Arvoisa puhemies! Hinnat ovat kovassa nousussa. Inflaatio tammikuussa on jo 3 prosenttia. Sähkön hinta, energian hinta nousevat, asumisen kustannukset ovat kasvussa. Moni tavallinen palkansaaja ja kotitalous on hyvin huolissaan siitä, mikä on todellinen ostovoima, ja tätä viestiä tulee nyt yhä enemmän myös ihmisiltä, että ollaan huolissaan siitä, mitä on tapahtumassa.

Ilmeistä on, että tällä on myös vaikutuksia talouspolitiikkaan. Työmarkkinoilla neuvottelut ja palkkaratkaisut ovat olleet normaalia vaikeampia sen takia, että reaaliansioiden nousu on pysähtynyt ja kehitys näyttää jopa miinusmerkkiseltä.

Kysynkin valtiovarainministeriltä, onko hän huolissaan nousevista hinnoista, inflaatiosta, sen vaikutuksista palkkaneuvotteluihin mutta myös aivan tavallisten palkansaaja- ja eläkeläiskotitalouksien arkeen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai inflaatiokehitys, joka johtuu pääsääntöisesti raaka-aineiden, tuotteiden maailmanmarkkinahintojen noususta, on huolestuttava. Meillä oli muutama vuosi sitten kovakin inflaatio. Se tuli alaspäin hyvin pitkälti maailmanlaajuisen laman vuoksi, ja nyt taas, kun talous kasvaa, hinnat uhkaavat nousta.

Hallitus on turvannut eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoiman maltillisilla mutta hyvin kohdennetuilla ja järkevillä tuloveron kevennyksillä. Eli olemme pitäneet huolta siitä, että palkansaajan, työntekijän ja eläkkeensaajan ostovoima on pystynyt kehittymään positiivisesti. Inflaatioluvuista, jos oikein muistan, noin 0,5 prosenttiyksikköä selittyy verojen korotuksella. Eli siitä, oliko se nyt, 2,5—3 prosentista, mikä oli inflaatiota, 0,5 prosenttiyksikköä selittyy verojen korotuksilla, ja se on kertaluontoinen, se ei tietysti sitä inflaatiokierrettä jatka.

Arvoisa puhemies! Viimeksi Myllypurossa eläkkeensaajien tilaisuudessa pyydettiin kysymään ministeri Kataiselta, miten tulee toimeen olosuhteissa, joissa vuokrat nousevat 6 prosenttia, sähkölasku 20 prosenttia ja jossa kansaneläkkeen nousu on 0,4 prosenttia ja työeläkkeen nousu vajaat 1,4 prosenttia. Ei jää kovin paljon käteen. Ja kun hallitus, ministeri vastauksessaan, antoi ymmärtää, että tämä ikään kuin tulee maailmanmarkkinoilta, niin siteeraan nyt asiantuntijapuheenvuoroa asiasta. Hän on Pellervon tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm. "Kyllä se kolmen prosentin inflaatio on aika kova ja yli Euroopan keskuspankin tavoitteiden. Mutta täytyy huomata, että ainakin kolmasosa Suomen inflaatiosta on päätösperäistä, eli Suomen kulutusveroja on kiristetty", sanoo siis keskustaa lähellä oleva Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm. Ja todellakin näin on käynyt. Kokoomus esittää jopa lisää tasaveroja, energiaverojen nostoa, arvonlisäverojen nostoa. Eikö nyt pitäisi kääntää kelkkaa?

Siksi kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: oletteko valmiit siihen, että energiaveropäätöstä arvioitaisiin uudelleen, ja olisitteko valmiit siihen, että indeksikorotukset voitaisiin näissä oloissa tehdä kaksi kertaa vuodessa?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, me olemme halunneet, vastoin kuin ehkä osa tästä salista, tehdä eläkkeensaajille ja palkansaajille ostovoimaa lisääviä tuloveron kevennyksiä. Ne ovat kompensoineet osittain hintojen nousua. Vuokriin tietysti emme voi kovasti vaikuttaa. Osa energian hinnan noususta ovat veronkorotukset, ne ovat kertaluontoisia.

