12) Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Lauri Kähkönen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen tukea, erityisesti harvaan
asuttujen alueitten joukkoliikenteen tukea, on leikattu viime vuoden
kesäkuussa, ja myös tulevana kesäkuuna
sitä tullaan leikkaamaan. Leikkaukset vuonna 2010 tiesivät
muun muassa omassa maakunnassani lähes 60 bussivuoron lakkautumista,
ja lähes samanlaisista luvuista voidaan puhua ensi kesäkuun
jälkeen. Tämä on vastoin joukkoliikenteen
kehittämistavoitteita, vastoin kansalaisten tasa-arvoista
kohtelua ja kansalaisten palvelujen tasa-arvoista saatavuutta.
Lakialoite koskee lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuen tarkistamista. Tämä koulumatkatukihan
korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia,
ja Kela maksaa tätä koulumatkatukea näille
ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskeleville.
Puheenvuoroni alussa viittasin julkisen liikenteen vähenemiseen,
ja viime kesänä yhteydenotot opiskelijoitten taholta
ja heidän vanhempiensa taholta kasvoivat erittäin
rajusti. Nythän toki hyvin monella paikkakunnalla julkinen
liikenne on varsin hyvä, ja tätä joukkoliikennetukeahan
lisättiinkin suuriin kaupunkeihin, joissa toki lukiolaiset
voivat käyttää näitä julkisen
liikenteen palveluja. Opiskelija saa oppilaitoksesta ostotodistuksen
ja ostaa sitten kuukautta varten nämä liput, omavastuu
on 43 euroa kuukaudessa, ja Kela sitten korvaa yrittäjälle
loput näistä kustannuksista.
Mutta, arvoisa puhemies, tämä lakialoite on tehty
koskien juuri niitä opiskelijoita, jotka eivät pysty
käyttämään tätä julkista
liikennettä ja eivät ainakaan koko tälle
koulumatkalle. Mahdollisuuksia on vanhempien tai oma auto, jos ikää on riittävästi,
ja toki myös taksin käyttö, mutta se
tulee todella kalliiksi, ja joillekin tietysti myös juna on
mahdollisuus, mutta hyvin harvoissa tapauksissa.
Muutama esimerkki: Jos käyttää vanhempien autoa
tai vanhemmat ovat kuljettamassa ja jos matka oppilaitokseen on
25 kilometriä, tämän tuen voi asetustaulukosta
katsoa, se on lähes 78 euroa. Mutta kustannukset, jos ne
lasketaan tuon 24 sentin mukaan, joka on verotuksessa, ovat verrattuna
opiskelijaan, joka julkista liikennettä käyttää,
reilusti kolminkertaiset eli voisi sanoa nelinkertaiset tähän
omavastuuosuuteen. Jos taas sitten taksilla kulkee, tämä koulumatkatuki
menee yhdessä päivässä. Eli
hyvin harvalla on tähän mahdollisuus.
Toki sitten, jos käyttää esimerkiksi
mopoa ja sitten jatkaa matkaa linja-autossa, tulee päätien varteen,
kantatien varteen, tai toisin päin, laskutapa on monimutkaisempi.
Arvoisa puhemies! Tähän lakiin on tulossa
parannus 1.8. tänä vuonna. Koulumatkatuki voidaan
maksaa jopa kymmeneksi kuukaudeksi. Eli kun se alkaa yleensä elokuun
15. päivästä syyskuun 15:nteen ja taas
kuukausi ja näin mennään, opiskelijat
eivät ole saaneet mitään tukea siltä tavallaan
viimeiseltä kuukaudelta tai puolikkaalta, mutta nyt tähän
tulee parannus.
Mutta palautetta on tullut myös Kelan puolelta, että tämä nykyinen
laki ja myös 1.8. muuttuva laki on liian monimutkainen.
Otan vain yhden esimerkin tästä takaisinperinnästä.
Jos opiskelija on ostanut tämän lippunipun tietyksi
kuukaudeksi ja hän ei olisikaan siihen oikeutettu — on
tiettyjä syitä, että voi muuttua kesken
sen opiskeluvuoden, ei ole oikeutettu — opiskelijalta peritään
kokonaan lipunhinta, paitsi se omavastuuosuus, ja tämä on
koettu todella sitten epäoikeudenmukaiseksi.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. Tässä lakiesityksessä esitetään,
että tuki olisi kaksinkertainen, ja viittaan tähän
edellä puhumaani, että vaikka se olisi kaksinkertainenkin
tuki, silloinkin esimerkiksi tuo esimerkki, jossa koulumatka oli
yhteen suuntaan 25 kilometriä, siitä jäisi
2,5-kertainen omavastuu verrattuna siihen, jos käyttää julkista
liikennettä.
