merkittäviä asioita sanallisesti aika reippaalla tavalla elikkä tunnustetaan se, että "vakuutusoikeuden yhtenä ongelmana ovat pitkät käsittelyajat, keskimäärin 13—14 kuukautta" ja että ylipäätään "toiminnassa on tehostamisen varaa". Ja edelleen: "Suulliset käsittelyt ovat olleet vakuutusoikeudessa varsin harvinaisia. Niitä on järjestetty vuosittain 30—40."

Valiokunta itse on kantanut "erityistä huolta siitä, että työkyvyttömyyseläkeasiassa koko järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin vähän luottamusta". Ja edelleen: "Luottamuksen lisäämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä, että vakuutusoikeus yhdessä muutoksenhakulautakuntien kanssa kehittää ja muuttaa toimintatapoja työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyssä niin, että ainakin niissä tapauksissa, joissa lopputulokseksi näyttäisi tulevan kielteinen ratkaisu, hakijaa kuullaan hänen esittämänsä ja lautakunnan tai oikeuden hankkiman selvityksen johdosta sekä varataan hakijalle tilaisuus lisäselvityksen antamiseen."

Virhehän, arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on se, että tästä puuttuu se ponsi, mikä on ikään kuin jonkinlainen lapsus suorastaan, että perustellaan ponsi, perustelulausuma, ja sitten jätetään se kertomatta, joten ed. Kankaanniemen pelastus valiokunnalle on juuri kuultu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemi käytti erinomaisen puheenvuoron. Yhdyn hänen ajatuksiinsa ja kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta. Samoin ed. Pulliainen perusteli myös erinomaisesti, miksi tämä on aiheellista. Vakuutusoikeudessa asioitten käsittely ja koko tämä prosessi on liian pitkä. Ihmisen tarvitsisi elää ja tulla toimeen, ja kun aikaa kuluu noin kohtuuttoman paljon, niin kuin täällä todettiin, se ei ole oikeushyvää. Edelleen on tämä ongelma, että tulkinnat ovat hyvin epämääräisiä ja epäselviä. Vakuutusoikeudessa lääkäri voi tehdä päätökset, ainakin maallikon käsityksen mukaan, täysin riippumatta siitä, mitä potilasta pitkään hoitanut ja hänet tuntenut erikoislääkäri on hänen työkyvystään tai työkyvyn puutteestaan todennut.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Kankaanniemen puheenvuorossaan esittämää.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Asia on minunkin mielestäni hyvin tärkeä. Kun tunnen jonkun verran tätä sisältöä ja systeemiä, millä tässä toimitaan, niin ongelmaksi kyllä näen, että liian paljon menee valituksia vakuutusoikeuteen saakka. Näen, että ongelmana on hyvin pitkään se, kuten tässä on tuotu esiin, että ei uskota sitä eikä anneta tarpeeksi vahvaa arvoa sille, mitä hoitavat lääkärit ovat kertoneet ja kirjoittaneet, mutta kyllä myöskin se, että vakuutusoikeudessa mitä ilmeisimmin ei tunneta aina niitä käytännön olosuhteita, missä ihmiset työskentelevät, tarpeeksi hyvin. Tässä logiikassa on jotakin, joka ei toimi, ja siihen pitää pystyä kyllä enemmän paneutumaan.

Näkisin suurimmaksi ongelmaksi sen, että kerta kaikkiaan liian paljon menee vakuutusoikeuteen asioita. On asioita, jotka pystytään ratkaisemaan, kun oikein perehdytään oikealla logiikalla, alemmissakin asteissa, ja siihen meidän tulisi panostaa entistä enemmän.