Mutta varmaan selvititte, kun hyvin tunnette tämän indeksijärjestelmän, minkä takia Suomessa ei ole aikaisemminkaan koskaan, vaikka hinnat ovat nousseet, indeksitarkistusta tehty kaksi kertaa vuodessa. Tavoite on se, että indeksi kompensoi todellisen hintojen nousun, ja se aina tiedetään vasta vuoden viipeellä. Näinhän se on ollut tähän asti aina, että Suomessa ei useampia indeksitarkistuksia ole voitu tehdä.

Mutta olennaista nyt on se, että ostovoima myös jatkossa kehittyy. Emme ole tämän hallituksen toimesta alentamassa energiaverotusta, koska se verotulo pitäisi kerätä sitten jostakin muualta ja pääsääntöisesti se kerättäisiin työllistämisestä. Eli työttömyys lisääntyisi, jos yritysten tai palkansaajien tai eläkkeensaajien — niin kuin monet täällä toivovat — verotusta kiristettäisiin. Me emme siis halua kiristää eläkkeensaajien ja palkansaajien verotusta.

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni aivan tuore kuluttajahintaindeksitilasto, siis viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun. Elinkustannusten nousu on ollut 4,6 prosenttia, asumisen vuodessa 6 prosenttia ja liikenteen 3,9 prosenttia. Siis nämä ovat kaikki korotuksia, joihin hallitus on omilla päätöksillään merkittävästi vaikuttanut, aivan niin kuin täällä lainattiin tutkija Holmin näkemyksiä.

Olennaista on, että on tapahtunut näin merkittävä korotus, ja sitten johtavat oikeisto- ja porvaripuolueet, kokoomus ja keskusta, suunnittelevat vielä tämän lisäksi 2 prosentin arvonlisäveron korotusta. Mitä te ajattelette, kun ihmiset jo nyt pelkäävät tulevaisuutta, mitä heidän ostovoimalleen käy? Olisitteko nyt valmiit harkitsemaan, molemmat päähallituspuolueet, uudelleenarviointia näitten suunniteltujen arvonlisäveron korotusten kohdalta, joita olette vaaliohjelmissanne esittäneet?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Korjataan yksi asiavirhe, mikä ed. Gustafssonilta tuli. Hallitus ei ole korottanut esimerkiksi polttonesteiden veroja. Jokainen tietää, kun katsoo illan uutisia Libyasta tai mistä hyvänsä, että öljyn hinta nousee, mutta siihen Suomen hallitus ei valitettavasti pysty kovasti vaikuttamaan.

Mitä tulee sitten sähkönhinnan korotukseen, niin kyllä veroa on korotettu. Keskimääräisessä (Hälinää) — jos malttaisitte kuunnella — kotitaloudessa sähkön hinta on noussut noin 9 euroa, ja siitä reilut 4 euroa kuukaudessa selittyy sähköveron korotuksella. Mutta sen vastapaino on ollut se, että me olemme pystyneet tekemään ostovoimaa lisääviä tuloveron kevennyksiä ja työllisyyttä lisääviä tuloveron kevennyksiä.

Mitä tulee jatkoon, tietysti olennaista on se, että ostovoima eläkkeensaajilla ja palkansaajilla lisääntyy, ja vieläkin olennaisempaa on se, että veropolitiikka lisää työpaikkoja. Jos sitten lähdetään siitä, että ostovoiman annetaan heikentyä (Puhemies: Minuutti!) ja kohdennetaan veronkevennykset niin, että ne eivät lisää työllisyyttä, semmoinen yhteiskunta on hyvin kylmä.

Arvoisa puhemies! Välillä noita korotuksia käytetään esimerkkinä siitä, että silloin haluttiin lisätä köyhimpien suomalaisten hyvinvointia. Nyt, valtiovarainministeri, sanotte, että niillä koetetaan osittain edes korvata hintojen nousua. Jo tehdyistä palkkasopimuksistakin näemme, että ne ovat alle sen inflaatiotason, mikä tänne on laitettu. Oletteko te samaa mieltä vai eri mieltä, kun asiantuntijat sanovat, että kolmasosa inflaatiosta on päätösperäistä?