Olen realisti ja tiedän, että tämä ei
tällä vaalikaudella etene minnekään,
mutta halusin kuitenkin tämän lakiesityksen tehdä.
Se makasi työpöydälläni kuitenkin
muutaman kuukauden, ja toivon, että uudessa eduskunnassa
joku tai jotkut edustajat ainakin pitävät asiaa
pinnalla ja sitä kautta saadaan tähän
parannus, koska tämä laki, johon muutoksia tulee
1.8., ei puutu tähän keskeisimpään
epäkohtaan.
Arvoisa puhemies! Tämä oli ed. Kähkösen viimeinen
lakialoite, näin uskon.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Mielelläni
tuen ed. Kähkösen viimeistä lakialoitetta.
Lakialoitteen perusteluissa mainitaan, että joukkoliikennetukien
väheneminen harvaan asutuilla alueilla hankaloittaa elämää ainakin
Itä- ja Pohjois-Suomessa. Meillä Varsinais-Suomessa on
tilanne aivan sama, eli kyllä tämä ongelma koskettaa
vahvasti harvaan asuttuja alueita koko maassa.
Julkisen liikenteen vähentyessä lukiolaisten
ja ammattikoululaisten koulussakäynti on muodostunut jopa
erittäin hankalaksi. Monesti opiskelijalle linja-auto on
ainut mahdollinen kulkuväline, jos opiskelupaikka on vaikkapa
naapurikunnan puolella. Oman hankaluutensa tilanteeseen tuo se,
että haja-asutusalueilla miltei kaikki bussivuorot voivat
olla jatkuvan lakkautusuhan alla. Jo tämä vaikuttaa
asumis- ja opiskelupaikan valintaan. Pahimmillaan ainoata itselle
sopivaa koulutusta ei uskalleta aloittaa, jos uhkana on, ettei kouluun
kohta yksinkertaisesti pääse.
Meillä on kaikilla varmasti hyvä käsitys
siitä, mikä on tänä päivänä Suomessa
lukiolaisen tai ammattikoululaisen tulotaso. Tuloista koulumatkoihin
uppoava osa on varsin suuri. Onkin erittäin tärkeätä puuttua
näihin kulkemisen kustannuksiin. Siksi tämä aloitteen
esittämä ajatuskin olisi hyvä askel oikeaan
suuntaan. Tosin tämähän nyt auttaisi
tietysti pelkästään niitä, joiden
on mahdollista kulkea omalla autolla ne koulumatkat.
Arvoisa herra puhemies! Kunnat ovat melkoisessa pinteessä näiden
bussivuorojen vähennysten kanssa. Kunnissa vaaditaan, voisin
jopa sanoa, melkoista luovuutta, että peruskoululaistenkin
kuljetukset saadaan tänä päivänä järjestettyä. (Ed.
Kähkönen: Kustannukset ovat nousseet!) — Kustannukset
nousevat koko ajan. — Lisäksi, jos mietitään
pinta-alaltaan suuria kuntia, niissä voi olla paikkakunnan
omaankin lukioon hankala kulkea joka puolelta sitä kuntaa.
Samalla kannetaan huolta tuon kyseisen lukion tulevaisuudesta, kun
oppilaita on kenties vähän. Tämä on
erittäin hankala ja hyvin haastavakin yhtälö.
Kaipaisin valtiovallalta aitoja ponnistuksia ja vahvaa tahtotilaa,
jotta haja-asutusalueilla saataisiin säilytettyä julkista
liikennettä. Kannattamattomien ja tyhjinä ajettavien
vuorojen ylläpito ei ole järkevää,
mutta hiljalleen lakkautukset alkavat koskea myös tärkeitä ja
hyvällä käyttötasolla olevia
linja-autovuoroja. Tämä ei voi olla millään
tavalla hyväksyttävää. Kun useat
lausuntomme ja mietintömme vaativat sitä, että koko Suomi
pysyy asuttuna ja maaseudultakin on mahdollisuus muun muassa lähteä opiskelemaan,
tehkäämme myös sen suuntaisia poliittisia valintoja
tässä talossa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Kähkönen on tehnyt
erittäin hyvän aloitteen, josta on syntynyt hyvä keskustelu.
Haluan yhtyä niihin näkökohtiin, mitä ed.
Kähkönen ja ed. Taimela ovat tuoneet esille.
Kyselytunnilla meillä käsiteltiin jonkun verran
tänään myös lukioverkkoa. Meillä on
ikävä paine keskittää lukioita.
