Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Hinnat ovat kovassa nousussa. Inflaatio tammikuussa
on jo 3 prosenttia. Sähkön hinta, energian hinta
nousevat, asumisen kustannukset ovat kasvussa. Moni tavallinen palkansaaja
ja kotitalous on hyvin huolissaan siitä, mikä on
todellinen ostovoima, ja tätä viestiä tulee
nyt yhä enemmän myös ihmisiltä,
että ollaan huolissaan siitä, mitä on
tapahtumassa.
Ilmeistä on, että tällä on
myös vaikutuksia talouspolitiikkaan. Työmarkkinoilla
neuvottelut ja palkkaratkaisut ovat olleet normaalia vaikeampia
sen takia, että reaaliansioiden nousu on pysähtynyt
ja kehitys näyttää jopa miinusmerkkiseltä.
Kysynkin valtiovarainministeriltä, onko hän huolissaan
nousevista hinnoista, inflaatiosta, sen vaikutuksista palkkaneuvotteluihin
mutta myös aivan tavallisten palkansaaja- ja eläkeläiskotitalouksien
arkeen.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Totta kai inflaatiokehitys, joka johtuu
pääsääntöisesti raaka-aineiden, tuotteiden
maailmanmarkkinahintojen noususta, on huolestuttava. Meillä oli
muutama vuosi sitten kovakin inflaatio. Se tuli alaspäin
hyvin pitkälti maailmanlaajuisen laman vuoksi, ja nyt taas,
kun talous kasvaa, hinnat uhkaavat nousta.
Hallitus on turvannut eläkkeensaajien ja palkansaajien
ostovoiman maltillisilla mutta hyvin kohdennetuilla ja järkevillä tuloveron
kevennyksillä. Eli olemme pitäneet huolta siitä,
että palkansaajan, työntekijän ja eläkkeensaajan
ostovoima on pystynyt kehittymään positiivisesti.
Inflaatioluvuista, jos oikein muistan, noin 0,5 prosenttiyksikköä selittyy
verojen korotuksella. Eli siitä, oliko se nyt, 2,5—3
prosentista, mikä oli inflaatiota, 0,5 prosenttiyksikköä selittyy
verojen korotuksilla, ja se on kertaluontoinen, se ei tietysti sitä inflaatiokierrettä
jatka.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Viimeksi Myllypurossa eläkkeensaajien
tilaisuudessa pyydettiin kysymään ministeri Kataiselta, miten
tulee toimeen olosuhteissa, joissa vuokrat nousevat 6 prosenttia,
sähkölasku 20 prosenttia ja jossa kansaneläkkeen
nousu on 0,4 prosenttia ja työeläkkeen nousu vajaat
1,4 prosenttia. Ei jää kovin paljon käteen.
Ja kun hallitus, ministeri vastauksessaan, antoi ymmärtää,
että tämä ikään kuin
tulee maailmanmarkkinoilta, niin siteeraan nyt asiantuntijapuheenvuoroa
asiasta. Hän on Pellervon tutkimuslaitoksen johtaja Pasi
Holm. "Kyllä se kolmen prosentin inflaatio on aika kova ja
yli Euroopan keskuspankin tavoitteiden. Mutta täytyy huomata,
että ainakin kolmasosa Suomen inflaatiosta on päätösperäistä,
eli Suomen kulutusveroja on kiristetty", sanoo siis keskustaa lähellä oleva
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm. Ja todellakin
näin on käynyt. Kokoomus esittää jopa
lisää tasaveroja, energiaverojen nostoa, arvonlisäverojen
nostoa. Eikö nyt pitäisi kääntää kelkkaa?
Siksi kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: oletteko valmiit
siihen, että energiaveropäätöstä arvioitaisiin
uudelleen, ja olisitteko valmiit siihen, että indeksikorotukset
voitaisiin näissä oloissa tehdä kaksi
kertaa vuodessa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, me olemme halunneet,
vastoin kuin ehkä osa tästä salista,
tehdä eläkkeensaajille ja palkansaajille ostovoimaa
lisääviä tuloveron kevennyksiä.
Ne ovat kompensoineet osittain hintojen nousua. Vuokriin tietysti
emme voi kovasti vaikuttaa. Osa energian hinnan noususta ovat veronkorotukset,
ne ovat kertaluontoisia.