Myös energian hinnasta tiedämme, että 30 prosenttia on verotusta. Uusi energiamarkkinaosaston johtaja Esa Härmäläkin sanoi, että energian hinta on poliittinen kysymys ja valinta. Mutta kysyisin vielä, kun olette myös puolueen puheenjohtaja mutta valtiovarainministerinä teillä täytyisi olla kyllä vastuu siitä, miten puhutte: Olette mainostanut, että tasavero ei ole kokoomuksen linjan mukaista, ja kuitenkin arvonlisävero on mitä suurimmassa määrin tasavero, se on puhtaasti tasavero. Miten voi olla, että näin ristikkäisiä tietoja halutaan antaa?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt tuli niin monta kysymystä, että yritetään käydä ne kaikki läpi.

Ensinnäkin mitä tulee ostovoimaan, sosiaalidemokraatithan vastustivat ruuan arvonlisäveron alentamista. Se jos mikä kohdistuu suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin. Siinä meillä oli erilainen näkemys, mutta nyt te olette taas sitten toista mieltä. Se olisi ihan loogista, jos pysyisi kannassaan, mitä verotuksessa pitää tehdä. (Ed. Arhinmäki: Olihan teilläkin toisenlainen näkemys!)

Mitä sitten tulee palkkasopimuksiin, niin voin vain kuvitella, miten vaikeaa olisi ollut sopia maltillisista, työllisyyttä lisäävistä palkkaratkaisuista, mikäli tuloveroa ei olisi alennettu. Täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että tuloveroa ei olisi pitänyt alentaa eli palkansaajan ostovoiman lisäys olisi pitänyt ottaa vain ja ainoastaan nimellispalkkoja korottamalla, mikä tarkoittaisi, että palkkarahoja kunnissa ja yrityksissä riittäisi yhä harvemmalle eli työllisyys ei kehittyisi positiivisesti. Tätä kehitystä hallitus on halunnut vastustaa.

Mitä tulee tähän arvonlisäveroon tai tasaveroon, meillä oikeastaan peritään progressiivisia veroja noin vajaat 30 prosenttia kaikista verotuloista. Tasaverojen osuus on pysynyt viimeisen 30 vuoden aikana aika lailla samalla tasolla. Me, minä henkilökohtaisesti, vastustamme tasaveroa mutta olemme valmiita tekemään veroratkaisuja, (Ed. Gustafsson: Ei mene läpi enää!) jotka kasvattavat kakkua eli lisäävät työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen sanoo, että olisi loogista pysyä samoissa kannoissa, joita on ottanut, niin haluan nyt muistuttaa teitä, että itse vastustitte ruuan arvonlisäveron laskua oikein tuimasti. Ministeri Pekkarisen nyökkäykset osuvat tässä juuri oikeaan kohtaan. Ennen vaalitaistelua sanoitte moneen kertaan, että tämä ei ole järkevää, ja myös hallitusneuvotteluissa teitte näin, joten toivoisin, että pysyisitte itse loogisena. Vastustitte juuri sillä perusteella, että siitä iso osa menee kaupan katteeseen, häviää matkalle. Nyt me olemme tilanteessa, että ruuan hinta on huomattavasti kalliimpaa kuin se oli 2007 huhtikuussa, kun tämä hallitus aloitti. Katsokaa asiasta vaikkapa tämän päivän Iltalehti, jossa on erinomainen tutkimus tehty.

