Täysistunnon pöytäkirja 161/2010 vp

PTK 161/2010 vp

161. TORSTAINA 24. HELMIKUUTA 2011 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

12) Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

 

Lauri Kähkönen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen tukea, erityisesti harvaan asuttujen alueitten joukkoliikenteen tukea, on leikattu viime vuoden kesäkuussa, ja myös tulevana kesäkuuna sitä tullaan leikkaamaan. Leikkaukset vuonna 2010 tiesivät muun muassa omassa maakunnassani lähes 60 bussivuoron lakkautumista, ja lähes samanlaisista luvuista voidaan puhua ensi kesäkuun jälkeen. Tämä on vastoin joukkoliikenteen kehittämistavoitteita, vastoin kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja kansalaisten palvelujen tasa-arvoista saatavuutta.

Lakialoite koskee lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuen tarkistamista. Tämä koulumatkatukihan korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia, ja Kela maksaa tätä koulumatkatukea näille ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskeleville.

Puheenvuoroni alussa viittasin julkisen liikenteen vähenemiseen, ja viime kesänä yhteydenotot opiskelijoitten taholta ja heidän vanhempiensa taholta kasvoivat erittäin rajusti. Nythän toki hyvin monella paikkakunnalla julkinen liikenne on varsin hyvä, ja tätä joukkoliikennetukeahan lisättiinkin suuriin kaupunkeihin, joissa toki lukiolaiset voivat käyttää näitä julkisen liikenteen palveluja. Opiskelija saa oppilaitoksesta ostotodistuksen ja ostaa sitten kuukautta varten nämä liput, omavastuu on 43 euroa kuukaudessa, ja Kela sitten korvaa yrittäjälle loput näistä kustannuksista.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä lakialoite on tehty koskien juuri niitä opiskelijoita, jotka eivät pysty käyttämään tätä julkista liikennettä ja eivät ainakaan koko tälle koulumatkalle. Mahdollisuuksia on vanhempien tai oma auto, jos ikää on riittävästi, ja toki myös taksin käyttö, mutta se tulee todella kalliiksi, ja joillekin tietysti myös juna on mahdollisuus, mutta hyvin harvoissa tapauksissa.

Muutama esimerkki: Jos käyttää vanhempien autoa tai vanhemmat ovat kuljettamassa ja jos matka oppilaitokseen on 25 kilometriä, tämän tuen voi asetustaulukosta katsoa, se on lähes 78 euroa. Mutta kustannukset, jos ne lasketaan tuon 24 sentin mukaan, joka on verotuksessa, ovat verrattuna opiskelijaan, joka julkista liikennettä käyttää, reilusti kolminkertaiset eli voisi sanoa nelinkertaiset tähän omavastuuosuuteen. Jos taas sitten taksilla kulkee, tämä koulumatkatuki menee yhdessä päivässä. Eli hyvin harvalla on tähän mahdollisuus.

Toki sitten, jos käyttää esimerkiksi mopoa ja sitten jatkaa matkaa linja-autossa, tulee päätien varteen, kantatien varteen, tai toisin päin, laskutapa on monimutkaisempi.

Arvoisa puhemies! Tähän lakiin on tulossa parannus 1.8. tänä vuonna. Koulumatkatuki voidaan maksaa jopa kymmeneksi kuukaudeksi. Eli kun se alkaa yleensä elokuun 15. päivästä syyskuun 15:nteen ja taas kuukausi ja näin mennään, opiskelijat eivät ole saaneet mitään tukea siltä tavallaan viimeiseltä kuukaudelta tai puolikkaalta, mutta nyt tähän tulee parannus.

Mutta palautetta on tullut myös Kelan puolelta, että tämä nykyinen laki ja myös 1.8. muuttuva laki on liian monimutkainen. Otan vain yhden esimerkin tästä takaisinperinnästä. Jos opiskelija on ostanut tämän lippunipun tietyksi kuukaudeksi ja hän ei olisikaan siihen oikeutettu — on tiettyjä syitä, että voi muuttua kesken sen opiskeluvuoden, ei ole oikeutettu — opiskelijalta peritään kokonaan lipunhinta, paitsi se omavastuuosuus, ja tämä on koettu todella sitten epäoikeudenmukaiseksi.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. Tässä lakiesityksessä esitetään, että tuki olisi kaksinkertainen, ja viittaan tähän edellä puhumaani, että vaikka se olisi kaksinkertainenkin tuki, silloinkin esimerkiksi tuo esimerkki, jossa koulumatka oli yhteen suuntaan 25 kilometriä, siitä jäisi 2,5-kertainen omavastuu verrattuna siihen, jos käyttää julkista liikennettä.