Mutta varmaan selvititte, kun hyvin tunnette tämän
indeksijärjestelmän, minkä takia Suomessa
ei ole aikaisemminkaan koskaan, vaikka hinnat ovat nousseet, indeksitarkistusta
tehty kaksi kertaa vuodessa. Tavoite on se, että indeksi
kompensoi todellisen hintojen nousun, ja se aina tiedetään
vasta vuoden viipeellä. Näinhän se on
ollut tähän asti aina, että Suomessa
ei useampia indeksitarkistuksia ole voitu tehdä.
Mutta olennaista nyt on se, että ostovoima myös
jatkossa kehittyy. Emme ole tämän hallituksen
toimesta alentamassa energiaverotusta, koska se verotulo pitäisi
kerätä sitten jostakin muualta ja pääsääntöisesti
se kerättäisiin työllistämisestä.
Eli työttömyys lisääntyisi,
jos yritysten tai palkansaajien tai eläkkeensaajien — niin kuin
monet täällä toivovat — verotusta
kiristettäisiin. Me emme siis halua kiristää eläkkeensaajien
ja palkansaajien verotusta.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni
aivan tuore kuluttajahintaindeksitilasto, siis viime vuoden tammikuusta
tämän vuoden tammikuuhun. Elinkustannusten nousu
on ollut 4,6 prosenttia, asumisen vuodessa 6 prosenttia ja liikenteen
3,9 prosenttia. Siis nämä ovat kaikki korotuksia,
joihin hallitus on omilla päätöksillään
merkittävästi vaikuttanut, aivan niin kuin täällä lainattiin
tutkija Holmin näkemyksiä.
Olennaista on, että on tapahtunut näin merkittävä korotus,
ja sitten johtavat oikeisto- ja porvaripuolueet, kokoomus ja keskusta,
suunnittelevat vielä tämän lisäksi
2 prosentin arvonlisäveron korotusta. Mitä te
ajattelette, kun ihmiset jo nyt pelkäävät
tulevaisuutta, mitä heidän ostovoimalleen käy?
Olisitteko nyt valmiit harkitsemaan, molemmat päähallituspuolueet,
uudelleenarviointia näitten suunniteltujen arvonlisäveron
korotusten kohdalta, joita olette vaaliohjelmissanne esittäneet?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Korjataan yksi asiavirhe, mikä ed.
Gustafssonilta tuli. Hallitus ei ole korottanut esimerkiksi polttonesteiden
veroja. Jokainen tietää, kun katsoo illan uutisia
Libyasta tai mistä hyvänsä, että öljyn
hinta nousee, mutta siihen Suomen hallitus ei valitettavasti pysty
kovasti vaikuttamaan.
Mitä tulee sitten sähkönhinnan korotukseen, niin
kyllä veroa on korotettu. Keskimääräisessä (Hälinää) — jos
malttaisitte kuunnella — kotitaloudessa sähkön
hinta on noussut noin 9 euroa, ja siitä reilut 4 euroa
kuukaudessa selittyy sähköveron korotuksella.
Mutta sen vastapaino on ollut se, että me olemme pystyneet
tekemään ostovoimaa lisääviä tuloveron
kevennyksiä ja työllisyyttä lisääviä tuloveron
kevennyksiä.
Mitä tulee jatkoon, tietysti olennaista on se, että ostovoima
eläkkeensaajilla ja palkansaajilla lisääntyy,
ja vieläkin olennaisempaa on se, että veropolitiikka
lisää työpaikkoja. Jos sitten lähdetään
siitä, että ostovoiman annetaan heikentyä (Puhemies:
Minuutti!) ja kohdennetaan veronkevennykset niin, että ne
eivät lisää työllisyyttä, semmoinen
yhteiskunta on hyvin kylmä.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Välillä noita korotuksia
käytetään esimerkkinä siitä,
että silloin haluttiin lisätä köyhimpien
suomalaisten hyvinvointia. Nyt, valtiovarainministeri, sanotte,
että niillä koetetaan osittain edes korvata hintojen
nousua. Jo tehdyistä palkkasopimuksistakin näemme,
että ne ovat alle sen inflaatiotason, mikä tänne
on laitettu. Oletteko te samaa mieltä vai eri mieltä,
kun asiantuntijat sanovat, että kolmasosa inflaatiosta
on päätösperäistä?