Samaten te sanoitte, että te oikaisette ed. Gustafssonia, että polttoaineverotusta ei ole nostettu. Arvoisa ministeri Katainen, oletteko tietoinen, kun te nostitte arvonlisäveroa, että polttoaineesta maksetaan arvonlisäveroa? (Vasemmistoliiton ryhmästä: Näin se on!) Siis toisin sanoen polttoaineverotusta te olette nostaneet arvonlisäveron noston kautta. Eikö nyt olisi aika tarttua pääomaverotukseen ja ottaa sieltä ne rahat, niin kuin puheenjohtaja Urpilainen on esittänyt, sen sijaan, että tasaverona lisätään arvonlisäveroa ja (Puhemies: Minuutti!) sitten muita veroja, jotka kohdistuvat pienituloisiin voimakkaammin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis me emme ole polttoaineveroa nostaneet. Arvonlisäveroa olemme 1 prosenttiyksiköllä nostaneet mutta polttoaineveroa emme. Kun ed. Gustafsson sanoi, että liikenteen kustannuksia on nostettu, totesin, että polttoaineveroa ei ole nostettu. Ei kai siinä nyt sen ihmeempää ole? Kun te vastustatte sitä ruuan arvonlisäveron laskua, niin miksi te sitten kannatatte energiaverojen laskua? Eikö siinä ole se sama logiikka?

Hallituksen logiikka on ollut se, että kun hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee verotuloja, niin me olemme korottaneet kuluttamisen verotusta, koska se kompensoituu indeksitarkistuksen kautta etuuksien saajille, ja olemme laskeneet työllistämisen veroa, koska meille kaikkein tärkein asia on työpaikkojen syntyminen tähän maahan. Jos veropolitiikalla jaetaan uudella tavalla vain liian pientä olemassa olevaa kakkua, niin sehän ei auta ketään. Hallituksen linja on ollut se, että me haluamme kasvattaa kakkua, ja kakun kasvattaminen tapahtuu sitä kautta, että tehdään sellaisia veroratkaisuja, jotka lisäävät työpaikkoja ja työllistämistä.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Katainen on täällä monesti puhunut siitä, miten eläkeläiset ovat saaneet lisää. Olen aina ihmetellyt, kun minä en tapaa niitä samoja eläkeläisiä kuin ministeri Katainen. He puhuvat siitä, että hinnat nousevat mutta eläkkeet eivät juurikaan. Minä olin, ministeri Katainen, viime lauantaina Siilinjärvellä. Ajattelin, että siellä nyt tapaan ne eläkeläiset — kun on teidän kotikuntanne — jotka ovat tyytyväisiä hallituksen politiikkaan. Mutta mitä vielä, siellä ihan yhtä lailla Kataista arvosteltiin, että hinnat nousevat mutta eläkkeet eivät tule perässä. Missä näitä eläkeläisiä, ministeri Katainen, on?

Nimittäin väitteenne siitä, että tuloveron alennus olisi auttanut erityisesti eläkeläisiä, ei pidä paikkaansa. Valtion tuloveroja suurin osa eläkeläisistä ei maksa. Te ette ole auttaneet eläkeläisiä, joilla on 690—1 200 euron kuukausitulo, eipä ole autettu. Heihin teidän keinonne eivät ole osuneet. Sama koskee työttömiä. Te ette ole alentaneet työttömien verotusta, vaan työmarkkinatuesta, 553 eurosta kuukaudessa, edelleen maksetaan 20 prosenttia veroa. Onko tämä teidän mielestänne, ministeri Katainen, oikein?

Valtiovarainministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Kritiikkiähän aina tulee, ja sitä pitää antaa. Se kuuluu demokratiaan. Mutta onneksi tulee välillä halauksiakin. Se kuuluu meidän poliitikkojen arkipäivään, (Vasemmalta: Se pitää ottaa vakavasti!) että tulee sekä risuja että ruusuja.

Mutta tosiasia vaan nyt on se: Tämä hallitus on alentanut työn tekemisen ja eläketulojen verotusta. Eläketuloverotus on tuotu samalle tasolle kuin palkansaajien verotus, ja tämä on fakta.

Toinen, mitä eläkkeensaajille on tehty, on takuueläke, joka astuu voimaan ensi kuun alusta. Koskaan aikaisemmin yksikään hallitus, yksikään semmoinenkaan hallitus, missä sosiaalidemokraatit tai vasemmistoliitto ovat olleet mukana, ei ole korottanut pienimpiä eläkkeitä 100—160 eurolla kuukaudessa. Tämäkin on tosiasia.