Käsittelyn pituudesta totean, että jos menee tuo määrä asioita käsittelyyn vajailla asiakirjoilla, niin kyllä se varmaan kestää. Siihenkin pitää satsata enemmän.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Myöskin minun huomioni kiinnittyi näihin vakuutusoikeuden kysymyksiin juuri työkyvyttömyyseläkeasioissa ja kysymyksiin, jotka täällä ed. Kankaanniemi ja ed. Pulliainen toivat esiin, juuri näihin ongelmiin, mitä asian valmistelussa on ollut: pitkät käsittelyajat, päätösten perustelemattomuus tai heikot perustelut ja suullisten käsittelyjen vähäisyys. Erityisesti näyttää siltä, että asiantuntijalääkärit pitkälti seuraavat vakuutusyhtiöiden varainkäyttöä ja enempikin ratkaisut tapahtuvat taloudellisin perustein kuin asiakkaan oikeusturva- ja eläkeoikeuden näkökulmasta. Siksi tätä järjestelmää on kehitettävä ja taattava oikeusturva näille asiakkaille. Minusta ed. Kankaanniemen lausumaehdotus oli erinomainen. Kannatan sitä. Kyllä tässä on palattava normaaliin päiväjärjestykseen ja vakuutusoikeuksien toimintatapakulttuuri ja kansalaisten oikeusturva palautettava myöskin näissä oikeusasteissa.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva vakuutusoikeuslaki keskittyy nimenomaan muutoksenhakujärjestelmän parantamiseen. Ed. Kankaanniemen esittämässä ponsiesityksessä korostetaan taas sitä, että työkyvyttömyyseläkettä koskevissa asioissa hakijan henkilökohtaisesti tutkineen lääkärin lausunnolle annettaisiin asianmukainen painoarvo. Luen kuitenkin lakivaliokunnan mietintöä eri lailla. Täällä nimenomaan todetaan, että järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin vähän luottamusta, ja sitten erikseen sanotaan, että toimintatapoja muutoksenhakulautakunnissa pitäisi muuttaa nimenomaan niin, että ainakin niissä tapauksissa, joissa näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, hakijalle varataan mahdollisuus lisäselvityksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ongelmia on, totta kai siellä myöskin tutkineen lääkärin lausunnolle tulee isompi painoarvo.

Tavallaan tämä on ennakoivaa muutoksenhakua. En ennen ole tällaista järjestelmää nähnyt, että ennen ensimmäistäkään päätöstä jo lähdetään oikeastaan muutoksenhakuun, että saataisiin päätös oikeaksi. Jos näin kävisi, että päätös saataisiin kuulemisen jälkeen oikeaksi, silloinhan varsinaiset muutoksenhaut sitten jälkeenpäin vähenevät, jolloin jutturuuhka aikaa myöten myöskin pienenisi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kysymyshän on tosiaan vakuutusoikeusjärjestelmää kohtaan koetusta ja esille tulleesta luottamuspulasta. Voi sanoa, että tässä nyt, kun näitä puheenvuoroja kuuntelee, erityisesti ed. Puhjon, ehkä tähän olisi voinut panna useammankin lausumaehdotuksen nimenomaan siitä näkökulmasta, että kun luottamusta ei tätä järjestelmää kohtaan ole ja luottamuspula on varmasti hyvin laajaa näitten ihmisten taholta, jotka sen kautta ovat joutuneet kokemaan jotakin, niin nimenomaan näistä toiminta- ja menettelytavoista olisi kirjoitettu yksilöidymmin. Mutta kyllä itse edelleen pidän erittäin tärkeänä sitä, mikä täällä on tässä ed. Kankaanniemen yksilöidyssä ehdotuksessa, että myös tämä kohta nostetaan lausumaehdotukseksi, missä on kysymys näistä asiantuntijalääkäreitten toimintatavoista tai heidän arvioinnistaan, koska se on kyllä sitten se viimeinen, minkä tämä yksilö, asiakas, ihminen, kokee.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun itse olen tehnyt varmasti en tuhansia mutta satoja B-lausuntoja, eläkelausuntoja, niin haluaisin tuoda sen esille, että vakuutusoikeus on niin hidas, että aina kannattaa jo aloittaa uusi prosessi eikä odottaa sitä, että se päätös tulee sieltä vuoden kuluttua, koska yleensä jo vuoden aikana tulee todella potilaan näkökulmasta ja häntä hoitavan lääkärin näkökulmasta uusia asioita esille. Aivan kieroutunutta on se, että potilaalla pitää olla melkein psykiatrinen diagnoosi, ennen kuin pääsee pitkäaikaissairas, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivä potilas, työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitää sitten vielä keinotekoisesti jopa usein hankkia psykiatrinen diagnoosi siihen, joka on usein masentuneisuus, joka kyllä tulee sitten ikään kuin siinä mukana, kun potilas taistelee vuodesta toiseen usein näiden asioiden kanssa.