Myös energian hinnasta tiedämme, että 30 prosenttia
on verotusta. Uusi energiamarkkinaosaston johtaja Esa Härmäläkin
sanoi, että energian hinta on poliittinen kysymys ja valinta.
Mutta kysyisin vielä, kun olette myös puolueen
puheenjohtaja mutta valtiovarainministerinä teillä täytyisi
olla kyllä vastuu siitä, miten puhutte: Olette
mainostanut, että tasavero ei ole kokoomuksen linjan mukaista,
ja kuitenkin arvonlisävero on mitä suurimmassa
määrin tasavero, se on puhtaasti tasavero. Miten
voi olla, että näin ristikkäisiä tietoja
halutaan antaa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Nyt tuli niin monta kysymystä, että yritetään
käydä ne kaikki läpi.
Ensinnäkin mitä tulee ostovoimaan, sosiaalidemokraatithan
vastustivat ruuan arvonlisäveron alentamista. Se jos mikä kohdistuu
suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin. Siinä meillä oli
erilainen näkemys, mutta nyt te olette taas sitten toista
mieltä. Se olisi ihan loogista, jos pysyisi kannassaan,
mitä verotuksessa pitää tehdä.
(Ed. Arhinmäki: Olihan teilläkin toisenlainen
näkemys!)
Mitä sitten tulee palkkasopimuksiin, niin voin vain
kuvitella, miten vaikeaa olisi ollut sopia maltillisista, työllisyyttä lisäävistä
palkkaratkaisuista,
mikäli tuloveroa ei olisi alennettu. Täällä on
paljon ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä,
että tuloveroa ei olisi pitänyt alentaa eli palkansaajan ostovoiman
lisäys olisi pitänyt ottaa vain ja ainoastaan
nimellispalkkoja korottamalla, mikä tarkoittaisi, että palkkarahoja
kunnissa ja yrityksissä riittäisi yhä harvemmalle
eli työllisyys ei kehittyisi positiivisesti. Tätä kehitystä hallitus
on halunnut vastustaa.
Mitä tulee tähän arvonlisäveroon
tai tasaveroon, meillä oikeastaan peritään
progressiivisia veroja noin vajaat 30 prosenttia kaikista verotuloista.
Tasaverojen osuus on pysynyt viimeisen 30 vuoden aikana aika lailla
samalla tasolla. Me, minä henkilökohtaisesti,
vastustamme tasaveroa mutta olemme valmiita tekemään
veroratkaisuja, (Ed. Gustafsson: Ei mene läpi enää!)
jotka kasvattavat kakkua eli lisäävät
työpaikkoja.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen sanoo, että olisi
loogista pysyä samoissa kannoissa, joita on ottanut, niin haluan
nyt muistuttaa teitä, että itse vastustitte ruuan
arvonlisäveron laskua oikein tuimasti. Ministeri Pekkarisen
nyökkäykset osuvat tässä juuri
oikeaan kohtaan. Ennen vaalitaistelua sanoitte moneen kertaan, että tämä ei
ole järkevää, ja myös hallitusneuvotteluissa
teitte näin, joten toivoisin, että pysyisitte
itse loogisena. Vastustitte juuri sillä perusteella, että siitä iso
osa menee kaupan katteeseen, häviää matkalle.
Nyt me olemme tilanteessa, että ruuan hinta on huomattavasti
kalliimpaa kuin se oli 2007 huhtikuussa, kun tämä hallitus
aloitti. Katsokaa asiasta vaikkapa tämän päivän
Iltalehti, jossa on erinomainen tutkimus tehty.
Samaten te sanoitte, että te oikaisette ed. Gustafssonia,
että polttoaineverotusta ei ole nostettu. Arvoisa ministeri
Katainen, oletteko tietoinen, kun te nostitte arvonlisäveroa,
että polttoaineesta maksetaan arvonlisäveroa?
(Vasemmistoliiton ryhmästä: Näin se on!)