Onko tämä kaikki riittävää vai ei, siitä voidaan keskustella. (Vasemmalta: Ei ole!) — Varmasti ei, mutta erittäin paljon se joka tapauksessa on. — Veropolitiikan tavoite Suomessa on ollut tämän hallituksen aikana, että lisää työpaikkoja, koska siitä se hyvinvointi tulee, kun kakku kasvaa.

Arvoisa rouva puhemies! Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivinen johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkakehitystä — kansaneläkeindeksi ei lainkaan ja työeläkkeetkin vain 20 prosentin osalta. Lisäksi tuo elinkustannusindeksi ei vastaa edes eläkeläisten kustannusrakennetta, jossa painottuvat esimerkiksi terveydenhuollon menot, lääkemenot. Tällä hallituskaudellahan hallitus on nostanut terveydenhuollon asiakasmaksuja peräti 17 prosentilla, suun terveydenhuollon osalta yli 30 prosentilla.

Kysynkin nyt teiltä: onko hallitus tyytyväinen tähän eläkkeiden indeksijärjestelmään, eläkkeiden kehitykseen suhteessa palkkakehitykseen? Kristillisdemokraatit eivät ole tyytyväisiä. Kysyn vielä: mitä mieltä olette, tulisiko tätä eläkeindeksiä korjata niin, että se seuraisi paremmin palkkakehitystä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin indeksien sisältöön. Kahden viikon sisään on tullut uutisissa tieto, jossa on kerrottu, että niitä asioita, jotka siellä indeksin sisällä ovat, muutetaan vastaamaan paremmin nykypäivää, sitä, mitkä ovat ne asiat, joitten perusteella indeksi lasketaan.

Toinen asia: Eläkeläisten ostovoimaan liittyy niin paljon muutakin kuin se indeksi, jolla eläkkeet tarkistetaan. Esimerkiksi tämän vaalikauden toimenpiteenä ruuan arvonlisäveron laskemisella on ollut suora vaikutus eläkeläisten ostovoimaan.

Kolmas asia: Kaikkein pienimpien eläketulojen varassa olevien osalta takuueläke, joka tulee ensi kuun alussa voimaan, on vaikuttanut kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ostovoimaan. Mikä on sitten se oikea indeksi? On ollut semmoisiakin vuosia, jolloin tämä nykyinen indeksi on kehittynyt paremmin kuin ansiotason nousu on tapahtunut.

Vastaus ed. Räsäsen kysymykseen: meillä tuskin on yhtä oikeaa totuutta tähän meidän ongelmaamme, joka tuolla vaalikentillä vastaan tulee.

Arvoisa puhemies! Sähkön, ruuan ja muiden asioiden hintojen nousu rokottaa erityisesti pienituloisimpia ihmisiä.

Miten hallitus turvaa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten ihmisarvoisen elämisen edellytykset? Miten alle 1 000 euron kuukausituloilla tulee toimeen? Leipäjonot sen kun pitenevät. Miksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa rouva puhemies! Yhden yksittäisen euromäärän asettaminen köyhyyden mittariksi on ongelmallista johtuen siitä, että meitä ihmisiä on niin monenlaisia rahankäyttäjiä.

Toinen asia. Se, että meillä on leipäjonoja, on hätähuuto ja huutomerkki tässä yhteiskunnassa siitä, että meillä ei ole kaikki sosiaaliturvan osalta niin kuin voisi olla.

Ed. Jääskeläinen kysyy varmaan kymmenettä kertaa edustajatoimikaudellaan sitä, millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä. Yksi tämän hallituksen viimeisimmistä voimaan tulevista päätöksistä on se, että me sidomme ensi viikolla, maaliskuun 1. päivästä lähtien, lapsiperheiden etuudet, lapsilisät, kotihoidon tuet indeksiin. Ja toinen asia ja iso uudistus on se, että kaikkein pienimmät eläkkeet nousevat 687 euron tasolle.