Olen realisti ja tiedän, että tämä ei tällä vaalikaudella etene minnekään, mutta halusin kuitenkin tämän lakiesityksen tehdä. Se makasi työpöydälläni kuitenkin muutaman kuukauden, ja toivon, että uudessa eduskunnassa joku tai jotkut edustajat ainakin pitävät asiaa pinnalla ja sitä kautta saadaan tähän parannus, koska tämä laki, johon muutoksia tulee 1.8., ei puutu tähän keskeisimpään epäkohtaan.

Arvoisa puhemies! Tämä oli ed. Kähkösen viimeinen lakialoite, näin uskon.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Mielelläni tuen ed. Kähkösen viimeistä lakialoitetta.

Lakialoitteen perusteluissa mainitaan, että joukkoliikennetukien väheneminen harvaan asutuilla alueilla hankaloittaa elämää ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Meillä Varsinais-Suomessa on tilanne aivan sama, eli kyllä tämä ongelma koskettaa vahvasti harvaan asuttuja alueita koko maassa.

Julkisen liikenteen vähentyessä lukiolaisten ja ammattikoululaisten koulussakäynti on muodostunut jopa erittäin hankalaksi. Monesti opiskelijalle linja-auto on ainut mahdollinen kulkuväline, jos opiskelupaikka on vaikkapa naapurikunnan puolella. Oman hankaluutensa tilanteeseen tuo se, että haja-asutusalueilla miltei kaikki bussivuorot voivat olla jatkuvan lakkautusuhan alla. Jo tämä vaikuttaa asumis- ja opiskelupaikan valintaan. Pahimmillaan ainoata itselle sopivaa koulutusta ei uskalleta aloittaa, jos uhkana on, ettei kouluun kohta yksinkertaisesti pääse.

Meillä on kaikilla varmasti hyvä käsitys siitä, mikä on tänä päivänä Suomessa lukiolaisen tai ammattikoululaisen tulotaso. Tuloista koulumatkoihin uppoava osa on varsin suuri. Onkin erittäin tärkeätä puuttua näihin kulkemisen kustannuksiin. Siksi tämä aloitteen esittämä ajatuskin olisi hyvä askel oikeaan suuntaan. Tosin tämähän nyt auttaisi tietysti pelkästään niitä, joiden on mahdollista kulkea omalla autolla ne koulumatkat.

Arvoisa herra puhemies! Kunnat ovat melkoisessa pinteessä näiden bussivuorojen vähennysten kanssa. Kunnissa vaaditaan, voisin jopa sanoa, melkoista luovuutta, että peruskoululaistenkin kuljetukset saadaan tänä päivänä järjestettyä. (Ed. Kähkönen: Kustannukset ovat nousseet!) — Kustannukset nousevat koko ajan. — Lisäksi, jos mietitään pinta-alaltaan suuria kuntia, niissä voi olla paikkakunnan omaankin lukioon hankala kulkea joka puolelta sitä kuntaa. Samalla kannetaan huolta tuon kyseisen lukion tulevaisuudesta, kun oppilaita on kenties vähän. Tämä on erittäin hankala ja hyvin haastavakin yhtälö.

Kaipaisin valtiovallalta aitoja ponnistuksia ja vahvaa tahtotilaa, jotta haja-asutusalueilla saataisiin säilytettyä julkista liikennettä. Kannattamattomien ja tyhjinä ajettavien vuorojen ylläpito ei ole järkevää, mutta hiljalleen lakkautukset alkavat koskea myös tärkeitä ja hyvällä käyttötasolla olevia linja-autovuoroja. Tämä ei voi olla millään tavalla hyväksyttävää. Kun useat lausuntomme ja mietintömme vaativat sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna ja maaseudultakin on mahdollisuus muun muassa lähteä opiskelemaan, tehkäämme myös sen suuntaisia poliittisia valintoja tässä talossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Kähkönen on tehnyt erittäin hyvän aloitteen, josta on syntynyt hyvä keskustelu. Haluan yhtyä niihin näkökohtiin, mitä ed. Kähkönen ja ed. Taimela ovat tuoneet esille.