Siis toisin sanoen polttoaineverotusta te olette nostaneet arvonlisäveron noston
kautta. Eikö nyt olisi aika tarttua pääomaverotukseen
ja ottaa sieltä ne rahat, niin kuin puheenjohtaja Urpilainen
on esittänyt, sen sijaan, että tasaverona lisätään
arvonlisäveroa ja (Puhemies: Minuutti!) sitten muita veroja,
jotka kohdistuvat pienituloisiin voimakkaammin?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Siis me emme ole polttoaineveroa nostaneet.
Arvonlisäveroa olemme 1 prosenttiyksiköllä nostaneet
mutta polttoaineveroa emme. Kun ed. Gustafsson sanoi, että liikenteen kustannuksia
on nostettu, totesin, että polttoaineveroa ei ole nostettu.
Ei kai siinä nyt sen ihmeempää ole? Kun
te vastustatte sitä ruuan arvonlisäveron laskua,
niin miksi te sitten kannatatte energiaverojen laskua? Eikö siinä ole
se sama logiikka?
Hallituksen logiikka on ollut se, että kun hyvinvointiyhteiskunta
tarvitsee verotuloja, niin me olemme korottaneet kuluttamisen verotusta, koska
se kompensoituu indeksitarkistuksen kautta etuuksien saajille, ja
olemme laskeneet työllistämisen veroa, koska meille
kaikkein tärkein asia on työpaikkojen syntyminen
tähän maahan. Jos veropolitiikalla jaetaan uudella
tavalla vain liian pientä olemassa olevaa kakkua, niin
sehän ei auta ketään. Hallituksen linja
on ollut se, että me haluamme kasvattaa kakkua, ja kakun
kasvattaminen tapahtuu sitä kautta, että tehdään
sellaisia veroratkaisuja, jotka lisäävät
työpaikkoja ja työllistämistä.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Katainen on täällä monesti
puhunut siitä, miten eläkeläiset ovat
saaneet lisää. Olen aina ihmetellyt, kun minä en
tapaa niitä samoja eläkeläisiä kuin
ministeri Katainen. He puhuvat siitä, että hinnat
nousevat mutta eläkkeet eivät juurikaan. Minä olin,
ministeri Katainen, viime lauantaina Siilinjärvellä.
Ajattelin, että siellä nyt tapaan ne eläkeläiset — kun
on teidän kotikuntanne — jotka ovat tyytyväisiä hallituksen
politiikkaan. Mutta mitä vielä, siellä ihan yhtä lailla
Kataista arvosteltiin, että hinnat nousevat mutta eläkkeet
eivät tule perässä. Missä näitä eläkeläisiä,
ministeri Katainen, on?
Nimittäin väitteenne siitä, että tuloveron
alennus olisi auttanut erityisesti eläkeläisiä,
ei pidä paikkaansa. Valtion tuloveroja suurin osa eläkeläisistä ei
maksa. Te ette ole auttaneet eläkeläisiä,
joilla on 690—1 200 euron kuukausitulo, eipä ole
autettu. Heihin teidän keinonne eivät ole osuneet.
Sama koskee työttömiä. Te ette ole alentaneet
työttömien verotusta, vaan työmarkkinatuesta,
553 eurosta kuukaudessa, edelleen maksetaan 20 prosenttia veroa.
Onko tämä teidän mielestänne,
ministeri Katainen, oikein?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kritiikkiähän aina tulee,
ja sitä pitää antaa. Se kuuluu demokratiaan.
Mutta onneksi tulee välillä halauksiakin. Se kuuluu meidän
poliitikkojen arkipäivään, (Vasemmalta: Se
pitää ottaa vakavasti!) että tulee sekä risuja että ruusuja.
Mutta tosiasia vaan nyt on se: Tämä hallitus on
alentanut työn tekemisen ja eläketulojen verotusta.
Eläketuloverotus on tuotu samalle tasolle kuin palkansaajien
verotus, ja tämä on fakta.
Toinen, mitä eläkkeensaajille on tehty, on
takuueläke, joka astuu voimaan ensi kuun alusta. Koskaan
aikaisemmin yksikään hallitus, yksikään
semmoinenkaan hallitus, missä sosiaalidemokraatit tai vasemmistoliitto
ovat olleet mukana, ei ole korottanut pienimpiä eläkkeitä 100—160
eurolla kuukaudessa. Tämäkin on tosiasia.