Arvoisa puhemies! Suomessa emme pysty vaikuttamaan energian, ruuan emmekä raaka-aineiden hintoihin. (Ed. Rajamäki: Veroihin voidaan!) Me pystymme kuitenkin vaikuttamaan siihen, että ruuan arvonlisävero on niin alhaalla kuin se tällä hetkellä on, ja siitä kiitos niille, jotka ovat sitä päätöstä olleet tekemässä.

Mutta kuluttajien ostovoiman kannalta erityisen merkittävää pienten palkkojen saajien ja eläkkeidensaajien kannalta on se, että ostovoima säilyy ja että hintojen nousun yhteydessä emme aiheuta sellaisia kustannuksia, jotka menevät hintoihin ja jotka sitten, kun taas raaka-aineiden hinnat alenevat, jäävät sinne hintoihin.

Kysynkin pääministeri Kiviniemeltä: mitä sellaisia toimia voisi vielä olla, joita tämä hallitus voisi tehdä, että esimerkiksi neuvotteluissa, joissa käsitellään tulevia palkkoja, saataisiin aikaan ratkaisuja, joissa nähtäisiin pidemmälle eteenpäin, ei pelkästään yhtä vuotta tai yhtä vaalikautta, vaan pidemmälle, jotta voisimme turvata kilpailukykyä Suomelle?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä tulonjaon näkökulmasta on se, että meille syntyy uusia työpaikkoja, investointeja ja kasvua. Se, että saamme työttömiä enemmän töihin, on kuitenkin se kaikkein tehokkain tapa lievittää köyhyyttä ja tasata myöskin tuloeroja. Tietenkin on selvää, että myöskin palkkaratkaisujen taso vaikuttaa siihen, minkälainen kilpailukyky Suomessa on, (Ed. Tennilä: Kahden prosentin linja!) miten yritykset pystyvät jatkossa työllistämään. Mutta on selvää, että totta kai näissä palkkaneuvotteluissa katsotaan myöskin sitten sitä ostovoimaa.

Hallitus on pystynyt tällä vaalikaudella vaikuttamaan juuri tähän ihmisten ostovoiman kehittämiseen, paranemiseen oikeaan osuneilla veroratkaisuilla. Ja sitten juuri se, että olemme perusvähennystä korottaneet ja ruuan arvonlisäveroa alentaneet, on ollut täsmätoimenpide nimenomaan kaikkein pienituloisimpien aseman helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Arvonlisävero, jota olette korottaneet, ja energiaverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tuloja ja varallisuuteen perustuvaa veronmaksukykyä, ja tämä heikentää kotimaista kulutusta ja myös yritystemme kilpailukykyä. Ja erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on erittäin vakavaa, että pientä työeläkettä saavien ja lapsiperheiden ostovoiman turvaamista ei ole tässä tilanteessa varmistettu.

Te kehutte täällä energiaveroilla. Te olette Kelan työnantajamaksun poistolla aiheuttaneet 1 100 miljoonaa euroa katettavaksi valtion talousarviolla. Kelan perusetuudet on ensinnäkin saatettu tässä kriisissä talousarvion varaan. Te olette nostaneet metsäteollisuuden, paperiteollisuuden kustannuksia niin, että niiden kilpailukykyä heikennettään. Oletteko te katsoneet teknologiateollisuuden vetoomuksia yritysten kilpailukyvyn turvaamisesta? Tämä on erittäin vakava asia samalla, kun kuluttajat näkevät, miten energialaskut ja sähkölaskut kovenevat näillä pakkasilla. Mitä te neuvotte säästökohteeksi lapsiperheille ja eläkeläisille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Siinä taisi tulla 17 kysymystä peräjälkeen, mutta käydään niitä nyt alusta lähtien. (Hälinää) — Jos maltatte hetken, yritän.