Sille on omat perusteensa, mutta oma haittansa on se, että lukioverkko harvenee
ja sen saavutettavuus etääntyy. Olemme joutumassa
tilanteeseen, jossa lukionkäyntimahdollisuudet suurelta
osalta maaseutua, jos suurimmat kirkonkylät jätetään
lukuun ottamatta, menevät huonommiksi kuin ne olivat ennen viime
sotia. Viime sotien jälkeen maahan syntyi erittäin
vilkas linja-autoliikenteen verkosto, joka 1960-luvulla huipentui
lähes kaikille kylille. Tuolloin oli erittäin
joustavaa käydä maaseudulta pitkistäkin
matkoista koulua ja lukiota, ammattikouluja myöskin kotoa
asuen, mutta nyt, kun lukioverkko on harventunut, bussiyhteydet ovat
monelta kylältä loppuneet, niin todella lukionkäynti
muodostuu ongelmaksi, todella ongelmaksi, jossa tilanne on huonompi
kuin ennen talvisotaa.
Tämä on semmoinen epäkohta, että tämä kyllä tulee
tiedostaa. Lukioverkkoa pitäisi säilyttää määrätietoisesti,
mutta samalla myös pitäisi huolehtia, että yleinen
liikenne toimii. Minä näkisin, että vaikkapa
tämmöinen taksibussiliikenne olisi siinä yksi
ratkaisu — samalla näissä vuoroissa voisivat
kulkea myös muutkin kuin koululaiset ja opiskelijat — koettaa
luoda kokonaisuutta ja toimia myöskin kyseisessä lakialoitteessa
viitoitetulla tavalla.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitän edellisiä puhujia
ja haluan aivan lopuksi tästä todeta, että toki
kunnissa on erilaisia ratkaisuja mietitty ja jatkossa on varmasti
myös tiettyjä raja-aitoja kaadettava. On ymmärrettävä,
että matkustajien määrät vähenevät.
Erilaista yhdistelmäkutsuliikennettä on jo tällä hetkellä hyvin paljon
käytössä, mutta tiettyjä raja-aitoja
vielä on, että tavallaan liian usein ajetaan liian
vajailla autoilla. Laki estää tietyt kuljetusten
yhdistämiset.
Mutta joka tapauksessa tämä ongelma on polttava,
mitä tulee näitten ammatillisen keskiasteen ja
lukioiden opiskelijoitten koulumatkoihin. Todella toivon, että tämä pystytään
mahdollisimman nopeasti ratkaisemaan. Ei voi olla oikein, että asuinpaikka
ratkaisee sen, onko mahdollisuus kouluttautua, kun on kuitenkin
kyse keskiasteen opiskelusta.
Niin kuin tuossa välihuutona heitin, kun ed. Taimela
käytti puheenvuoroaan, tosiaan tämä joukkoliikenteen
alasajo on nostanut perusopetuksen koulukuljetusten kustannuksia
erittäin voimakkaasti eri puolilla Suomea. Tässä on
tavallaan, ja oikeasti, siirretty hyvin suuresti kustannuksia valtiolta
kunnille, myös tässä asiassa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan todella kiittää ed.
Lauri Kähköstä tärkeän
asian esille tuomisesta myös hänen äskeisessä puheenvuorossaan.
Itse tunnen kysymystä kotikaupungistani Keuruulta, jossa
minulla on ainoana kunnallisena luottamustehtävänä valtuuston
puheenjohtajan tehtävän ohella paikallisliikennetoimikunnan
puheenjohtajuus, ja näin ollen tämä kysymys
on mitä totisinta totta.
Itse olin viime maanantaihin asti siinä käsityksessä,
että tavalliset kansalaiset, kuka tahansa, voi käyttää kaikkia
niitä vuoroja, jotka ovat koululiikenteen käytössä,
ja olin hämmästynyt, että on reittejä,
joissa tämä ei toimi. Ilmeisesti jossakin on toimittu
vain yleisen joustavuuden ja terveen järjen mukaan niin,
että nämä vuorot ovat voineet palvella
kaikkia kyytiä tarvitsevia, muitakin kuin peruskoululaisia
ja lukiolaisia. Mutta näitä vuoroja on niin vähän,
että kaikki kannattavuustekijät pitäisi
ottaa huomioon ja tehdä näistä yleensä maaseudun
ja kylien yleistä liikennettä. Valitettavasti
enää ei voida puhua paljon joukoistakaan, kun
kyse on vain muutamasta henkilöstä, mutta juuri
näille muutamille nämä vuorot ovat sitäkin
tarpeellisempia.
Aivan kuten edellisen käsiteltävänä olevan asian
yhteydessä toin esille, yleisen liikenteen puuttumisen
vuoksi monet joutuvat muuttamaan pois kotoaan, jos ei ole omaa autoa
syystä tai toisesta käytettävissä,
ja tämä tuo yhteiskunnalle lisäkustannuksia.
Toivon asialle myönteistä jatkokäsittelyä.
Keskustelu päättyi.