Onko tämä kaikki riittävää vai
ei, siitä voidaan keskustella. (Vasemmalta: Ei ole!) — Varmasti
ei, mutta erittäin paljon se joka tapauksessa on. — Veropolitiikan
tavoite Suomessa on ollut tämän hallituksen aikana,
että lisää työpaikkoja, koska
siitä se hyvinvointi tulee, kun kakku kasvaa.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Eläkkeiden kehitys suhteessa
palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivinen johtuen
eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkakehitystä — kansaneläkeindeksi
ei lainkaan ja työeläkkeetkin vain 20 prosentin
osalta. Lisäksi tuo elinkustannusindeksi ei vastaa edes eläkeläisten
kustannusrakennetta, jossa painottuvat esimerkiksi terveydenhuollon
menot, lääkemenot. Tällä hallituskaudellahan
hallitus on nostanut terveydenhuollon asiakasmaksuja peräti
17 prosentilla, suun terveydenhuollon osalta yli 30 prosentilla.
Kysynkin nyt teiltä: onko hallitus tyytyväinen tähän
eläkkeiden indeksijärjestelmään,
eläkkeiden kehitykseen suhteessa palkkakehitykseen? Kristillisdemokraatit
eivät ole tyytyväisiä. Kysyn vielä:
mitä mieltä olette, tulisiko tätä eläkeindeksiä korjata
niin, että se seuraisi paremmin palkkakehitystä?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin indeksien sisältöön.
Kahden viikon sisään on tullut uutisissa tieto,
jossa on kerrottu, että niitä asioita, jotka siellä indeksin
sisällä ovat, muutetaan vastaamaan paremmin nykypäivää,
sitä, mitkä ovat ne asiat, joitten perusteella
indeksi lasketaan.
Toinen asia: Eläkeläisten ostovoimaan liittyy niin
paljon muutakin kuin se indeksi, jolla eläkkeet tarkistetaan.
Esimerkiksi tämän vaalikauden toimenpiteenä ruuan
arvonlisäveron laskemisella on ollut suora vaikutus eläkeläisten
ostovoimaan.
Kolmas asia: Kaikkein pienimpien eläketulojen varassa
olevien osalta takuueläke, joka tulee ensi kuun alussa
voimaan, on vaikuttanut kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten
ostovoimaan. Mikä on sitten se oikea indeksi? On ollut semmoisiakin
vuosia, jolloin tämä nykyinen indeksi on kehittynyt
paremmin kuin ansiotason nousu on tapahtunut.
Vastaus ed. Räsäsen kysymykseen: meillä tuskin
on yhtä oikeaa totuutta tähän meidän
ongelmaamme, joka tuolla vaalikentillä vastaan tulee.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Sähkön, ruuan ja muiden
asioiden hintojen nousu rokottaa erityisesti pienituloisimpia ihmisiä.
Miten hallitus turvaa köyhyysrajan alapuolella olevien
ihmisten ihmisarvoisen elämisen edellytykset? Miten alle
1 000 euron kuukausituloilla tulee toimeen? Leipäjonot
sen kun pitenevät. Miksi?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa rouva puhemies! Yhden yksittäisen euromäärän
asettaminen köyhyyden mittariksi on ongelmallista johtuen
siitä, että meitä ihmisiä on niin
monenlaisia rahankäyttäjiä.
Toinen asia. Se, että meillä on leipäjonoja,
on hätähuuto ja huutomerkki tässä yhteiskunnassa siitä,
että meillä ei ole kaikki sosiaaliturvan osalta
niin kuin voisi olla.
Ed. Jääskeläinen kysyy varmaan kymmenettä kertaa
edustajatoimikaudellaan sitä, millaisiin toimenpiteisiin
hallitus aikoo ryhtyä. Yksi tämän hallituksen
viimeisimmistä voimaan tulevista päätöksistä on
se, että me sidomme ensi viikolla, maaliskuun 1. päivästä lähtien,
lapsiperheiden etuudet, lapsilisät, kotihoidon tuet indeksiin.