Eli arvonlisävero. Ed. Rajamäki sanoo, että arvonlisäveron korotus heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä. (Ed. Rajamäki: Palveluiden hintaa ja montaa muuta!) — Ei. — Jos meidän pitää valita, mistä saadaan lisää tuloja, niin pitää valita, nostetaanko suomalaisen eläkkeensaajan eläkeverotusta, nostetaanko suomalaisen palkansaajan palkkaverotusta. Tämä hallitus on sanonut, että ehdottomasti ei, vaan näitä on kevennetty. Sitten, kun pitää kerätä sitä rahaa jostakin, niin kerätään mieluummin semmoista veroa, jota peritään muun muassa ulkomailla tehdystä työstä. Arvonlisäveroa peritään kaikesta suomalaisesta työstä ja tuotteista mutta myös tuontituotteista, ja sen veron korottaminen ei ole kilpailukyvyn kannalta yhtä haitallista kuin suoraan suomalaisiin investointeihin ja työpaikkoihin ja työllistämiseen liittyvät verot. Sen takia me tämän valinnan olemme tehneet.

Ed. Rajamäki arvosteli sitä, että perusetuudet rahoitetaan valtion budjetista, että se olisi jotenkin huono asia. Eihän se nyt huono asia ole. Se on hyvä asia. Tämä hallitus on nostanut pienimpiä perusetuuksia 730 miljoonalla eurolla, kun edellinen hallitus, missä ed. Rajamäki oli ministerinä, nosti niitä 250 miljoonalla eurolla. (Ed. Zyskowicz: Eikö hävetä, Rajamäki?) Tämä on ollut meidän arvovalintamme, elikkä kakkua pitää kasvattaa, työpaikkoja lisää (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja sitten tulonsiirrot kaikkein pienituloisimmille.

Rouva puhemies! Olennaista on se, että työnantajien kelamaksu poistettiin, 1 100 miljoonaa euroa. Te panette nyt tavalliset kuluttajat, lapsiperheet ja eläkeläiset maksamaan tänä vuonna 400—500 miljoonaa euroa tätä. Paperiteollisuuden ja meidän keskeisen, alueellisestikin tärkeän metsäteollisuuden lasku nousee myöskin. Tämä on aika vakava kysymys, ja tämä teidän kannattaa ottaa esille, samoin kuin se, että te olette esittänyt valtion progressiivisen verotaulukon huojentamista kaikkein suurimpien tuloluokkien osalta, mikäli kokoomus ja tämä hallitus jatkavat, miljardilla eurolla. Sen kattamiseksi te esitätte tasaveron, arvonlisäveron, nostoa 2 prosenttiyksiköllä. Tämä on arvovalintaa, ja suomalaisten heräämisen aika on koittanut, ja tämä tajutaan jo nyt ihmisten keskuudessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Käydään vielä kerran läpi, mikä on kelamaksu. Kelamaksu oli semmoinen maksu, jota työnantaja, suomalaiset kunnat ja yritykset, maksoi, (Ed. Skinnari: Osana palkkaa!) kun palkkasi ihmisen töihin. Eli sen pystyi välttämään ainoastaan irtisanomalla ihmisen. Syvässä lamassa hallitus halusi turvata kaikki mahdolliset työpaikat. Esimerkiksi poistamalla kelamaksun se vähensi kuntien maksurasitetta 250 miljoonalla eurolla, eli 6 000 ihmisen palkkarahat suomalaisissa kunnissa säästyivät, kun me poistimme kelamaksun. Tässä meillä on erilainen näkemys. Sosialidemokraatit halusivat pitää sen työllisyysveron. Me halusimme sen ottaa pois.

Mitä tulee sitten kokoomuksen tuloverolinjaukseen, niin pitää oikaista ed. Rajamäen virhe. Kokoomus ei ole esittänyt tuloveron kevennystä kaikkein suurimpiin tuloluokkiin. Me olemme esittäneet tuloveron kevennyksen, 1 miljardin euron suuruisen, painottuen pieni- ja keskituloisille, niin että eläkkeensaajan ja palkansaajan ostovoima kasvaa. Se on meille hyvin tärkeä asia. Myös työllisyys kasvaa tätä kautta.