Tämä on hyvin raakaa peliä kyllä vakuutusyhtiöitten puolesta, mutta keskeinen asia edelleen on se, että pitäisi alusta alkaen tehdä niin sanotusti kunnon paperit, tutkia potilas kunnolla ja selvittää myös jäljellä oleva työkyky. Kun tässä on ollut lainsäädäntöä, olemme itse muuttaneet sitä täällä, niin keskussairaaloiden, sairaanhoitopiirien, kuntoutustutkimusyksiköiden toimintaresurssien pitäisi olla kunnossa niin, että potilaat voitaisiin siellä todella tutkia, koska laki edellyttää jäljellä olevan työkyvyn selvittämisen. Jos sitä selvitystä ei ole, niin se on peruste hylkyyn. Tässä suhteessa on edelleenkin kovasti puutteita näissä alkupapereissa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen kanssa olen kyllä täysin samaa mieltä. Juuri näin pitäisi tehdä, että sieltä alusta lähtien lähtisi paremmin se asia rullaamaan ja jo eläkelaitos voisi tehdä kunnon paperien tai tietojen perusteella oikean ratkaisun. Sitten on se lautakuntavaihe, ja lautakuntavaiheen uudistaminen on vielä kesken. Tomu-komitea, toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea, on työnsä tehnyt, mutta sitä koskevia muutosesityksiä ei ole hallitus tuonut vielä eduskuntaan. Toivottavasti hyvin pian tulee.

Mutta ed. Puhjon näkemystä en nyt kyllä ymmärtänyt. Te, ed. Puhjo, olitte valiokunnassa mukana ja kuulitte, kuinka tätä asiaa nimenomaan tältä kannalta, miltä esitin ja minkä ponsilausumassani otan esille, käsiteltiin hyvinkin pitkään ja hyvin voimakkain puheenvuoroin vaadittiin juuri tätä, mikä on tässä ponsilausumassa, mutta valiokunnan mietintöön tuli sittenkin vain tämä, että pitää selvityksiä pyytää ja byrokratiaa ikään kuin lisätä. Mutta jos edetään niin kuin ed. Tiusanen sanoi, että alusta lähtien tehdään huolellista työtä, niin ehkä vakuutusoikeuteen ei menekään niin paljon asioita.

Muutoin, herra puhemies, totean, että tämä lain uudistus parantaa vakuutusoikeuden työskentelymahdollisuuksia, jaostomenettelyä ja asioiden käsittelyä muutoinkin. Vakuutusoikeus on saanut uuden ylituomarin marraskuun alusta, ja uskon, että hän — tuntui hyvin pätevältä henkilöltä — pystyy uudistamaan koko vakuutusoikeuden tämän lain pohjalta niin, että on odotettavissa kyllä parannusta, mutta voimavaroja tarvitaan, mikä on ponteni toinen osa, ja sitten tarvitaan luottamuksen palauttamista myös näihin potilaan tutkineen lääkärin antamiin lausuntoihin. Muutoinhan me halveeraamme lääkärikuntaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hannu Aho käytti erinomaisen puheenvuoron, jossa hän toi esille sen, että asiat pitäisi voida saada ratkaisuun jo mahdollisimman varhaisessa asian käsittelyprosessissa, tehdä siellä hyvää työtä. Ed. Tiusanen lääkärinä toi erittäin asiantuntevan näkökulman vielä tähän asiaan, jolloin vakuutusoikeuteen ei tarvitsisi niin kovin paljon asioita viedäkään.