Ja toinen asia ja iso uudistus on se, että kaikkein pienimmät
eläkkeet nousevat 687 euron tasolle.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomessa emme pysty vaikuttamaan energian,
ruuan emmekä raaka-aineiden hintoihin. (Ed. Rajamäki:
Veroihin voidaan!) Me pystymme kuitenkin vaikuttamaan siihen, että ruuan
arvonlisävero on niin alhaalla kuin se tällä hetkellä on,
ja siitä kiitos niille, jotka ovat sitä päätöstä olleet
tekemässä.
Mutta kuluttajien ostovoiman kannalta erityisen merkittävää pienten
palkkojen saajien ja eläkkeidensaajien kannalta on se,
että ostovoima säilyy ja että hintojen
nousun yhteydessä emme aiheuta sellaisia kustannuksia,
jotka menevät hintoihin ja jotka sitten, kun taas raaka-aineiden hinnat
alenevat, jäävät sinne hintoihin.
Kysynkin pääministeri Kiviniemeltä:
mitä sellaisia toimia voisi vielä olla, joita
tämä hallitus voisi tehdä, että esimerkiksi
neuvotteluissa, joissa käsitellään tulevia
palkkoja, saataisiin aikaan ratkaisuja, joissa nähtäisiin
pidemmälle eteenpäin, ei pelkästään
yhtä vuotta tai yhtä vaalikautta, vaan pidemmälle,
jotta voisimme turvata kilpailukykyä Suomelle?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä tulonjaon
näkökulmasta on se, että meille syntyy
uusia työpaikkoja, investointeja ja kasvua. Se, että saamme
työttömiä enemmän töihin,
on kuitenkin se kaikkein tehokkain tapa lievittää köyhyyttä ja
tasata myöskin tuloeroja. Tietenkin on selvää,
että myöskin palkkaratkaisujen taso vaikuttaa
siihen, minkälainen kilpailukyky Suomessa on, (Ed. Tennilä:
Kahden prosentin linja!) miten yritykset pystyvät jatkossa
työllistämään. Mutta on selvää,
että totta kai näissä palkkaneuvotteluissa katsotaan
myöskin sitten sitä ostovoimaa.
Hallitus on pystynyt tällä vaalikaudella vaikuttamaan
juuri tähän ihmisten ostovoiman kehittämiseen,
paranemiseen oikeaan osuneilla veroratkaisuilla. Ja sitten juuri
se, että olemme perusvähennystä korottaneet
ja ruuan arvonlisäveroa alentaneet, on ollut täsmätoimenpide
nimenomaan kaikkein pienituloisimpien aseman helpottamiseksi.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Arvonlisävero, jota olette korottaneet,
ja energiaverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tuloja
ja varallisuuteen perustuvaa veronmaksukykyä, ja tämä heikentää kotimaista
kulutusta ja myös yritystemme kilpailukykyä. Ja
erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on erittäin vakavaa,
että pientä työeläkettä saavien
ja lapsiperheiden ostovoiman turvaamista ei ole tässä tilanteessa
varmistettu.
Te kehutte täällä energiaveroilla.
Te olette Kelan työnantajamaksun poistolla aiheuttaneet 1 100
miljoonaa euroa katettavaksi valtion talousarviolla. Kelan perusetuudet
on ensinnäkin saatettu tässä kriisissä talousarvion
varaan. Te olette nostaneet metsäteollisuuden, paperiteollisuuden
kustannuksia niin, että niiden kilpailukykyä heikennettään.
Oletteko te katsoneet teknologiateollisuuden vetoomuksia yritysten
kilpailukyvyn turvaamisesta? Tämä on erittäin
vakava asia samalla, kun kuluttajat näkevät, miten
energialaskut ja sähkölaskut kovenevat näillä pakkasilla.
Mitä te neuvotte säästökohteeksi
lapsiperheille ja eläkeläisille?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Siinä taisi tulla 17 kysymystä peräjälkeen,
mutta käydään niitä nyt alusta
lähtien. (Hälinää) — Jos
maltatte hetken, yritän.