Kyselytunnilla meillä käsiteltiin jonkun verran tänään myös lukioverkkoa. Meillä on ikävä paine keskittää lukioita. Sille on omat perusteensa, mutta oma haittansa on se, että lukioverkko harvenee ja sen saavutettavuus etääntyy. Olemme joutumassa tilanteeseen, jossa lukionkäyntimahdollisuudet suurelta osalta maaseutua, jos suurimmat kirkonkylät jätetään lukuun ottamatta, menevät huonommiksi kuin ne olivat ennen viime sotia. Viime sotien jälkeen maahan syntyi erittäin vilkas linja-autoliikenteen verkosto, joka 1960-luvulla huipentui lähes kaikille kylille. Tuolloin oli erittäin joustavaa käydä maaseudulta pitkistäkin matkoista koulua ja lukiota, ammattikouluja myöskin kotoa asuen, mutta nyt, kun lukioverkko on harventunut, bussiyhteydet ovat monelta kylältä loppuneet, niin todella lukionkäynti muodostuu ongelmaksi, todella ongelmaksi, jossa tilanne on huonompi kuin ennen talvisotaa.

Tämä on semmoinen epäkohta, että tämä kyllä tulee tiedostaa. Lukioverkkoa pitäisi säilyttää määrätietoisesti, mutta samalla myös pitäisi huolehtia, että yleinen liikenne toimii. Minä näkisin, että vaikkapa tämmöinen taksibussiliikenne olisi siinä yksi ratkaisu — samalla näissä vuoroissa voisivat kulkea myös muutkin kuin koululaiset ja opiskelijat — koettaa luoda kokonaisuutta ja toimia myöskin kyseisessä lakialoitteessa viitoitetulla tavalla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän edellisiä puhujia ja haluan aivan lopuksi tästä todeta, että toki kunnissa on erilaisia ratkaisuja mietitty ja jatkossa on varmasti myös tiettyjä raja-aitoja kaadettava. On ymmärrettävä, että matkustajien määrät vähenevät. Erilaista yhdistelmäkutsuliikennettä on jo tällä hetkellä hyvin paljon käytössä, mutta tiettyjä raja-aitoja vielä on, että tavallaan liian usein ajetaan liian vajailla autoilla. Laki estää tietyt kuljetusten yhdistämiset.

Mutta joka tapauksessa tämä ongelma on polttava, mitä tulee näitten ammatillisen keskiasteen ja lukioiden opiskelijoitten koulumatkoihin. Todella toivon, että tämä pystytään mahdollisimman nopeasti ratkaisemaan. Ei voi olla oikein, että asuinpaikka ratkaisee sen, onko mahdollisuus kouluttautua, kun on kuitenkin kyse keskiasteen opiskelusta.

Niin kuin tuossa välihuutona heitin, kun ed. Taimela käytti puheenvuoroaan, tosiaan tämä joukkoliikenteen alasajo on nostanut perusopetuksen koulukuljetusten kustannuksia erittäin voimakkaasti eri puolilla Suomea. Tässä on tavallaan, ja oikeasti, siirretty hyvin suuresti kustannuksia valtiolta kunnille, myös tässä asiassa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan todella kiittää ed. Lauri Kähköstä tärkeän asian esille tuomisesta myös hänen äskeisessä puheenvuorossaan. Itse tunnen kysymystä kotikaupungistani Keuruulta, jossa minulla on ainoana kunnallisena luottamustehtävänä valtuuston puheenjohtajan tehtävän ohella paikallisliikennetoimikunnan puheenjohtajuus, ja näin ollen tämä kysymys on mitä totisinta totta.

Itse olin viime maanantaihin asti siinä käsityksessä, että tavalliset kansalaiset, kuka tahansa, voi käyttää kaikkia niitä vuoroja, jotka ovat koululiikenteen käytössä, ja olin hämmästynyt, että on reittejä, joissa tämä ei toimi. Ilmeisesti jossakin on toimittu vain yleisen joustavuuden ja terveen järjen mukaan niin, että nämä vuorot ovat voineet palvella kaikkia kyytiä tarvitsevia, muitakin kuin peruskoululaisia ja lukiolaisia. Mutta näitä vuoroja on niin vähän, että kaikki kannattavuustekijät pitäisi ottaa huomioon ja tehdä näistä yleensä maaseudun ja kylien yleistä liikennettä. Valitettavasti enää ei voida puhua paljon joukoistakaan, kun kyse on vain muutamasta henkilöstä, mutta juuri näille muutamille nämä vuorot ovat sitäkin tarpeellisempia.

Aivan kuten edellisen käsiteltävänä olevan asian yhteydessä toin esille, yleisen liikenteen puuttumisen vuoksi monet joutuvat muuttamaan pois kotoaan, jos ei ole omaa autoa syystä tai toisesta käytettävissä, ja tämä tuo yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Toivon asialle myönteistä jatkokäsittelyä.

Keskustelu päättyi.

​​​​