Vakuutuslääketiede, onko sellaista lääketiedettä olemassakaan, on kuitenkin kysymys. Annetaanko sen koulutusta missä, sitä en tiedä, mutta ainakin monet vakuutusoikeudessa ongelmia kohdanneet henkilöt joutuvat ihmettelemään, että siellä tulee terveeksi, vaikka erikoislääkäri toteaa sairaaksi. Minusta pitäisi panna painoa nimenomaan erikoislääkärin lausunnolle ja selvittää tämä jäljellä oleva työkyky, kuten ed. Tiusanen toi esille, siis mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvät päätökset, jotta tarpeettomilta viivytyksiltä kärsivä ihminen voisi välttyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinoselle rakentavan henkisesti: Jos ihminen tulee noin vaan terveeksi, niin tämähän tulee yhteiskunnalle tosi halvaksi.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeudelle, työttömyysturvalautakuntaan ja muihin näihin valituselimiin valittaminen on työlästä maaseudulla. Nimittäin nyt, kun postit ovat vähentyneet, niin onpa tapahtunut sellainenkin tapaus, että asiamiesposti antoi väärää tietoa, sanoi, että ei tarvitse lähettää pikana, riittää kirjattu kirje, ja niin vain kävi, että henkilön työttömyysturvavalitus ei ehtinytkään työttömyyskassalle siinä ajassa kuin olisi pitänyt tulla. Työttömyysturvalautakunta ei ottanut sitä käsittelyyn, vaikka lähetettiin kaikki kuitit, jäljennökset, postin selvitykset siitä, miten olisi pitänyt oikeasti tässä tapahtua, että olisi pitänyt ehtiä. Vakuutusoikeus ei ottanut käsittelyyn, koska työttömyysturvalautakunta ei tätä asiaa ollut ratkaissut.

Tästä yksittäisestä tapauksesta ajattelin, voisiko olla mahdollista, että Kela voisi ottaa vastaan näitä valituskirjelmiä eli kirjata ne saapuneiksi ja toimittaisi sitten ne näihin paikkoihin, koska Kelan toimistoja kuitenkin on useimmissa kunnissa ja ne ovat paljon lähempänä ja se on ikään kuin tämmöinen valtion organisaatio siellä. Minusta tällaista kannattaisi kyllä harkita.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä yhteydessä kiinnittää huomiota lakivaliokunnan mietinnön lopussa sivulla 12 olevaan valiokunnan lausumaehdotukseen, jossa eduskunta edellyttää, että "valtioneuvosto toteuttaa nykyaikaisen järjestelmän, jonka avulla lainvalmistelijat voivat luotettavasti selvittää samanaikaisesti vireillä olevat samaa lainkohtaa koskevat uudistushankkeet". Tämä ongelma on tullut lakivaliokunnassa tänä syksynä varsin monta kertaa esiin, että on monia eri hallituksen esityksiä, joissa on yhtä aikaa saman lain sama pykälä auki, ja niiden yhteensovittamista joudutaan sitten etsimään ja muistelemaan. Meillä ei ole sellaista rekisteriä, joka pitäisi olla, niin että valtioneuvostosta, josta kaikki asiat tulevat eduskuntaan ja menevät sitten eri valiokuntiin, katsottaisiin, että samaan aikaan ei olisi keskenään ristiriitaisia ja yleensäkään samoja pykäliä auki, jolloin tulee ongelmia eteen valiokuntatyöskentelyssä. Tämä on tullut lakivaliokunnassa esille, ja tämä ponsi on nyt tähän yhteyteen kirjoitettu, ja toivoisi, että todellakin hallituksessa tämä huomioitaisiin ja näin varmistettaisiin, että lainsäädäntötyö sujuu eikä tule ikäviä yllätyksiä, kun samoja asioita käsitellään yhtä aikaa eri valiokunnissa ja eri yhteyksissä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun kansalaiset ottavat näissä asioissa edustajiinsa yhteyttä, niin olen joutunut toteamaan, että tämä on kyllä sellainen valtava pykäläviidakko ja ongelmien viidakko, joka on erittäin vaikeakulkuinen. Tämä on nimenomaan sitä, että jos ihminen on sairas, hänellä on monet elämän huolet, ja vielä jos on psyykkistä sairautta, niin tilanne on sitäkin vaikeampi. Ed. Huotari toi esille erinomaisen ajatuksen, että Kelan toimipisteet voisivat palvella eivät vain pelkästään postituspisteinä vaan ihan neuvonantopisteinä, koska ihminen, joka voisi jollakin tavalla neuvoa, antaa ohjeita, kuunnella, mitä toisella on kerrottavana, hän olisi noissa ongelmissa tavattoman hyvä apu. Jos helposti vain luetellaan pykälä toisensa päälle ja kaikki tyrmäävät asiakkaan toiveet, niin silloin tämä asia vain mutkistuu. Minusta pitäisi löytää neuvontaa ja palvelua sieltä lähitasolta.

Keskustelu päättyy.