Eli arvonlisävero. Ed. Rajamäki sanoo, että arvonlisäveron
korotus heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
(Ed. Rajamäki: Palveluiden hintaa ja montaa muuta!) — Ei. — Jos
meidän pitää valita, mistä saadaan
lisää tuloja, niin pitää valita,
nostetaanko suomalaisen eläkkeensaajan eläkeverotusta,
nostetaanko suomalaisen palkansaajan palkkaverotusta. Tämä hallitus
on sanonut, että ehdottomasti ei, vaan näitä on
kevennetty. Sitten, kun pitää kerätä sitä rahaa
jostakin, niin kerätään mieluummin semmoista
veroa, jota peritään muun muassa ulkomailla tehdystä työstä.
Arvonlisäveroa peritään kaikesta suomalaisesta
työstä ja tuotteista mutta myös tuontituotteista,
ja sen veron korottaminen ei ole kilpailukyvyn kannalta yhtä haitallista
kuin suoraan suomalaisiin investointeihin ja työpaikkoihin
ja työllistämiseen liittyvät verot. Sen
takia me tämän valinnan olemme tehneet.
Ed. Rajamäki arvosteli sitä, että perusetuudet rahoitetaan
valtion budjetista, että se olisi jotenkin huono asia.
Eihän se nyt huono asia ole. Se on hyvä asia.
Tämä hallitus on nostanut pienimpiä perusetuuksia
730 miljoonalla eurolla, kun edellinen hallitus, missä ed.
Rajamäki oli ministerinä, nosti niitä 250
miljoonalla eurolla. (Ed. Zyskowicz: Eikö hävetä,
Rajamäki?) Tämä on ollut meidän
arvovalintamme, elikkä kakkua pitää kasvattaa,
työpaikkoja lisää (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) ja sitten tulonsiirrot kaikkein pienituloisimmille.
Kari Rajamäki /sd:
Rouva puhemies! Olennaista on se, että työnantajien
kelamaksu poistettiin, 1 100 miljoonaa euroa. Te panette
nyt tavalliset kuluttajat, lapsiperheet ja eläkeläiset
maksamaan tänä vuonna 400—500 miljoonaa
euroa tätä. Paperiteollisuuden ja meidän
keskeisen, alueellisestikin tärkeän metsäteollisuuden
lasku nousee myöskin. Tämä on aika vakava
kysymys, ja tämä teidän kannattaa ottaa
esille, samoin kuin se, että te olette esittänyt
valtion progressiivisen verotaulukon huojentamista kaikkein suurimpien
tuloluokkien osalta, mikäli kokoomus ja tämä hallitus
jatkavat, miljardilla eurolla. Sen kattamiseksi te esitätte
tasaveron, arvonlisäveron, nostoa 2 prosenttiyksiköllä.
Tämä on arvovalintaa, ja suomalaisten heräämisen
aika on koittanut, ja tämä tajutaan jo nyt ihmisten
keskuudessa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Käydään vielä kerran
läpi, mikä on kelamaksu. Kelamaksu oli semmoinen
maksu, jota työnantaja, suomalaiset kunnat ja yritykset,
maksoi, (Ed. Skinnari: Osana palkkaa!) kun palkkasi ihmisen töihin.
Eli sen pystyi välttämään ainoastaan
irtisanomalla ihmisen. Syvässä lamassa hallitus
halusi turvata kaikki mahdolliset työpaikat. Esimerkiksi
poistamalla kelamaksun se vähensi kuntien maksurasitetta
250 miljoonalla eurolla, eli 6 000 ihmisen palkkarahat suomalaisissa
kunnissa säästyivät, kun me poistimme
kelamaksun. Tässä meillä on erilainen
näkemys. Sosialidemokraatit halusivat pitää sen työllisyysveron.
Me halusimme sen ottaa pois.
Mitä tulee sitten kokoomuksen tuloverolinjaukseen,
niin pitää oikaista ed. Rajamäen virhe. Kokoomus
ei ole esittänyt tuloveron kevennystä kaikkein
suurimpiin tuloluokkiin. Me olemme esittäneet tuloveron
kevennyksen, 1 miljardin euron suuruisen, painottuen pieni- ja keskituloisille,
niin että eläkkeensaajan ja palkansaajan ostovoima
kasvaa. Se on meille hyvin tärkeä asia. Myös
työllisyys kasvaa tätä kautta.